Haku

Arvoisa puhemies! Millainen Suomi ja maailma tulee olemaan vuonna 2045? Tätä pohditaan tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa. Selonteko sisältää neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota pahimmista uhkakuvista aina utopistisimpiin positiivisiin kehityskulkuihin. Oli lopputulos mikä tahansa, joka tapauksessa Suomea kohtaavia haasteita tulevat olemaan matala syntyvyys, julkisen talouden haasteet väestön ikääntyessä sekä kiihtyvä maahanmuutto. Selonteossa kerrotaan syntyvyyden laskulla olevan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Juuri näin. Eräs vaikutus on se, että nykyisellä maahanmuuton ja syntyvyyden kehityksellä kantasuomalaisten on arvioitu jäävän Suomessa vähemmistöksi jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Ettemme kuolisi sukupuuttoon, on äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että kantasuomalaiset haluavat ja uskaltavat ryhtyä äidiksi ja isäksi, synnyttävät vauvoja ja kasvattavat suomalaisia tyttöjä ja poikia. Samoin on tärkeää panostaa väestön hyvinvointiin, mielenterveyteen ja liikunnallisuuteen. Selonteon mukaan lisäksi on tuettava lapsiperheitä sekä nuorten arjenhallintaa. Arvoisa puhemies! Koska suomalaisten vanhenemista ei pysty pysäyttämään eikä puolustusmenoistakaan voi tinkiä, rajanaapurimme kun tulee jatkossakin pysymään samana, niin talouden on pakko sopeutua uuteen tilanteeseen. Näitä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on alettu tällä kaudella viedä eteenpäin, mutta työ ei voi jäädä tähän. On hyvä, että sitä varmistamaan löydettiin juuri laaja sopu velkajarrusta. Se tulee ohjaamaan talouden raameja ylivaalikautisesti, Suomen parhaaksi. Väestörakenteen muutoksen ratkaisuksi on usein esitetty myös vihervasemmistolaista taikaseinää nimeltä maahanmuutto. Maahanmuuton kokonaiskustannusten laskeminen olisi hyvä keino valaista konkreettisesti myös vasemmistolle, miten sen havittelema maahanmuuton lisääminen vain pahentaa, ei paranna, Suomen taloudellista tilannetta. Muutenkin juuri tällä hetkellä maassamme on työntekijäpulan sijaan työpaikkapula, jota nyt pyritään korjaamaan kasvu- ja työvoimapoliittisilla toimilla. Kyse ei ole pelkästä taloudellisesta taakasta, vaan haittamaahanmuutto lisää myös rikollisuutta ja alueiden eriytymistä. Siihenkin hallitus on jo alkanut varautua. Siksi jatkossa rikolliset karkotetaan pois maasta, Suomen kansalaisuudelle palautetaan sille kuuluva arvo kiristämällä sen saamisen edellytyksiä, ja oman kansan etu ja turvallisuus on asetettu etusijalle. Massasiirtolaisuuden myötä täällä yleistyvät myös erilaiset länsimaihin sopimattomat kulttuurit, jotka vaativat omia oikeuksiaan ja alkavat syrjäyttämään suomalaista elämäntapaa ja perinteitä. Tämä on jo selvästi nähtävissä. Jos me emme vaali ja varmista oman kulttuurimme ja tasa-arvoisen yhteiskunnan säilymistä, niin sitä ei kukaan tule tekemään puolestamme. Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman puhtain vesi ja ruoka sekä valtavan kaunis luonto. Kristillinen arvopohja on luonut maahamme perustan tasa-arvolle, sivistykselle, hyvinvoinnille ja demokratialle. Meillä on paljon hyvää, jota kannattaa vaalia ja jonka eteen tehdään työtä tulevaisuudessakin. Sen me teemme täällä eduskunnassa. — Kiitos!

Arvoisa puhemies! 2000-luvun alun seesteiset vuodet ovat ohi, ja maailma muuttuu ennennäkemättömällä nopeudella. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko tukee pidemmän aikavälin kansallisten ja kansainvälisten kehityskulkujen hahmottamista. Voidaan liioittelematta sanoa, että Suomen haasteet ovat tulevina vuosikymmeninä massiiviset. Geopoliittinen epävakaus, syntyvyyden lasku, hallitsematon maahanmuutto, julkisen talouden kestävyys sekä oppimistulosten romahdus ovat esimerkkejä suurista kysymyksistä, jotka eivät tule poistumaan suomalaisten päättäjien pöydältä. Kokonaisturvallisuus on teema, johon tehdyt panostukset kantavat tulevaisuuteen. Rajaturvallisuutta on parannettu, Puolustusvoimia kehitetty ja jengirikollisuutta laitettu aisoihin. On tärkeää, että olemme onnistuneet säilyttämään poliittisen yksimielisyyden puolustuspanostuksista. Selonteossa analysoidaan globaaleja kehityskulkuja ja painopistemuutoksia. Maailmanpolitiikan painopiste ja sen myötä Yhdysvaltojen päähuomio siirtyy enemmän Aasiaan, mikä tulee ottaa huomioon puolustus‑ ja varautumiskysymyksissä. Suhtautumisessa Kiinaan ei pidä toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Venäjän kanssa. Kaupankäynnin, teknologisen yhteistyön ja muiden siteiden lisääntyminen Kiinan ja lännen välillä ei ole johtanut suurempaan vapauteen Kiinassa. Selonteossa nostetaan perustellusti esille se mahdollisuus, että Kiina on tulevaisuudessa aggressiivinen ja vaikeasti ennakoitava toimija. Kiina on jo viimeisen 25 vuoden aikana pyrkinyt tietoisesti maailman johtavaksi valtioksi ja on tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pyrkinyt luomaan vaihtoehtoisia yhteistyö‑ ja talousfoorumeja. Lisäksi Kiina pitää yllä Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Arvoisa puhemies! Syntyvyyskehitys on selonteon mukaan yksi isoimmista Suomen tulevaisuuden haasteista. Väestön ikääntymiseen on monesti esitetty ratkaisuksi maahanmuuton huomattavaa lisäämistä. Tähän selonteossakin viitataan. Tulevaisuuden työvoimatarpeen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska digitalisaatio ja teknologia tulevat hoitamaan yhä suuremman osan erilaisista työtehtävistä. Lisäksi Suomeen eivät hakeudu niinkään paremmin koulutetut osaajat. Matalan tuottavuuden maahanmuutolla kehitysmaista on täysin mahdotonta vahvistaa julkistaloutta ja parantaa osaamista. Niinpä väestön ikärakenteen muutokseen tuleekin ennemmin reagoida teknologian paremman soveltamisen ohella perheystävällisellä politiikalla sekä luomalla tulevaisuususkoa ja toivoa, jotta syntyvyys nousisi. Suomessa on parannettava tuottavuutta, jotta potentiaalinen bkt-taso nousisi. Tämä edellyttää inhimillisen pääoman kasvattamista. Tällä vaalikaudella on tehty isoja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Selonteossa mainitaan tekoäly yhtenä sektorina, jossa Suomella on mahdollisuus olla jopa maailman kärjessä. Hallitus on satsannut samanaikaisesti sekä korkeakoulutukseen että perustaitojen opettamiseen. Jo yli 15 vuotta jatkunut negatiivinen Pisa-tulosten trendi on katkaistava. On täysin kestämätöntä, että yhä pienenevästä lapsijoukosta yhä suurempi osa on vielä peruskoulun käytyäänkin miltei luku‑, kirjoitus‑ ja laskutaidottomia. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat pieni mutta sisukas, ahkera ja kekseliäs kansa. Näillä ominaisuuksilla Suomi on aina pärjännyt ja tulee pärjäämään jatkossakin. Tätä me perussuomalaiset haluamme korostaa sekä tänään että tulevaisuudessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Todella tämän esityksen osalta voidaan todeta, että tämä noudattaa sitä työperäisen maahanmuuton kultaista sääntöä, jossa työperäisen maahanmuuton pitää todella lähteä ensisijaisesti yhteiskunnan tarpeesta mutta myös työperäinenkin maahanmuutto on hallittua. Meillä on siksi järjestelmä, jota käyttämällä me pääsemme sellaiseen lopputulokseen kuin me olemme täällä itse määrittäneet. Näin toimii myös kaikissa muissa niin EU- kuin OECD-maissakin työperäinen maahanmuutto. Ehkä en malta olla nyt sanomatta heille, ketkä tämän saatavuusharkintakysymyksen, mikä tähän asiaan nyt sinänsä ei kuulu, nostivat esille, että on nyt ehkä hieman kuitenkin kummallista, jos yleisesti täällä työntekijän oleskeluluvan puolella vastustaa saatavuusharkintaa mutta sitten tässä startup-oleskeluluvassa on valmis kannattamaan Tekesin tekemää samantyylistä tarveharkintaa sen suhteen, [Eduskunnasta: Hyvä huomio!] pitääkö yritys ottaa tänne vai ei. Nyt sitten pyytäisin hieman selvennystä heiltä, ketkä tätä saatavuusharkintaa vastustavat, vastustavatko he myös nyt tätä Tekesin roolia tämän esityksen osalta.

Arvoisa puhemies! Tässä lopussa vielä kommentoin, että pitkä matka on tultu, kun on puhuttu startup-yrittäjistä ja päädytty maaseudun elinvoiman analysointiin ja sen elinkaaren miettimiseen, että jos sinne maaseudulle muuttaisi ulkomaalaisia elämään kausityöntekijöinä, niin miten he voisivat sitten siellä maaseudulla elää jatkuvissa työsuhteissa ja kenties pidemmällekin aikaa katsoen, jos lapset aikuistuvat ja niin edespäin. Tähän täytyy todeta se tosiasia, että eivät maahanmuuttajat voi pitkällä tähtäimellä toimia Suomessa muiden lainalaisuuksien mukaan kuin suomalaiset. Meillä on ongelmia maamme kokonaisuudessaan asuttamisen suhteen, meillä on väestökatoa maaseudulta kaupunkeihin. Ei tähän asiaan maahanmuutto sinällään ole mikään ihmelääke. Samojen ongelmien kanssa painitaan myöskin maahanmuuttajien suhteen kuin suomalaisten kanssa, ellei peräti pahempienkin, koska sitten puhutaan myös kieliongelmista ja kulttuurillisista sopeutumisongelmista, joita suomalaisilla ei ole. Suomalaisilla on kuitenkin aika hyvä pohjakoulutus verrattuna monenmaalaisiin maahanmuuttajiin. Elikkä ei tästä niin kuin ihmelääkkeeksi ole näiden asioiden ratkaisemiseen. Meidän täytyy hoitaa työmarkkinamme kuntoon ihan omaehtoisesti.

Arvoisa puhemies! Juuri siitä arvasin, että on oma vuoroni. Kahdessa vuodessa on oppinut täällä paljon. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, tämä hallituksen esitys on hyvin perusteltu. Jos oikeastaan aloittaisin esityksen läpikäynnin työperäisen maahanmuuton yleisestä kuvasta: Pitkälti tässä salissa olemme käyneet tätä maahanmuuttoaihetta moneen kertaan läpi, ja on tässäkin keskustelussa nyt hyvä erottaa työperäinen maahanmuutto humanitäärisestä maahanmuutosta. Humanitäärisen maahanmuuton lähtökohtahan on aina se hakijan tarve, kun taas työperäisen maahanmuuton lähtökohta on yhteiskunnan tarve. Ja kun katsotaan nyt tätä esitystä ja sitä tilannetta, mikä meillä Suomessa on, niin on totta, että me tarvitsemme lisää ulkomaalaisia asiantuntijoita ja toivottavasti myös lisää ulkomaalaisia startup-yrityksiä. Muiden maiden esimerkkejä kun tässä peilaa, niin on järkevää — vaikka mikään lainsäädännön muutos ei itsessään varmaan vedä tänne yhtäkään kasvuyritystä — helpottaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa sitä prosessia, jolla ulkomaalainen startup-yritys pääsisi Suomeen ja pääsisi aloittamaan toimintansa. Sitten ehkä muutamaan yksityiskohtaan. Ensinnäkin tähän Tekesin rooliin: On varmaan selvää, että jonkun instanssin kannattaa tehdä arvio siitä, minkälainen yritystoiminta on sitten skaalattavissa, minkälaisessa yritystoiminnassa on innovaatiomahdollisuuksia ja minkälaisessa yritystoiminnassa todella on nopeaa kansainvälistymisen mahdollisuutta ja myös kasvun mahdollisuuksia. Jos siihen ei pysty Suomessa Tekes, niin tuskin siihen pystyy mikään mukaan taho. Sen takia tässä tilanteessa täytyy toivoa, että myös Tekesille turvataan ne resurssit ja myös määrärahat jatkossa, jotta he pystyvät tuloksellisesti tätä uutta tehtäväänsä hoitamaan. Sitten ehkä tästä kommenttina äskeisiin puheenvuoroihin, missä esimerkiksi edustaja Heinonen otti kantaa, pitäisikö mennä tähän Viron malliin, missä arviointia kyllä sielläkin tehdään, ja siellähän todella on tämmöinen asiantuntijakomitea, joka tekee siis samaa arviota kuin sitten Suomessa Tekes tekisi. Pitäisin kuitenkin parempana sitä, että meillä on joku riippumaton taho, joka tämän arvion tekee, kuin sitä, että se koostuisi pelkästään jo täällä toimineista yrittäjistä. Vähän pahoin pelkään, että ehkä ne yrittäjät eivät aina haluaisi tänne kilpailijoita. Sen takia on järkevää, että se on nimenomaan Tekesin arviointi ja he antavat siitä sitten lausunnon. No, sitten yleisesti näistä muista muutoksista voin todeta sen, että on täysin järkevää, että helpotetaan myös erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan puolella, pidennetään ensinnäkin ensimmäistä lupaa vuodesta kahteen vuoteen ja helpotetaan jatkoluvan hakemista, mutta myös helpotetaan perheenjäsenien saamista Suomeen. Ja kun me paljon puhumme tästä ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja erityisosaajien houkuttelemisesta Suomeen, niin silloin keskiöön tulevat nimenomaan ne muut kysymykset kuin pelkästään se oleskelulupaprosessi. Silloin puhutaan siitä, saavatko he perheenjäsenensä mukaan. Silloin puhutaan siitä, löytyykö perheenjäsenille, puolisolle mahdollisesti töitä, perheenjäsenille palveluita. Olen ilolla tervehtinyt sitä kehitystä, joka esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa on nyt virinnyt, että yhä enenevässä määrin myös tulevaisuudessa englanninkielisiä kunnallisia palveluita on tarjolla, koska se on aito edellytys sille, että pystymme houkuttelemaan myös ulkomaalaisia osaajia. Kaiken kaikkiaan esitys on hyvin perusteltu, ja tätä on perusteltua käydä myös valiokunnassa tarkkaan läpi ja katsoa ehkä näitä muutamia yksityiskohtia, muutamia nyansseja, onko siellä ehkä päivittämisen paikkaa. Mutta kaiken kaikkiaan tervehdin tätä ilolla, että houkuttelemme entistä enemmän ulkomaalaisia asiantuntijoita ja myös yrityksiä Suomeen.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Hoskosta vielä huomiosta liittyen Kanadaan. Totta on, että sen maantieteellinen sijainti on tälle suunnitelmalliselle maahanmuutolle ihanteellinen. Sinne ei ihan sattumalta eksytä. Mutta nythän tilanne on hiukan muuttunut, kun presidentti Obama myönsi turvapaikkoja Haitin maanjärjestyksen uhreille, kymmenilletuhansille, ja nyt presidentti Trump on perunut nämä turvapaikat ja tämä väki on nyt hakeutunut, siis maarajaa myöten, pohjoisnaapuriin Kanadaan. He ovat nyt samassa tilanteessa kuin suomalaiset olivat kaksi vuotta sitten, eli rajoille tulee paljon turvapaikanhakijoita. Mutta tässä on se juttu, että kun he kuitenkin myöntävät, että joo, se on aiheuttanut heille vaivaa ja viivästyksiä, heillä on suunnitelmallisen maahanmuuton ansiosta olemassa sellainen koneisto, joka pystyy huolehtimaan tästä huomattavasti paremmin kuin suomalaiset ovat kyenneet silloin kaksi vuotta sitten tai — uskallan sanoa — tänä päivänäkään huolehtimaan tänne pyrkineiden kotouttamisesta. Minusta se osoitus ja oppi on tässä se, että jos peruslähtökohta maahanmuuttoon on myönteinen sen 150 vuoden aikana, jonka Kanada on nykymuodossaan ollut, niin sen päälle on helppo rakentaa kansalaisten hyväksyttävissä oleva suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka. Toki mekin pyrimme siihen, että Suomi kantaa kansainvälistä vastuutaan myös siellä humanitäärisellä puolella, mieluummin ei niin, että joudumme isoihin paineisiin maarajamme puolelta, vaan niin, että Dublin-sopimusta noudatettaisiin mutta että voitaisiin suunnitelmallisesti kasvattaa pakolaiskiintiötä ja sillä tavalla pitää hyvin hallinnassa ja myöskin kansalaisten hyväksyttävissä tämä maahanmuutto. Kuten ihan aluksi sanoin — mikä on minun mielestäni oikeastaan tärkein havainto tässä — se maahanmuutto Suomelle on aivan välttämätöntä, jos me haluamme, että Suomi pääsee [Puhemies koputtaa] toiselle vuosisadalleen menestyvänä.

Arvoisa puhemies! Asia on sillä keinoin, että työperäinen maahanmuutto herättää vahvoja tunteita. Esimerkiksi kotimaakunnassani eräs mansikanviljelijä, jonka tapasin tässä pari viikkoa sitten, kun kävin hänen syntymäpäivillään, kertoili siitä, että kun hän välttämättä tarvitsi työvoimaa — kun ei tietenkään semmoisia pinta-aloja kukaan pysty keräämään mansikkaa perheenjäsenten voimin — niin heidän työvoimansa tuli Ukrainasta. Minulle tuli väkisin mieleen siinä tilanteessa, että meillä on työttömyyttä — ja hän kuitenkin maksoi niille, ihan näyttäen minulle ne paperit, oli maksanut ihan asianmukaiset palkat ja kaikki nämä sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset ja työterveyshuoltokin pelasi, jos jollakin oli flunssaa tai muuta, niin lääkäri löytyi läheltä ja niin edelleen — mutta suomalaisia työmiehiä ja -naisia siellä kentällä ei näkynyt. 20 ukrainalaista nuorta teki siellä töitä, ankarasti tekivät töitä ja varmasti hankkivat hyvän tulon. Elikkä kun työttömyydestä puhutaan, niin tässä meillä suomalaisilla itsellä olisi kyllä hieman peiliin katsomisen paikka. Töitä on kyllä. Se on totta, että ensimmäisenä ei toimitusjohtajan paikkaa löydy, mutta jostakinhan se on aloitettava. Jokainen meistä on sen itse kokenut. Toinen asia, edustaja Harakan mainitsema Kanadan maahanmuuttosysteemi: Perustuslakivaliokuntahan kävi siellä keväällä, ja todellakin siellä... Mutta toisaalta pitää muistaa se tosiasia, että Kanadan maahantulopolitiikka on äärimmäisen valikoivaa. Kuten tiedämme, heidän sijaintinsa on, mitä on: sinne ei sattumoisin rajoille mene norkoilijoita, ei mene yhtään. Kanada valitsee hyvin tiukasti, ketä sinne tulee, tietyn pisteytyksen perusteella. Kun parlamentin jäsenten kanssa keskustelin asiasta, niin tämän he sanoivat, että heille se ei ole mikään ongelma, se on aivan luonnollinen asia. Aivan niin kuin edustaja Harakka totesikin puheenvuorossaan, se, miten Kanada aikanaan kasvoi ja vahvistui, sehän perustui hyvin pitkälti Euroopasta tulleiden, muun muassa Irlannista tulleiden ihmisten saamiseen sinne osaavine käsineen ja jo valmiine ammatteineen. Siihenhän se perustui. Mutta todellakaan Kanadan ja Euroopan olosuhteita ei missään nimessä pidä verrata, koska ne eivät ole samanlaisia.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua lähinnä työperäisestä maahanmuutosta, mitä minä olen kuunnellut. Tulin niin myöhään. Annan esimerkin. Isäni on jo vanha mies ja olisi tarvinnut kotihoitoa. Venäjältä olisi tullut nainen, olisi maksettu ja hoidettu kaikki kulut, mitä siinä tuli, olisi hoitanut kotiin. Ei käynyt. Migrille ei käynyt tämmöinen maahanmuutto. Kustannuksia ei olisi tullut valtiolle yhtään. Mutta toisenlainen maahanmuutto, mistä Eerola huomautti, semmoinen kyllä sopii. Ja tämä varmasti johtuu siitä, että jos sieltä tulee kirvesmies, niin pitää varmaan kouluttaa, että sitä kirvestä ei laiteta päähän, taikka lihanleikkaaja, ettei sillä kaulaa katkaista. Tämä herättää sen vastareaktion täällä kantasuomalaisissa. Elikkä maahanmuuttoa vastaan minulla ei ole mitään. Päinvastoin, me tarvitaan nyt marjatiloille, metsäkoneen kuljettajiksi, [Ozan Yanar: Eduskuntaan!] joka paikkaan, maatiloille ja tällä tavalla, [Ozan Yanar: Puolustusvoimiin!] työvoimaa, kun on työvoimapula, ja varsinkin kausiluontoista porukkaa. Mutta sitä nyt ei valitettavasti tule näistä maahanmuuttajista, mitä meillä nyt on. Suomalaisia siellä ei näy. Siellä ei näy somaleja, ei irakilaisia eikä näitä, mutta siellä on ukrainalaisia, siellä on puolalaisia, thaimaalaisia. Tämmöistä maahanmuuttoa me tarvitaan, ja minä sanon, että tervetuloa. Kyllä me tarvitaan tänne, että saadaan nämä hommat hoidettua. Mutta niin kuin mainitsin edellä, siellä ei ole myös suomalaisia, valitettavasti, ja sitten sitä muuta porukkaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta ja kiitos näistä kysymyksistä. Ihan muutama kohta. Tosiaankin täällä oli vähän sekaisin tuo, ketä Tekes arvioi. Tosiaan ei ole kysymys siitä, että työntekijää Tekes arvioisi, vaan nimenomaan yrittäjää, eli Tekes ei arvioi työsuhteeseen tulevia, se on eri asia. Täällä peräänkuulutettiin ulkomaalaislain kokonaisarviointia elikkä tätä byrokratian purkua kaiken kaikkiaan. Me olemme tehneet siis hyvin paljon sisäministeriössä näiden oleskelulupien helpottamiseksi sellaisissa tilanteissa, kun kysymys on esimerkiksi työperäisestä ja yleensä tällaisesta. Sujuvoitetaan kaiken kaikkiaan ja sitä byrokratiaa puretaan muutenkin, mutta silti pidetään se kontrolli ja hyvä laatu. Sitten täällä puhuttiin myöskin siitä, miten saataisiin ihan uudenlaisia osaajia. Koodarit, kyberturvallisuus — erittäin tärkeä nosto, koska nämä ovat juuri niitä. Minähän henkilökohtaisesti entisenä opettajana olen sitä mieltä, että pitäisi tätä osaamista kehittää täällä Suomessakin, totta kai. Tällä hetkellä, kun sitä osaamista ei välttämättä ole riittävästi, siihen opetustyöhönkin voitaisiin tarvita juuri näitä. Lähtisin kyllä ihan peruskouluihinkin viemään tällaista. On tullut hienoja oppikirjojakin ja tällaisia kivoja, olen lapsellenikin, tyttärelleni, ostanut tällaisen koodauskirjan, että saa vähän... Se on nyt sitä tulevaisuutta. Sitten kysyttiin tästä prosessista, että hakijan on siis ensin haettava puolto yritystoiminnastaan Tekesiltä ja sen jälkeen vasta sitä oleskelulupaa. Ja sitten edustaja Harakalle totean, että sitä saa, mitä tilaa. Meillä on siis työperäinen maahanmuutto nyt luupin alla, koska meillä tehdään maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Mielelläni teen yhteistyötä kanssanne, koska jos te lupaudutte siihen, että tällaista tehdään, niin kyllä. Kiitän kaiken kaikkiaan myönteisestä suhtautumisesta työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Samalla me lisäämme tässäkin hankkeessa sitä yritystoimintaa, joka on se, joka tuo niitä työpaikkoja Suomeen. Yrittäjyys todella kantaa Suomea. Kiitos myös siitä, että te puhuitte Suomen vetovoimaisuudesta. On paljon sellaisia toimia, tekijöitä, jopa puheet saattavat aikaansaada sen, että Suomea ei koeta vetovoimaisena. Kaikilla niillä myönteisillä teoilla pidetään se vetovoimaisena, mutta, kuten tänä päivänä sisäisen turvallisuuden strategian kohdalla sanon, myös turvallisena. Siitä syystä tarvitaan määrätty valvonta ja siitä syystä tarvitaan turvallisuustoimet kaikkiin näihin meidän toimiimme. — Kiitos.

Ärade talman! Ensiksi onnittelut edustaja Elolle korttien kasaamisesta. Toivottavasti ymmärsin väärin, jos tulkitsin edustaja Eerolan puheet sellaisiksi, että hän on sitä mieltä, että suomalainen rasismi riippuu maahanmuuttajista, että se on heidän syytään. Näin minä sen tulkitsin, mutta toivottavasti se oli väärinkäsitys. [Juho Eerola: Oikein tulkitsit!] Tämä lakiesitys on tervetullut, ja olen siitä iloinen. Toivon, luonnollisesti, että käsittely tällaisissa tapauksissa olisi nopeaa, että lupa olisi tarpeeksi pitkä, että sen pituutta voisi harkita. Ymmärrän kyllä hyvin perustelut Tekesin arvioinneille, mutta toivoisin, että muitakin vaihtoehtoja voitaisiin pohtia. Voisiko vaikka olla niin, että pelkkä riittävä rahoitus olisi peruste sille, että lupa myönnetään? Ensimmäisen luokan osaajia tänne pitää houkutella, ja silloin heitä pitää kohdella myöskin ensimmäisen luokan kansalaisina. Toisen luokan kansalaisia meillä ei täällä pidä olla. Kiitän Tarja Filatovia näistä sanoista. Kerron esimerkin siitä, miten tänne ei houkutella ensimmäisen luokan kansalaisia, ensimmäisen luokan osaajia. Meidän luonamme asui vuoden Santiago-poika Kolumbiasta, äärimmäisen lahjakas nuorimies, 17-vuotias kolumbialaisen matematiikkamaajoukkueen jäsen. Hän asui meillä, oppi ruotsin kielen muutamassa kuukaudessa ja kirjoitti viiden, kuuden kuukauden jälkeen pitkän matematiikan ja fysiikan kokeet ruotsiksi. Hän halusi jäädä tänne opiskelemaan, koska tavoitteena on vaatimattomasti fysiikan Nobelin palkinto. Kolumbialainen tutkinto ei ole tie suomalaiseen yliopistojärjestelmään, vaan tie olisi auennut ainoastaan avoimen yliopiston kautta. Helsingin yliopisto halusi hänet tänne, fysiikan laitos halusi hänet tänne. He tarjosivat hänelle tätä mahdollisuutta, mutta Migri sanoi ei. Sellainen polku ei ole mahdollinen. Katse kääntyi Ruotsiin. Hän opiskelee nyt Lundin yliopistossa. [Antero Laukkanen: Voi että!] Siellä hänet otettiin avoimin käsin vastaan. Meidän pitää osata houkutella tänne Santiagon kaltaisia nuoria osaajia. Kun tänne sitten heitä on tullut, niin heidät pitää myöskin pitää täällä. Toinen esimerkki omasta elämästä: Minulle erittäin läheinen henkilö, Alberto, on syntynyt Venezuelassa. Hän muutti Suomeen 2004, perusti tänne äärimmäisen menestyksekkään yrityksen: liikevaihto useita miljoonia. Hän on tätä nykyä Itävallan kansalainen. Vuosi sitten hänen veljensä kuoli Caracasissa käytännössä valtion toimien seurauksena. Hänen isänsä kuoli vuotta aikaisemmin, ja hänen äitinsä elää siellä nyt tällä hetkellä yksin, 80-vuotias sairas ihminen. Lääkkeitä ei saa, ne pitää lähettää Suomesta, eli hän on käytännössä suomalaisen avun varassa eikä uskalla kävellä ulkona kadulla yksin. No, Alberton mielestä tämä on mahdoton tilanne, äiti pitää saada tänne jonnekin. Mutta äiti ei ole Suomessa lähisukulainen, eli tänne saaminen on äärimmäisen hankalaa. Hakemus on vetämässä, katsotaan, miten asialle käy, mutta ellei tämä onnistu, Alberton vaihtoehto ei ole se, että hän jättäisi äitinsä sinne, vaan se, että hän siirtää yrityksensä ja perheensä Eestiin, Itävaltaan tai Portugaliin, ja silloin menevät myös yrityksen kaikki tulot. Tällaisessa tilanteessa humanitääriset intressit ja taloudelliset intressit yhdistyvät. Meidän pitää osata katsoa näitä asioita kokonaisuuksina, nähdä myöskin se, että humanitäärinen maahanmuutto, suopea suhtautuminen siihen, hyvin monissa tapauksissa nämä intressit ovat täysin yhteneväiset meidän taloudellisten intressiemme kanssa. Meidän pitää houkutella tänne ensimmäisen luokan osaajia ja myöskin osata pitää heidät täällä. Minä toivon, että ministeri Risikko muistaa nämä tarinat ja huomioi ne siinä tilanteessa, kun eteen tulee sellaisia lakialoitteita, joilla näitä voisi korjata.

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatovin äsken esittämä hyvin asiantunteva puheenvuoro sisälsi suuren viisauden, jonka haluan tässä heti toistaa: ensimmäisen luokan osaaja ei halua olla Suomessa toisen luokan kansalainen. Tämä on aivan olennainen havainto. Tämä uudistus on erittäin tervetullut. Osaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä. On korkea aika aloittaa suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka, jossa erotetaan humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto. Taloudellinen maahanmuuttohan on aina tarveharkintaista: yhteiskunta asettaa ehdot ja tavoitteet. Sen on myöskin osattava markkinoida itseään tehokkaasti ja samalla kannettava vastuu siitä, että integraatiosta, kielikoulutuksesta ja kotoutumisesta huolehditaan. Valtiovarainvaliokunnan delegaatio kävi viime viikolla Kanadassa, jonka taloudellisen maahanmuuton malli on esikuvallinen. Siellähän on käytössä itse asiassa Suomea tiukempi tarveharkinta, mutta osaajien ohituskaistoja on useita, ja niille on suurta kysyntää kaikkialta maailmassa. Halukkaita tulijoita on runsaasti enemmän kuin se reilu 150 000, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan esimerkiksi viime vuonna. Tämä on hiukan yli puolet kokonaismaahanmuutosta, jossa turvapaikkojen osuus on noin viidennes ja, mielenkiintoista kyllä, perheiden yhdistämisen osuus noin neljännes. Kanada siis satsaa uusien kansalaisten perheytymiseen ja paikkaan yhteisössä, verkostoitumiseen ja samoin seuraaviin sukupolviin. Se on kaukonäköistä. Mutta, kuten edustaja Joona Räsänen sanoi, ei pidä sotkea humanitääristä ja taloudellista maahanmuuttoa. Tämä perheohjelma koskee myös muuttajien ja osaajien puolisoita ja lapsia, ja tämä on se iso puute, johon suomalaisten tulisi vakavasti vastata, kuten edustaja Filatov tuossa kertoi. Kanadan mallissa on siis useita taloudellisen maahanmuuton reittejä, joissa kaikissa annetaan pisteytys koulutuksen, kielitaidon ja ammattiosaamisen perusteella. Menetelmä on täysin läpinäkyvä. Ulkomailta hakeva näkee saman tien, onko pisteitä riittävästi ja aletaanko pakata laukkuja tai sitten millä tavalla koulutusta tai kielitaitoa pitäisi petrata, jotta vaadittu pistemäärä ylittyisi. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että Kanadassa opiskelijat jäisivät maahan. Tässäkin esityksessä on kiitettävää, että Suomessa halutaan myös kotiuttaa tutkinnon suorittaneet tänne. On uskomatonta tuhlausta, että kieltä opetteleva, maata tunteva nuori osaaja päästettäisiin ehdoin tahdoin pois. Tarvitsemme siis suunnitelmallista maahanmuuttoa. Mutta, arvoisa puhemies, kun katsoo tuosta ikkunasta ulos tätä jäätävää sadetta, niin on kysyttävä, kuinka kukaan osaaja tulisi mieluummin Suomeen, jossa suhtautuminen maahanmuuttajiin on yhtä jäätävää ja maahanmuuttopolitiikkaa on sanellut paniikki ja panettelu, kuin Kanadaan, joka houkuttelee ulkomaalaisia toimivaan ja suunniteltuun yhteisölliseen ympäristöön. Lisäksi täällä puhutaan hankalaa kieltä, Kanadassa englantia ja ranskaa. Ja kun olimme Ottawassa, lämpötila oli yli 30 astetta syyskuun lopulla. Suomen olisi syytä laatia nopeasti kunnollinen markkinointiohjelma ja tukea sitä käytännön tositoimilla. Yksi käytännön ongelmahan nousee tässä keskustelussa hyvin usein esille: englanninkielisiä päiväkoteja ei ole riittävästi edes pääkaupunkiseudulla. Täällä ajatellaan siis liian harvoin koko perhettä, vaikka sen koko perheen juurtuminen on huomattavasti helpompaa kuin yksittäisen, saatikka yksinäisen, ihmisen. Kuten äsken sanoin, turvapaikanhakijoiden kohtelu liittyy kokonaisuudessaan Suomen houkuttelevuuteen. Jos Suomessa tummaihoinen ihminen ei voi turvallisesti liikkua yössä siitä riippumatta, onko hän turvapaikanhakija vai startup-yrittäjä, Suomi ei pysty kilpailemaan kansainvälisestä lahjakkuudesta. Talousmaantieteilijä Richard Florida on melkoisen vakuuttavasti osoittanut, että yleinen suvaitsevaisuus ja innovatiivisuus ja talouskasvu liittyvät yhteen. Tämä startup-viisumi, joka Kanadassa on ollut käytössä viisi vuotta, ei nyt ole ollut sinällään mikään ihmeentekijä. Se on ollut viisivuotinen pilotti, ja sitä on päätetty jatkaa. 500 ihmistä on ollut vuosittaisena tavoitteena, eli siis reilu promille kokonaismaahanmuutosta. Arvoisa ministeri, peräänkuulutan siis laajempaa ohjelmaa osaajien maahanmuuton edistämiseksi ja siihen liittyviä useita tukitoimintoja: yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen auttavia, perheisiin liittyviä, joita edustaja Filatov otti äsken esille, ja nykyistä huomattavasti tehokkaammat suomen ja ruotsin kielen koulutukset. Voisiko tällaista olla luvassa? Lopuksi, arvoisa puhemies: Jos hallitus tällaista ohjelmaa suunnittelee, niin saatte sosiaalidemokraateista yhteistyökumppanin, sillä kannatamme lämpimästi osaajien maahanmuuttoa ja reilua, suvaitsevaista ja tulevaisuuteen katsovaa yhteiskuntaa.

Kunnioitettu rouva puhemies! Ajattelin tulla tälle vasemmalle puolelle salia puhumaan, kun uskon, että nämä asiat ovat pitkälti täällä salin oikealla puolella aika lailla selviä, niin ehkä se kantautuu sitten paremmin myöskin tänne salin vasemmalle puolelle. Tässä hallituksen maahanmuuttopolitiikassa on minun mielestäni kaksi tavallaan aika kunnioitettavaa lähtökohtaa, mikä on uutta Suomessa. Ensinnäkin maahanmuuton, joka tähän maahan suuntautuu, pitää lähtökohtaisesti olla kansantaloudelle kannattavaa ja toisaalta myöskin suomalaiselle yhteiskunnalle turvallista, eli huomioidaan se kansallinen turvallisuus osana tätä maahanmuuttopolitiikkaa. Ja se on fiksu lähtökohta. Valitettavasti näin ei ole aina ollut, eikä valitettavasti nykytilassakaan ole, ennen kuin näitä uudistuksia, positiivisia uudistuksia, saadaan vietyä läpi meidän lainsäädäntöömme, ja meillä on ollut tämmöisiä selkeitä aukkoja tässä politiikassa, mitä on harjoitettu. Ja tämä ongelmahan ei ole ollut vain Suomessa vaan yleisesti läpi Euroopan monissa muissakin maissa, ja Ruotsihan siitä toimii kauheana esimerkkinä, kun sinne maahan on saapunut satoja ja satoja tuhansia ihmisiä nopealla vauhdilla, ja nytten pommit räjähtelevät ja luodit viuhuvat vaan pitkin poikin siellä Tukholman lähiöissä ja monissa muissa kaupungeissa, missä jengit ovat ottaneet vallan. Se on ollut vasemmistolaisen, ääliöliberaalin maahanmuuttopolitiikan seurausta eikä minkään muun seurausta, ja Ruotsissakin tämä ongelma on tajuttu, niin myös monissa muissa maissa, ja siellä on lähdetty kiristämään monia maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä säädöksiä, ja näin nyt tehdään myös Suomessa. Ei siis ole millään tavalla poikkeuksellista yleiseurooppalaisella tasolla, että Suomi jotenkin poikkeaisi nyt muista maista, vaan täysin muiden maiden perässä mennään näissä kiristyksissä ja linjauksissa, joiden lähtökohta on siis se, että maahanmuutto on julkiselle taloudelle kannattavaa, eli koko Suomelle, ja toisaalta myöskin se on turvallista suomalaiselle yhteiskunnalle, ja näinhän sen pitää toimia. Toisin sanoen: maassa maan tavalla, ja jos ei se onnistu, niin sitten lähdetään maasta ulos, eli tänne tullaan tekemään töitä, ja jos ei sekään onnistu, niin sitten lähdetään ulos. Tämä on aivan järkevä lähtökohta. No, sitten täällä on sanottu, että ei pidä ruokkia kauhukuvia, ja yleisesti julkisessa keskustelussa kun maahanmuutosta puhuu — no, lähinnä perussuomalaiset nostavat esiin näitä kriittisiä näkökohtia, mitä muut eivät vaivaudu nostamaan syystä tai toisesta — niin sanotaan, että kun ”persut puhuvat niin ilkeällä tavalla” ja ”persut puhuvat tästä asiasta niin väärin”, niin kysyn vasemmistolta: miksi te ette sitten puhu näistä asioista oikealla tavalla, jos kerran perussuomalaiset puhuvat niistä väärällä tavalla? No, sitten tämä mainehaitan väittäminen. Kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangas täällä aiemmin salissa totesikin, niin kyllä minä sanoisin, että aikamoisen mainehaitan koko maahanmuuttopolitiikan toimivuudelle muodostaa se, jos me nähdään, että syntyy tietynlaisia ongelmia, joihin poliitikot eivät suostuu reagoimaan vaan sulkevat silmät ja korvat siltä, ja sitten, kun joku uskaltaa nostaa näitä epäkohtia esiin, niin aletaan huutaa, että ”rasisti, rasisti, rasisti”. Ei sekään ole toimivaa. Se menettää silloin legitimiteetin koko suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa, ja moni suomalainen alkaa kyseenalaistaa sen maahanmuuttopolitiikan, ja siitä on haittaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle kuten myös näille maahanmuuttajille itselleen — monesti myös niille, jotka eivät ole tehneet mitään väärää vaan tulleet tänne esimerkiksi tekemään töitä. Ei aiheuteta semmoista polarisaatiota, vaan nostetaan rohkeasti esiin niitä ongelmia, joita maahanmuuttopolitiikkaan kiistattomasti on liittynyt, erilaisia väärinkäytöksiä sun muuta. Ja tästähän ei voi täysin syyttää myöskään vain jotain yksittäistä maahanmuuttajaa, vaan suomalainen yhteiskunta, suomalaiset päätöksentekijät, ovat vastuussa siitä, että täällä noudatetaan lakia, ja toisaalta, jos laki ei ole ajan tasalla, niin se laki laitetaan ajan tasalle siltä osin, että jos huomataan, että väärinkäytöksiä tapahtuu, niin sitten estetään se. Eivät poliitikot voi olla niin sinisilmäisiä, että sulkevat silmät ja korvat näiltä ongelmilta jonkun rasismihuudon pelossa, kun vihreät huutavat Twitterissä, että tästä aiheutuu mainehaittaa. Semmoisen pelossa ei voi vain tavallaan käpertyä piiloon, että ”ei voida tehdä tälle asialle mitään”. Pitää uskaltaa puuttua ongelmiin. Nyt niihin ongelmiin puututaan, ja se on loistava kehitys, ja haluan siitä kiittää lämpimästi sisäministeri Rannetta, joka määrätietoisesti näitä toimia yhdessä hallituksen kanssa edistää, ja myöskin ministeri Rantasta, joka tällä hetkellä on poissa valtioneuvoston työstä. Mutta joka tapauksessa loistavia uudistuksia, joita nyt viedään eteenpäin. Kukaan ei halua Ruotsin tietä, uskoakseni, mutta valitettava tosiasia on se, että osa tämän salin poliitikoista ja heidän ratkaisuistaan on sellaisia — täällä vasemmalla puolella ehkä vähän enemmän — että heidän linjallaan Suomi menisi lopulta sinne Ruotsin tielle, jossa ne pommit paukkuisivat ja luodit viuhuisivat. Että kun tästä ei selvitä vain kotouttamisella ja lisäsosiaaliturvalla, vaan tähän tarvitaan oikeasti toimia, joilla ihmiset kotiutuvat tänne, toisin sanoen pääsevät työelämään kiinni, oppivat kielen ja kunnioittavat suomalaista lainsäädäntöä. Sen pitää olla järkevän maahanmuuttopolitiikan lähtökohta, eivät mitkään pelkät kivat ruoka- ja pelihetket, koska ne eivät sitä automaattisesti edistä. Ne eivät johda siihen, että se yksilö, joka tänne tulee, oikeasti integroituu osaksi tätä yhteiskuntaa, vaan se työ johtaa siihen, ja yhteisöllisyys, jonka se työelämä takaa, johtaa siihen, että tämä ihminen kunnioittaa suomalaista lainsäädäntöä. Se on järkevää maahanmuuttopolitiikkaa, ja lämpimästi vielä kerran haluan kiittää hallitusta näistä uudistuksista, joita viedään eteenpäin siitä huolimatta, että huutoa tulee. Nämä ovat suomalaisille ja Suomelle hyväksi. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoron etukäteen siksi, että arvelin, että tässä keskustelussa mennään jonkun verran itse tämän lakiesityksen ulkopuolelle ja ryhdytään laajempaan maahanmuuttokeskusteluun, jollaisia puheenvuoroja ainakin pari kappaletta ollaan jo kuultu. Haluan kuitenkin kiittää ministeri Rannetta ja edustaja Peltosta asiallisista puheenvuoroista, joissa selvitettiin tämän lakiehdotuksen sisältöä. Minusta tässä pääosin on asioita, joita esimerkiksi itse en pystynyt tukemaan, mutta aivan kuten edustaja Peltonen totesi, on syytä käydä valiokunnassa vielä tarkasti läpi näitä kysymyksiä. Tässä on ollut monia pieniä muutoksia ulkomaalaislakiin, ja on ollut vaikea hahmottaa, mikä tämä kokonaisuus kaiken kaikkiaan tulee olemaan lopulta. Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on asia, joka — niin kuin olemme havainneet ja näemme jatkuvasti yhteiskunnassa — herättää kovasti tunteita. Julkisessa keskustelussa olen huomannut, että käsitteet menevät vilisemällä sekaisin. Puhutaan ulkomaalaisesta, pakolaisesta, maahanmuuttajasta, turvapaikanhakijasta, vieraskielisistä, kaikista yhtenä suurena kokonaisuutena. Niinpä tässä juuri päätin tarkistaa, mikä on vieraskielisten osuus Suomessa, ja sehän on 9 prosenttia, meidän virallisen tilaston mukaan noin viisisataatuhatta asukasta. Siinä suurin vieras kieli on venäjä, toiseksi suurin viro, kolmas englanti, ja sitten tulee arabia. Eli tässäkin luettelossa jo huomaatte, että sillä, mitä puhumme tässä turvapaikanhausta ja pakolaisista, on kovin vähän tekemistä vieraskielisyyden kanssa noin yleisesti. Vieraskielisten määrähän on Suomessa hyvin voimakkaasti tässä viimeisen 10—20 vuoden aikana lisääntynyt. Itse sanoisin, että edustan kantaa, josta voisin sanoa, että se on eräänlaista valtavirtaa varmasti, hienosti sanottuna mainstreamiä, ja, sanoisin ehkä myös, tolkun maahanmuuttoa. Se tarkoittaa sitä, että kyllä me kaikki tiedämme, että Suomen ikärakenne on tällä hetkellä sellainen, että meidän työvoimastamme, työikäisestä väestöstä, häviää 350 000 ihmistä vuoteen 2040 mennessä. 2040 kuulostaa kovin kaukaiselta, mutta kun katsomme 15 vuotta taaksepäin, vuosi 2010 vaikuttaa kovin läheiseltä. Me tarvitsemme tähän maahan nimenomaan osaavia maahanmuuttajia, mutta totta kai sitten me myönnämme myös, että maahanmuuttoon liittyy ongelmia. Tätä tarkoitan tolkun ja tällaisella keskivertomaahanmuuttokeskustelulla. Maahanmuuttoa tarvitaan. Ei pidä yrittää ratsastaa jollain kauhukuvilla siitä, että kaikki maahanmuutto on huonoa, ja ikään kuin ruokkia tällaista ksenofobiaa eli muukalaispelkoa ja siitä tehdä sitten politiikkaa. Mutta samalla joudumme tunnustamaan, että kyllähän tietysti maahanmuutto tuo ongelmia. Ongelmat pitää ratkoa, eikä niiden ainoa ratkaisu voi olla koko maahanmuuton estäminen, koska silloin emme saa niitä hyötyjäkään. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi työn takia, avioliiton tai parisuhteen takia, opiskelun takia Suomeen muista maista tuleminen on tervetullutta, samoin myös humanitaarinen maahanmuutto siinä laajuudessa kuin etukäteen on suunniteltu, esimerkiksi tietty määrä kiintiöpakolaisia. Mutta uskallan sanoa ihan tässä kuitenkin suoraan, että pelkän Suomen sosiaaliturvan etujen kalastelu tai muunlainen keinottelu taikka peräti rikollisin aikein Suomeen tulo on sellaista, jota meidän pitää pyrkiä kaikin tavoin estämään, eikä sellainen ole Suomeen tervetullutta. Tämä on ollut linjani tässä jo pitkään. Kirjoitin vuonna 2019 ollessani ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana Facebook-kirjoituksen tästä aiheesta. Eli maassa on elettävä maan lakien mukaan ja yritettävä integroitua. Siitä on aivan loistavia esimerkkejä meillä kaikilla täällä keskuudessamme, miten ahkerat maahanmuuttajat ovat hienosti onnistuneet integroitumaan tänne. Mutta niin kuin sanottu, en haluaisi esimerkiksi nyt käsiteltävänä olevaa ulkomaalaislain muutosta käyttää taas kerran sellaisen mahtipontisen maahanmuuttokeskustelun osana, jossa sitten kritisoidaan tällaisilla stereotypioilla jälleen kerran kaikkea maahanmuuttoa mahdollisimman huonoksi.

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Esitys on osa Orpon hallituksen laajaa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudistusta. Ulkomaalaisen henkilön säilöönoton mahdollisuuksia parannetaan, mikäli henkilö on vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. Esimerkiksi säilöönoton enimmäispituusaikaa pidennetään tuntuvasti ja mahdollistetaan pysyvän oleskeluluvan peruuttaminen sekä maahantulokielto Suomen ulkopuolella oleskelevalle henkilölle, joka vaarantaa yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta taikka kansallista turvallisuutta. — Erittäin tervetulleita toimenpiteitä. Säilöönottoa paremmin mahdollistavalla lainsäädännöllä pyritään tehostamaan palauttamispolitiikkaa. Palautusten on toimittava, tai muuten henkilöt jäävät maahan luvattomasti. He pakoilevat virkavaltaa, ja heillä on suuri vaara joutua rikosten polulle, kun he eivät voi enää toimia yhteiskunnassa laillisesti. Esitys täsmentää siksi myös jo olemassa olevaa pakenemisen vaaran määritelmää laissa merkittävällä tavalla, ja sen yhteyttä säilöönoton edellytyksenä vahvistetaan. Esityksen perimmäisenä ajatuksena onkin juuri turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Huonolaatuinen ja heikosti hallittu maahanmuutto on Suomelle haitaksi. Se on fakta. Lausuntopalautteesta käy ilmi, että nimenomaisesti turvallisuusviranomaiset kannattivat esitystä ja pitivät uudistuksia hyvinä ja tarpeellisina. Heidän arvionsa painaa vaakakupissa erittäin paljon. Palautusten lisääminen on koko Euroopan unionin yhteinen tavoite, jolla pyritään parempaan maahanmuuttopolitiikkaan koko unionin alueella. Nytkin tehtävät kansalliset uudistukset ovat EU-lainsäädännönkin mukaan täysin mahdollisia, ja yksi Suomen avaintavoitteesta EU:n vaalikaudelle 24—29 on juurikin palautuspolitiikan tehostaminen. Etenemme siis täysin sovitulla linjalla. Arvoisa puhemies! Suomessa ja laajemminkin Euroopassa on herätty heikkotasoisen maahanmuuton ongelmiin. Kuka muistaa vielä Ylen raportin vuodelta 2016, minkä mukaan pakolaisiin satsattu raha palaa takaisin nopeasti ja lähes kaksinkertaisena? Tällaisilla naurettavilla väitteillä pyrittiin hakemaan yleistä hyväksyntää löperölle maahanmuuttopolitiikalle, ja monellehan tämä menee vielä läpi tänäkin päivänä. Nyt julkisuudessakin on äänensävy muuttunut, ja tutkimukset sekä käytännön kokemukset pitkin Eurooppaa kertovat vakavista ongelmista paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti. Tiesimme jo takavuosina, että monet Suomeen tulleet henkilöt eivät olleet oikeita pakolaisia, vaikka he tulivat Suomeen turvapaikkaa hakemaan. Näistä henkilöistä edelleen osa on Suomessa joko vuosien valituskierteessä turvapaikkapäätöksestään tai laittomasti tiellä tietämättömällä. Ehkäistäksemme niitä ongelmia, joita näemme pitkin Eurooppaa, on meidän kyettävä tiukempaan maahanmuuttopolitiikkaan pitääksemme suomalaiset turvassa. Mikäli henkilöllä ei ole pätevää syytä olla Suomessa, hänen on syytä palata lähtömaahansa takaisin. Joutilainen oleskelu synnyttää vääränlaista liikehdintää, josta on esimerkkejä nähtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla etupäässä sosiaalisessa mediassa. Valtamedia yrittää edelleenkin jarrutella totuuden paljastumista, koska onhan se selvää, että väärässä olemisen tunnustaminen ottaa kipeää. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus ei toimi kerätäkseen tyylipisteitä vaan jatkaa määrätietoisesti maahanmuuttopolitiikkamme korjaamista ja sen viemistä oikeaan suuntaan kansallisen turvallisuutemme tähden. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on kohdistaa apu hädänalaisille ja estää järjestelmän väärinkäyttöä. Esitys on osa Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikan linjanmuutosta kohti pohjoismaalaista mallia. Uskottavan turvapaikkajärjestelmän kiinteä osa on tehokkaat palautukset. Jos palautukset eivät toimi, jäävät ihmiset maahan laittomasti, mikä murentaa maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän hyväksyttävyyttä. Säilöönottoa koskevat muutokset edistävät tehokasta palauttamispolitiikkaa. Ulkomaalaistenkin on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä ja länsimaisia arvoja. Esityksen myötä viranomaisille annetaan laajemmat toimintamahdollisuudet tapauksissa, joissa lainsäädäntöä ei kunnioiteta, esimerkiksi mahdollistamalla pidemmän määräaikaisen maahantulokiellon määrääminen ja estämällä rikollisiin syyllistyneiden henkilöiden paluu Suomeen. Keskeinen esityksen tavoite on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja turvata paremmin yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus sekä kansainvälinen turvallisuus. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkomaalaislain päivittäminen on tarpeellista. Meillä on ulkomaalaisia, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta useita kertoja peräkkäin. Perusteluja turvapaikan myöntämiselle ei ole, mutta henkilö jää maahan oleskellen täällä laittomasti. Valituskierteiden jälkeen henkilö hakee uudestaan ja uudestaan turvapaikkaa, jopa yli viisi kertaa, ja tämä prosessi saattaa kestää jopa useita vuosia. Tämän laittomasti maassa oleskelevan palautuksen viivästyminen ei ole Suomen edun mukaista. Pahimmassa tapauksessa turvapaikanhakija syyllistyy täällä erilaisiin rikoksiin, ja turvapaikkaprosessin ollessa kesken häntä ei voi karkottaa maasta ja asettaa maahantulokieltoon. Uusi laki antaisi tällaisissa tapauksissa mahdollisuuden ottaa henkilö säilöön, jotta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle vaarallista henkilöä voidaan estää tekemästä lisää rikoksia siihen saakka, kunnes hänet voidaan karkottaa tai hän lähtee itse vapaaehtoisesti maasta. Säilöönottoa koskevilla ehdotuksilla pyritään edistämään tehokasta palauttamispolitiikkaa, joka on välttämätön osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Jos palautukset eivät toimi, jäävät ihmiset maahan laittomasti. Maahantulokieltoa koskevalla sääntelyllä ja sen uudistamisella pyritään estämään ennalta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja torjumaan turvallisuuteen liittyviä uhkia. Maahantulokiellossa oleva henkilö voidaan käännyttää rajalta tai — mikäli hän on päässyt maahan jotakin reittiä pitkin — viimeistään hänen joutuessaan viranomaisen kanssa tekemisiin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ulkomaalaislakia muutettaisiin siten, että säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevat säännökset tehostaisivat vapaaehtoista maasta poistumista ja viranomaistoimin tapahtuvaa maasta poistamista sekä tarjoaisivat nykyistä paremmat keinot turvata yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Myös turvallisuusviranomaiset kannattivat hallituksen esitystä ja pitivät sitä tärkeänä kansallisen ja yleisen turvallisuuden parantamisen kannalta. Poliisihallitus ja Rajavartiolaitos pitivät kannatettavana poliisin ja rajavartioviranomaisten toimivallan lisäämistä maasta poistamista ja maahantulokieltojen määräämistä koskevissa asioissa. Toimivallan laajennuksen nähtiin vähentävän turvaamistoimien käyttöä ja sujuvoittavan toimintaa. 18 kuukauden säilöönoton enimmäisaika on EU-lainsäädännön mukainen ja koskee vain harvinaisia tapauksia, joissa maasta poistaminen jostakin syystä viivästyy. Tämä on linjassa EU:n palauttamispolitiikan kanssa ja noudattaa tiukkoja valvonta- ja tarkastelusääntöjä. Tälläkin hetkellä maassamme oleskelee rikosten vuoksi karkotettavia ulkomaalaisia henkilöitä, joiden karkotuksia ei voida laittaa täytäntöön, koska vastaanottava maa ei ota heitä vastaan. Arvoisa puhemies! Muutokset säilöön ottamiseen ovat siis tarpeellisia niin sisäisen turvallisuuden kuin Suomen ulkopuolelta tulevien turvallisuusuhkien vuoksi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Budjettia katsoessa ei voi kuin ihmetellä sitä intoa, jolla hallitus ottaa uutta velkaa. Tuntuu kuin hallitus ei olisi edes yrittänyt pyrkiä vähentämään julkisia menoja, vaan budjetti on yhä täynnä menoeriä, jollaisia ei tässä hetkessä voi hyväksyä. Velkataakka kasvaa kestämätöntä vauhtia, eikä loppua näy. Hallitus on täysin vauhtisokea ja lappaa kansalaisten veroeuroja holtittomasti sinne tänne. Samalla kun Suomessa kansa kärsii kasvaneista energiakustannuksista ja terveydenhoidon kriisitilasta, hallitus laittaa kehitysapuun mittavia summia — yli tuhat miljoonaa. Olemme saaneet lukea mediasta esimerkiksi siitä, miten Suomen valtio on tukenut Kirgisian tupakkavalistusta yli miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan meillä on varaa kustantaa yli tuhat tällaista projektia tulevassakin. Yhtä hulluja rahanlappauskohteita löytyy päätöslistoista jatkumona. Kysymys on tietenkin tässä kohtaa pienestä kuriositeetista, mutta antaa oivallisen esimerkin siitä, millaisiin kohteisiin suomalaisten veroeuroja maailmalla käytetään. Perussuomalaisille varojen käytön tärkeysjärjestys on kristallinkirkas ja selkeä: suomalaisten edun pitää tulla aina ennen kaikkea muuta. Maailmanhalailua eli rahan lappamista savanneille voidaan harrastaa, jos siihen riittää rahat, mutta reilu 140 miljardia täytyy jostain löytyä ennen kuin Suomi on velaton maa ja ylijäämää jää. [Kimmo Kiljunen: Missäs on velaton maa maailmassa?] Sen jälkeen voimme katsella asiaa uudelleen. Tässä hetkessä minulta ei heru ymmärrystä kehitysavulle pätkän vertaa. Velkarahan kantaminen Afrikan sarven maihin on sairasta touhua. Arvoisa puhemies! Energiakriisin suhteen vihreiden olisi kenties syytä katsoa nyt peiliin, sillä näemme hyvin konkreettisesti Euroopassa, mihin ydinvoiman demonisointi ja vastustaminen ovat pitkällä tähtäimellä johtaneet. Saksa on tehnyt osaltaan ydinvoimapäätöksillään itsestään energiariippuvaisen Venäjästä. Tämä pyritään nyt aktiivisesti unohtamaan — mutta älkää pelätkö, me muistamme tämän kyllä. Ihan täällä kotimaassakin vihreät ovat kaksi kertaa marssineet ulos neuvotteluista ydinvoimapäätösten takia. Jos teidän tahtonne, arvon vihreät, olisi mennyt läpi, ei Olkiluoto 3 olisi valmistunut tähänkään päivään mennessä. Eläisimme todellista katastrofia. Vihreä siirtymä ajoi meidät myös Suomessa energiaturpeen tuotannon alasajoon ja ulkomaisen hakkeen käyttämiseen. Vihreä siirtymä näkyy myös kuluttajille energian hinnassa, niin sähkössä kuin polttoaineissakin. Suomalaiset tinkivät elintasostaan, mutta hallitus ei tingi ilmastotavoitteistaan. Ylikunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on paitsi epärealistinen myös uskomattoman kallis projekti. Eikä tässä vielä kaikki. Hallitus aiheutti miljarditappiot Suomelle hyväksymällä EU:n elvytyspaketin. Suuren luokan huijaukselta sekin tuntuu, kun jälleen katsoo, mihin kyseistä pakettia on käytetty. Mainospuheissa puhuttiin siitä, että paketti menee koronan aiheuttamien tuhojen paikkaamiseen, mutta tosiasiassa olemme saaneet nähdä, miten italialaiset ovat saaneet valtioltaan ilmaisia energiaremontteja, espanjalaiset pilotoivat neljän päivän työviikkoja ja niin edelleen. Kyllä rahalle näköjään käyttöä on löytynyt — varmasti löytyisi myös ihan kotona Suomessakin. Tässäkin asiassa hallituksen prioriteettilistan kärkisijoilla ovat muiden maiden kansalaiset, kuten tavallista. Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on tosiaankin ihana ja hieno asia, jos satut olemaan saajapuolella. Sitä suomalaiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan. Sen lisäksi hallitus on ottanut uudeksi tavakseen juosta vaikeita poliittisia kysymyksiä karkuun EU:n selän taakse, aina vain enemmän ja enemmän. Hallituksen vastaus väestörakenteen muutokseen ja kasvavaan hoitotyön tarpeeseen on ollut sote-uudistus. Hallitus runnoi läpi mallin, joka on lisännyt Suomeen uuden hallinnontason, jonka pelkkä pystyyn saaminen syö valtavat määrät rahaa ja näyttää ajavan karille heti lähdössä. Hallintorakenteet eivät hoida vanhuksia eivätkä korjaa hoitajapulaa, mutta uudet hillotolpat ne ovat tuoneet tullessaan. Perussuomalaiset nostivat jo Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa esiin sen tosiasian, että tämä tulee kalliiksi, mutta meitä ei kuunneltu. Nyt se varmasti alkaa jo selkiytyä teillekin. Samoin maahanmuutolla pyritään vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. On kuitenkin syytä huomata, että heikkotasoinen maahanmuutto ei tule korjaamaan hoitajapulaamme tai hoitajavajettamme, mutta se tulee entisestäänkin heikentämään julkista talouttamme, jonka tila on nyt jo hyvin huolestuttava. Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Olinkin hieman epäuskoinen, kun palasin istuntotauolta eduskuntaan ja välittömästi edessäni oli esityksiä, jotka toteutuessaan helpottavat entisestään ihmisten saapumista kolmansista maista Suomeen. Halukkaiden tulijoiden määrä Suomeen ei tule loppumaan, mutta suomalaisten veroeurot sen sijaan tulevat. Rahat uppoavat heikkotasoiseen maahanmuuttoon, ideologisiin hankkeisiin, vihreään siirtymään, hallinnon paisuttamiseen, kehitysapuun, EU:n tukipaketteihin ja muuhun sellaiseen, jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen hyvinvoinnin kanssa. Nykyinen hallitus on todellakin mestari rahan haaskaamisessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käytiin välillä kiivastakin debattia koulutuksen rahoituksesta ja siitä, miltä sen tulevaisuus näyttää. Onneksi tämän hallituksen aikana rahoitusta on merkittävästi parannettu. Ministeri Anderssonille olisin oikeastaan kommentoinut, kun hänellä oli hyvin selkeä ajatus siitä, että koulutus on investointi ja siihen kannattaa satsata — mutta koska siitä palvelusta iso osa on siellä kuntien vastuulla ja kunnissa tätä palvelua ei ole tai lainsäädännöllä sitä ei ole samalla tavalla mitoituksin sidottu kuin taas sosiaali- ja terveyspalveluita on, niin usein se on kuitenkin ollut se kärsijän roolissa oleva. Ja uuden haasteen tuovat nyt käynnistyvät hyvinvointialueet, jotka osassa, periaatteessa puolessa, kunnista leikkaavat isomman osan rahoituksesta kuin mitä ne itse sote-palvelut ovat syöneet, jolloin se vähennys osuu sitten sinne koulutuksen puolelle. Käytiin myös hyvää keskustelua siitä, miten inkluusiota toteutettaisiin paremmin. Tämän juuri äsken kertomani rahoitushaasteen vuoksi inkluusio on monessa kunnassa ollut säästötoimenpide, mikä sen ei missään nimessä pitäisi olla, vaan se vaatii riittävät tukitoimet onnistuakseen, ja näihin pitäisi rahoituksen riittää ja näihin pitäisi toisaalta myös lainsäädännön ohjata. Olisinkin halunnut kysyä — täällä salissa ei ole enää kovin montaa paikalla — ollaanko me seuraavalla hallituskaudella valmiita sitoutumaan henkilöstömitoituksiin vahvemmin myös siellä sivistyksen ja koulutuksen puolella. Ollaanko me valmiita perusopetuksessa varmistamaan riittävän pienet ryhmäkoot, tuomaan kertoimia, jotka huomioivat sen, että jos luokassa on tukea tarvitsevia, niin se ryhmä pienenee silloin, tai jos luokassa on merkittävä määrä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, niin tämä huomioidaan silloinkin siinä ryhmän koossa? Jos haluamme perusopetusta vahvistaa — ja minä ainakin haluan — niin näitä todellisia keinoja on silloin otettava käyttöön. Nyt tilanne on esimerkiksi neuropsykologisesti oirehtivien lapsien kohdalla ollut sellainen, että kun tukea ei ole ollut riittävästi saatavissa, koulut eivät ole pärjänneet eivätkä myöskään perheet ole saaneet riittävää tukea, niin näiden lasten kohdalla huostaanottojen määrät ovat olleet isosti kasvussa. Tämä on minun mielestäni todella huolestuttava mutta myös taloudellisesti kallis signaali, että tätä kautta sitten ongelmaa ratkotaan. Arvoisa puhemies! Meillä on tilanne, että meillä on pakolaisia tullut maahan enemmän kuin aikaisemmin, ja lähestymme sellaista 40 000 pakolaisen määrää — tai nämä ovat näitä arvioita, joita on. Ensi keväänä he ovat olleet vuoden Suomessa, ja silloin heillä on mahdollisuus hakeutua kuntalaisen tavoin kunnan palveluihin. Kuusi suurinta kaupunkia on valmistellut esityksiä, joilla edistettäisiin ukrainalaisten työllistymistä, kotoutumista ja pääsyä palveluihin, kuten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Tässä budjetissa on erittäin hyvin näihin kunnan vastaanottopalveluihin nyt varattu rahoitusta, mutta me tarvittaisiin jo lisätalousarvion yhteydessä panostuksia siihen, että varaudutaan siihen, jos nämä ukrainalaiset hakeutuvat asumaan sitten suuriin kaupunkeihin pääkaupunkiseudulle, kuten pakolaiset useimmissa maissa ovat tehneet ja kuten aiemmin myös Suomessa on tapahtunut. Pelkästään Espoossa tämä voisi tarkoittaa tuhansia uusia lapsia ensi keväänä palveluissa, ja esimerkiksi varhaiskasvatukseen ehdotettu esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle on, että tällä hetkellä maassa olevista ukrainalaisista etsittäisiin niitä henkilöitä, joilla on varhaiskasvatuksen koulutuksen tausta, ja tätä porukkaa koulutettaisiin jo nyt syksyllä niin, että he olisivat keväällä sitten valmiita olemaan avustavina ja toimimaan sitten täällä varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteydessä, jotta kunnialla pystyisimme palvelut tarjoamaan. Espoossa asuu nyt jo 13 prosenttia Suomen maahanmuuttajaväestöstä, ja eurooppalaisittain maahanmuutto yleensä keskittyy ja maakunnista siirrytään työn perässä. Tämä on aivan normaalia, ja tätä kehitystä ei pysty eikä kannatakaan pakkokeinoin estää, vaan siihen tulee hyvin varautua ja valmistautua.

Arvoisa puhemies! Laajamittainen ja huonosti hallittu maahanmuutto, huono maahanmuutto, lisää turvallisuushuolia, kuten terrorismin uhkaa, radikalisaatiota, gettoutumista eli alueiden eriytymistä ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä on myös raaistunut ja etnistynyt siinä mielessä, että jotkut etniset ryhmät ovat ottaneet haltuunsa näitä alueita. Kysyisin, missä määrin, sisäministeri, tätä on tapahtunut ja mikä on ollut laittoman maassa oleskelun vaikutus tähän. Minkälaisessa riskissä nämä henkilöt ovat, että heidät tulee ikään kuin imaistua mukaan tällaiseen toimintaan? Ja kysyn vielä sisäministeriltä, miten näitä uudenlaisia ja kasvavia ongelmia on oikein tarkoitus kitkeä, varsinkin kun poliisin määrärahat eivät ole kehittyneet samassa mittasuhteessa kuin nämä kasvavat ongelmat.

Arvoisa herra puhemies! Ehkä aivan aluksi edustaja Essayahille: Tämä ankkurilapsiproblematiikka ei suoranaisesti liity tähän lakiesitykseen. Oleellisempi huomioitava seikka on ehkä se, että huomattavan suuri osa alaikäisenä turvapaikanhakijana Suomeen tulevista on todellisuudessa täysi-ikäisiä, mikä paljastuu näissä ikätesteissä. Suomeen suuntautuva maahanmuutto on liian suurelta osin haitallista maahanmuuttoa. Näin ei tarvitsisi olla. Tilanne on seurausta vääränlaisesta politiikasta. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö on helppoa ja houkuttelevaa. Toisaalta tulijoilta ei edellytetä minkäänlaista kotoutumista. Kotoutumisesta kyllä puhutaan paljon, mutta sitä ei mitata mielekkäillä kriteereillä, kuten tukiriippuvuuden kehityksellä. Ymmärrän kyllä, miksi ei mitata. Mitattava todellisuus on karu paikka. Pääkaupunkiseudulla melkein puolet toimeentulotuista maksetaan ulkomaalaisille. Tämä on aivan sairasta. Kelasta on tullut kansainelatuslaitos ja Suomesta globaali sosiaalitoimisto. Keskeisissä humanitaarisissa maahanmuuttajaryhmissä, afgaaneissa, somaleissa ja irakilaisissa, tilanne ei parane edes täällä syntyneen toisen sukupolven kohdalla. Kotoutumistutkimuksissa kysytään tulijoilta, miten he viihtyvät Suomessa. Mikäs siinä on viihtyessä, kun sosiaaliturva juoksee, tulkkipalvelut pelaavat ja saa vapaasti harrastaa lähtömaan kulttuurille ominaisia tapoja. Black Lives Matter ‑hysterian myötä kantaväestö on ryhtynyt suorastaan kumartamaan tulijoita ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan — tunteehan siinä ihminen itsensä aateliseksi. Tarjoamillaan palveluilla ja eduilla Suomi houkuttelee haitallista maahanmuuttoa. Tämä lakimuutos ei itsessään ole suuri asia, mutta se on yksi osa johdonmukaista jatkumoa, jossa jo ennestään avokätistä ja sinisilmäistä järjestelmää tehdään entistä avokätisemmäksi ja sinisilmäisemmäksi. Kyse on myös turvapaikkajärjestelmän uskottavuudesta veronmaksajan silmissä. Jos lainsäädäntö kohtelee partasuisia miehiä lapsina, ei pidä ihmetellä, että kansalaiset puhuvat partalapsista. Arvoisa puhemies! Esitän lakiesityksen hylkäämistä mietintöön jätetystä vastalauseesta ilmenevin perustein.