Anne Rintamäki

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain seuraamussäännösten muuttamiseksi. Esityksen keskiössä on se, että viranomaisille ja julkishallinnon elimille voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Laki koskisi pääsääntöisesti kaikkia viranomaisia eräin laissa säädeltävin poikkeuksin. Esitys pohjautuu Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa sanotaan, että hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen. Sen yhteydessä säädetään hallinnolliset sakot tietosuojaloukkauksista koskemaan julkista ja yksityistä sektoria yhtäläisesti. Tarkoitus on siis tältä osin yhtenäistää sovellettava seuraamusjärjestelmä. Lisäksi tietosuojalakiin lisätään säännökset, jotka koskevat rajoituksia rekisterinpitäjän velvollisuuteen ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Säännöksiä siis selkeytetään. Mitään sen kummempia uusia velvoitteitahan näistä lakimuutoksista ei viranomaisille koituisi. Tietysti se voi aiheuttaa tarvetta organisaatioissa tarkistaa sisäisiä rekisterinpitoon liittyviä järjestelyitä. Voi olla, että joissain tapauksissa tämä saattaa kannustaa tietojärjestelmien uusimisiin tai päivittämisiin. Täten uudistuksella on tietosuojaa edistävää ja rikkomuksia ennaltaestävää vaikutusta, kun seuraamusmaksujen mahdollisuus tietysti lisää viranomaisten varovaisuutta ja huolellisuutta. Kiitos ministerille tämän asian esittelystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee kuluttajansuojaviranomaisten eräiden toimivaltuuksien ajantasaistamista. Esityksen lähtökohta on selkeä ja ajankohtainen: kuluttajamarkkinat ovat muuttuneet nopeasti, ja viranomaisten keinovalikoiman on pysyttävä tämän kehityksen mukana. Kuluttajien arki on yhä useammin digitaalista. Ostoksia tehdään verkossa, palveluja ostetaan alustojen kautta, ja markkinoille tulee uusia, rajat ylittäviä toimijoita. Samalla markkinointikeinot ovat entistä monimutkaisempia ja toisinaan harhaanjohtavia. Näissä oloissa kuluttajansuojan uskottavuus edellyttää, että valvontaviranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset toimivaltuudet puuttua epäkohtiin tehokkaasti. Esityksen keskeinen tavoite on parantaa kuluttajansuojaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua lainvastaisiin menettelyihin nopeasti ja ennakoivasti. Kun viranomaiset voivat toimia ajoissa, vältetään tilanteita, joissa suuri joukko kuluttajia ehtii kärsiä taloudellista haittaa ennen kuin toimintaan voidaan puuttua. Samalla on tärkeää korostaa, että esitys tukee myös rehellisesti toimivia yrityksiä. Selkeä ja tehokas valvonta luo tasapuoliset pelisäännöt markkinoille. Yritykset, jotka noudattavat lakia, eivät joudu kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka hakevat etua harhaanjohtavilla tai lainvastaisilla toimintatavoilla. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena hallituksen esitys vahvistaa kuluttajien luottamusta markkinoihin ja edistää oikeudenmukaisia toimintatapoja. Kyse ei ole tarpeettomasta sääntelystä vaan siitä, että viranomaisilla on työkalut käyttää jo olemassa olevaa lainsäädäntöä tehokkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Toiseksi tämä esitys tukee kiertotaloutta ja kestävää talouskasvua. EU:n sääntely velvoittaa jäsenmaat edistämään tuotteiden korjattavuutta, varaosien saatavuutta ja pitkäikäisyyttä. Hallituksen näkökulmasta tämä ei ole pelkkä ympäristötoimi, vaan tämä on myös talouspoliittinen ratkaisu. Kuluttajansuoja on osa toimivan markkinatalouden perustaa. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että häntä suojellaan kohtuuttomilta ja lainvastaisilta menettelyiltä, hyötyvät sekä kansalaiset että yritykset. Tämän tavoitteen saavuttamista hallituksen esitys osaltaan tukee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa ja sen ajantasaistamista vastaamaan tämän päivän viranomaistoiminnan tarpeita. Kyse on ennen kaikkea sujuvammasta ja oikea-aikaisemmasta tiedonkulusta tilanteissa, joissa etuuksien oikeellisuus, kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja julkisten varojen vastuullinen käyttö sitä edellyttävät. Esitys ei ole vain hallinnollinen tai tekninen uudistus, se on keskeinen väline väärinkäytösten torjunnassa ja viranomaisten yhteistyön tehostamisessa. Kun viranomaiset voivat lainmukaisesti vaihtaa tarpeellisia tietoja, vähennetään turhaa byrokratiaa ja ehkäistään virheitä sekä väärinkäytöksiä — sosiaaliturvaan liittyvät väärinkäytökset kun eivät ole yksittäisiä lipsahduksia vaan usein järjestelmällistä toimintaa, jossa hyödynnetään viranomaisten välisiä tietokatkoksia. Kun tieto ei liiku, rikollinen hyötyy. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja tietojen hankkimista tehostetaan siirtämällä pankkitiedustelut sähköpostista keskitettyyn valvontajärjestelmään. Arvoisa puhemies! Olen tutkinut työkseni niin sanottuja Kela-petoksia, joita tulee aika ajoin liikaakin rasittamaan poliisin päivittäisrikostutkintaa. Olen useasti ihmetellyt sitä, miten henkilö pystyy huijaamaan Kelalta jopa viisinumeroisia summia ennen kuin asia laitetaan rikosepäilyn vuoksi poliisille tutkintaan. Tällaisissa tapauksissa tukien väärinkäyttäjä on saattanut jo siirtyä toiseen maahan ja jälkien katoamisen vuoksi tutkinta joudutaan lopettamaan ja väärin perustein maksetut etuudet jäävät saamatta takaisin. Tässä hallituksen esityksessä Kela voisi jatkossa pyytää suoraan tietoja esimerkiksi laskuttajilta tilanteissa, joissa epäillään toimeentulotuen väärinkäyttöä. Nykytilanteessa tiedon saaminen kestää viikkoja, jopa kuukausia. Tänä aikana epäilty väärinkäyttö voi jatkua, todisteet voivat hävitä ja vahinko kasvaa. Nopeampi tiedonsaanti tarkoittaa nopeampaa puuttumista. Haluan nostaa esiin myös Kelan mahdollisuuden luovuttaa tietoja esimerkiksi Kela-taksien väärinkäytösten torjumiseksi. Pienistä yksittäisistä väärinkäytöksistä muodostuu ajan myötä merkittävä kokonaisuus. Ilman tiedonvaihtoa näitä kokonaisuuksia on vaikea havaita. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tarpeellinen. Se vahvistaa viranomaisten kykyä havaita ja torjua sosiaaliturvaan kohdistuvia väärinkäytöksiä, nopeuttaa tutkintaa ja parantaa julkisten varojen suojaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tehokkuus ei syrjäytä oikeusturvaa. Hyvä lainsäädäntö tekee molemmat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministerit! Käsittelemme vihervasemmiston yhteistä välikysymystä köyhyydestä ja elinkustannuksien noususta. Sinänsä vasemmiston huolet ovat aivan aiheellisia, mutta perussuomalaisten näkökulma tilanteen ratkaisemiseen on aivan toisenlainen. Me emme nimittäin usko siihen, että tukiriippuvuus on se keino, jolla suomalaiset nousevat köyhyydestä. Toki ymmärrämme, että on ihmisiä, jotka eivät sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia kykene normaaliin työelämään, ja heistä onkin pidettävä hyvää huolta, mutta työikäisten ja työkykyisten ihmisten paikka on työelämässä. Juuri tämän vuoksi hallitus on parantanut työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Ne eivät näy vielä enempää konkreettisina työllisyyslukuina, koska maailmantilanne aiheuttaa meille jatkuvia haasteita. Arvoisa puhemies! Köyhyydestä puhutaan usein suurin sanoin, mutta liian harvoin katsotaan, mitkä ratkaisut oikeasti vähentävät köyhyyttä ja mitkä vain ylläpitävät sitä. Pelkkä rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole rakenteellinen ratkaisu. Se voi helpottaa hetkeksi, mutta jos työ, osallisuus ja arjen turva eivät vahvistu, köyhyys jää pysyväksi. Se ei ole kenenkään etu. Tarvitsemme politiikkaa, joka katkaisee köyhyyden periytymisen, purkaa kannustinloukkuja ja kohdentaa tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat, ei järjestelmää, joka palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee yrittämisestä. Köyhyyden torjuminen vaatii myös rehellisyyttä. Kaikki hyvät aikomukset eivät ole hyviä päätöksiä, jos ne eivät kestä taloudellista todellisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu julkisista varoista kulkevat käsi kädessä tai eivät toteudu lainkaan. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa hyvin usein sekoitetaan, ehkä tarkoituksenhakuisestikin, köyhyys ja pienituloisuus. Ne eivät ole synonyymejä keskenään, sillä pienituloisuudelle on olemassa ihan selkeä raja. Pienituloiseksi määritellään tällä hetkellä, kun käteen jäävät tulot ovat 1 530 euroa kuukaudessa. Pienituloinen on silloin, kun tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuuden kasvu Suomessa 2020-luvulla on pitkälti matalapalkka-alojen ja ei-työperäisen maahanmuuton seurausta. Kuten arvata saattaa, tästä ei välikysymyksessä mainita halaistua sanaa. Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 prosenttia. Näin tilastot meille kertovat. Viime hallituksen maahanmuuttopolitiikan löysennykset ovatkin selkeästi yksi tekijä koko asiassa, vaikka sitä on tietysti ikävä myöntää. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten arkeen. Hyvänä esimerkkinä on paljon puhuttu polttoainepolitiikka. On aivan selvää, että tuo hinta näkyy muuallakin kuin bensapumpuilla yksityisautoilijalle. Maatalouskoneet, kuten traktorit tai vaikka ruuan logistiikka, pyörivät edelleen dieselin eli pohjalaisittain riisselin voimalla, eikä tähän ole mitään suurta murrosta aivan äkkiä tulossa. Maaseudun Tulevaisuudessa taisi viime vuonna olla juttu, että joku ruotsalainen maanviljelijä oli ostanut sähkötraktorin. Aika pitkä matka on siihen, että suomalainen maatalous pyörisi sähköllä, eikä meillä siihen ole tarvittavaa sähköntuotantoakaan. Kalliimpi polttoaine tarkoittaa siis myös esimerkiksi kalliimpaa ruokaa. Tosiasia tässä maailmanajassa on se, että polttoaineen korkea hinta heikentää työn vastaanoton kannusteita ja vaikuttaa suoraan vähän kaiken hintatasoon. Se kurittaa kaikkia, myös pienituloisia ja köyhiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on niin yksinkertaista matematiikkaa. Kyllähän te ymmärrätte sen, että kun kakku tehdään kymmenelle hengelle, niin jos sieltä tuleekin 15 tai 20 syöjää paikalle, niin se kakku ei piisaa. Ei voi piisata millään. [Välihuutoja vasemmalta] Jos koko ajan tulee ovista ja ikkunoista lisää väkeä, jotka eivät millään tavalla tuota eivätkä kerrytä verotuloja, mutta jaossa he ovat mukana, niin miten se pitäisi laskea, jotta sen ymmärtää myös siellä oppositiossa? — Kiitos. [Pia Sillanpää: Sitä ei vihervasemmisto koskaan tule ymmärtämään!]

Arvoisa puhemies! Keskustelu köyhyydestä on paikallaan, mutta miksi oppositio ei nosta maahanmuuton vaikutuksia pienituloisuuden ja köyhyyden kasvukäyrään? Onko se liian kiusallinen tosiasia, että 2020-luvulla tapahtunut pienituloisten määrän nousu johtuu käytännössä pelkästään siitä? Vuosien 20—24 aikana ulkomaalaisten pienituloisten määrä nousi noin 100 000 henkilöllä. Se on iso luku. Maahanmuuttajien silmiinpistävästä edustuksesta leipäjonoissa ovat kirjoittaneet monet eri mediat, ja tilastoistakin ilmiö on nähtävissä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on edellisen hallituksen politiikan seurausta, ja tätä te tosiasiassa ajatte Suomeen lisää. Olisiko punavihreillä peiliin katsomisen paikka? Välikysymyksen voisi osoittaa teille itsellenne. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Laajat asiantuntijaselvitykset ovat osoittaneet, että täyskarjukasvatukseen pakottaminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä eläinten hyvinvoinnille, tuotantoturvallisuudelle ja suomalaiselle lihateollisuudelle. Kustannukset voisivat nousta satoihin miljooniin euroihin muun muassa teurastamojen rakenteellisten muutosten vuoksi. Kuinka moni tässä salissa olevista lainsäätäjistä on ollut sianlihatuotannossa mukana elämänsä aikana? Ei taida montakaan kättä nousta. Itse olen ollut mukana tässä kastraatiotapahtumassa eli kansankielellä salvaamisessa. Pidän karjun salvaamista täysin normaalina käytäntönä, mikäli halutaan saada lihaa, joka ei haise tai maistu urealle. Lisäksi täysikasvuisten karjujen kanssa toiminta on tuottajalle melkoista onnettomuusriskiä päivästä toiseen. Kuinka ihmeessä kastraatiokieltoa on oltu ajamassa eteenpäin? Koko elinkeino ja samalla koko sianlihatuotanto ollaan asettamassa vaakalaudalle yksipuolisella kastraatiokiellolla, Suomi ainoana maana maailmassa. [Puhemies koputtaa] Kiitos ministerille maalaisjärjen palauttamisesta tähän lainsäädäntöön. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella vasemmistohallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen on lisännyt köyhien määrää Suomessa. Edellinen hallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja. Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Että kehtaatte!] Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään ja kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika. Kysyn työministeri Marttiselta: milloin nämä muutokset tulevat eduskuntaan, ja tarvitaanko vielä lisää toimia, jotta maahan ei muodostu entistä suurempaa maahanmuuttajista koostuvaa köyhien luokkaa?

Arvoisa puhemies! Paljon on julkisuudessa herättänyt keskustelua niin sanottu lyhytvuokraus esimerkiksi Airbnb-tyyppisten kanavien kautta. On ollut tapauksia, joissa lyhytvuokrauksesta on aiheutunut haittaa taloyhtiössä vakituisesti asuville ihmisille, ja siksi on tietysti tarkoituksenmukaista puuttuakin havaittuihin haittapuoliin. Esitys mahdollistaakin sen, että yhtiö voi osakehuoneiston hallintaanotolla puuttua asuinhuoneiston lyhytaikaiseen vuokraamiseen, jos siitä aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa. Lisäksi huoneiston toisen käyttöön antaneen osakkeenomistajan olisi huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot huoneiston käyttöoikeuden saaneesta. Tällaisia tietoja olisivat muun muassa lyhytvuokralaisen tunniste- ja yhteystiedot. Yhtiö voi tarvita tällaisia tietoja lyhytvuokralaisen aiheuttamien mahdollisten vahinkojen selvittämiseksi. On myös tärkeää huomioida, että jo tällä hetkellä taloyhtiöllä on mahdollisuus kieltää asuntojen lyhytvuokraus kokonaan. Tähän mahdollisuuteen ei tule muutosta tällä esityksellä. Arvoisa puhemies! Lyhytvuokraus ja majoitustoiminta ylipäätään on aivan tavallinen ja laillinen elinkeino. Vaikka ongelmia on kiistatta jonkin verran ollut, suurin osa vuokraustoiminnasta on kuitenkin sellaista, joka ei sen suurempia ongelmia aiheuta. Ei ole siis mitään syytä rajata tätä elinkeinoa pois kaikilta. Suuri osa suomalaisista lyhytvuokraajista on yksityisiä henkilöitä, jotka majoittavat omaan kotiinsa tai säästämäänsä ja sijoittamaansa asuntoon. Ongelmiin pyritään kuitenkin puuttumaan, ja siksi uusi lainsäädäntö on täysin tarpeellinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle asian esittelystä. Esityksen keskeisiin muutoksiin kuuluvat esimerkiksi häiriötilanteisiin puuttumiseen, osakehuoneiston hallintaanottoon, taloyhtiön hallittuun alasajoon sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamiseen liittyvät säädökset. Erityisen tärkeänä itse pidän uutta häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestyksen rikkomiseen rinnastuvan, erityisen painavan syyn perusteella tehtävää hallintaanottoa. Ehdotettu uusi hallintaanottoperuste voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa osakkeenomistajan tai muun osakehuoneistossa asuvan vieraat tai tämän johdosta yhtiön rakennuksessa tai kiinteistöllä muuten vierailevat henkilöt aiheuttavat toistuvasti muille osakkeenomistajille haittaa tai häiriötä taikka vahinkoa yhtiön omaisuudelle. Tässä on kyse ihan perusasioista: pitää osata elää ihmisiksi. Tämä on aivan mahtava uudistus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta. Yhä useampi asuu Suomessa vuokralla. Vuonna 24 vuokralla asujia oli peräti 1,6 miljoonaa. Jonkinlaista murrosta tässäkin asiassa on. Entistä harvempi haluaa enää omistaa asuntoa. Sitoutuminen johonkin tiettyyn asuinpaikkaan ei enää houkuta samalla tavoin kuin aikaisemmin. Nyt vielä voimassa oleva lainsäädäntö on yli 30 vuotta vanhaa ja monin osin vanhentunutta, joten lakia on hyvä nyt päivittää. Sääntely ei kaikilta osin enää vastaa nykyisiä vuokramarkkinoita, digitalisaatiota eikä käytännön ongelmatilanteita. Vuokraoikeuden perusperiaatteisiin ei kuitenkaan tällä esityksellä kajota. Asuntosijoittamisen kasvu, uudet vuokrauksen muodot sekä lyhytaikaisen vuokrauksen yleistyminen ovat taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä parantaa vuokramarkkinoiden toimivuutta. Selkeät ja laintasoiset säännöt on hyvä olla olemassa. Arvoisa puhemies! Huomattava käytännön kohta uudistuksessa on se, että vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään pitkissä vuokrasuhteissa kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Puoli vuotta voi olla joissain tapauksissa vuokranantajalle aika pitkä aika odottaa asuntonsa vapautumista, jos hän itse tai perheenjäsen haluaisi siihen muuttaa. Vuokralaisen osalta asemaa parannetaan esimerkiksi asettamalla vuokravakuuden palauttamiseen 14 vuorokauden määräaika. Esityksellä lakiin lisätään säännökset huoneistossa asuvien henkilöiden ilmoittamisesta, josta itselläni on muistissa hyvin tapaus takavuosilta, kun naapurit olivat ilmoittaneet vuokrahuoneiston oven olevan kuin pyöröovi porukan rampatessa edestakaisin. Kyseessä oli asunto, jonka ovessa oli yksi nimi, vuokranantajalla tiedossa kaksi nimeä ja sisälle mentäessä 12 patjaa lattialla. Lisäksi lakiin lisätään säännökset tupakointikiellosta, vuokralaisen kuoleman vaikutuksesta vuokrasuhteen päättymiseen sekä siitä, miten vuokrasuhteen päätyttyä asuntoon jäänyt omaisuus käsitellään, ja lisäksi vuokranmaksuvelvollisuutta selvennettäisiin myös oikeudenkäynnin jälkeen erääntyvien vuokrien osalta. Varsinkin tämä tupakoimisen kieltoa koskeva säätely on koettu käytännössä epäselväksi. Hyvä täsmentää tämäkin. Nykytilaan verrattuna laki sisältäisi myös aiempaa tarkemmat pelisäännöt vakuuden käyttämisestä sekä vuokran tarkistamisesta ja siihen liittyvästä ilmoitusmenettelystä. Lisäksi uudessa laissa tunnistettaisiin erikseen markkinoilla jo nyt yleisesti käytetty sopimusmalli, jossa vuokrasuhde on ensin määräaikainen ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena uusi lainsäädäntö hyödyttää melko tasapainoisesti sekä vuokralaisia että vuokranantajia. Lainsäädäntö turvaa vuokralaisen asemaa ja ehkäisee kohtuuttomien ehtojen käyttöä, mutta samalla myös vuokranantajat hyötyvät siitä, että pelisäännöt ovat laissa määritetyt ja selvät kaikille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta on ennen kaikkea kasvua, työtä ja yrittäjyyttä tukeva uudistus. Se vastaa siihen todellisuuteen, jossa suomalaiset yritykset toimivat yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa ja jossa sääntelyn on oltava sekä selkeää että mahdollistavaa. Keskeistä tässä esityksessä on tarpeettoman byrokratian purkaminen ja toimintaympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Yrityksille tämä tarkoittaa vähemmän hallinnollista taakkaa, sujuvampaa lupaprosessia ja enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä on olennaista, eli liiketoiminnan kehittämiseen, asiakaskokemukseen sekä työllistämiseen. Erityisen merkittävä uudistus on pienpanimoiden ja muiden kotimaisten juomatuottajien aseman vahvistaminen. He saavat paremmat mahdollisuudet tuoda tuotteitaan markkinoille, kasvattaa tuotantoaan ja rakentaa brändiään. Tämä ei ole vain yksittäisten yritysten etu, vaan se vahvistaa koko kotimaista elintarvike- ja juoma-alaa sekä lisää vientipotentiaalia. Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita, ja nyt annamme niille paremmat edellytykset menestyä. Arvoisa puhemies! Myös ravintola- ja matkailuala hyötyy merkittävästi tästä uudistuksesta. Joustavammat myyntikäytännöt ja selkeämpi sääntely mahdollistavat palveluiden kehittämisen asiakaslähtöisemmin. Tämä tarkoittaa parempia elämyksiä asiakkaille ja lisää kilpailukykyä erityisesti matkailusektorilla, joka on monille alueille elintärkeä elinkeino. On tärkeä ymmärtää, että kyse ei ole vain yksittäisistä sääntelymuutoksista vaan laajemmasta viestistä. Suomi on maa, jossa yrittämistä arvostetaan ja jossa lainsäädäntö tukee kasvua eikä jarruta sitä. Tämä lisää investointihalukkuutta ja luo uskoa tulevaisuuteen. Samalla haluan korostaa, että hallitus ei tingi vastuullisuudesta. Alkoholipolitiikan keskeinen tavoite, haittojen ehkäisy, säilyy ennallaan. Valvonta toimii, ja ehkäisevään työhön panostetaan. Näin varmistamme, että taloudellinen hyöty ja kansanterveys kulkevat käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Pidän tässä esityksessä kuitenkin valuvikana vuosituotantorajaa, joka on asetettu 100 000 litraan puhdasta alkoholia vuodessa. Tähän ei ole valitettavasti tehty muutoksia lausuntopalautteen perusteella. On syytä muistaa, että tuotantomäärä on eri kuin se määrä, joka menee Suomessa markkinoille. Monet suomalaiset juomatuottajat myyvät tuotteitaan myös ulkomaille. Jos vaakakupissa ovat ulosmyyntioikeus ja kapasiteetin kasvattaminen yli 100 000 litraan liiketoiminnan kasvattamiseksi, joutuu juomantuottaja vaikean valinnan eteen. Jos ymmärrän aivan oikein, asian pystyisi varmaan käytännössä kiertämään pilkkomalla yrityksen pienempiin, alle rajan tuottaviin osiin, mutta aivan turhalta säätämiseltä se yrittäjän näkökulmasta varmasti tuntuu. Muutoinkaan tämä raja ei loppujen lopuksi koske oikeasti kovin montaa yritystä Suomessa. Ulosmyyntiraja riittää varsin hyvin asian säätelemiseksi, sillä sehän lopulta määrittää sen, paljonko alkoholista todella jää Suomeen. Toiveeni olisi, että poistaisimme tämän turhan kasvun jarrun panimoiltamme. Me tarvitsemme lisää vientiä ulkomaille kansantaloutemme tilanteen parantamiseksi. —Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme maallemme tärkeästä asiasta, huoltovarmuuden turvaamisesta ja siihen liittyvistä lakimuutoksista. On hyvä todeta heti alkuun: huoltovarmuus ei ole mikään tekninen yksityiskohta, vaan se on kansallisen turvallisuuden ydintä. Se tarkoittaa sitä, että suomalainen yhteiskunta toimii myös kriisin keskellä, että sähkö tulee, ruoka riittää ja peruspalvelut pysyvät käynnissä. Perussuomalaisena kansanedustajana näen, että huoltovarmuus on ennen kaikkea omavaraisuutta, kansallista päätösvaltaa ja realismia. Tässä ajassa emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen varaan, että joku muu hoitaa asiat puolestamme. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä täsmennetään Huoltovarmuusrahaston toimintaa ja muutetaan verotuksellista asemaa siten, että rahasto olisi arvonlisäverovelvollinen tietyissä toiminnoissa. Tämä on teknisesti perusteltu muutos ja selkeyttää järjestelmää sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskus on muuttunut virastoksi. Onko tämä hallituksen esitys kuitenkin liian varovainen? Missä ovat konkreettiset toimet kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi? Missä ovat ratkaisut siihen, että Suomi pystyy kriisitilanteessa tuottamaan itse ruokaa, energiaa ja keskeisiä hyödykkeitä ilman riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista? Huoltovarmuuden rahoitusta vahvistetaan muun muassa huoltovarmuusmaksua korottamalla ja siirtämällä sen painopistettä sähkönkulutukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä lisälaskua suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. Onko oikein, että tavallinen suomalainen maksaa yhä enemmän samalla, kun huoltovarmuuden rakenteelliset ongelmat, kuten riippuvuus tuontienergiasta tai ulkomaisista tuotantoketjuista, jäävät ratkaisematta? Huoltovarmuus ei saa olla pelkkä rahasto tai hallinnollinen järjestelmä. Se on ennen kaikkea tuotantoa, varastoja ja osaamista Suomessa. Arvoisa puhemies! Mielestäni kotimainen ruoantuotanto on turvattava. Energiaomavaraisuutta on lisättävä, ei heikennettävä. Kriittinen infrastruktuuri on pidettävä suomalaisessa ohjauksessa. Huoltovarmuutta koskeva päätösvalta on säilytettävä kansallisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi nojata kriisissä pelkästään hyvään onneen tai kansainvälisiin lupauksiin. Meidän on pystyttävä seisomaan omilla jaloillamme. Se on kaikkien suomalaisten turvallisuuden edellytys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Strandmanin laatimaa aloitetta, jonka itsekin olen allekirjoittanut. Aloitteen tavoitteena on siis käsityön oppiaineen korvaaminen kahdella erillisellä oppiaineella: teknisellä työllä ja teknologialla sekä tekstiilityöllä. Nykyinen yhdistetty oppiaine ei enää palvele opetuksen tavoitteita, sillä tekninen työ ja tekstiilityö vaativat erilaisia oppimisympäristöjä, erilaisia työmenetelmiä ja erilaista pedagogista asiantuntemusta. Kannatan aloitteen ideaa, sillä teknisen työn ja teknologian opetusta olisi todella syytä lisätä koulujen opetusohjelmiin. Teknisen työn asema on harmillisesti heikentynyt kouluissa. Esimerkiksi yläkoulussa pakolliset opinnot ovat vähentyneet muutamassa vuodessa jopa 67 prosenttia ja valinnaisuus 43 prosenttia. Moni oppilas jää vaille mitään käsitystä niistä tiedoista ja taidoista, joita tällainen työskentely edellyttää. On myös syytä huomata, että teknologinen merkitys Suomen taloudelle on aivan keskeinen. Suomen teollisuuden jalostusarvosta suurin osa perustuu teknisiin aloihin. Se on siis myös vientimme selkäranka. Menoja tällainen esitetty muutos ei kuitenkaan lisäisi, sillä tarkoitus on toteuttaa muutos nykyisen tuntijaon puitteissa. Arvoisa puhemies! Käsillään tekeminen on monelle oppilaalle todella mielekästä ja tarjoaa parhaimmillaan onnistumisen kokemuksia, ja sitä kautta voi löytyä mielenkiinto, joka voi tulevaisuudessa jalostua ammatiksi tai mielekkääksi harrastukseksi. Kaikki oppilaat eivät samalla tavalla syty kirjojen pänttäämisestä ja tunneilla kuuntelemisesta. Heidän potentiaalinsa voi hyvinkin olla jossain käytännön läheisemmässä. Tarjotaan heille hyvät mahdollisuudet jalostaa tällaisia kykyjä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävästi. Itseni pelasti aikoinaan käytännönläheinen poliisikoulutus, kun huomasin, että laskentatoimi ei ollut se aihe, johon olisin sitoutunut loppuiäkseni. Annetaan siis jokaiselle nuorelle mahdollisuus koulussa oppia kädentaitoja. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Yhteiskuntamme tarvitsee käsillä tekemistä. Robotit eivät voi korvata kaikkea. — Kiitos. [Jaana Strandman: Erinomainen puhe!]

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Strandmanin laatimaa aloitetta, jonka itsekin olen allekirjoittanut. Aloitteen tavoitteena on siis käsityön oppiaineen korvaaminen kahdella erillisellä oppiaineella: teknisellä työllä ja teknologialla sekä tekstiilityöllä. Nykyinen yhdistetty oppiaine ei enää palvele opetuksen tavoitteita, sillä tekninen työ ja tekstiilityö vaativat erilaisia oppimisympäristöjä, erilaisia työmenetelmiä ja erilaista pedagogista asiantuntemusta. Kannatan aloitteen ideaa, sillä teknisen työn ja teknologian opetusta olisi todella syytä lisätä koulujen opetusohjelmiin. Teknisen työn asema on harmillisesti heikentynyt kouluissa. Esimerkiksi yläkoulussa pakolliset opinnot ovat vähentyneet muutamassa vuodessa jopa 67 prosenttia ja valinnaisuus 43 prosenttia. Moni oppilas jää vaille mitään käsitystä niistä tiedoista ja taidoista, joita tällainen työskentely edellyttää. On myös syytä huomata, että teknologinen merkitys Suomen taloudelle on aivan keskeinen. Suomen teollisuuden jalostusarvosta suurin osa perustuu teknisiin aloihin. Se on siis myös vientimme selkäranka. Menoja tällainen esitetty muutos ei kuitenkaan lisäisi, sillä tarkoitus on toteuttaa muutos nykyisen tuntijaon puitteissa. Arvoisa puhemies! Käsillään tekeminen on monelle oppilaalle todella mielekästä ja tarjoaa parhaimmillaan onnistumisen kokemuksia, ja sitä kautta voi löytyä mielenkiinto, joka voi tulevaisuudessa jalostua ammatiksi tai mielekkääksi harrastukseksi. Kaikki oppilaat eivät samalla tavalla syty kirjojen pänttäämisestä ja tunneilla kuuntelemisesta. Heidän potentiaalinsa voi hyvinkin olla jossain käytännön läheisemmässä. Tarjotaan heille hyvät mahdollisuudet jalostaa tällaisia kykyjä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävästi. Itseni pelasti aikoinaan käytännönläheinen poliisikoulutus, kun huomasin, että laskentatoimi ei ollut se aihe, johon olisin sitoutunut loppuiäkseni. Annetaan siis jokaiselle nuorelle mahdollisuus koulussa oppia kädentaitoja. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Yhteiskuntamme tarvitsee käsillä tekemistä. Robotit eivät voi korvata kaikkea. — Kiitos. [Jaana Strandman: Erinomainen puhe!]

Arvoisa puhemies! Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja tämän kehityksen seuraukset näkyvät jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kuntien arjessa. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole vain tulevaisuuden haaste, vaan tämän päivän kysymys, johon meidän on vastattava. Lakialoite ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista pyrkii vahvistamaan rakenteita, jotka turvaavat hyvän ja arvokkaan vanhuuden jokaiselle suomalaiselle. On selvää, että toimintakyvyn tukeminen ajoissa on yksi tehokkaimmista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Kotona asumisen mahdollistaminen, turvallinen arki ja oikea-aikainen tuki ovat paitsi inhimillisesti tärkeitä myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja yhteiskunnalle. Tämän vuoksi on olennaista, että lainsäädäntö tunnistaa toimintakyvyn ja kuntouttavan otteen merkityksen nykyistä vahvemmin. Lakialoite korostaa myös palveluiden selkeyttä ja yhdenvertaista saatavuutta. Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat järjestelmän, josta tietää, mitä palveluja on mahdollista saada ja millä perusteilla. Selkeät oikeudet ja velvoitteet auttavat varmistamaan, että tuki on johdonmukaista ja että se vastaa todelliseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden määrän kasvu ei ole uhka, vaan osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Se edellyttää kuitenkin järjestelmää, joka on valmis vastaamaan kasvaviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin. Kyse on siis seniorineuvolapalveluiden järjestämisestä, josta keskustelimme viimeksi eilen tässä salissa. Tuon lakialoitteen olin allekirjoittanut, mutta valitettavasti tämä edustaja Kiljusen lakialoite on mennyt silmieni ohi. Se, millaista vanhuutta haluamme tukea ja millaisen turvan haluamme taata suomalaisille myös elämän myöhemmissä vaiheissa, on mielestäni arvovalinta. Kiitän edustaja Kiljusta tästä lakialoitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys tuo eduskunnan käsittelyyn merkittävän kokonaisuuden, jolla uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää. Esitys rakentuu laajalle valmistelulle ja jatkaa organisaatiouudistuksen toista vaihetta, jonka tavoitteena on vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävän suorittamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja parantaa esihenkilötyön edellytyksiä. Keskeinen muutos koskee koulutusjärjestelmää. Nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle ehdotetaan työssäoppimisen mallia, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan koulutuksen pohjalta samalla, kun henkilö työskentelee määräaikaisena vartijana Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata riittävä ja osaava henkilöstö tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu ja vartijatarve kasvaa uusien vankilapaikkojen myötä. Arvoisa puhemies! On tärkeää avata lyhyesti, miten uusi malli eroaa aiemmasta. Aiemmin rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen saattoi suorittaa käytännössä vain Rikosseuraamuslaitoksen omassa koulutuskeskuksessa, jonka alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien niukkuus ja koulutusväylien rajoittuneisuus vaikeuttivat riittävän henkilöstön saatavuutta. Malli oli siis yksikanavainen ja vahvasti keskitetty. Uusi esitys tuo nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehtoisen väylän, jossa jo muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat pätevöityä työn ohessa. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman rekrytoinnin, hyödyntää laajempaa osaamispohjaa ja avaa alan myös henkilöille, joilla on jo valmiiksi tehtävään soveltuva tutkinto, kuten turvallisuus- tai sosiaali- ja terveysalan koulutus. Uusi malli on siten joustavampi, saavutettavampi ja paremmin työelämälähtöinen kuin aikaisempi, yksiraiteinen koulutusjärjestelmä. Esitys myös selkeyttää sääntelyä yksityisiltä hankittavista tukipalveluista, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä mutta tukevat Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävää esimerkiksi ruokahuollon ja päihdekuntoutuksen muodossa viranomaisen valvonnassa. Arvoisa puhemies! Uudistus vastaa selkeään tarpeeseen. Nykyisellä mallilla Rikosseuraamuslaitos ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä ja koulutuksen keskittyminen sekä resurssipula ovat olleet merkittäviä rakenteellisia haasteita. Esitys tarjoaa konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin ja vahvistaa rikosseuraamusjärjestelmän toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen. Kannatan esityksen etenemistä. Se vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta, luo toimivampia rakenteita ja parantaa viraston mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä koko maahan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys tuo eduskunnan käsittelyyn merkittävän kokonaisuuden, jolla uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää. Esitys rakentuu laajalle valmistelulle ja jatkaa organisaatiouudistuksen toista vaihetta, jonka tavoitteena on vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävän suorittamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja parantaa esihenkilötyön edellytyksiä. Keskeinen muutos koskee koulutusjärjestelmää. Nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle ehdotetaan työssäoppimisen mallia, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan koulutuksen pohjalta samalla, kun henkilö työskentelee määräaikaisena vartijana Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata riittävä ja osaava henkilöstö tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu ja vartijatarve kasvaa uusien vankilapaikkojen myötä. Arvoisa puhemies! On tärkeää avata lyhyesti, miten uusi malli eroaa aiemmasta. Aiemmin rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen saattoi suorittaa käytännössä vain Rikosseuraamuslaitoksen omassa koulutuskeskuksessa, jonka alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien niukkuus ja koulutusväylien rajoittuneisuus vaikeuttivat riittävän henkilöstön saatavuutta. Malli oli siis yksikanavainen ja vahvasti keskitetty. Uusi esitys tuo nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehtoisen väylän, jossa jo muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat pätevöityä työn ohessa. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman rekrytoinnin, hyödyntää laajempaa osaamispohjaa ja avaa alan myös henkilöille, joilla on jo valmiiksi tehtävään soveltuva tutkinto, kuten turvallisuus- tai sosiaali- ja terveysalan koulutus. Uusi malli on siten joustavampi, saavutettavampi ja paremmin työelämälähtöinen kuin aikaisempi, yksiraiteinen koulutusjärjestelmä. Esitys myös selkeyttää sääntelyä yksityisiltä hankittavista tukipalveluista, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä mutta tukevat Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävää esimerkiksi ruokahuollon ja päihdekuntoutuksen muodossa viranomaisen valvonnassa. Arvoisa puhemies! Uudistus vastaa selkeään tarpeeseen. Nykyisellä mallilla Rikosseuraamuslaitos ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä ja koulutuksen keskittyminen sekä resurssipula ovat olleet merkittäviä rakenteellisia haasteita. Esitys tarjoaa konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin ja vahvistaa rikosseuraamusjärjestelmän toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen. Kannatan esityksen etenemistä. Se vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta, luo toimivampia rakenteita ja parantaa viraston mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä koko maahan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksia sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöä ja varmistaa, että rahamääräisten seuraamusten täytäntöönpano on selkeää, yhdenmukaista ja viranomaisten kannalta toimivaa. Esityksen mukaan sääntelykokonaisuutta ei ole tarkasteltu kokonaisuutena pitkään aikaan, mikä luo tarpeen lainsäädännön päivittämiselle. Nykytilanteessa täytäntöönpano perustuu useisiin erillisiin ja osittain hajanaisiin säännöksiin. Esitys yhtenäistäisi maksuajan myöntämistä koskevat periaatteet ja selkeyttäisi menettelyjä, mikä helpottaa sekä seuraamusten kohteena olevia henkilöitä että täytäntöönpanosta vastaavia viranomaisia. Sakon muuntorangaistusta koskeva sääntely on ollut pitkään lähes muuttumaton. Nyt esityksessä ehdotetaan sen täsmentämistä, jotta menettely olisi johdonmukaisempi ja ajanmukainen. Tämä parantaisi oikeusturvaa ja vastaavuutta käytännön tarpeisiin. Menettämisseuraamusten täytäntöönpano on nykyisin osin pirstaleista. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja varmistaa, että viranomaisilla on selkeät perusteet seuraamusten täytäntöönpanoon. Esitys kytkeytyy myös käynnissä olevaan tietojärjestelmäuudistukseen. Oikeusrekisterikeskuksen RAJSA-järjestelmä on elinkaarensa päässä, ja lainsäädännön päivittäminen tukee uuden järjestelmän käyttöönottoa. Muutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan keväällä 28. Arvoisa puhemies! Esityksen kokonaisuus pyrkii vahvistamaan täytäntöönpanolainsäädännön selkeyttä, ennakoitavuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on nykyaikainen ja yhdenmukainen säädöspohja, joka tukee muuttuvia seuraamusjärjestelmiä ja viranomaisten työtä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksia sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöä ja varmistaa, että rahamääräisten seuraamusten täytäntöönpano on selkeää, yhdenmukaista ja viranomaisten kannalta toimivaa. Esityksen mukaan sääntelykokonaisuutta ei ole tarkasteltu kokonaisuutena pitkään aikaan, mikä luo tarpeen lainsäädännön päivittämiselle. Nykytilanteessa täytäntöönpano perustuu useisiin erillisiin ja osittain hajanaisiin säännöksiin. Esitys yhtenäistäisi maksuajan myöntämistä koskevat periaatteet ja selkeyttäisi menettelyjä, mikä helpottaa sekä seuraamusten kohteena olevia henkilöitä että täytäntöönpanosta vastaavia viranomaisia. Sakon muuntorangaistusta koskeva sääntely on ollut pitkään lähes muuttumaton. Nyt esityksessä ehdotetaan sen täsmentämistä, jotta menettely olisi johdonmukaisempi ja ajanmukainen. Tämä parantaisi oikeusturvaa ja vastaavuutta käytännön tarpeisiin. Menettämisseuraamusten täytäntöönpano on nykyisin osin pirstaleista. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja varmistaa, että viranomaisilla on selkeät perusteet seuraamusten täytäntöönpanoon. Esitys kytkeytyy myös käynnissä olevaan tietojärjestelmäuudistukseen. Oikeusrekisterikeskuksen RAJSA-järjestelmä on elinkaarensa päässä, ja lainsäädännön päivittäminen tukee uuden järjestelmän käyttöönottoa. Muutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan keväällä 28. Arvoisa puhemies! Esityksen kokonaisuus pyrkii vahvistamaan täytäntöönpanolainsäädännön selkeyttä, ennakoitavuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on nykyaikainen ja yhdenmukainen säädöspohja, joka tukee muuttuvia seuraamusjärjestelmiä ja viranomaisten työtä. — Kiitos.