Miko Bergbom

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan oikein, että oppositio pyrkii kirittämään hallitusta hallituksen toimissa ja pyrkii siihen, että hallitus tekisi yhä entistä enemmän sen eteen töitä, että Suomessa yhä useampi saisi töitä ja suomalaisten ostovoima paranisi ja saataisiin köyhyyttä vähennettyä. Se on aivan oikein, se kuuluu oppositiolle. Mutta se, mikä tässä hämmentää viikosta toiseen, välikysymyksestä toiseen, on se, että te peittelette tai jopa ehkä häpeätte esittää sitä teidän omaa vaihtoehtoanne. Nimittäin tätäkin keskustelua silmällä pitäen kävin läpi vasemmiston vaihtoehtoja. Nämäkö auttavat köyhyydessä: bensaveron korotukset, ilmastopolitiikan kiristäminen — lukuohje: metsätehtaiden sulkeminen — työn ja yrittämisen veronkorotukset, kehitysavun lisääminen velaksi ja humanitäärisen maahanmuuton lisääminen? Nyt kysyn: miten nämä toimet, joita te vasemmistossa laajasti esitätte ja kannatatte, auttavat suomalaisia pienituloisia ihmisiä, suomalaisia köyhiä ihmisiä? Kertokaa se meille.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo toden totta tänään salissa sanoi, että perussuomalaiset eivät ole saaneet hallituksessa mitään omia tavoitteitaan läpi. Se on kyllä mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että edustaja Honkasalo on kuitenkin itse tässä salissa joka kerta ollut vastustamassa hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. Toisaalta salin vasemmalta laidalta on kuultu esimerkiksi puheenvuoroja, että kuinka te kokoomuksessa voitte olla perussuomalaisten talutusnuorassa. No, näinhän ei tietenkään ole, koska jos näin olisi, niin siinä tapauksessahan nämä kiristykset olisivat vielä kovempia. Mutta joka tapauksessa edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut itärajan sulkua, edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut rajan poikkeuslakia, edustaja Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ja vihreiden tapaan vastustanut muun muassa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen purkamista, kuten monia muitakin erittäin tärkeitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tehnyt. Toisaalta vasemmistoliiton vaihtoehdossa vaaditaan — vastoin hallituksen näkemystä — esimerkiksi autoilun verotuksen merkittävää kiristämistä, polttoaineverojen kiristämistä, ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän hallituksen linjahan on ollut päinvastainen. He ovat kritisoineet meitä siitä, että me olemme alentaneet esimerkiksi autoilun verotusta. He ovat vastustaneet täällä meidän tekemiä päätöksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, joilla on turvattu muun muassa metsähakkuiden jatkuminen, suomalainen metsäteollisuus. Kaikkia näitä vasemmistoliitto on vastustanut, mutta herää kysymys, minkä takia he vastustavat näitä, jos kerran perussuomalaiset eivät olisi saaneet mitään aikaan. Eli siis kenen aikaansaannoksia nämä nyt sitten ovat, joita te olette vastustaneet täällä vuodesta toiseen? Ihmettelen, mutta ehkä vasemmistoliitto osaa sen kertoa. Mutta joka tapauksessa ilmeistä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja hänen toimistonsa 30-henkisen joukkueensa huudosta — vasemmistoliiton tukemana — huolimatta tämä hallitus jatkaa maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä, eikä oppositio voi asialle yhtään mitään.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemykseen siitä, että itärajan sulku on väärin ja että itärajalle pitäisi avata mahdollisuuksia hakea turvapaikkaa, ja toisaalta myöskin siihen, että tämä rajan poikkeuslaki, joka kansallisen turvallisuuden nimissä ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten vahvasta suosituksesta tähän maahan säädettiin, on yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ongelmallinen ja sitä ei pitäisi soveltaa eikä pitäisi myöskään sen kestoa jatkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ei sanallakaan tarkastella sitä näkökulmaa, että minkä takia tämä laki on säädetty. Siellä ei käsitellä sitä, mitä seurauksia sillä voi olla, mikäli Venäjä kykenee käyttämään hyväkseen tätä perus- ja ihmisoikeuskäsitystä ja sen muovaamaa lainsäädäntöä, jonka seurauksena meidän rajoille ja meidän rajojemme sisälle voisi tulla teoriassa jopa tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä hallitsemattomasti ja jonka seurauksena suomalainen yhteiskuntarauha hyvin suurella todennäköisyydellä järkkyisi ja viranomaisten resurssit puuttua ja huolehtia tilanteesta olisivat vähintäänkin kyseenalaiset, eli olisi kyse vakavasta poikkeustilanteesta. Hän ei ota kantaa siihen, miten tämmöinen menettely voidaan torjua. Sen sijaan hän esittää kyllä järjestelykeskuksia, ja hän esittää, että kaikki tänne vaan ja sitten katsotaan, miten käy, mutta hän ei pohdi sitä, että kyse on erittäin vakavasta vaikuttamisesta, jolle pitää pystyä sanomaan, että peli seis. Näinhän hallitus teki: kun itäraja suljettiin, turvapaikanhakijoiden virta rajoille loppui. No, toisaalta hallitus sääti rajan poikkeuslain, jota laaja enemmistö eduskunnassa tuki — pois lukien vihreät, vasemmistoliitto ja osa SDP:n kansanedustajista — ja näiden lakien seurauksena me ollaan tilanteessa, jossa meidän itärajalle ei ole tullut enää turvapaikanhakijoita, ja nyt me voidaan nähdä, että itse asiassa Venäjä ei ole päässyt käyttämään hyväksi näitä ihmisiä. Mutta on aika varma tieto ja näkemys siitä, että jos itäraja nyt avattaisiin turvapaikanhakijoille, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, me tultaisiin tilanteeseen, missä siellä rajalla olisi yhtäkkiä satoja ellei jopa tuhansia turvapaikanhakijoita. No, sekö sitten auttaisi heidän oikeuksiaan ja yhdenvertaisuutta? Enpä oikein usko. Täytyy ymmärtää, että kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, jota Venäjä systemaattisesti harjoittaa, ei, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvaa, ”niin sanotusta” välineellistetystä maahanmuutosta — erittäin vakavasta tilanteesta. On surullista, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ole ottanut huomioon sisäisen turvallisuuden viranomaisten näkemyksiä, tai jos on ottanut huomioon, niin ei ole ainakaan sisäistänyt niitä. Olisin toivonut hieman laajempaa tarkastelua etenkin tämän itärajan suhteen hänen kertomuksessaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Arvaa, minkä puolueen ohjelmasta löytyvät seuraavat sanat: antirasismi, tosiasiallinen yhdenvertaisuus, niin sanottu välineellistetty maahantulo, sateenkaari-ihmiset, rodullistetut suomalaiset, ihmisarvoa loukkaava ilmapiiri, rakenteellinen rasismi ja islamofobia. Todennäköisesti pohdit, että vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmista saattaa löytyä. Näin on, mutta ne löytyvät myös riippumattoman viranomaisen, yhdenvertaisuusvaltuutetun, kertomuksesta eduskunnalle. Kyllä, tämä koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus vilisee vasemmistolaista uuskieltä, jolla ei ole mitään tekemistä riippumattoman viranomaistoiminnan kanssa. Se on sanottava ääneen. Vasemmistoliitto ja vihreät ja heidän edustajansa saivat tänään hepulin tässä salissa, kun täältä perussuomalaisista nostettiin esiin erinäisiä ongelmia, mitä tämä kertomus pitää sisällään. Kun me kyseenalaistimme tämän riippumattomuuden, niin hehän hyökkäsivät täällä, mutta heille ei tuottanut mitään ongelmaa kuitenkaan esimerkiksi alle viikko sitten, kun he hyökkäsivät valtiovarainministeriön budjettipäällikköä vastaan sosiaalisessa mediassa. Se oli ok, mutta täällä kun kyseenalaistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun riippumattomuutta, niin se ei ole ok. He aina valikoivat, ketä saa kritisoida. Sitä ei saa kritisoida, mitä vasemmisto rakastaa. Se, mikä tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa on surullista, on se, että siellä nousee esiin, puhemies, erittäin tärkeitä teemoja — ikäsyrjintä, vammaisuuteen liittyvät ongelmat ja syrjintätapaukset — mutta ne jäävät kaiken tämän roskan alle, mitä sinne on tungettu. Paljonpuhuvaa on myös se, mitä sieltä kertomuksesta puuttuu. Edustaja Vigelius nosti esiin täällä esimerkiksi poikien ja miesten kohtaamat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat. Eipä paljon puhuta niistä. Siellä ei puhuta kunniaväkivallasta. Sana ”kunniaväkivalta” ei esiinny kertaakaan koko dokumentissa, vaikka se on tosiasiallinen yhdenvertaisuusongelma. [Mauri Peltokangas: Oho!] Takapajuisista kulttuureista tuodaan tänne toimintatapoja, joissa naisen asema on alhaisempi kuin eläimen. Ei yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitä siihen huomiota, [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] ei kertomuksessa sanaakaan kunniaväkivallasta. Meillä on ollut lehdissä viime aikoina juttuja siitä, minkälaista se on elää tämmöisen kulttuurin alla, jossa mies alistaa naisia, silvotaan, ei minkäännäköisiä ihmisoikeuksia — ei sanaakaan yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Ihmettelen, ja niin ihmettelee moni muukin suomalainen. Sen ymmärrän ja sen hyväksyn, että yhdenvertaisuusvaltuutettu yksilönä, ihmisenä ja koko toimisto, 30-henkinen joukkue siellä viestintätiimeineen ovat sitä mieltä, mitä he ovat, mutta toivotan heidät tervetulleiksi kamppailemaan näkemyksineen vaikka tänne eduskuntavaaleihin 2027. Menkööt jonkun puolueen listoille ehdolle. Tervetuloa, sitä on demokratia, tänne kertomaan mielipiteitä. Mutta riippumattomana viranomaisena voisi odottaa enemmän. Koko kertomus kyseenalaistaa hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan. Sen sijaan, että se nostaisi esimerkiksi objektiivisesti tosiasioita hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistuksista, kuten että tässä ovat uudistuksen tavoitteet, ne, mitä sillä on saavutettu, hyvät puolet, arvioitu joitain heikkouksia, ei, päinvastoin yhdenvertaisuusvaltuutettu ilmaisee hyvin selvästi, että nämä ovat heikennyksiä, ja vastustaa näitä. Rajamenettelyä vastustaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan leikkaamista hän vastustaa, turvapaikanhakua rajoittavaa lakia eli poikkeuslakia, mikä on säädetty Venäjän vaikuttamisen takia, hän vastustaa. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty hallituksen päätösten seurauksena, että saadaan esimerkiksi laittomasti maassa olevat rikolliset ulos tästä maasta — hän vastustaa. Laittomasti maassa olevien oikeutta terveyspalveluihin kun on rajoitettu, niin hän vastustaa sitä muutosta. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu, sitäkin hän vastustaa. Kaikkia järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä hän vastustaa. Itse asiassa hän toteaa jopa, että kansalaisuuden ja oleskeluluvan saamisen ehtoja pitäisi helpottaa. Tämä on poliittinen kanta. [Mauri Peltokangas: Uskomatonta!] Tämä on poliittinen kanta, ei tämä ole mikään viranomaiskanta. Se on poliittinen näkemys siitä, mille tasolle ehdot kansalaisuudesta ja oleskeluluvasta Suomen eduskunnan pitäisi säätää. Se on poliittinen päätös. On poliittinen päätös olla asettamatta kansalaisuudelle juuri mitään ehtoja, kuten vasemmistoliitto ja vihreät haluaisivat yhdessä muun keskusta- ja demarijoukon kanssa. On poliittinen päätös sitten, kuten tämä hallitus on tehnyt, että kansalaisuudelle asetetaan tiukemmat ehdot, toimeentulovaatimusta, nuhteettomuutta, asumisaikavaatimuksia tiukennetaan. Se on poliittinen kysymys, ja kun viranomainen ottaa tässä vasemmistolaisen näkemyksen siihen, niin kyllä, totta kai, näitä voi kritisoida. Sitten voi tietenkin nostaa esiin sen, että kun meidän valtio velkaantuu tällä hetkellä järkyttävää tahtia, meillä on edessä seuraavalla kaudella noin kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuus, niin onko toden totta niin, että me tarvitaan joku vasemmistovaltuutettu riippumattomana viranomaisena kertomaan meille, että maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa? Vai voisiko olla niin, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu ja vaikka tasa-arvovaltuutetun toimisto voitaisiin yhdistää ja näin ollen vaikka lakkauttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu? Voisiko heiltä leikata? Se on poliittinen näkemys. Minusta voi leikata. Vasemmiston on ihan turha tulla tänne, kuten aiemmin debatissa he tulivat, kertomaan, että tämä on järkyttävää oikeusvaltion pilkkaamista ja mitä vielä. Totta kai meillä on oikeus sanoa näin ja esittää näin. Sitä on demokratia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, sivu 210: ”Valtuutettu on huolissaan siitä, että kiristyvän maahanmuuttopolitiikan tavoitteet syrjäyttävät perusoikeuksien toteutumisen varmistamisen.” Arvoisa herra puhemies, hyvä eduskunta! Itse olen huolissani siitä, mitä valtuutettu kirjoittaa kertomuksessaan. Kertomus korostaa sitä, että turvapaikkaprosessiin sisältyy ehdoton palautuskielto. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa myös, että vaikka Venäjä hybridivaikuttaa meitä vastaan ja voisi käyttää meitä vastaan välineellistettyä maahanmuuttoa, niin tämä hallitus ei saisi pitää itärajaa kiinni, vaan yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan raja pitäisi avata turvapaikanhakijoille. Minä kysyn, kenen perusoikeuksista silloin ei huolehdittaisi, ja vastaus siihen: suomalaisten. Jos me annetaan vihamielisen valtion vaikuttaa meitä vastaan ja käyttää hyväkseen turvapaikanhakijoita, joilla ruuhkautetaan meidän viranomaistoiminta ja joilla luodaan kaaosta suomalaiseen yhteiskuntaan, niin silloin suomalaisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarassa. Eli nyt meillä on siis tilanne, että itärajan täyttä sulkua vastustaa käytännössä laitavasemmisto — vasemmistoliitto ja vihreät — osa SDP:n kansanedustajista, sitten tietenkin Venäjä-mielinen marginaaliskene ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Tämän johtopäätöksen tästä voi vetää. Ja mikä huolestuttavinta, tässä viranomaisen kertomuksessa välineellistettyä maahanmuuttoa kuvataan näillä sanoilla: niin sanottu välineellistetty maahanmuutto. Onko nyt siis niin, että yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan Venäjä ei tietoisesti käytä muuttovirtoja hybridivaikuttamiseen, vai mistä on kyse, kun viranomaistekstissä käytetään sanoja ”niin sanottu”? Haluaisin tähän vastauksen, mutta me varmaan saadaan se valiokuntakuulemisessa kyllä kuulla, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee kuultavaksi. Kysyn myöskin tässä ääneen: näkeekö yhdenvertaisuusvaltuutettu mitään tilannetta, jossa valtiolla on oikeus suojata rajoja ja jossa se rajojen suojaamisen oikeus menee turvapaikanhaun oikeuden edelle? Jos ei, niin voin kertoa, että tämä hallitus ja etenkin perussuomalaiset näkevät. Suomalaisen päätöksentekijän ensisijainen tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Se menee muiden edelle — suomalaisten perusoikeudet tässä maassa. Me ei olla mikään ylikansallinen ihmisoikeus- ja perusoikeuselin tai mikään koko maailman sosiaalitoimisto, jossa huolehditaan koko maailman ihmisoikeuksista. Venäjä totta kai haluaisi näin, koska sillä tavalla voitaisiin horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Toivoisin, että myös yhdenvertaisuudesta huolissaan olevat viranomaistoimijat näkisivät sen, että on toimijoita, jotka haluavat käyttää näitä lainsäädännön aukkoja hyväkseen. Se ei valitettavasti tässä kertomuksessa näy. On sivuutettu täysin suomalaiset sisäisen turvallisuuden viranomaiset, Rajavartiolaitos, meidän poliisi, turvallisuusviranomaiset laajemmin, jotka ovat nähneet tarpeen sille, että itärajalla pitää pystyä luomaan lainsäädännöllisiä toimia, joilla estetään tarvittaessa turvapaikanhaku ja joilla pidetään rajat suljettuina silloin, kun valtio, joka haluaa meitä vastaan vaikuttaa, käyttää ihmisiä hyväkseen. Se, mistä yhdenvertaisuusvaltuutetun itse asiassa pitäisi tällä hetkellä olla onnellinen, on se, että kun hallituksen toimien seurauksena raja on kiinni, kun rajan poikkeuslaki on säädettynä, niin meidän rajalle ei ole tullut turvapaikanhakijoita. Toisin sanoen Venäjä ei ole kyennyt käyttämään hyväksi näitä turvapaikanhakijoita. Olisiko se näiden hakijoiden etu, että nyt Venäjä kuskaisi kolmansista maista meidän avoimina oleville itärajan ylityspaikoille ihmisiä esimerkiksi tulevana talvena jäätymään? Sekö nyt olisi sitten heidän etunsa, että Venäjälle annettaisiin tällaiset työkalut? Nähdäkseni ei. Arvoisa herra puhemies! Tässä lyhyt katsaus yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomukseen ja itärajasta ja turvapaikanhaunoikeuksista, ja palaan myöhemmässä puheenvuorossa seuraaviin näkökulmiin. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Demokratiaan ja oikeusvaltioon kuuluu — edustaja Honkasalolle ja kumppaneille ja muille tiedoksi — että me voinemme myös täällä esittää yhdenvertaisuusvaltuutetun lakkauttamista, jos me niin haluamme. Meillä on täysi mandaatti siihen. [Välihuutoja vasemmalta] Mitä tulee tämän hallituksen politiikkaan, perussuomalaisten poliittisiin tavoitteisiin, niin te sanoitte, että kaikki lupaukset on petetty. Minkä takia me tänään sitten kuulemme täällä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedonantoa, joka sisältää kymmeniä ja kymmeniä kohtia, joissa kritisoidaan perussuomalaisten harjoittaman maahanmuuttopolitiikan muutoksia? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hetkonen. Eli jos me ei olla saatu mitään aikaan, kun itäraja on kiinni, rajan poikkeuslaki on voimassa, polttoaineveroa on alennettu, työn verotusta on alennettu, lapsiperheiden verotusta on kevennetty, mitään ei ole saatu aikaan, miksi täällä yhdenvertaisuusvaltuutettu haukkuu hallituksen maahanmuuttopolitiikan? [Veronika Honkasalon välihuuto] Se on juuri sitä, mitä perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma pitää sisällään, ja sitä vastustaa riippumaton viranomainen, joka ilmaisee muun muassa täällä laitavasemmiston ja marginaalisten Venäjä-toimijoiden tapaan, että itäraja on avattava turvapaikanhakijoille. Sitä me emme kannata. Sitä eivät suomalaiset turvallisuusviranomaiset kannata. — Kiitos. [Veronika Honkasalo: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!] — No selkeästi siellä.

Kunnioitettu rouva puhemies! Vihreiden edustaja puhui täällä heikkoudesta ja pelkuruudesta. Minä sanon, että vihreiden ja vasemmistoliiton harjoittama politiikka osoittaa heikkoutta ja pelkuruutta myöntää se tosiasia, että harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on tuonut tähän maahan ilmiöitä, jotka eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Aloitetaan maahanmuuttajien merkittävästä yliedustuksesta seksuaalirikoksissa: On heikkoutta ja pelkuruutta, että te ette ole pystyneet myöntämään sitä tosiasiaa ääneen, että näissä kulttuureissa, joita kolmansista maista tänne raahataan, esiintyy epäterveitä ilmiöitä ja epäterveitä arvoja ja ajatuksia ja toimintatapoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. On heikkoutta ja pelkuruutta, että te suljette siltä silmänne. On heikkoutta ja pelkuruutta yhdenvertaisuusvaltuutetulta, että hän sanoo täällä, että niin sanotulle välineellistetylle maahantulolle pitää nyt tarjota sitten mahdollisuus hakea itärajalta turvapaikkaa. Kysymys on Venäjän valtiollisesta vaikuttamisesta meitä vastaan, jossa hyväksikäytetään ihmisiä, ja näille pitäisi nyt sitten avata raja ja mahdollistaa Venäjän käyttää näitä ihmisiä meitä vastaan. Ei hyvää päivää. [Puhemies koputtaa] Heikkoutta ja pelkuruutta on se, ettei uskalla puolustaa Suomea ja suomalaisia, kun se on hyökkäyksen kohteena, esimerkiksi Venäjän toimesta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Komppaan tässä Edustaja Kaarisalon pitämää erinomaista puhetta. Ei kukaan tietääkseni enkä ainakaan omasta mielestäni itsekään pyrkinyt tai halunnut antaa sellaista kuvaa, että kaikissa hankkeissa olisi ikään kuin joku kymmenen vuoden kesto, mutta valitettavasti se voi kyllä pahimmillaan näin olla, ja tästä on kyllä esimerkkejä. Ajatellaan nyt vaikka sitä, että meillä on yritys, joka suunnittelee tehdasta. No, totta kai se tekee ensin omat sisäiset prosessinsa siihen, lähdetäänkö tekemään investointia, tehdään sitä investointisuunnitelmaa, sen jälkeen lähdetään siihen esiselvitykseen, sen jälkeen tehdään mahdollisesti päätös, että nyt lähdetään etenemään asian kanssa, sitten yhteistyö viranomaisten kanssa, lupaprosessit ympäristöluvasta alkaen. Sitten jos siihen mennään kaikki valituskierrokset päälle ja mahdolliset täydennystarpeet niihin asiakirjoihin, niin se voi olla hyvin pitkä prosessi. Tästä ihan semmoinen pienimuotoinen esimerkki: Olin erään yhtiön hallintoneuvostossa, ja siellä esiteltiin tämmöistä hankkeen lupaprosessia, paperin määrää, mitä tarvitaan. Siellä oli hyvä esimerkki, että kun se yhtiö ysärillä teki voimalaitosta, niin se oli suurin piirtein tämän verran paperia, ja nyt se paperin määrä on kuvaannollisesti tämän verran, mitä tarvitaan siihen. [Puhuja näyttää ensin pientä ja sitten suurta määrää] Tämä kuvaa sitä eroa, että jos se on tämän verran ollut ennen ja nyt tarvitaan tämän verran paperia, niin jossain on menty vikaan, jossain on menty pieleen. Me ei voida Suomena kilpailla siinä, että täällä olisi niin matalat palkkakustannukset, että tänne yritykset hinkuisivat tulemaan tekemään tuotteita. Ei, vaan me voidaan kilpailla siinä, että meillä on erityisosaamista, meillä on nopeat, luotettavat, sujuvat viranomaisprosessit, jotka mahdollistavat sen, että tähän maahan halutaan investoida. Etenkin erittäin tärkeää se on kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä investoinneissa, kuten tämä laki nyt meille tulee tarjoamaan, että saadaan ne hankkeet nopeasti käyntiin. En missään nimessä kyllä vähättelisi myöskään näitä lupaprosesseja. Niissä valitettavasti kestää hyvin pitkään, ja pahimmillaan se saattaa olla sen investoinnin kannalta kohtalokasta. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Väännän vielä rautalangasta, miksi tämä laki on erittäin tarpeellinen. Jos ajatellaan, niin meillä on tällä hetkellä hyökkäyssotaa käyvä naapuri nimeltä Venäjä, joka on sotataloudessa ja jonka tuotantokoneisto jyllää jatkuvasti uutta asetta, uutta pommia, uutta räjähdettä Ukrainan rintamalle, jossa he hyökkäävät laittomasti Ukrainaa vastaan. Nyt Euroopassa on hyökkäyssodan alusta alkaen puhuttu, että me tarvitsemme lisää puolustusteollisuutta, joka on ollut laiminlyötynä useissa maissa, ja me tarvitsemme lisää ammustuotantoa. Nämä muutokset eivät synny tyhjiössä. Jos ajatellaan lupaprosesseja Suomen kaltaisessa maassa, pahimmillaan voi kestää jopa kymmenen vuotta. Jos me nyt halutaan rakentaa TNT-tehdas tai joku muu asetehdas, niin me ollaan sitten valmiita pahimmillaan, siis pahimmillaan, 2035 ja jotain. Onko meillä siihen varaa tässä ajassa? Vastaus on ilmiselvästi: meillä ei ole siihen varaa. Sen takia me tarvitaan kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiin investointeihin tällaisia valitusrajoituksia, jotta voidaan turvata se, että tässä maassa saadaan myös mahdollisen kriisin aikana, mahdollisessa erittäin vaarallisessa tilanteessa turvattua se, että on olemassa raaka-aineita, joita Puolustusvoimat ja mahdollisesti muut viranomaiset tarvitsevat. Sen takia tällaisia lakeja tarvitaan, jotta voidaan yhteisesti hyväksytty ja julistettu lupaus siitä, että panostamme omaan puolustusteollisuuteen, saada tosiasiallisesti tapahtumaan. Se edellyttää myös lainsäädäntömuutoksia, ja tämä lakimuutos, jonka tämä eduskunta nyt vie läpi, on yksi hyvä esimerkki siitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Savola piti erittäin tärkeän ja arvokkaan puheenvuoron. Totean vielä hybridivaikuttamiseen ilmiönä lisäyksenä sen, että jos joku haluaa hybridivaikuttaa meitä vastaan, lähtökohtahan on varmaan se, että me emme silloin tiedä olevamme sen vaikuttamisen kohteena. Sehän on se tavoitetila siinä. Siinähän voidaan hyödyntää esimerkiksi lainsäädännön aukkoja, tai siinä voidaan käyttää hyödyksi epäsuoria keinoja, esimerkiksi saada jotkin toimijat tekemään toimia, jotka sinänsä eivät liity millään tavalla siihen hybridivaikuttajaan mutta jotka pelaavat samaan maaliin siten, että se tavoite saavutetaan. Ja nyt viittaan siihen, että jos halutaan hidastaa esimerkiksi räjähdetehtaan tai jonkun muun maanpuolustuksen kannalta kriittisen asian edistymistä, niin se on sen vaikuttajan näkökulmasta toissijaista, millä se saadaan hidastettua, kunhan se saadaan hidastettua. Totta kai on niin, että on ihmisiä, jotka ovat aidosti huolissaan tietyistä hankkeista ja haluavat käyttää omaa perusoikeuttaan näiden asioiden käsittelyssä ja valittaa niistä, mutta sitten toisaalta, kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta tämmöisissä hyvin spesifeissä hankkeissa, yksittäisissä hankkeissa, on nähdäkseni tärkeää, että siinä estetään mahdolliset hyvin pitkät, vuosikausia kestävät prosessit, jotka johtaisivat siihen, että se hanke viivästyy ja maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiset suorituskyvyt ja materiaalit mahdollisesti vaarantuisivat, noin niin kuin teorian tasolla. Tämä on tosiaan siis valitettavan yleinen ilmiö ei vain maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä hankkeissa vaan myös ihan siellä yrityspuolella, ja on pakko korostaa, vaikkei tähän suoraan liitykään, että on kestämätöntä, jos puhutaan jopa kymmenen vuoden prosesseista. Se on vaan yksinkertaisesti kestämätöntä. Meillä on aika paljon näitä hankkeita kaatunut tähän. Me tiedetään suomalaisia pörssiyrityksiä, nyt vaikka julkisuudesta yhtenä hyvänä esimerkkinä, että Kauppalehdessä oli taannoin artikkeli Nokian renkaista, joka itse asiassa perusti Romaniaan uuden modernin tehtaansa. Kyllä pidin hyvin surullisena sitä, että siinä ei ihan kauhean kauaa nokka tuhissut, kun tehdas oli pystyssä. Täälläkin eräällä kyselytunnilla sitä valtioneuvoston edustajilta kysyin, ja muistan, että silloinkin täällä salissa vähän naureskeltiin, että onko tämä nyt se ongelma, että lupaprosessit ovat hitaita. Kyllä se itse asiassa on valtava ongelma, valitettavasti. Tämä on myös kilpailukykytekijä. Pidän erittäin tärkeänä, että tämä esitys nyt etenee, ja siitä kiitos eduskunnalle ja valiokunnille.

Kunnioitettu rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että tämä esitys etenee tässä salissa ja tästä talosta ulos ja saatetaan voimaan laissa. Jos puhun yleisesti suomalaisesta sääntelystä, lupasääntelystä, mitä tulee vaikka suomalaisten yritysten sijoituksiin, että haluavatko ne nyt perustaa Suomeen tehtaan vai eivät, niin lienee yleisesti tunnustettu tosiasia, että Suomessa joissain tapauksissa valitettavasti on niin, että ne selvitykset, lupaprosessit, ovat aivan liian hitaita. Toisaalta on niin, että on myös toimijoita, jotka haluavat valittaa kaikissa mahdollisissa kohdissa hidastaen sitä mahdollista tulevaa investointia, ja jopa lopputuloksena voi olla se, että sitä investointia ei koskaan tehdä. Tämä voi pahimmillaan heikentää Suomen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. Mutta erityisen huolestuttavaa on, mikäli näin tapahtuu kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa ja investoinneissa, joita tähän maahan tarvitaan. Arvoisa puhemies! Nyt luen otteen puolustusvaliokunnan lausunnosta, jossa valiokunta toteaa seuraavaa: ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole poissuljettua, että nykyistä laajaa valitusoikeutta voidaan tietoisesti käyttää Suomeen vihamielisesti suhtautuvien tahojen toimesta maanpuolustuksen kannalta tärkeiden laitosten rakentamisprosessien viivyttämiseen. Tällöin kyse olisi selvästi hybridivaikuttamisesta. Nyt esitetyllä sääntelyllä pyritään osaltaan varmistamaan, että jatkossa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentaminen saadaan käyntiin ilman viiveitä.” Tämä on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa tällä hetkellä elämme, ja kiitän siitä, että tämä asia nyt vihdoin etenee. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! On jollakin tavalla absurdia, että keskusta esittää tässä olevansa huolissaan suomalaisen autoilijan asiasta. Kun keskusta kantoi vastuuta ja valtaa tässä maassa, he hymyssä suin äänestivät polttoaineveron korotuksien puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Antti Kurvisen välihuuto] He hymyssä suin päättivät, että jakeluvelvoite nousisi vuodesta 2024 alkaen siten, että pumppuhinta olisi ollut kymmeniä senttejä korkeampi. Ymmärrättekö, että se olisi tarkoittanut tässäkin tilanteessa, tässäkin kriisissä, huomattavasti korkeampaa hintaa kuin nyt? [Perussuomalaisten ryhmästä: Romuttaja-Kurvinen!] Ja nyt te tulette tänne esittämään, että miksi hallitus ei tee mitään. Tämä hallitus on alentanut polttoaineveroja lähes 270 miljoonalla eurolla, ajoneuvoveron perusveroa 50 miljoonalla. Tiedättekö, keskusta, mitä? Te tulitte tänne saliin esittämään, että perukaa ajoneuvoveron alennus, tällä kaudella. Sen te teitte oppositiossa. Nyt kysyn pääministeriltä: minkä takia me emme tässä hallituksessa ole valinneet sitä tietä, mitä vasemmistohallitus kepun tuella olisi autoilijoille halunnut tarjota, eli lisää kuritusta, lisää veroja, kalliimpia hintoja?

Arvoisa herra puhemies! On ilo huomata, että käytännössä yksimielisesti tämä sali on sitä mieltä, että tämä laki on syytä säätää, ja siitä kiitos oikeusministeri Leena Merelle, että hän tuo sen tänne saliin ja eduskunnan käsiteltäväksi. On kuitenkin todettava, että on sinänsä mielenkiintoista huomata, että kun vuosikausia perussuomalaiset ovat nostaneet esiin työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia paitsi julkisen talouden myös näiden hyväksikäyttötapausten kannalta, niin käytännössä syytökset ovat olleet, että te olette rasisteja. Mutta nyt on ääni vähän kellossa muuttunut, kun myös mediassa on nostettu esiin näitä ongelmia, mitä liittyy tähän työperäiseen hyväksikäyttöön, jossa kärsijänä nimenomaan ovat nämä maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät monesti tunne heidän omia oikeuksiaan, ja nyt tällä lailla pystytään puuttumaan siihen. Erittäin tarpeellinen esitys. Muistutan, että ne yrittäjät ja ne työntekijät, jotka toimivat rehellisesti, eivät pysty kilpailemaan reilusti markkinoilla niitä toimijoita vastaan, jotka vääristävät sitä kilpailua polkemalla palkkoja ja polkemalla työehtoja. Sen takia on eri erittäin tarpeellista, että valtiovalta suhtautuu tähän vakavasti ja laittaa kuriin ne toimijat, jotka rikkovat yhteisiä sääntöjä ja lakia eivätkä välitä siitä, että kilpailua noudatetaan ja tehdään reilulla tavalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On todella pikkuisen eri meno tällä hallituskaudella, mitä tulee suomalaiseen liikennepolitiikkaan ja autoilijoiden tilanteeseen. Jos aloitetaan vähän käymään läpi sitä, mitä on tehty, niin mennään vaikka autoilijoihin ensin: Polttoaineveroa on alennettu, itse asiassa noin kolmisen kertaa jo, ajoneuvoveron perusveroa on alennettu, plus jakeluvelvoiteura on uudistettu. Esimerkiksi nämä veropäätökset ovat itsessään maksaneet noin 300 miljoonaa euroa, mikä on siis suoraan takaisin autoilijoille rahaa, ja jakeluvelvoiteuraa alentamalla päästiin tilanteeseen, jossa muun muassa vuonna 2024 polttoaine olisi maksanut jopa noin 20 senttiä enemmän heti ensimmäisestä päivästä alkaen, jos sitä päätöstä ei olisi tehty. Eli tämmöisiä toimia on tehty, joilla on pyritty helpottamaan autoilijoiden asemaa. Tässä keskustelussa kuuntelin tarkalla korvalla vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroja aiemmin, ja siellä tuli muun muassa väittämiä, että tämä hallitus nyt ei ota huomioon, että meillä on ilmastokriisi, ja hallitus lisää päästöjä. Siis hetkonen. Hallituksen päätökset on tehty siitä syystä, että on pyritty turvaamaan ihmisille se mahdollisuus, että he pystyisivät käyttämään tässä maassa autoa. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä ratikkaa, junaa tai bussia arjen liikkumiseen vaan se auto on välttämättömyys. Se ei ole ihmisille lähtökohtaisesti sellainen, että jee jee, kiva kun saa ajaa autolla, vaan se on välttämättömyys. Ei ole sellaista julkista liikennettä, joka palvelisi koko maata tällä hetkellä. No, sitten siellä sanottiin, että hallitus ei ole satsannut kävelyyn ja pyöräilyyn. Mitä tulee kävelyyn, niin ainakin oman kokemukseni mukaan on mahdollista kävellä ilman valtion tukea. Tiedän, että Suomi on erittäin valtioriippuvainen maa, mutta siitä huolimatta kävely todennäköisesti luonnistuu vielä ilman erillistä valtion tukea. Tätä voi sitten myös siellä vihreissä miettiä, onko se mahdollista ilman valtion rahaa. No, sitten on haluttu panna vastakkain myös sitä, onko hallitus nyt panostanut mihinkä junaverkkoon ja onko hallitus panostanut tiestön kuntoon. Totean vain sen, että esimerkiksi vuonna 2024, kun korjausvelkaa purettiin, tilanne oli se, että saatiin jopa pysäytettyä se korjausvelan kasvu, mikä on historiallista. Itse asiassa investoinnit asvaltointiin 2024 olivat historiallisen suuret, niin että viimeksi samoja lukemia saavutettiin 90-luvulla. Heti ensimmäisenä vuotena hallitus teki ihan merkittäviä toimia tähän asiaan. On totta, että korjausvelka edelleen kasvaa ja sinne tehtävät panostukset on saatava ylöspäin ja se on seuraavan hallituksenkin pöydällä aivan varmasti, kuten tässä suunnitelmassakin lähdetään siitä, että vuodesta 2030 alkaen perusväylänpitoon panostetaan. Se on erittäin fiksu linja, ja täytyy toivoa, että sille löydetään laaja parlamentaarinen tuki tässä maassa, koska muuten, jos se tiekunto rappeutuu vielä tästä enemmän, niin se johtaa sitten siihen, että myöskin turvallisuus tieverkon käyttäjillä heikkenee, ja johtaa myös sitten siihen, että tieverkon käyttömahdollisuudet pienenevät, mikä sitten heikentää elinkeinoelämän tilannetta ja tavallisten suomalaisten tilannetta. Erittäin hyviä päätöksiä on tehty kaiken kaikkiaan. Sitten lyhyesti vielä tästä ilmastopolitiikasta ja mitä tulee tieliikenteeseen: On se nyt kumma ihan oikeasti, että Suomi ei ole tässä pystynyt ajan saatossa pikkuisen pidemmälle miettimään tätä. Kun tosiasia on se, että meillä on pitkien etäisyyksien maa ja erittäin kylmä maa monena aikana vuodesta, niin onko nyt järkevää tosiaan tehdä politiikkaa, jossa ne kustannukset sille tavalliselle suomalaiselle siellä maakunnissa kasvavat niin kohtuuttomiksi, että heillä ei sitten pahimmillaan ole varaa esimerkiksi käydä töissä? No, ei tietenkään ole, ja tämän takia on syytä pohtia, halutaanko poliittisilla päätöksillä vielä entisestään korottaa niitä kustannuksia, kuten viime hallitus teki korottaessaan polttoaineveroa. Nämä ovat arvovalintoja. Totean myös sen, että se on kuulkaa myös toinen tosiasia, että sillä, mitä suomalainen autoilija tekee tai on tekemättä ja onko polttoaineveroa alennettu vai ei ole alennettu, ei ole mitään merkitystä ilmastokriisin kannalta. Ei pienen pienintäkään merkitystä ole sillä asialla. Ihan vain se tiedoksi myös sinne vihreiden suuntaan. Sitten totean vielä sellaisesta väittämästä, kun täällä sanotaan, että jotenkin niin kuin ideologisesti vastustetaan erilaisia käyttövoimia perussuomalaisten suunnalta, että tämä väite ei pidä paikkaansa. Ei täällä puolella ole mitään kategorista vastustusta, oli kyse sitten sähköautoista, kaasuautoista tai hybridiautoista, vaan kysymys on siitä, että pidetään kaikki ihmiset mukana. Vihreät ovat puhuneet reilusta siirtymästä, ja muistutan, että eihän se reilu siirtymä toimi sillä tavalla, että sanotaan, että hei, sinulla ei jatkossa ole varaa liikkua autolla, joten ole hyvä ja muuta pois kotoa, siinä sinulle reilua siirtymää. Ei, vaan reilu siirtymä on sellainen, jossa myös pienituloisille mahdollistetaan se, että he pystyvät liikkumaan, ja kun autokanta kehittyy ja uudet teknologiat tulevat yhä halvemmaksi, niin sitä mukaa myös pienituloisimmilla on mahdollisuus hankkia se vähäpäästöisempi auto. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Mikäli jatkossa uhkaat poliisia, ensihoitajaa tai pelastajia väkivallalla, voit saada siitä jopa neljä vuotta vankeusrangaistusta. Tämä on jatkoa hallituksen hyville kriminaalipoliittisille uudistuksille, joissa rikoksentekijät pannaan vastuuseen ja heille laitetaan asianmukaiset tuomiot, ei enää vain sivuuteta näitä. Mitä tulee ensihoitajiin, niin täytyy muistaa, että he ovat hyvin usein ensimmäisinä siellä paikalla, ja monesti se tilanne on sellainen, että ne alkutiedot ovat epäselviä eikä välttämättä ole suoraa ja selvää käsitystä siitä, onko siellä esimerkiksi riski väkivallanteolle. Aikaisemmassa laissa ennen tätä uudistusta on ollut se tilanne, että ensihoitajia tai pelastajia ei kuitenkaan ole kohdeltu lainsäädännöllisesti samalla tasolla kuin poliisia, elikkä käytännössä ensihoitajia vastaan kohdistettu väkivalta ei ole ollut yhtä rangaistavaa, ja tässähän on aivan selvä vääryys tapahtunut. Nyt onneksi tämä uudistus, minkä hallitus eduskuntaan toi, korjaa tilanteen, eli ensihoitajien arvostus laitetaan sille tasolle, mihin se myös kuuluu. Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Yleisradion uutisessa vuodelta 2022 kerrotaan, että kun ensihoitajilta on selvitetty, kuinka moni heistä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, niin jopa 40 prosenttia vastaajista oli eräässä kyselyssä saanut tappouhkauksia tai näissä uhkailutilanteissa oli ollut mukana esimerkiksi teräase. Se kertoo siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse ja kuinka yleisestä ongelmasta on kyse. Eli voisi sanoa, että aika moni ensihoitaja uransa aikana joutuu kohtaamaan näitä tilanteita. Juuri tähän tämä esitys puuttuu. Haluan myös kiittää lakivaliokuntaa siitä, että saatiin tästä yksimielinen esitys myös tänne saliin käsiteltäväksi. Se on tietenkin positiivinen asia. Kiitos erittäin paljon oikeusministeri Leena Merelle tämän asian edistämisestä ja tämän lain tuomisesta tänne eduskuntaan. Nyt se vihdoin viimein saadaan täällä maaliin, ja se on hieno asia. Kiitos siitä.

Kunnioitettu herra puhemies! Vihreät sekä vasemmistoliitto olivat keskustelussa huolissaan siitä, että hallitus on nyt unohtanut jollakin tavalla ilmastokriisin. Kamalia päätöksiä on tehty, kun päästöjä on lisätty muun muassa jakeluvelvoitetta alentamalla, sitä uraa alentamalla, ja polttoaineveroakin on alennettu. Toden totta tämän hallituksen liikennepolitiikka, mitä tulee suomalaisiin autoilijoihin, on kovin erinäköinen kuin edeltävän punavihreän hallituksen, jota SDP ja keskusta pyörittivät. Silloinhan polttoaineveroa korotettiin, siis suomalaisten autoilijoiden kustannuksia korotettiin päätösperäisesti. Näin tehtiin myös jakeluvelvoitteen osalta. He virittivät muun muassa sellaisen pommin tälle hallitukselle, että jos me oltaisi jatkettu sillä lailla, jonka he säätivät, niin heti vuodesta 2024 alkaen polttoaineiden pumppuhinta olisi voinut nousta useilla kymmenillä senteillä. Eli tällaisia pommeja he virittävät, mutta sitten he tulevat tänne arvostelemaan, että kun me nostetaan päästöjä. Tosiasiassa tämän hallituksen päätöksillä on vaikutettu siihen, että polttoaineen hinta ei ole karannut käsistä sillä tavalla kuin se karkaisi teidän linjallanne.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille ryhmäpuheenvuoroista. On kuitenkin todettava se, että vähän jäi mietityttämään, että mihin vasemmistoliitto pyrki omassa ryhmäpuheessaan sillä, että he haluavat virittää tämmöistä ydinasekeskustelua ja provosoida. Muistutan esimerkiksi siitä, että kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, niin he olivat liittymässä Natoon ilman mitään tällaisia kirjauksia tai rajauksia, joissa Suomi suljettaisiin ulos Naton ydinasepuolustuksesta, johon puolustus viime kädessä perustuu. [Pia Lohikoski: Ei tarvinnut, kun se oli laissa!] Tämä vähän tuntuu kummalliselta, että nyt sitten aletaan niin kuin jojottelemaan, että ei me nyt halutakaan ihan täysin tähän osallistua, halutakaan tähän Naton ydinasesateenvarjon alle. Eli yritin korostaa puheessani sitä, että tämä turva, mitä Nato meille parhaimmillaan luo, ei synny tyhjiössä, vaan se tuo mukanaan myös vastuun ja sen, että me ollaan osa sitä puolustusta. Puolustusministeriltä kysyisin: kun muutama vuosi on tätä yhteistä toimintaa toteutettu, niin miten se on teidän näkökulmastanne sujunut? — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Arvoisa puolustusministeri, hyvät kansanedustajat sekä Suomen kansa! Puolustusliitto Nato perustuu ajatukseen yhteisestä puolustuksesta. Yhteinen puolustus ja sen uskottava toimeenpano eivät synny juhlapuheissa tai paperilla vaan harjoittelulla, joka luo uskottavuutta. Tämä käytännön yhteistyö muodostaa keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus ja tulevaisuus rakentuvat. Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä liittokunnan yhteisen puolustuksen kokonaisuutta. Käsiteltävänä olevassa selonteossa tarkastellaan sitä, miten Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan vuonna 2027 ja millä tavoin osallistumisemme tukee sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että ennen kaikkea Suomen omaa turvallisuutta. Perussuomalaisille on tärkeää, että Suomi toimii Natossa aktiivisena ja oman tonttinsa hoitavana jäsenenä samalla huolehtien siitä, että oman puolustuksemme uskottavuus säilyy kunnossa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen rooli Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävissä liittyy ennen kaikkea pohjoiseen toimintaympäristöön ja Itämeren alueeseen. Suomi sijaitsee liittokunnan pohjoisella reuna-alueella, jossa arktinen ulottuvuus, Pohjois-Atlantti ja Itämeri kohtaavat. Juuri täällä liittokunnan läsnäolo, yhteinen harjoittelu ja valmiuden ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa. Itämeri on Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeä, ja valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee meritse juuri Itämeren kautta. Samalla alueen turvallisuustilanne on viimeisten vuosien aikana horjunut: Venäjän jo neljättä vuotta käymä hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus Euroopassa ei ole itsestäänselvyys. Myös Itämeren alueella on nähty lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia sabotaaseja sekä Venäjän varjolaivaston toimintaa, joka on lisännyt epävarmuutta alueen turvallisuustilanteesta. Tässä tilanteessa yhteistyö Nato-liittolaistemme kanssa vahvistaa alueen vakautta ja parantaa valmiutta toimia yhdessä myös mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa. Arvoisa rouva puhemies! Tulevana vuonna Suomen osallistuminen liittokunnan rauhan ajan tehtäviin painottuu ennen kaikkea merelliseen toimintaympäristöön. Suomalaiset alukset toimivat Naton pysyvissä merivoimaosastoissa sekä miinantorjuntaosastoissa ja osallistuvat merellisen tilannekuvan ylläpitämiseen sekä yhteiseen harjoitteluun ensisijaisesti Itämeren alueella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset joukot ovat mukana ylläpitämässä Itämeren ja pohjoisen Euroopan turvallisuutta sekä sotilaallista valmiutta. Samalla Puolustusvoimat vahvistaa omaa osaamistaan ja kykyään toimia osana liittokunnan puolustusta. Arvoisa puhemies! Natosta puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä Suomen puolustuksen keskeinen perusta. Suomen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea omalle puolustuskyvylle: yleiselle asevelvollisuudelle, vahvalle reserville ja korkealle maanpuolustustahdolle. Nato-jäsenyys täydentää tätä kokonaisuutta mutta ei korvaa sitä. Me perussuomalaiset katsomme, että Suomen Nato-politiikan tulee rakentua selkeästi Suomen kansallisen edun pohjalle. Suomen osallistumisen liittokunnan yhteisiin tehtäviin tulee vahvistaa sekä liittokunnan että Suomen yhteistä puolustusta ja omaa turvallisuutta. Suomi on Natossa jäsenmaa, joka kantaa oman vastuunsa kuitenkin huolehtien ensisijaisesti omasta alueestaan. Osallistumalla liittokunnan yhteisiin tehtäviin Suomi vahvistaa sekä omaa turvallisuuttaan että liittokunnan yhteistä puolustusta. Kysymys: jos emme osallistuisi, miten me voisimme odottaa muilta hädän hetkellä apua? Suomelle on tärkeää olla Natossa luotettava toimija. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikki toiminta, johon Suomi osallistuu, tukee myös meidän oman puolustuskyvyn kehittämistä ja Suomen ja suomalaisten turvallisuutta pitkällä aikavälillä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kolmatta vuotta putkeen aika moni suomalainen miettii kotisohvalla, että oppositio taitavasti arvostelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä, mutta minkä takia oppositio ei uskalla täällä kyselytunnilla pääsääntöisesti esittää omaa vaihtoehtoaan. Tehän olette toimittaneet sen meille kaikille luettavaksi, edustaja Harjanne esitteli. Esimerkiksi vihreät ovat vaihtoehdossaan esittäneet, että hakkuita on rajoitettava — lukuohje: metsätehtaita suljettava, polttoaineveroa korotettava, autoilijoiden kustannuksia korotettava. Vasemmistoliitto esittää miljardien veronkorotuslistaa. Maistuuko tämä herra pääministerille? Keskustan kasvutoimena on 40 000 työttömyysperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi lisää tähän maahan. SDP:n vaihtoehtona on käytännössä perua hallituksen toimet, mutta tilalle vielä vähän korkeampaa verotusta kuin mitä tämä hallitus esittää. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä on opposition vaihtoehtoja. Arvoisa herra pääministeri, miksi nämä vaihtoehdot, mitä oppositio esittää mutta ei täällä kyselytunnilla kehtaa teille kertoa, eivät kelpaa hallitukselle? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, mutta ehkä kuitenkin noin kymmenen miljardin euron kysymys on tällä hetkellä se, miten velkajarruun sitoutuneet sosiaalidemokraatit, keskusta ja vihreät aikovat ratkaista sen yhtälön, että he ovat yhtäältä perumassa kaikki hallituksen tekemät tehostustoimet koskien hyvinvointialueita ja samaan aikaan mahdollisesti ollessaan hallituksessa tilanteessa, jossa he eivät ottaisi hyvinvointialueita huomioon osaksi sopeutusta. Eli mistä te silloin tekisitte tämän? Kyllä minun mielestäni suomalaiset ansaitsevat tietää, onko se teidän veronkorotuslista sitten 10—11 miljardia ja siihen päälle vielä nämä, mitä te aiotte perua, tämän hallituksen tekemät toimet. Se on iso kysymys. On ihan ilmiselvää, että tämä täytyy saada tietää ennen vaaleja, mitenkä keskusta ja demarit aikovat tämän tehdä. Vasemmistoliittoa sentään kiitän rehellisyydestä. He ovat avoimesti ilmoittaneet, että he eivät sitoudu velkajarruun, ja näin ollen ovat valmiita ajamaan Suomen talouden päin seinää ja troikan haltuun. Kiitos siitä, se on rehellistä. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Mutta demareiden ja keskustan osalta olisi toivottavaa, että te kerrotte, [Puhemies koputtaa] miten te rahoitatte nämä toimet. — Kiitoksia.