Sakari Puisto

Arvoisa puhemies ja edustajat! Tämä esitys on hyvin rajallinen ja aika tekninen asia, missä korjataan arvonlisäveropykälää, käytännössä arvonlisäverolliset hankinnat ja niiden tilittäminen. Asia korjataan tässä uudessa virastopohjaisessa mallissa ja Huoltovarmuusrahastossa, ja siihen tehdään myös hyvin fiksu siirtymäsäännös. Lausunnot ovat olleet tästä ihan yhteneväisiä. Tässä ei ole sen isommasta asiasta kiinni, mutta sikäli todella merkittävää, että tämä asia piti nyt korjata. Kun edustaja Timo Mehtälä kysyi tästä, niin on tärkeää nyt saada tämä asia eduskunnassa maaliin, jotta tämä tietty epäkohta tulee poistumaan. On hyvä, että tästä huoltovarmuusteemasta käydään keskustelua: akuutista tilanteesta ja myös pitkällä aikavälillä, kuten edustaja Harjanne puhui syvästä huoltovarmuudesta. On tärkeätä, että me keskustellaan tästä laajasti parlamentaarisesti. Kiitoksia edustaja Kike Elomaalle turvenäkemyksistä ja suomalaisesta ruuasta ja kommenteista siellä, samoin edustaja Mehtälälle. Tähän kysymykseen synteettisestä polttoaineesta: Itse näen sen siten, että meillä on tietysti näitä polttoainevarastoja, mutta näkisin, että kapasiteetti ja tekninen kyvykkyys valmistaa synteettisiä polttoaineita, esimerkiksi vedystä ammoniakkia, on itse asiassa tärkeää. Tätä kyvykkyyttä meidän pitää tarkastella myös huoltovarmuusnäkökulmasta. Tosiaan tilanne on niin, että kun me ollaan tehty pitkään, vuosikymmeniä, huoltovarmuustyötä, niin tästä huoltovarmuustyöstä ja kyvykkyydestä on tullut myös vientituote. Tämä näkyy jatkuvana kiinnostuksena oikeastaan kaikkialla ystävällismielisissä maissa, liittolaisilla, partnereilla, keiden luona me vieraillaan. — Kiitoksia.

Hyvä puhemies, edustajat! Esittelen hallituksen esityksen laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annetun lain 14 ja 16 §:n sekä arvonlisäverolain 7 §:n muuttamisesta. Uudistuksen taustalla on tarve tehdä arvonlisäverolakiin tekninen muutos, joka johtuu 1. huhtikuuta 26 voimaan tulleen huoltovarmuuslain uudistuksesta. Eduskunta hyväksyi 16. helmikuuta uuden huoltovarmuuslain, jolla Huoltovarmuuskeskus muutettiin 1. huhtikuuta lukien valtion virastoksi, jonka toimintamenot rahoitetaan valtion talousarviosta. Huoltovarmuusrahasto säilytetään valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona, ja sen rahoitus koostuu edelleen huoltovarmuusmaksusta. Rahastosta maksetaan huoltovarmuustoimenpiteet, kuten materiaalisen varautumisen hankinnat. Huoltovarmuuskeskuksella ja rahastolla olisi jatkossa erilliset kirjanpidot. Rahastolla ei kuitenkaan ole omia työntekijöitä, minkä vuoksi Huoltovarmuuskeskus tekee laissa määritellyt toimenpiteet rahaston lukuun. Huoltovarmuuslakiin ehdotetaan nyt täsmennyksiä siitä, miten materiaaliseen varautumiseen liittyvät liiketoimet kirjataan ja toteutetaan. Huoltovarmuuslakiin täsmennetään, että Huoltovarmuuskeskus tekee Huoltovarmuusrahaston lukuun materiaaliseen varautumiseen tarvittavat liiketoimintaperusteiset osto- ja myyntitoimet sekä kiinteistöjen, maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien hankintaan, vuokraukseen ja ylläpitoon liittyvät liiketoimet. Rahastoon tuloutetaan edellä mainittuihin toimintoihin kytkeytyvät tulot. Toinen keskeinen osa esitystä koskee arvonlisäverolain muuttamista. Arvonlisäverolain 7 §:ssä luetellaan ne valtion liikelaitokset ja eräät niihin verrattavat laitokset, joita ei arvonlisäverotuksessa katsota valtion osaksi. Voimassa olevan arvonlisäverolain 7 §:n 1 momenttiin sisältyvässä luettelossa mainitaan tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskuksen muututtua virastoksi se on jatkossa osa valtion arvonlisäverotuskokonaisuutta, joten se tulisi poistaa arvonlisäverolain 7 §:n 1 momentista. Arvonlisäverolain 7 §:ään tulisi lisätä Huoltovarmuusrahasto, jotta rahasto olisi erikseen verovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta materiaaliseen varautumiseen liittyvästä toiminnasta. Rahastolla olisi siten oikeus vähentää niiden hankintojen arvonlisävero, jotka kohdistuvat liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan materiaaliseen huoltovarmuustoimintaan. Näihin lukeutuvat edellä mainitut materiaaliseen varautumiseen tarvittavat liiketoimintaperusteiset osto- ja myyntitoimet sekä kiinteistöjen, maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien hankintaan, vuokraukseen ja ylläpitoon liittyvät liiketoiminnot. Arvonlisäverolain 7 §:ään esitetään siis lisättävän Huoltovarmuusrahasto, jotta rahasto olisi erikseen verovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta materiaaliseen varautumiseen liittyvästä toiminnasta. Tällöin rahastolla olisi oikeus vähentää verollista liiketoimintaansa varten ostamistaan tavaroista tai palveluista suoritettavat arvonlisäverot. Jos arvonlisäverolain 7 §:n 1 momenttiin ei lisättäisi säännöstä siitä, että Huoltovarmuusrahasto olisi erikseen verovelvollinen harjoittamastaan arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetusta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta, tämä voisi johtaa tarpeeseen lisäpääomittaa Huoltovarmuusrahastoa valtion talousarviosta rahaston toiminta- ja maksukyvyn ylläpitämiseksi. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1. toukokuuta 2026, mutta sekä huoltovarmuuslain muutoksia että arvonlisäverolain 7 §:n muutosta liittyen Huoltovarmuusrahaston liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan toimintaan sovellettaisiin jo 1.4.2026 alkaen. Tällä varmistetaan, ettei syntyisi kuukauden mittaista siirtymävaihetta huoltovarmuuslain voimaan tulosta lähtien, kun viraston ja rahaston kirjanpidot eriytyvät. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos.

Kiitoksia, hyvä puhemies ja edustajat! Tällä esityksellä on aika pitkä tausta, eli tämä lähtee finanssikriisistä, kohta jo lähes 20 vuotta sitten tapahtuneesta. Sehän johti siihen, että finanssialaa lähdettiin sääntelemään voimakkaammin. Yhdysvalloissa tehtiin esimerkiksi Dodd—Frank‑reformi, ja kansainvälisesti on tehty kansainvälistä standardia pankkilainsäädännölle, ja se on tämä Basel III. Se kertoo paljon, että tämä Baselin pankkivalvontakomitean työ kesti vuoteen 2017 saakka, mistä siitäkin on jo pitkä aika, ja nyt sitä implementoidaan. Tällä esityksellä ei kiristetä pääomavaatimuksia. Kun ajatellaan tätä koko kuvaa ja kun tässä on hyvin kokonaisvaltainen regulaatio, niin sillä on hallinnollisia vaikutuksia — valitettavasti, voisi sanoa — mutta sitten taas jäsenvaltioissa me kansallisilla optioilla pyritään hallinnollisesti kevyempään sääntelyyn, oikeasuhtaisuuteen ja joustavuuteen tässä isossa kehityksessä. Tämä keskeisin optio liittyy juuri tähän asuntoluottojen kokonaisriskipainolattiaan, mikä me otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että pankki voi käyttää omaa sisäistä riskienhallintamallia, mikä johtaa siihen, että vakavaraisuusvaatimukset tällä mallilla ovat alhaisemmat, eli tämä on luotonannon kannalta myönteinen optio. Aiheuttaako tämä vakavaraisuuteen huolia, kysyi edustaja Hamari. En näe niin, mutta tietysti aina, kun kevennetään vakavaraisuutta, siinä on olemassa mahdollisuus ikään kuin toiseen suuntaan. Mutta näkisin, että huoli on pikemminkin toistepäin, niin että meillä on liian kireä sääntely, niin kuin tässä keskustelussa on monessa kohtaa tullut esille. Näitä muita asioita, mitä pyydettiin tekemään: Tässä otettiin se jäsenvaltio-optio käyttöön kokonaisriskipainolattialle. Kuten edustaja Kalmari totesi, Finnveran pienrahoitusohjelma jatkuu, siitä pidettiin huolta. Eduskunnassa on parhaillaan hallituksen asuntorahoitusesitys, jossa on mukana taloyhtiölainojen helpottaminen, siellä on asuntolainojen pidentäminen, asuntolainakatto eli tämä niin kutsuttu enimmäisluottosuhde. Näistä monet ovat Fivan päätöksen alla, osa hallituksen asetuksen alla. Ja järjestöjä koskien: Peruspankkipalveluselvitys on valmistunut joku aika sitten. Se lausuntokierros on päättynyt aika hiljattain, ja se tulee käsittelyyn pian. Eli siinä on tämä järjestökenttä, myös yrityspuoli, kuluttaja-asiakkaat, kuten esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset ihmiset, eli heidän asemaansa tarkastellaan siellä. Onko tätä ilmiötä muualla? Sanoisin, että tästä on paljon keskustelua. Esimerkiksi viime kesänä tapasin Lontoon ylipormestarin, joka vastaa siis Lontoon finanssimarkkinoiden kehityksestä, Alastair Kingin. Hän on esimerkiksi vedonnut pankkeihin, että voitteko te mennä ainakin piirun verran alaspäin tässä varovaisuudessa. Hän sanoi — tästä oli myös Helsingin Sanomissa juttu — että hän ei sano, että mennään ikään kuin kympistä vaikka ykköseen, mutta menkää nyt ainakin kympistä ysiin. Tämä oli hänen viestinsä. Tässä keskeisimmät asiat, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpanosta. Esityksen taustalla ovat luottolaitoksia koskevat luottolaitosdirektiivin ja vakavaraisuusasetuksen muutokset. Direktiivin ja asetuksen muutoksilla on saatettu voimaan Euroopan unionissa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen uudistetut kansainväliset standardit pankkilainsäädännölle eli niin kutsutut Basel III -standardit. Lisäksi muutoksien tavoitteena on kehittää pankkivalvontaa sekä vahvistaa pankkisektoria kohtaamaan paremmin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan — ESG:hen — liittyviä riskejä. Luottolaitosdirektiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia useisiin kansallisiin lakeihin, kuten luottolaitoslakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sekä sijoituspalvelulakiin. Lakimuutokset koskevat useita eri osa-alueita, esimerkiksi luottolaitosten hallintoa ja riskienhallintaa, viranomaisten tietojenvaihtoa, kolmansien maiden sivuliikkeiden vaatimuksia sekä Finanssivalvonnan valvontatyötä ja toimivaltuuksia. Lisäksi lakimuutokset koskevat Finanssivalvonnan riippumattomuutta. Muutosten myötä Finanssivalvonnan johtokunnan jäseniä sekä Finanssivalvonnan virkamiehiä velvoittavat esimerkiksi karenssisäädökset, sekä kiellot hankkia tai luovuttaa tiettyjä rahoitusvälineitä. Direktiivin tarjoama kansallinen liikkumavara ehdotetaan esityksessä hyödynnettäväksi panemalla täytäntöön ne kansalliset optiot, jotka mahdollistavat joustavuutta ja vähentävät hallinnollista taakkaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön EU:n vakavaraisuusasetuksen tarjoama kansallinen optio asuntoluottojen riskipainoa koskevasta määräaikaisesta siirtymäajasta. Kyseinen siirtymäaika mahdollistaa sisäisiä riskimalleja käyttäville pankeille suotuisamman vakavaraisuuskohtelun kokonaisriskipainolattian laskennassa. Lisäksi täytäntöönpanosta erillisenä asiana ehdotetaan hallituksen esityksessä muutoksia Suomen Pankin riippumattomuuden vahvistamiseksi. Muutokset esitetään Suomen Pankin virkamiehistä annettuun lakiin. Ehdotettujen muutosten myötä Suomen Pankki voisi jatkossa tehdä karenssisopimuksia virkamiesten kanssa. Ehdotetuista muutoksista seuraa vaikutuksia erityisesti luottolaitoksille, Finanssivalvonnalle ja Suomen Pankille. Näille tahoille tulee tiettyjä uusia velvollisuuksia, jotka vaikuttavat niiden hallinnolliseen taakkaan. Riskienhallintaa ja valvontaa koskevat muutokset tehostavat luottolaitosten riskienhallintaa sekä riskien viranomaisvalvontaa, mikä parantaa rahoitusjärjestelmän vakautta. Lisäksi samalla esityksellä pannaan täytäntöön EMIR-direktiivi ja annetaan EMIR-asetusta täydentävää kansallista sääntelyä keskusvastapuolia koskien. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian, jotta luottolaitosdirektiivi saadaan pantua täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Aloitan käsittelemällä luovia aloja. Siinä näen, että meidän on tärkeätä onnistua oikeastaan koko siinä arvoketjussa, eli lähdetään sisällöistä eteenpäin aina siihen kaupallistamiseen ja myyntiin. Kun minä tarkastelen sitä arvoketjua, niin näkisin sillä tavalla, että sisällöt ovat aika lailla kunnossa, se kyvykkyys ja osaaminen, ajatellaan me sitten designia tai arkkitehtuuria, esittäviä taiteita, kirjallisuutta. Meillä on paljon kyvykkyyttä ja osaamista, ja meidän pitää saada paljon paremmin tuotua tämä potentiaali käytäntöön ja kaupallistaa se. Minä aika pitkälti sanoisin, että monella markkinalla näyttää suoraan sanottuna aika hyvältä, vaikka Japanissa. Siellä on vaikka muumeja tai vaikka elokuvatuotantoa tai vaikka klassista musiikkia tai heavy metal -musiikkia, hyvin paljon kiinnostusta, mutta silti paljon tehtävää. Minä pari asiaa nostan erityisesti esille. Luovat alathan ovat tekemisissä nimenomaan aineettoman pääoman kanssa. Mehän ollaan tässäkin keskustelussa investointinäkymistä kiinnitetty paljon huomiota aineelliseen pääomaan, erilaisiin rakennuksiin, koneisiin, laitteisiin. Miten me saadaan aineettomalle pääomalle ja sen rahoitukselle paremmat näkymät? Tässä me itse asiassa mietitään sitä hyvinkin aktiivisesti, yritetään ottaa parhaita käytäntöjä siihen. Monet näistä aloistahan näkevät tavallaan sen tulevan tulovirran, mutta miten me saadaan sitten rahoitettua se, niin tämä on minun mielestäni se avainasia. Tietysti kaikki tämä viennin edistäminen ja brändäys ja brändiekosysteemien rakentaminen tähän meidän vahvaan sisällölliseen osaamiseen on tärkeätä. Tämä on sikälikin tärkeä kysymys, että tässä ei ole kysymys pelkästään näistä varsinaisesti luovien alojen menestymisedellytyksistä, vaan niillä on tärkeä rooli, sanotaan, vaikka teollisuudessa, teollisuuden muotoilussa, tai kun tehdään joitain isoja infrahankkeita, vaikka lentokenttiä maailmalla. Miten me saadaan meidän arkkitehtuuriosaamista siinä kiinni, taikka matkailussa, kulttuurimatkailussa ja niin edespäin? Tässä ehkä pystyn jonkun verran avaamaan tätä kysymystä. Vähän aikaa on jäljellä, mutta minä nopeasti käsittelen vielä. Yritysrahoituksessa on näitä julkisia instrumentteja, Finnveraa, Business Finlandia, niistä on jo keskusteltu, mutta se pankkien liiallinen riskien välttäminen on se keskeinen. Tämä nyt näyttäisi nytkähtävän eteenpäin aika hyvinkin, ja täytyy nyt toivoa, että tämä kehitys jatkuu. Yritysrahoitustilanne näyttäisi lieventyvän. Korjausrakentaminen on minun mielestäni todella tärkeä. Siinä on moni tärkeä asia, asuntojen ja kiinteistöjen arvo, työllisyysvaikutukset, ja sillä on myös iso alueellinen ulottuvuus. Tämähän on sellainen toimiala, mikä on minun ja ministeri Multalan välillä. Tähän liittyvät erilaiset vakuusasiat korjausrakentamisessa ja niin edespäin. — Aika on täynnä. Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Oppositio kysyi aikaisemmin pääministeriltä. Mainitaan, että on joku suhdanneinstrumentti, mikä ollaan otettu käyttöön, ja tämä hallituksen esitys asuntorahoituksesta, joka on nyt eduskunnassa käsittelyssä, on nimenomaan suhdanneinstrumentti, ja sitä on tarkoitus käyttää laskusuhdanteessa Finanssivalvonnan tai hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti, laventaa luotonantoehtoja. Toivon, että tämä saa hyvän vastaanoton eduskunnassa, niin kuin nyt siltä näyttää. Tämä pureutuu nimenomaan tähän kysyntälaitaan, ja se on siinäkin mielessä hyvin fiksu instrumentti. Täällä annettiin olettaa, että Business Finlandin tilanne olisi jotenkin heikentynyt. Tässä itse asiassa Business Finlandin rahoitus nimenomaan kasvaa tänä vuonna. Yksi sellainen ohjelma, joka on just otettu käyttöön, on avattu rahoitushaku, on niin kutsuttu Sprint-ohjelma, jossa haetaan nimenomaan pienyrityssektorille, kasvupotentiaalia omaaville yrityksille lisärahoitusta. Tämä on hyvä instrumentti. Lisäksi haluan muistuttaa siitä, että monissa sellaisissa käytännöissä, mitä Business Finlandilla on, esimerkiksi niin kutsutuissa Veturi-ohjelmissa, on hyvin laaja sektori yrityksiä mukana, pieniä yrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisia yrityksiä, jotka nimenomaan pystyvät pureutumaan vientimarkkinoille, ottaen esimerkiksi merenkulkusektorin. Siinä on johtava yritys, ja sitten siinä on valtava kirjo monia muita yrityksiä. Tai sitten ruoka- ja elintarvikesektorilla on vaikka Valion johtama Veturi-hankeohjelma, ja siinä on valtavan laaja määrä muita suomalaisia yrityksiä edistämässä ruokavientiä, minkä näkymät näyttävät varsin positiivisilta. Siellä on tullut mukavasti investointeja tällä sektorilla, ja ala kasvaa noin viisi prosenttia, ja näkisin, että siellä me mennään vielä lujaa eteenpäin ja pitkään.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin korjaan sen väitteen, että Finnveran pienyritysrahoitusohjelma olisi jotenkin lopetettu. Ei sitä ole lopetettu, [Anne Kalmari: Se on vaan laitettu tauolle!] vaan sitä on kehitetty edelleen, ja se on parhaillaan käynnissä. Tässä ohjelmassa nimenomaan on kyse mikrolainaohjelmasta yrityksille, jotka työllistävät alle kymmenen ihmistä, ja heidän liiketoiminnan laajentamisesta ja kehittämisestä ja koneinvestoinneista, laiteinvestoinneista ja uusien työntekijöiden palkkaamisesta, uusien toimipisteiden perustamisesta. Tämä on hyvin järkevä ohjelma, ja me jatketaan sitä tämän hallituksen aikaisemmin käyttämää ohjelmaa ja laajennetaan ja parannetaan sitä. Investoinnit nousivat muutamassakin puheenvuorossa esille, ja toissa viikolla taisi olla, kun puhuttiin puhtaan siirtymän, puhtaan energian ja kiertotalouden projekteista: viime vuosi oli itse asiassa ennätysvuosi, yli kahdeksan miljardia ja 174 hanketta. Se aiheuttaa jopa sen kysymyksen, että päästäänkö me samaan tänä vuonna, koska niitä on toteutunut sen verran paljon. Hallitus tietysti omilla toimillaan nimenomaan on ollut mukana edistämässä hankkeita. Paljon kertoo siitä se, että tässä Business Finlandin verovähennysinstrumentissa, missä haetaan tällaista win-win-tyylistä verokannustinta, että valtio kompensoi 20 prosenttia tulevista, toteutuneista hankkeista tuloverotuksessa, yli 20 miljardia on näitä hankkeita putkessa. Sehän on ihan valtava määrä sillä alalla. Edustaja Hoskonen nosti hyvin esille turveluvituksen, siis kasvu- ja kuiviketurpeen, ja jaan tämän huolen. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille hallituksessa?] Siinähän on aika nopeastikin saatava uudelleen luvitusta käyntiin, koska siinä on parin kolmen vuoden aikaikkuna, että muuten kasvu- ja kuiviketurve ja sitä myöten myös huoltovarmuus tulee kärsimään — tärkeä asia. [Hannu Hoskonen: Tehdään homma selväksi tällä kaudella heti! — Anne Kalmari: Tuemme jos teette!] — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sääntely on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisistä asti eri tasoilla — Basel-sääntely, EU-taso, niin edespäin — ja se on mennyt liian pitkälle. Me ollaan tehty erilaisia toimia kansallisesti. Muun muassa luottolaitoslaissa pankkien vakavaraisuus- ja riskienhallintamallissa otettiin käyttöön kansallinen lievennys. Uskon, että sillä tulee olemaan vaikutusta rahoitukseen. Viimeksi eilen käsiteltiin hallituksen esitystä asuntorahoituksesta, josta tuotiin muutamakin elementti. Luin tilannetta siten, että se sai varsin hyvän vastaanoton eduskunnassa. Toivon, että se menee läpi. Kolmisen viikkoa sitten minulle luovutettiin peruspankkipalveluita koskeva selvitys. Se on tällä hetkellä lausuntokierroksella, sitä käsitellään. Sillä tätä ongelmaa taklataan toiselta puolelta. Toinen puoli on sitten tämä itse markkinoiden toiminta, eli puhutaan tästä pankkien liian pitkälle menevästä riskien välttelystä. Tässä on aika paljon positiivisia uutisia nyt. OP-Pohjola itse asiassa kirjoitti hiljattain, että heillä yritysluotot ovat kasvaneet noin kolmanneksella. Näkisin, että nyt tämä kasvun pullonkaula lähtee purkaantumaan. Hyvää kehitystä tällä sektorilla.

Puhemies! Siis EU:n budjettineuvottelut ovat käynnissä, ja tämä agenda on vahvasti esillä meillä oikeastaan joka viikko. Ensi viikolla menen sinne kahteen neuvostoon ja jatkan samaa agendaa, ja seuraava rahoituskausi on vuodesta 28 eteenpäin. Siinä on tarkoitus nimenomaan tälle raja-alueelle — on kyse sitten rajaturvallisuudesta, puolustuksesta, kaksikäytöstä tai alueiden elinvoimasta — saada rahoitusta ja ylläpidettyä elinvoimaa. Kaikkea ei tietenkään tapahdu tuki-instrumenttien myötä, ja sen takia meidän on tärkeää saada koko maan elinvoima kasvuun. Meille on aika hienoja uutisia hiljattain tullut myös kaupan alalta, vientiteollisuudelta, eri aloilta, kotitalouksien ostovoimasta, ja ajattelen, että itäinen Suomi seuraa sitä. Mutta sitten me tarvitaan näitä tiettyjä täsmätoimia, sanotaan vaikka investointeihin. Me katsotaan meidän investointeja, konkreettisesti pyritään ohjaamaan ja myötävaikuttamaan siihen, että me saadaan konkretisoitua niitä Itä-Suomen alueelle, eri teollisuudenaloillekin.

Arvoisa puhemies! Tästä erityistalousaluekokeilusta haluaisin sen sanoa, että yksi vaihtoehto, mitä siinä kannattaa tosissaan tutkia, on se, jos sen saisi kumppanuusohjelman kautta sinne sisään, koska EU:lla on myös intresseissä tehdä vähän vastaavia alueellisia esityksiä, ja tätä itse mietin. Matkailu on tosi tärkeää, ja siinähän Lapin matkailu on hyvä esimerkki. Se, mitä siellä on onnistuttu tekemään oikein, on pitkällä aikavälillä tällainen yhtenäinen ajattelu. Yritykset toimivat hyvin yhteen maakuntien kanssa. Me tarvitaan samanlaista ajattelua sinne itäiseen Suomeen, ja olen tästä käynyt siis ihan keskeisimpien yritysten kanssa, myös ulkomaalaisten, esimerkiksi ihan lentoyhtiöidenkin kanssa keskustelua, millä voisi saada matkailuvirtaa sinne. Näkisin, että siinä on kovinkin iso potentiaali, sanotaan, vaikka luontomatkailu tai kulttuurimatkailu ja niin edespäin. Ajattelen, että tässä on paljon potentiaalia, ja se myös tasoittaa tätä matkailun kausivaihtelua siten, että matkailu on ja pysyy kestävänä koko Suomessa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy tähän yleiseen tilanteeseen todeta, että meillä on aika paljon positiivisia uutisia, jos ajattelee vaikka teknologiateollisuuden tilauskantoja, tai nyt Helsingin Sanomat maanantaina julkaisi, että kuluttajien ostovoima on parantunut huomattavasti yli odotuksen. Tässä on aika paljon positiivisia uutisia. Itä-Suomen osalta tilanne on vaikea, jos ajattelee maanlaajuisesti. Tosin siellä on melkoisia valopilkkuja. Me haetaan EU-vaikuttamista. Tämä budjettineuvotteluhan on käynnissä, tämä niin kutsuttu kumppanuusohjelma. Näistä erityisistä alueista tällaisia ei ole ollut Suomessa aikaisemmin, ja niissä täytyy tietysti arvioida myös erilaiset tällaiset kokeilulainsäädännölliset asiat, niin että se ei ole ihan helppoa. Itse tarkastelisin myös sitä, että kun EU:n kautta tulee erilaista aloitetta — sanotaan nyt alueellista — liittyen rajaturvallisuuteen, niin olisiko se tavallaan yksi semmoinen hyvä kanava, mihin voisi ehkä ajaa tätä kokeilunäkökulmaa. Ajattelen siinä, että meidän pitää aika tarkasti se kokeilun suunnittelu myös suunnitella. Se ei ole ihan niin helppo juttu kuin pelkästään se alueiden speksaaminen.

Arvoisa puhemies! Itsekin korostan sitä, että me käydään Euroopan unionin suhteen — siellä valmistetaan tätä kumppanuusohjelmaa — jatkuvasti keskustelua. Itsekin olen yhden komissaarin tavannut toissa päivänä. Itse asiassa ensi viikolla lähden EU:n kilpailukykyneuvostoon, tapaan siellä useammankin komissaarin, mukaan lukien puolustuskomissaarin, mikä liittyy tähän turvallisuustilanteeseen. Me haemme rajainstrumenttia myös tähän, harvaan asuttujen alueiden instrumenttia. Yksi semmoinen keskeinen asia, jos minä yhden nostan, missä on paljonkin tehtävää, on esimerkiksi matkailu. Näkisin, että Järvi-Saimaan ja Savonlinnan seudulla on paljon markkinapotentiaalia, mitä pystyttäisiin käyttämään. Itse oikeastaan jatkuvasti kaikissa yhteyksissä tuon tätä potentiaalia esiin, ja se palvelee hyvin. Jos ajatellaan, niin Lapin matkailuhan on nyt ennätyslukemissa, tulee ennätystalvi, mutta jos me saadaan enemmän kausitasoitettua, että esimerkiksi kesämatkailua tulee, niin se palvelisi oikein loistavasti koko Suomen matkailualaa. Tässä yksi esimerkki.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen innoittamana ajattelin käyttää lyhyen puheenvuoron vielä tähän loppuun. Hän puhui yritysten kasvusta. Haluan korostaa sitä, että aineeton pääoma on Suomessa alihyödynnetty. Me kiinnitetään ministeriössä tähän aika paljon huomiota ja siihen, miten aineettomia oikeuksia pystyisi käyttämään sanotaan vaikka luovilla aloilla mutta myös muilla aloilla esimerkiksi rahoituksen välineenä, vakuutena, ja sitä kautta saamaan enemmän kasvurahoitusta. — Kiitoksia.

Kiitoksia, puhemies! Hyvät edustajat! Tässä viidennessä omassa asiakohdassani käsiteltävänä on hallituksen esitys patenttilaiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi patenttilaki, joka korvaisi voimassa olevan patenttilain. Esityksen tavoitteena on nykyaikaistaa, selkeyttää ja yksinkertaistaa monilta osin vanhentunut voimassa oleva patenttilaki. Patenttilainsäädännön yleisenä tavoitteena on edistää keksinnöllistä toimintaa ja elinkeinoelämän kehitystä yhteiskunnassa. Aineettomat oikeudet, kuten patenttioikeudet, kannustavat yrityksiä innovaatiotoimintaan ja edistävät innovaatioiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. Ne ovat näin ollen merkittävä osa innovaatiopolitiikkaa. Nykyinen patenttilaki tuli voimaan vuonna 1968, ja siihen on tehty lukuisia osittaisuudistuksia. Patenttilakia ei kuitenkaan ole tarkasteltu kattavasti sen voimaantulon jälkeen. Lain on katsottu olevan yleisesti ottaen vanhentunut ja säädösteknisesti kokonaisuudistuksen tarpeessa. Patenttilaki sisältäisi jatkossakin patenttioikeuteen liittyvät perussäännökset. Patenttilaissa säädettäisiin muun muassa patentin antaman yksinoikeuden sisällöstä, patenttihakemuksesta, patentin myöntämisestä ja patentin loukkauksesta johtuvista seuraamuksista. Laajasta uudistamistarpeesta huolimatta nykyistä lakia on pidetty kohtuullisen toimivana, joten esityksessä ei ehdoteta suuria yksittäisiä muutoksia nykytilaan. Patenttilain uudistamisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan erityisesti siitä näkökulmasta, että selkeä ja ajantasainen sääntely, joka on mahdollisimman yhdenmukainen kansainvälisen, eurooppalaisen ja pohjoismaisen patenttisääntelyn kanssa, on helpommin hallittavissa myös niille yrityksille, joissa IPR-osaamisen eli aineettoman pääoman osaamisen taso ei lähtökohtaisesti ole kovin korkea. Sääntelyn ennustettavuudella ja selkeydellä arvioidaan yleisesti ottaen olevan myönteinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 1. tammikuuta 2027. Hyvä puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, voin minä lyhyesti kommentoida tätä. — Tämä Tukesin näkökulma oli ihan relevantti. Muistan sen monista muistakin asiayhteyksistä, että siellä valvontatehtävät ovat lisääntyneet, ja voi sanoa, että markkinavalvonnan pelin henkikin on muuttunut, ja he tekevät sitä kyllä aika rajallisilla resursseilla. Tukes sinänsä viranomaisena kuuluu kollegaministeri Marttiselle, mutta relevantti huomio, kiitos siitä. Vielä edelliseen keskusteluun viitaten, kun puhuttiin kansallisesta lisäsääntelystä, korostan sitä, että tässä komissio on tosiaan myöntänyt poikkeuksen, mikä on annettu itse asiassa seitsemälle jäsenvaltiolle, mukaan lukien Suomelle. Silloin suomalaisten tuotteiden rekisteröinti tapahtuu suoraan Euroopan unionin teollisuusoikeuksien virastoon eli vältetään yksi tällainen steppi tässä, mutta meillä on tämä kansallinen yhteyspiste, mitä edellytetään, elikkä Patentti‑ ja rekisterihallitus. — Kiitoksia.

Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, tässä on käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä muutettavaksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettu laki, sähköisen viestinnän palveluista annettu laki ja Patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki. Muutoslait ovat luonteeltaan teknisiä. Esityksellä on tarkoitus antaa EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa asetusta täydentävät säännökset. Täytäntöön pantavalla asetuksella perustetaan uusi immateriaalisoikeudellinen suojajärjestelmä käsityö- ja teollisuustuotteille. Kyse on esimerkiksi sellaisista tuotteista kuten keramiikka, luonnonkivi ja tekstiilit. Suoja perustuu tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Unionin laajuisen käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan on arvioitu vaikuttavan myönteisesti EU:n kilpailukykyyn sekä asemaan kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset on pyritty pitämään minimissään eduskunnan mandaatin mukaisesti. Suomi on pyytänyt ja saanut poikkeuksen asetuksen kaksiportaisesta rekisteröintijärjestelmästä — siis kansallinen taso ja EU-taso. Suomalaiset tuottajat voivat hakea rekisteröintiä suoraan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon, EUIPOon. Esityksessä ehdotetaan kansalliseksi yhteyspisteeksi Patentti- ja rekisterihallitusta hakemuksiin liittyviä kysymyksiä varten sekä yhteydenpitoon komission ja EUIPOn välillä. PRH:lla on rekisteröintiviranomaisena osaamista suojatuista nimistä ja vakiintunutta yhteistyötä EUIPOn kanssa. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo myös maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen vaatimustenmukaisuutta ennen tuotteen asettamista markkinoille. Markkinoille saattamisen jälkeisestä valvonnasta vastaavaksi viranomaiseksi ehdotetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Tukesin tulee seurata maantieteellisten merkintöjen käyttöä markkinoilla mukaan lukien sähköinen kaupankäynti. Markkinavalvontalain soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi tämä laki eli laki käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan keväällä 26. Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies ja edustajat! Tietysti mitä tulee Ruotsin ja Suomen pääomamarkkinoihin, niin hyvin vahvasti jaan tämän näkemyksen, että Ruotsissa ollaan aika paljon edellä ja listautumisessa varsinkin. Edustaja Lylyn kysymykseen ei varmaan ole ihan yksiselitteistä vastausta. Nythän tässä esityksessä esitteen julkistamisrajaa nostetaan kahdeksasta miljoonasta 12 miljoonan rajaan, mutta sitten kun katsoo listautumisia viime vuosina, niin niitä on ollut suhteellisen vähän Helsingissä, eli puhutaan suurin piirtein muutamista: vuonna 25 viisi kappaletta, siis First North -kasvumarkkinassa ja sitten myös Helsingin pörssissä yhteensä, ja aikaisempina vuosina vähemmän. Vuonna 23 taisi olla ihan vain pari listautumista. Miten tämä esitys sitten muuttaa näitä: sitä on varmaan aika vaikea arvioida, mutta positiivisesti, sanoisin näin. Mitä tulee sitten tähän kielikysymykseen: Oikeastaan viittaisin siihen, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, eli edustaja Hännisen puheenvuoroon, että siinä on se sijoittajansuoja ja kansalliskielen asema, ja sitten sen jälkeen tapahtuneisiin puheenvuoroihin, mitkä liittyivät tähän kansalliseen lisään ja lisäsääntelyyn. Se on oikeastaan punninta näiden kahden asian välillä. Sellainen huomio Ruotsin tilanteesta pörssissä, että siellä esimerkiksi tiedotteissa ruotsi on se kieli. Tämä on se punninta, mikä tässä on vallalla. — Kiitoksia.

Hyvä puhemies ja edustajat! Tässä esityksessä on kyse pääasiassa Euroopan unionin listautumissäädöskokonaisuuden täytäntöönpanosta. Tällä säädöskokonaisuudella muutetaan rahoitusmarkkinatoimijoita koskevaa sääntelyä. Nämä muutokset ovat osa EU:n pääomamarkkinaunionihanketta, jolla parannetaan Euroopan pääomamarkkinoita edistämällä niiden yhdentymistä. Säädöskokonaisuuden johdosta esityksessä ehdotetaan kansallisesti muutettavaksi useampaa rahoitusmarkkinasääntelyn alaan kuuluvaa lakia. Muutosten keskeinen sisältö: Merkittävimmät kansalliseen sääntelyyn vaikuttavat muutokset ovat seuraavat. Listautumishetkellä yleisön hallussa olevien osakkeiden määrän vaatimusta alennetaan. Vaatimusta alennetaan listautumisen houkuttelevuuden parantamiseksi. Esitteen julkistamisvelvollisuutta koskevaa euromääräistä alarajaa nostetaan. Alarajan nostolla pyritään alentamaan esitteen laatimisesta johtuvaa hallinnollista taakkaa. Pienten ja keskisuurten yritysten sanktioita markkinoiden väärinkäyttösäännösten rikkomisesta kevennetään siten, että keventämisellä on tarkoitus varmistaa seuraamusten oikeasuhtaisuus pienille ja keskisuurille yrityksille. Listautumisesitteessä edellytetään yhä kansallisen kielen käyttöä sijoittajansuojan varmistamiseksi. Liikkeeseenlaskijoille asetettujen vaatimusten selkeyden vuoksi edellytetään yhä perusasiakirjan käyttöä, kun varsinaista esitettä ei edellytetä. Lisäksi kansallisesti pidennetään liikkeeseenlaskijan omilla osakkeilla tehtyjen kauppojen ilmoittamisaikaa. Esityksen yhteydessä täydennetään myös sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Lisäksi esityksessä ajantasaistetaan ja tehdään teknisluonteiset muutokset rahoitusmarkkinasäädösten salassapitovelvollisuutta koskevaan sääntelyyn. Vaikutukset: Lakiehdotusten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat rahoitusmarkkinoihin ja rahoitusmarkkinatoimijoihin, kuten sijoittajiin ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia muihin toimijoihin. Listautumissäädöskokonaisuudella pyritään alentamaan liikkeeseenlaskijoiden hallinnollista taakkaa listautumisen eri vaiheissa eli listautumista edeltävässä vaiheessa, listautumisantivaiheessa ja listautumisannin jälkeisessä vaiheessa eli listalla olossa. Muutosten tarkoituksena on tehdä liikkeeseenlaskijoita koskevasta sääntelystä joustavampaa ja oikeasuhtaisempaa suhteessa yrityksen kokoon huomioiden samalla sijoittajansuojan säilyminen. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus vaikuttaa listautumisen houkuttelevuuteen, helppouteen ja hallinnollisiin kustannuksiin erityisesti pienempien liikkeeseenlaskijoiden osalta. Lait on tarkoitettu tulemaan pääsääntöisesti voimaan 5. päivänä maaliskuuta 26. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei ole kansallisia optioita tai muuta liikkumavaraa. Rahanpesupuolen seuraamussäännöksiin tehdään muutoksia, mutta ne lähinnä saatetaan vastaamaan rahanpesulain aiemmin muutettua soveltamisalaa. Tätä on tehty myös muissa laeissa vastaavasti. Tässä lakiehdotuksessa tosiaan tämä ESG-luokitusten läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus on se juttu, eli se, että tämä ESG-luokitusten alla oleva toiminta olisi johdonmukaisempaa ja läpinäkyvämpää ja fiksumpaa. Mitä tulee näihin erilaisiin tietojen kalasteluihin, niin vaikka ne eivät nyt tähän esitykseen suoraan liity — paitsi että tässä on tietty täsmennys rahanpesulakiin tuotu mukaan — huoli on hyvin relevantti. Itse kannustaisin pankkeja ottamaan käyttöön näitä erilaisia omia toimenpiteitä. Esimerkiksi jos tulee joku outo siirto jollekin maantieteelliselle alueelle tai joku summa, missä ei arkijärjen mukaan ole järkeä, niin pankit itse tekisivät tällaista omaa seurantaa ja kontrollia, ja osa pankeistahan on tehnytkin sitä jo. Itse asiassa tekoälyä pankit ovat ottaneet aika hyvinkin käyttöön ja sillä pystyneet vastaamaan aika hyvinkin itse asiassa näihin kalastelu- ja muihin ongelmiin. Ainakin jonkun verran on pystytty suitsimaan näitä väärinkäytöksiä pankkien omalla toiminnalla tällä saralla, mutta vielä on toki paljon tehtävää. Se on sellainen ilmiö, että se tulee tuolta kansainväliseltä puolelta, eli me nähdään se ensin muualla, sanotaan, jopa muissa Pohjoismaissakin, ja sitten aika nopeasti nämä ilmiöt ovat täällä Suomessakin. Että kehotan pankkeja toimimaan tällä sektorilla ja kehittämään näitä työkaluja entistä enemmän, ja jos ei siinä onnistuta, niin sitten vain tiukempia sääntöjä kehiin tältä puolen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan eli ESG:hen liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyyttä ja laatua. Kyseinen EU-asetus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Jäsenvaltiot velvoitetaan kuitenkin nimeämään kansallinen toimivaltainen viranomainen, jolle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää tiettyjä toimivaltuuksiaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Finanssivalvonta nimetään EU-asetuksessa tarkoitetuksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. EU-asetus ei sisällä kansallisia optioita tai muuta liikkumavaraa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös pieniä korjauksia Finanssivalvonnasta annetun lain määritelmään, joka koskee muita finanssimarkkinoilla toimivia tahoja. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnassa olevat tahot ehdotetaan rajattavaksi määritelmän ulkopuolelle. Muutoksilla kavennettaisiin Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia sellaisiin toimijoihin, jotka ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnan piirissä. Lisäksi muusta kokonaisuudesta erillisenä asiana ehdotetaan teknisiä korjauksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin asianajajia koskeviin seuraamussäännöksiin. Esityksen mukaan rahanpesusääntelyn mukaiset hallinnolliset seuraamukset voitaisiin kohdistaa jatkossa ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaviin asianajajiin ja asianajoyhtiöihin eikä enää asianajajiin ja heidän avustajiinsa henkilökohtaisesti. Muutoksella seuraamussäännökset saatettaisiin vastaamaan aiemmin muutettua rahanpesulain soveltamisalaa. Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 2. päivä huhtikuuta 2026, jolloin jäsenvaltioiden on nimettävä EU-asetuksen mukainen kansallinen toimivaltainen viranomainen. — Kiitoksia.