Anders Adlercreutz

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. On tosiaankin niin, että koulutus on käytännössä se suurin, merkittävin tasaava tekijä, jolla voidaan erilaisia yhteiskunnallisia eroja tasata. Varmistamalla, että kaikilla on pääsy hyvään koulutukseen, voimme tarjota jokaiselle suomalaiselle lapselle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen. Me ollaan tosiaankin vahvistettu oppimisen tukea. Se liittyy suoraan tähän nostamaanne ongelmaan, tähän eriarvoistuvaan opetukseen, käytännössä sen kautta, että kun eroja sukupuolten välillä huomataan ja itse asiassa sosioekonominen asema näkyy entistä vahvemmin oppimistuloksissa, niin jos meillä on hyvä tuki, niin pystymme tähän paneutumaan. Tasa-arvorahoitusta ollaan vahvistettu, se on merkittävä asia. Pyritään vahvistamaan polkua varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti, lisäämään varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Ja ehkä kokonaisuutena haluaisin vielä todeta sen, että kun tähän kokonaisuuteen lisätään [Puhemies koputtaa] nyt tämä osaamistakuu, josta tässä jo aikaisemmin mainittiin, niin luulen, että meillä on [Puhemies koputtaa] monta kohtaa, missä voidaan paneutua tähän yksilön tilanteeseen ja tarjota [Puhemies koputtaa] mahdollisimman hyvä apu ja tuki.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä — se osui myöskin sopivaan päivään. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kaiken oppimisen edellytys, ja jos meidän peruskoulu toimii ja voimme taata, että kun lapsi lähtee yhdeksänneltä luokalta eteenpäin, hänellä on tarvittavat tiedot, niin silloin annetaan parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten. Eduskunta käsittelee parhaillaan osaamistakuuta. Se tarttuu nimenomaan tähän kysymykseen. Osaamistakuulla varmistetaan se, että arviointi on yhdenmukaista, että opettajan työ arvioinnin suhteen helpottuu, mutta myöskin se, että varmistetaan tarkasti, että kun siirtyy luokalta seuraavalle, niin osaa ne tarvittavat asiat. Se on lapsen etu, se on Suomen etu. Tähän liittyy myöskin se, että varmistetaan se, että mikäli näyttää siltä, että osaamista ei ole, niin viesti kulkee kotiin, viesti kulkee lapselle, niin että tulee niitä tarvittavia tukitoimia. Siksi myöskin oppimisen tukea on tässä oleellisesti vahvistettu. Puhuit toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheesta. Se on myöskin keskeinen fokus tässä osaamistakuussa, [Puhemies koputtaa] koska silloin se koulun arki oleellisesti muuttuu. Tulee uusia aineita, ja silloin pitää olla erityisen tarkka, että tarvittava osaaminen on oppilaalla.

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, josta on ollut jonkun verran keskustelua viime aikoina, ei niinkään ehkä koulun toimesta. OAJ ei ole tuonut tätä asiaa esille. OAJ on todennut, että heihin ei ole tästä asiasta otettu yhteyttä, mutta kuitenkin tämä on ollut muuten julkisuudessa. Meillä on Vantaan tapaukset, nyt Tampereen ja Turun tapaukset. Vantaalla on todettu, että on ilmeisesti yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä tapauksia, joissa on käytetty joko hiihtomaskia tai kasvot peittävää huntua. Puhuttiin äärimmäisen harvasta tapauksesta. Ei ole tiedossa, onko Tampereella ollut tapauksia. Käsitykseni mukaan ehkä ennen kaikkea ennaltaehkäisevässä merkityksessä ollaan säädetty kiellosta. Itse ajattelen, että jos asiasta voidaan säätää järjestyssäännöissä, jos se hoituu Wilma-viestillä, niin lainsäädäntöön ehkä ei kannata mennä tapauksessa, jossa kuitenkin puhutaan siitä, että vaatetusta ikään kuin rajoitetaan. Toinen ongelma on se, minkä nostitte esille, että jos joku pakottaa jotain henkilöä käyttämään jotain asua, niin se on kieltämättä tasa-arvo-ongelma. Siksi pitäisin tärkeänä, [Puhemies koputtaa] että pohdinta pakottavan kontrollin kriminalisoinnista [Puhemies koputtaa] saataisiin selvityksestä vietyä eteenpäin. [Vasemmalta: Hyvä vastaus oli!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa!] Kiitos äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Me olemme huomanneet tosiaankin, että oppimistulokset eriytyvät. Tytöt voivat huonommin koulussa mutta pärjäävät paremmin. Pojat ehkä voivat paremmin mutta pärjäävät huonommin. Me olemme tähän tarttuneet tekemällä lukuisia muutoksia kouluun. Toisaalta olemme yrittäneet työrauhaa parantaa, toisaalta uudistaneet oppimisen tukea, mikä minun mielestäni on oleellinen kysymys tässä, siis on todella tärkeätä, että pystymme hyvissä ajoin tarttumaan näihin haasteisiin, ja se työ tietenkin alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Sitten me olemme tuoneet kouluun laajan yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman, joka puuttuu tietenkin tällaisiin kysymyksiin mutta myöskin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin haasteisiin, jotka näkyvät herkästi myöskin koulussa. Puutuitte siihen, että mitä polkuja tarjotaan siitä eteenpäin. Kyllä minä itse ajattelen, että kun saadaan oppimistuloksia parannettua, tasapainotettua, kun saadaan vaikka parannettua poikienkin asemaa koulussa, [Puhemies koputtaa] niin se eroavaisuus — joka tänään on hyvinkin iso siinä, miten pyritään toiselle asteelle [Puhemies koputtaa] — toivottavasti myöskin tasoittuu.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tosiaankin demografista muutosta pohtivan työryhmän raportti julkistettiin. Siinä oli monta toimenpide-ehdotusta, joista tämä oli yksi. Taustalla on havainto siitä, että meillä on tällä hetkellä 15 eri uskonto- tai katsomusainetta kouluissa. Yhä enenevässä määrin kouluryhmiä jaetaan uskonnon perusteella, yhä enenevässä määrin uskontoa opetetaan koulun ulkopuolella kirkoissa, kerhohuoneissa, moskeijoissa. Erityisesti vähemmistöuskontojen kohdalla vain pieni osa opetuksesta annetaan pätevän opettajan toimesta. Nämä ovat hyvinkin haastavia tilanteita. Opetusryhmät voivat olla hyvinkin erilaisia. Meillä on hyvin huono näkymä usein siihen, minkälaista se opetus on — tilanteessa, jossa nimenomaan uskonnon lukutaitoa pitäisi parantaa ja vahvistaa ja saada laajempi joukko ymmärtämään sitä, mihin meidänkin kulttuuri perustuu, mikä on uskonnon osuus siinä. Händel ei ole uskonnon harjoittamistapa, se on kulttuurihistoriaa, ja niin edelleen. Pidän perusteltuna ajatusta siitä, [Puhemies koputtaa] että jos nämä kaikki aineet koottaisiin yhteen aineeseen, niin tämä ymmärrys vahvistuisi [Puhemies koputtaa] ja uskonnonopetus itse asiassa vahvistuisi. Tämä oli työryhmän näkemys, [Puhemies koputtaa] ja minun mielestäni se on pohtimisen arvoinen asia.

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyt kommentti tähän yhteisöverokeskusteluun. Tässä ollaan sitä mieltä, että 18 on väärä ja 20 olisi oikea. No, jos 20 on parempi kuin 18, niin onko 25 parempi kuin 20 ja onko 30 parempi kuin 25? Jossain se balanssi kulkee, ja kyllä yleisesti ollaan katsottu, että eurooppalaisella tasolla on jonkinlaista kilpailua, siis on syitä siihen, miksi vaikka Irlannilla on mennyt huomattavasti Suomea paremmin ja miksi näitä verotasoja seurataan. Edustaja Väyrynen, Pohjoismaiden neuvoston presidentti, kysyi Helsingin sopimuksen uudistamisesta. Siihen liittyy kaksi kysymystä: Toisaalta siis se, että varsinainen Helsingin sopimus, 60-luvulta peräisin oleva sopimus, uudistettiin viimeksi vuonna 96, ja aika on muuttunut sen jälkeen. Historia ei loppunut, vaan historia kulki eteenpäin, ja ollaan ihan uudessa tilanteessa, joka heijastuu tietenkin Pohjoismaiden yhteistyöhön. Se liittyy siihen, mitä asioita käsitellään. On käytännössä kaksi kokonaisuutta, siis jäsenmaiden asema ja sitten käsiteltävät asiat. Asioiden osalta on tuotu esille näkemys, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi käsitellä Pohjoismaiden neuvostossa. No, tämä on asia, jota ei hallituksen sisällä vielä ole käsitelty, mutta itse olen taipuvainen ajattelemaan, että meillä on ehkä muita foorumeita sitä asiaa varten. Sitten on toisaalta vaikka rajaestetyö, joka on äärimmäisen tärkeä osa Pohjoismaiden neuvoston työtä, jota ei mainita Helsingin sopimuksessa, joka on ehkä se tapa, jolla Pohjoismaiden yhteistyötä voidaan parhaiten edistää kansalaistenkin näkökulmasta. Se on minun mielestäni selvä puute Helsingin sopimuksessa. Sitten on autonomisten alueiden asema. Tämä on keskustelu, jonka oikeastaan Färsaaret aloitti mutta jonka Grönlannin tilanne on ajankohtaistanut vielä enemmän ja joka koskee toki myöskin Ahvenanmaata. Pitääkö Helsingin sopimus uudistaa, jotta ne voisivat olla tasavertaisia, vai löytyykö nykyisen sopimuksen sisällä sellaista liikkumavaraa, että me voidaan käytännön tasolla tuoda niitä tasavertaisiksi jäseniksi? [Puhemies koputtaa] Tämä on nyt sitten punnintaa, jota mitä todennäköisimmin tullaan viemään eteenpäin muodostettavan komission voimin, [Puhemies koputtaa] ja siihenkin muodostamme oman kantamme aikanaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin: Edustaja Honkasalo kritisoi sitä, että edustaja Andersson kehotti rakentavaan puheeseen. En voi millään yhtyä tähän kritiikkiin. [Veronika Honkasalo: Kannattaa kuunnella!] Minä koen, että erityisesti silloin, kun puhutaan vakavista asioista, vakavista haasteista, meidän velvollisuus on puhua rakentavasti. Se on ainoa tapa, millä voidaan päästä asioissa eteenpäin. Koulutuksesta: edustaja Haatainen kysyi koulutustason nostamisesta. Keskeinen osa sitähän on tietenkin se, että varmistetaan, että aina löytyy polku eteenpäin niin ammatillisen kuin lukiopolunkin kautta. Itse asiassa tässä suhteessa tilanne paranee koko ajan. Se prosentuaalinen osuus ammatillisen koulutuksen käynneistä, joka etenee korkeammalle asteelle, kasvaa koko ajan. Vaikka meillä on haasteita ja vaikka niihin pyritään tarttumaan, niin tilanne on itse asiassa paranemaan päin. Toivon, kun tukea nyt parannetaan ammatillisessa koulutuksessa, kun rahoitusmalli on uudistettu nimenomaan niin, että jatko-opinnoista palkitaan, työllistymisestä palkitaan, kun yritysyhteistyötä vahvistetaan, että tilanne paranee vielä tulevaisuudessa. Tässä on hyvin nostettu esille myös lukuisat panostukset peruskouluun: oppimisen tuki, kännyköiden poisto, lisätunnit. Osaamistakuu on tässä keskeinen seuraava askel. Tiedetään, että samalla osaamisella arvosana voi hyvinkin heittää kahden numeron verran koulusta riippuen. Sehän ei ole yhdenmukaista, se ei ole tasa-arvoista, ja se luo ongelmia silloin, kun saa vaikka vitosen osaamatta tarpeeksi. Yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla arviointia pyrimme tähän tarttumaan, ja se mahdollistaa myöskin tuen antamisen oikea-aikaisesti silloin, kun sille todellakin on tarvetta. Keskeisiä siirtymäkohtia ovat toisen ja kolmannen luokan siirtymä ja sitten siirtymä yläasteelta lukioon. Opseja uudistetaan tätä varten. Esitys tulee eduskuntaan tämän kevään aikana, ja se astuu voimaan, sikäli kuin eduskunta sen hyväksyy, ensi vuoden syksyllä. Pidän tätä hyvinkin merkittävänä asiana, ja siitä on tullut laajaa kiitosta opettajakunnalta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällaiset tapaukset ovat väärin, siis täydellisen tuomittavia tragedioita lapsen näkökulmasta, ja asiaan on syytä tarttua. Teemme selvitystä tämän ongelman laajuuden selvittämiseksi, mitä tulee tällaisiin matkoihin, on syy sitten kurinpito tai vaikka sukupuolielinten silpominen — on laaja spektri tällaisia vakavia tapauksia, mikä konkretisoitui hyvinkin selvällä tavalla tämän dokumentin myötä. Koululla on velvollisuus ennaltaehkäistä poissaoloja. Perusopetuslain, lastensuojelulain mukaan koululla on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos tällaista epäilyä on, toki perheillekin, mutta se ei ehkä tällaisessa tilanteessa auta. Ja jos on epäilys siitä, että tällainen poisvienti on mahdollinen, niin sitten poliisi tai Rajavartiolaitoskin voi tällaisen estää. [Puhemies koputtaa] Sitten keskeinen kysymys on yhteys perheeseen: Miten saadaan perheen luottamus kouluun vahvistettua? Miten saadaan koulun henkilökunnan tietämystä vahvistettua? [Puhemies koputtaa] Miten tällaisilla informaatiokeinoillakin voidaan näitä ennaltaehkäistä?

Arvoisa puhemies, ärade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Koskela, tätä hallitus ei ole hyväksynyt. Hallitus ei ole hyväksynyt näitä toimia. RKP ei sitä ole tehnyt, kokoomus ei ole sitä tehnyt, KD ei ole sitä tehnyt eivätkä nyt perussuomalaisetkaan. [Antti Kurvinen: Te olette samassa hallituksessa! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Jatkatte vaan! — Puhemies koputtaa] Tämä on minusta yksiselitteisesti näin. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sitä käsitellyt nyt tänään, ja siitä on ollut seuraamuksia, [Vasemmalta: Ja tämä riittää!] ja toivon luonnollisesti, että tästä opimme, että kaikki tästä oppivat, että tällaisia ei tapahdu enää, koska sellaisia ei pidä tapahtua, ei eduskunnassa, ei missään Suomessa, ei missään. Väite siitä, että tämä olisi hyväksytty, edustaja Koskela, on väärä. [Minja Koskela: Ei ole!]

Ärade talman! Suomalaisillakin on tietenkin syytä pyytää anteeksi tätä kohua, ja pyydän omalta osaltani sitä anteeksi. [Vasemmalta: Oikein!] Kun puhumme kouluista, lapsista, niin kuten tuossa aikaisemmin edustaja Kvarnströmillekin sanoin, kouluissa nämä asiat varsin hyvin ymmärretään. Näistä puhutaan, näistä keskustellaan, puhutaan yhdenvertaisuudesta. Kun itse vierailen kouluissa, niin näen tämän arjessa. Tuntuu, että moni asia, joka ehkä meille aikuisille ei vielä ole täysin selvä, on onneksi lapsille ja nuorille Suomessa useimmiten täysin selvä. Kun katson parveketta tässä, niin siellä istuu moni nuori, ja ajattelen, että heillekin tämä on arkea. Koulussa tästä puhutaan, koulussa yhdenvertaisuutta opetetaan. Ja koska se on niin tärkeää, niin tämä hallitus on tätä vielä vahvistanut ja tuonut koulun arkeen yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman, [Puhemies koputtaa] jossa monella tasolla tähän problematiikkaan tartutaan, koska tämä on tärkeä yhteinen asia.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen vakava tapaus. Tässä oli kyse rasismista, ja sitä ei tietenkään voi suvaita millään tasolla. Sitä ei voi suvaita eduskunnassa, ei työelämässä, ei koulussa, ja olen iloinen siitä, että kouluissa tehdään hyvää työtä tämän kitkemiseksi. Minusta tuntuu, että meidän koululaiset ovat hyvinkin ymmärtäväisiä ja fiksuja, arvostavat yhdenvertaisuutta, ja sitä kehitystä parantaaksemme olemme tuoneet koulumaailmaan yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Jag är ganska glad för den utveckling som sker i våra skolor. Jag är glad när jag möter skolbarn, ser hur de förstår att vi lever i ett diverst samhälle. Vi är inte alla likadana, vi ska alla respektera varandra, och det här förstår man i vår skolvärld. Därför är det förstås speciellt viktigt att vi politiker inte agerar på ett sätt som väcker frågor vid matborden i skolan. Vi ska vara ett bättre exempel. [Kimmo Kiljunen: Erinomainen puhe!]

Kiitos, ärade talman, arvoisa puhemies! Käyn läpi myöskin edelliseltä kierrokselta vastaamatta jääneitä kysymyksiä: S2-opetuksesta: Sitä uudistetaan nyt. Yksi keskeinen haaste on se, miten toisaalta taataan hyvä opetus ja miten päästään sitten sieltä eteenpäin, ettei jäädä sinne S2/R2-ryhmään vaan päästään siihen perusryhmään sisään. Yksi keino olisi selkeyttää niitä kriteereitä ja niitä prosesseja, millä sitä polkua saadaan vauhditettua. Joulujuhlia saa pitää, Enkeli taivaan -laulua saa laulaa kouluissa. Opetushallitus on myöskin tästä antanut selkeän ohjeistuksen. Uskonnon harjoittaminen on eri asia. Perinteet, jotka liittyvät meidän yhteiseen kulttuuriperintöön, on toinen asia. Ammatillisesta koulutuksesta: On totta, että sen rahoitusta on supistettu. Sitä rahoitusta pyritään ohjaamaan niin, että supistus ei kohdistuisi oppivelvollisuuden piirissä oleviin, mutta on tietenkin selvää, että jos suuri osa jonkun opinahjon opiskelijamäärästä on ollut nimenomaan aikuisopiskelijoita, niin toki se siihen iskee enemmän, ja toki on helpompi hallita tilannetta, jos on isompi opinahjo, kuin jos se on pienempi. Mutta toiminnanohjauskokeilu on merkittävä edistysaskel, rahoitusmallin muutos niin, että vähennetään opiskelijamäärän painotusta, koska ollaan nähty, että esimerkiksi viime kaudella tehdyt rahoituslisäykset, jotka olivat osin tilapäisiä opettajamäärälisäyksiä, kyllä lisäsivät opiskelijamäärää mutta eivät tutkintojen määrää, suoritteiden määrää, ja silloin kehitys ehkä ei ole yhteiskunnan näkökulmasta suotava. Mutta nyt painotetaan valmistumista ja myöskin eteenpäin siirtymistä. Jos puhutaan opiskelun laadusta, tulosten laadusta, niin minusta on merkille pantavaa, että polku eteenpäin on avoimempi kuin ennen. Ammatillisesta opetuksesta pääsee paremmin korkeakoulupolulle kuin aikaisemmin. Ja kun haluamme nostaa korkeakoulutusastetta, niin tämä on minusta keskeinen fokus, että varmistetaan, että polku on auki, niin että ei synny pussinperiä. Lähiopetus on tietenkin tärkeä asia. Se 12 tunnin määrä ei sinänsä liity suoraan lähiopetukseen. On totta, että meillä ei ole tarkkaa dataa siitä, miten lähiopetuksen määrä on kehittynyt, mutta on selviä indikaatioita siitä, että se on vähentynyt, ja se, että mittarit eivät ole kunnossa, on jo sinänsä ongelma. Ollaan pyritty tätä ohjaamaan, lähetetty tiukka ohjauskirje opetuksen järjestäjille loppuvuodesta. Kun on tehty nyt näitä yleisiä ohjauskriteereitä, niin siinäkin lähiopetusta ollaan painotettu aikaisempaa enemmän. Ollaan myöskin nähty, että oppivelvollisuusiässä olevien laittaminen kaikilta osin yhteen aikuisopiskelijoiden kanssa ei ole ehkä tarkoituksenmukaista, ja siksi tätä henkilökohtaistamista on poistettu heidän osaltaan, mikä myös puolestaan on lisännyt tätä koulumaisuutta. Pisa-tuloksista kysyttiin. On totta, että ensi syksynä tulevat uudet Pisa-tulokset. On kuitenkin ehkä syytä silloinkin huomata, että se aineisto on kerätty viime keväänä, mikä tarkoittaa sitä, että kun meidän keskeiset uudistukset astuivat voimaan nyt syksyllä, niin ne eivät näy tässä, eivät ehkä välttämättä seuraavassakaan, vaan vasta sitten. Se on ehkä tämän opetuksen iso haaste, että tehdään asioita ajassa. Koulupolku on 12 vuoden pituinen, sitten kun lasketaan sinne varhaiskasvatus mukaan, niin kaikki tulokset tulevat viiveellä, mutta minulla on vakaa usko siihen, että nyt tehdyt asiat ovat oikeansuuntaisia. Kokonaiskoulupäivä on minun mielestäni tärkeä uusi avaus. Se on minusta myös yhdenvertaisuuskysymys monelta osin, ja erityisesti haja-asutusseudulla se voi olla ratkaisevan tärkeää, jotta pääsisi harrastuksen piiriin. Eriarvoistuminen on tässä nostettu usein esille. Se on minusta tärkeä huomio. Me ollaan vakinaistettu tasa-arvoraha. Se on merkittävä eriarvoistumista estävä tekijä. Nähdään toisaalta myös, että sosioekonominen tausta näkyy yhä vahvemmin oppimistuloksissa, mikä on ongelmallinen asia. Se näkyy poikien osalta enemmän kuin tyttöjen osalta. Siihen tulee kiinnittää huomiota. Mutta edustaja Rantasen huomio valtionosuuksista on sikäli kyllä matemaattisesti väärä, että sote-erät, joita tässä on kritisoitu, ovat nimittäin eriä, joilla korvataan sitä, että kunnilta vietiin pitkälti opetukseen kohdistettuja määrärahoja soterahoituksen mukaan valtiolle. Eli kun sote-erä palautuu kuntaan, niin se on nimenomaan rahoitusta opiskeluun, opetukseen, näihin kuntiin jääviin palveluihin. Eli jos siihen puututtaisiin, niin se olisi automaattisesti iso opetukseen kohdistuva leikkaus. Tämä historia on syytä pitää aina mielessä, kun näistä puhutaan. Sitten puhuttiin kirjoista. On tietenkin niin, että kunnilla on laaja autonomia, kunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä, mutta kyllä minä itsekin olen huolissani siitä, että esimerkiksi lukiokoulutuksen osalta käytännöt vaihtelevat isosti. Pidän tärkeänä, että jokaisella lapsella on kirja, koulukirja, joskin digitaalisetkin aineistot ovat tärkeitä. [Puhemies koputtaa] Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä, valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Haataista, hyvästä yhteistyöstä, ihan niin kuin sivistysjaoston puheenjohtajaa, Mika Lintilää, hyvästä yhteistyöstä tämän budjetin osalta. Vaikka joskus poliittinen keskustelu voi olla ehkä repivääkin, niin tuntuu siltä, [Puhemies koputtaa] tämänkin keskustelun pohjalta, että sivistys, opetus, sen kehittäminen on asia, joka suuresti yhdistää tätä eduskuntaa.

Kiitoksia, ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. — Ensinnäkin ehkä isosta kuvasta, opetuksen rahoituksesta: Pidän kyllä merkittävänä, että tilanteessa, jossa ollaan jouduttu tekemään sopeuttamispäätöksiä noin kymmenen miljardin edestä, peruskoulua vahvistetaan vuositasolla 200 miljoonalla, t&k-menoja lisätään joka vuosi merkittävästi, vahvistetaan perustaitojen oppimista, oppimisen tukea ja tuodaan työrauhaa kouluun. Siis tilanteessa, jossa meillä on tällaiset sopeutuspaineet, jossa puolustusmenot kasvavat, jossa sotekenttä vielä on isossa muutoksessa, niin voi kyllä minun mielestäni hyvin puhua siitä, että tämä on arvovalinta ja että opetus on erityisasemassa. Seuraavaa kautta ajatellen kaikki täällä olevat ovat sitoutuneet EU:n vaatimuksiin, mikä tarkoittaa vielä kiristyvää taloutta. Jokaisella tulee olemaan kyllä haastetta ihan kerrassaan näidenkin panostusten turvaamisessa. [Inka Hopsu: Se on prioriteetti!] — Kyllä, Excel-taulukossa kun on kasvavia kuluja ja kokonaismenosopeutustarve, niin on kyllä saavutus, että ollaan voitu vahvistaa tiettyjä osia meidän koulutussektoristakin näin merkittävästi. Edustaja Haatainen kysyi yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuusvelvoite ei ole hävinnyt mihinkään varhaiskasvatuksesta, ollaan poistettu byrokratiaa, ollaan katsottu, että paikkakohtaista suunnitelmaa ei tarvita, se tehdään kuntatasolla, mutta yhtä lailla se tietenkin sitoo paikallisesti. Se on aivan yhtä tärkeässä asemassa kuin aikaisemmin. Itse asiassa koko opetuspolulle ollaan myöskin siinä määrin vahvistettu tätä, että yhdenvertaisuuden kehittämissuunnitelmaa jalkautetaan. Siinä koulutetaan opettajia, tuodaan käytänteitä kouluun, arkeen. Ollaan nähty tämän tarve, ja siksikin tätä vahvistetaan. Kysyttiin myöskin viime viikon aikana velloneesta keskustelusta. Kun käyn koulussa, niin ilokseni huomaan, että oppilaat ovat hyvinkin huomaavaisia toisiaan kohtaan. Minulla on sellainen tunne, että yhdenvertaisuuden eetos siellä on sisäistetty varsin hyvin, ja siinä tilanteessa on tietenkin äärimmäisen valitettavaa, että kouluissa tai ruokapöytien ympärillä joudutaan selittämään lapsille, miksi sitten aikuiset käyttäytyvät tällä tavalla, miksi sitten eduskunnassa käyttäydytään tällä tavalla, ja se ei ole tälle talolle, meille, millään tavalla kunniaksi. Sellaista keskustelua ei todellakaan tänä päivänä pitäisi joutua käymään eikä Suomen puolesta asioita tietenkään myöskään selittämään ulkomaille. Rasistinen käytös on aina äärimmäisen tuomittavaa. Sillä ei tulisi olla mitään sijaa missään. Ja vaikka ei itse sitä ymmärtäisi, niin se, että jokin teko loukkaa satoja miljoonia ihmisiä, kyllä kertoo siitä, mistä on kyse, ja silloin sekin viesti kuuluu ottaa vakavasti. Oppimisen tuesta on kysytty, miten sitä on otettu vastaan. Muutos on aina haastava, mutta palaute on pääosin ollut positiivista. On ollut haasteita kirjaamisten suhteen. Eri kunnissa on vaadittu hieman erilaisia asioita. Ollaan pyritty Opetushallituksen suunnasta ohjaamaan käytänteitä niin, että asiat lähtisivät oikeille urille, ja minusta tuntuu siltä, että ollaan menossa hyvin tässä eteenpäin. On huomattava, että vaikka meillä periaatteessa on yleiskatteellista rahoitusta, niin tässähän on aika tiukkoja muuttujia, jotka käytännössä pakottavat niiden määrärahojen ohjaamista ihan sinne pulpetille asti. Edustaja Koponen kysyi kännykkäkiellosta. Siitä on tullut äärimmäisen hyvää palautetta. Muutos on ollut merkittävä hyvinkin lyhyessä ajassa. Me tehtiin se valinta, että kiellettiin ne tunneilta ja annettiin kouluille vapaus päättää välituntien tilanteesta, ja itse ajattelen, että se on keino sitouttaa oppilaat, sitouttaa vanhemmat, sitouttaa opettajat, käytännössä pakottaa heitä käymään keskustelua ja päätymään siihen omaan ratkaisuunsa. Sillä tavalla minun mielestäni voidaan pitää sitä joustavana ja hyvänä ratkaisuna. Mutta yhtä kaikki seuraamme tilannetta ihan niin kuin eduskunta edellyttää. Katsotaan, lähtevätkö todellisuudet erottumaan toisistaan. Lainsäädäntö on sikäli täysin yhdenvertainen, mutta seuraamme tilannetta. Mutta ilokseni olen huomannut kyllä, että monet kunnat ovat lähteneet käytännössä täyskieltoihin. Toinen aste on sitten hieman eri asia. Siinä on osin aikuisiakin oppilaina, eli se on asia, joka pitää tarkasti harkita erikseen. Oppimistakuu, osaamistakuu: Sillä pyritään selkeyttämään hyväksytyn ja hylätyn rajaa. Se on käytännössä yksi keino tarttua näihin armovitosiin, kuten tässä salissa esitettiin. Tiedämme, että sama osaaminen voi tarkoittaa yhdessä koulussa seiskaa, toisessa ysiä. [Puhemies koputtaa] Se ei ole hyväksyttävä tilanne. Tiedetään, että kymppien määrä on kasvanut, vaikka osaaminen ei niinkään. [Puhemies koputtaa] Tällä pyritään tarjoamaan osaltaan selkeämmät välineet opettajille helpottaa heidän työtään ja luomaan yhdenvertaisemmat kriteerit osaamistasolle.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Vastuualueelleni eli varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen on valtion vuoden 26 talousarviossa tehty merkittäviä panostuksia laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen edellytyksiin sekä kehittämistoimintaan. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026. Määrärahalisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen eli muun muassa oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin, yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvauksen tason nostamiseen sataan prosenttiin ja järjestäjien velvollisuuksien yhtenäistämiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisemista jatketaan täydennyskoulutusmallin avulla, ja tähän osoitetaan kuusi miljoonaa euroa. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan myös noin 14 miljoonaa euroa. Esityksellä vahvistetaan oppilaan kielitaitoja. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään ensi vuodelle noin 181 miljoonaa euroa, jolla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista ja järjestetään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjonnan vahvistamista jatketaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet uudistuvat, ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kahdeksanvuotinen kokeilu, johon on valittu 40 koulutuksen järjestäjää. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Toiminnanohjauksen ja rahoitusperusteiden uudistuksilla luodaan koulutuksen järjestäjille kannusteet ja ohjausmekanismit, joilla koulutustarjonta suuntautuu nykyistä paremmin työelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti. Uudistuksilla tuetaan samalla myös laadukkaan opetuksen ja ohjauksen järjestämistä. Englanninkielinen lukiokoulutus käynnistyy syksyllä 2026, ja englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen mahdollistuu syksystä 2028 lukien. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan vahvistamaan syrjäisten ja opiskelijamäärältään pienempien sekä vähemmistökielellä sijaintikunnissa opetusta järjestävien lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta. Tällä turvataan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista koko maassa. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Ylioppilastutkintolautakunnalla on keskeinen rooli useiden laajojen hallituskaudelle ajoittuvien ylioppilastutkintoa koskevien uudistusten toimeenpanossa. Tämän vuoksi ylioppilastutkintolautakunnan toimintaedellytysten varmistamiseksi täydentävässä talousarvioesityksessä ehdotetaan lautakunnan rahoitusta lisättäväksi pysyvästi 491 000 eurolla pääluokan kehyksen sisäisenä siirtona. Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan ja tuen jatkuvuus perusopetuksesta toiselle asteelle turvataan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, ja lukiokoulutuksessa se tuli voimaan tänä syksynä. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU- ja Eta-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan opiskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille otetaan käyttöön lukuvuosimaksu 1.8.2026 alkaen. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden koulutusta ei rahoiteta jatkossa valtionosuusrahoituksella. Aiemmin päätetyn mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vähenee 50 miljoonalla eurolla ja toisen asteen koulutuksen hankerahoitus yhdellä miljoonalla eurolla korvaavina säästötoimina sen vuoksi, että toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteutettu. Regeringen vill göra språkexamensprocesserna smidigare och möjliggöra att bättre svara på den stora och växande efterfrågan med ett högklassigt och enhetligt språkexamenssystem. I stället för de nuvarande två delvis överlappande språkexamenssystemen kommer språkexamenssystemet i fortsättningen att bestå av de allmänna språkexamina. Arvoisa puhemies! Vastuulleni kuuluvat myös uskonnollisten yhdyskuntien asiat. Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin maksettava määräraha ja ortodoksiselle kirkolle maksettava avustus vähenevät yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla. Vähennyksen taustalla on kirkollisverotuottojen arvioitu kasvu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten tässä pari viikkoa sitten totesin, on tietenkin selvä, että Suomeen on hyvä tulla opiskelemaan, Suomeen on hyvä tulla asumaan, mutta yhtä lailla on selvä, että tilanteessa, jossa meillä on demografisia haasteita — meillä on paljon kuntia, joissa lapsimäärä on hyvin, hyvin pieni ja laskemaan päin — ei ole kestävää, että kouluja yritetään ylläpitää ehkä tällä tavalla, varsinkin kun tiedetään, että tähän ilmiöön liittyy myöskin lieveilmiöitä. On paljon hyviä tarinoita, mutta on myöskin esiintynyt epäilyjä siitä, että markkinointi ei aina ole kestävällä pohjalla. Samaan aikaan julkisen talouden tilanteessa pitää pohtia, mihin niitä julkisia varoja ohjataan, ja tämä hallitus on tehnyt päätöksen, että niitä ei ohjata kolmansista maista tulevien alaikäisten lasten koulutukseen — tässä on kyse alaikäisistä lapsista, kun lukioista puhutaan. Pidemmällä tähtäimellä pitää tietenkin pohtia, miten me voimme pienten paikkakuntien, laskevan asukasluvun paikkakuntien lukioita [Puhemies koputtaa] paremmin ylläpitää, ja sen takia ollaan myöskin katsottu lukioiden rahoitusmallia, jolla nimenomaan heidän tilannettaan pyritään parantamaan.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi oleellisen kysymyksen siitä, miten voidaan varmistaa, että meillä on tekijöitä tulevaisuudessa. Vastaan nyt ammatillisen koulutuksen osalta, joka on hyvästä syystäkin ollut keskusteluissa viime päivinä. Mehän pyrimme vahvistamaan sitä monella tavoin. Toisaalta vahvistamme polkua sinne ammatilliseen koulutukseen vahvistamalla osaamista, perustaitoja peruskoulussa, mutta esimerkiksi muuttamalla rahoitusmallia ammatillisessa koulutuksessa parannamme kannusteita tarjota sitä osaamista, jota tarvitaan, kannusteita varmistaa, että on se osaaminen, jolla päästään sitten jatko-opintoihin ja etenkin jolla päästään työelämään. Aikaisempi rahoitusmalli on panostanut määrään, opiskelijoiden määrään. Nyt muutamme tätä tasapainoa niin, että panostamme opetuksen laatuun, työllistymiseen, jatkokoulutukseen. Ajattelen, että tämä on nimenomaan sellainen muutos, jolla saadaan sitä edustaja Lintilän peräänkuuluttamaa tuottavuuttakin parannettua. Toinen merkittävä muutos on toiminnanohjauskokeilu. Aikaisemmin ministeriössä ollaan määrätty, mitä koulutusta missäkin saa tarjota. Nytten paikallisesti yhteistyössä yritysten kanssa voi itse määrittää, mitä koulutusta tarjotaan. Tämä voi tulla tarpeeseen vaikka Raumalla, jossa kohta varmaan tarvitaan hitsaajia hyvinkin suuria määriä. Eli näin, parantamalla dialogia, kohtaantoa, keskustelua yrityselämän ja ammatillisen kouluttajan välillä saamme nimenomaan tätä tuottavuutta nostettua. Lisäksi voi toki sanoa, että tki-panostuksia, joita Lintilä peräänkuulutti, pelkästään tänä vuonna lisätään pitkälti yli 200 miljoonaa euroa — merkittäviä määriä julkisia tki-panostuksia.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Luulen, että pärjään vähemmälläkin ajalla tällä kertaa. — Edustaja Lylyn kysymykseen siitä, hyödynnetäänkö tekoälyä: Kyllä hyödynnetään. Sen kautta järjestelmä pyrkii järjestämään näitä eri vaihtoehtoja hakijalle, jotta navigointi, eteenpäin meneminen olisi mahdollisimman helppoa. Eli nimenomaan analysoiden henkilön taustaa, kokemusta, koulutusta ja niin edelleen tarjotaan tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja. Kaiken kaikkiaan ajattelen, että tämä on järjestelmä, joka hyvin istuu siihen yhteisesti tunnistettuun tavoitteeseen jatkuvasta oppimisesta. Ura, koulutus ei ole asia, joka päättyy siihen 25 vuoteen, vaan tulemme jatkuvasti kouluttautumaan, ja tämä tarjoaa sille välineitä, jotta se voi olla mahdollisimman tehokasta, johdonmukaista ja hakijan toiveet, tavoitteet täyttävää.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunnalle on toimitettu hallituksen esitys laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esitys koskee Osaamispolku-palvelua, joka on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisessä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus -hankkeessa vuosina 21—25. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja siihen sisältyvää jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmaa. Osaamispolku on koulutus- ja urasuunnittelun, osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tueksi tarkoitettu digitaalinen palvelu. Se on suunnattu ura- ja koulutusvalintoja tekeville henkilöille, ohjaajille, koulutusorganisaatioille, työelämätoimijoille ja eri hallinnonalojen asiantuntijoille. Osaamispolku auttaa yksilöitä hahmottamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan sekä tutustumaan erilaisiin oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaisiin koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Lisäksi Osaamispolku tarjoaa ohjaajille tietoja ja työkaluja ohjaustyön tueksi. Osaamispolun tietopalvelu tarjoaa laadukasta päivittyvää tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi kaikkien käyttöön. Näin Osaamispolku edistää osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työuran nivelvaiheissa. Lisäksi palvelukokonaisuuden tavoitteena on, että koulutusresurssit kohdentuvat osuvammin työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Palvelukokonaisuuden käyttöönotto edellyttää lainsäädäntöä erityisesti palveluun rakentuvan osaamistietovarannon vuoksi. Hallituksen esityksessä ehdotettava laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta sisältää säännökset tietosuojasta ja palvelua ylläpitävien viranomaisten eli Opetushallituksen ja KEHA-keskuksen tehtävistä. Palvelun hyödyntäminen olisi henkilölle vapaaehtoista, ja heillä olisi laaja mahdollisuus hallinnoida itse omia tietojaan palvelussa. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyy koulutustarjonnan tietovaranto, johon kootaan tietoa tarjolla olevista koulutuksista. Tietoja koulutustarjonnasta esitettäisiin Osaamispolussa, ja niistä saataisiin kansallista tietopohjaa myös selvitystä, tutkimusta ja tilastointia varten. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säännöksiä myös koulutustarjonnan tietovarannosta. Osaamispolussa on tarkoitus hyödyntää tekoälyä esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien esittämisessä palvelun käyttäjille. Hallituksen esitys on ensimmäisiä, joissa esitetään sektorikohtaista sääntelyä tekoälyn hyödyntämiseen liittyen. Ärade talman! Syftet med regeringens förslag är att möjliggöra implementeringen av den digitala Kompetensstigen. Avsikten är att Kompetensstigen ska bestå av tre delar. Tjänster för enskilda individer skulle ge verktyg för att kartlägga deras färdigheter, identifiera deras intressen och planera deras utbildnings- och karriärvägar. Den andra delen av tjänsten Kompetensstigen riktas mot handledare och övriga sakkunniga inom utbildning och arbetskraftsförvaltning. För studie- och yrkeshandledare skulle tjänsten tillhandahålla samlad information om arbetsmarknad och utbildning samt digitala verktyg för karriärplanering som stöd för handledningsarbetet. Utöver avsnittet för individer och handledare skulle Kompetensstigen också innehålla en informationstjänst med aktuell, samlad information om kompetens, utbildning och arbetsmarknaden. För ibruktagandet av tjänsten Kompetensstigen föreslås reglering av två informationsresurser: informationsresursen för kompetenser och informationsresursen för utbildningsutbudet. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 26 alusta, jotta palvelu voidaan ottaa käyttöön vuodenvaihteen jälkeen. Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus -hanke toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella. Hankkeen jälkeiset ylläpitokustannukset hoidetaan tässä vaiheessa kohdentamalla uudelleen olemassa olevia resursseja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä monta asiaa voi olla totta ja tärkeitä samaan aikaan. On ihan hyvä, että Suomeen tullaan opiskelemaan. Suomi tarvitsee opiskelijoita, Suomi tarvitsee osaajia. Suomen demografinen kehitys on hyvinkin huolestuttavalla tolalla. Toinen asia on, että valtiontalous on haastavassa tilanteessa, ja silloin on järkevä pohtia, minkälaisia asioita ja mitä asioita kustannetaan verovaroin. Kolmas asia on se, että etenkin lukiokoulutuksessa mutta pitkälti myöskin ammatillisessa koulutuksessa iso osa tämän lain piirissä olevista nuorista on alaikäisiä, ja voi pohtia, missä laajuudessa tämä on sellaista toimintaa, jota kannattaa julkisin varoin edistää. Alaikäinen on huoltajan tarpeessa ja tarvitsee tukea, ja kaikissa tilanteissa tämä ei ole onnistunut, ja on syntynyt lieveilmiöitä ja on syntynyt ongelmia. Toisaalta on myöskin paljon sellaisia tilanteita, joissa tämä on ollut ongelmatonta — sekin on tässä tietenkin hyvä sanoa. Sitten on tavallaan se neljäs asia, että miten pystymme ylläpitämään laajaa lukioverkkoa, joka on ehkä nyt se kriittisin kysymys Suomessa, miten voidaan ylläpitää lukio lähipalveluna. Olen sitä mieltä, että se lukion ylläpitäminen ei voi perustua siihen, että muualta houkutellaan opiskelijoita Suomeen, joskus ehkä vähän epärealistisin odotuksin, vaan tätä pitää lähestyä toisesta kulmasta. Siksi olemme uudistaneet lukion rahoituslakia, jolla pyrimme auttamaan pienten lukioiden asemaa. Siksi meillä on demografista muutosta tutkiva työryhmä, joka pyrkii löytämään keinoja tässä muuttuneessa tilanteessa järjestää opetusta niin, että se ei olisi sadan kilometrin päässä — niin kuin yksi keskustan edustaja tässä äsken sanoi. Se liittyy järjestämistapoihin ja se liittyy yhteistyömuotoihin, mutta kyllä minä ajattelen, että jos ratkaisu on se, että suuressa määrin ikään kuin houkutellaan ja tuodaan opiskelijoita ulkomailta, niin ei se tunnu kauhean kestävältä mallilta. Tämä on haastava tilanne, jossa pyrimme löytämään ratkaisuja. Tämähän ei näitä kaikkia asioita ratkaise ja tarvitaan muita toimia, mutta haaste on todellinen, ja siihen tietenkin suhtaudumme vakavasti. Sitten on syytä huomata, että Suomen koulutuksen maine maailmalla on todella hyvä. Edustaja Honkasalo sanoi, että kuka tänne haluaisi tulla. Kyllä minä uskon, että tänne aika moni haluaa tulla. Meidän maine on hyvä. Varmaan sinänsä voisimme tehdä paljonkin asioita, jotta tätä mainetta vielä vahvistettaisiin. Samaan aikaan kun teemme tämän uudistuksen, olemme esimerkiksi mahdollistaneet englanninkielisen lukio-opetuksen ja olemme mahdollistaneet englanninkielisen lukiotutkinnon. Tälläkin tavalla teemme Suomeen muuttamisen helpommaksi. Tälläkin tavalla varmistamme sen, että kun perheet tulevat tänne töihin, niin heillä on helpompi väylä englanninkieliseen opetukseen ja sen kautta kiinni siihen, että pääsee sisään siihen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, jonka maine maailmalla vieläkin on äärimmäisen hyvä. Sitten tietenkin kun valtio ei rahoita jotain vaan rahoitus siirtyy niille opiskelijoille, se tarkoittaa, että valtionrahoitus vähenee, mutta ei tätä leikkauksena voi pitää. Toinen maksaa sen, minkä toinen aikaisemmin on maksanut. Ammatillisesta koulutuksesta puhuttiin, ja puhuttiin turvallisuudesta. Siihen tapaukseen, joka on ollut uutisissa ja Ylen MOT-ohjelmassa, liittyi laiminlyönti, josta seurasi tuomio. Se ei liittynyt rahoituksen tilanteeseen. Siinä, että opettaja ei ole paikalla, ei ole kyse siitä, että rahoitus olisi se ongelma. Opettajan tulee tietenkin olla paikalla opetustilanteessa ja valvoa opetusta. Kemppi kysyi osaamispulasta: Tämä ei koske oppisopimuskoulutusta. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen osalta muutamme toiminnanohjausta, joka myöskin kannustaa siihen yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehkä ammatillisesta koulutuksesta erikseen voin mainita, että vaikka otanta ei ole kovin iso, niin kun viime viikolla olin Itä- ja Kaakkois-Suomessa ja juttelin parin ammatillista opetusta tarjoavan koulun kanssa, [Puhemies koputtaa] niin kumpikin piti tätä uudistusta itse asiassa hyvänä asiana ja tilannetta selkeyttävänä asiana. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtioneuvosto on antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan lukuvuosimaksuja kolmansista maista ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen tuleville opiskelijoille. Jatkossa opiskelijat, jotka saapuvat Suomeen kolmansista maista nimenomaan opintojen vuoksi, olisivat lukuvuosimaksuvelvollisia sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Kyseiset opiskelijat eivät enää olisi valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksensa rahoitettaisiin kerättävillä lukuvuosimaksuilla. Maksullisuuden ulkopuolelle rajataan Euroopan talousalueella vakituisesti asuvat kolmansien maiden kansalaiset, vakiintuneiden ohjelmien kautta saapuvat vaihto-opiskelijat sekä tilapäistä suojelua saavat eli tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssotaa paossa olevat ukrainalaiset. Lisäksi maksullisuuden ulkopuolelle rajataan kansainvälistä suojelua saavat sekä oppisopimuskoulutukseen työntekoon perustuvalla oleskeluluvalla tulevat opiskelijat. Lukuvuosimaksut koskisivat niitä, jotka aloittavat opintonsa 1. elokuuta 2026 tai sen jälkeen. Lakiesityksessä tarkennetaan lisäksi oppivelvollisuuslakia siten, että oppivelvollisuuden ulkopuolelle jäävät kolmansista maista tulevat henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa. Lisäksi koulutuksen järjestäjille annetaan oikeus saada tietoa hakijan ja opiskelijan oleskeluluvasta sekä oikeus luovuttaa tietoja Maahanmuuttovirastolle. Tämä parantaa tiedonkulkua lukuvuosimaksuja määrättäessä. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen Suomeen opiskelua varten edellyttää, että opiskelija on maksanut koulutuksen järjestäjän määräämät maksut. Tämä uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on valtiontalouden tasapainottaminen ja kuntien menojen hillitseminen. Samalla se tuo selkeyttä ja yhdenmukaisuutta kansainvälisten opiskelijoiden asemaan Suomessa. Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on samassa yhteydessä antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille avataan mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU- ja Eta-maiden kansalaisille samalla tavalla kuin korkeakouluissa. Tämä laajentaa koulutusviennin mahdollisuuksia osaavan työvoiman kouluttamiseksi Suomeen sekä koulutuksen rahoituspohjan vahvistamista. Esitys tilauskoulutuksen laajentamisesta liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Ärade talman! I propositionen föreslås bestämmelser om läsårsavgifter inom gymnasieutbildning och yrkesutbildning för studerande från tredjeländer. Propositionen avses träda i kraft den 1 augusti 2026 och gäller därmed dem som inleder sina studier den 1 augusti eller senare. Propositionen gäller inte tredjelandsmedborgare som är stadigvarande bosatta inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet eller utbytesstuderande som kommer via etablerade program och som inte kommer att avlägga en hel examen eller hela gymnasiets lärokurs. Även personer som får tillfälligt skydd ska på samma sätt som i fråga om högskolorna lämnas utanför uttagandet av läsårsavgift. De som hör till familjen till en person som kommer till Finland från ett tredjeland för en längre tids arbete omfattas inte av avgiften, om denne har uppehållstillstånd i Finland innan han eller hon börjar studera här. Studerande i läropliktsåldern, det vill säga studerande under 18 år, är enligt förslaget inte skyldiga att betala läsårsavgift. Personer under 18 år som har kommit till Finland med uppehållstillstånd för studerande i syfte att avlägga examen på andra stadiet är dock skyldiga att betala läsårsavgift. Utbildningsanordnaren kan enligt förslaget i fortsättningen inte få statsandelsfinansiering för sådana studerande som ska betala läsårsavgift. Propositionen innehåller även förslag gällande uppdragsutbildning. Det föreslås att det ska öppnas en möjlighet för anordnare av yrkesutbildning att sälja examensinriktad uppdragsutbildning så att de som utbildas är medborgare i EU och EES. Utbildningsanordnarna ska vara skyldiga att informera de studerande om deras rättigheter och deras skyldigheter. — Kiitos.