Milla Lahdenperä

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä ja vastaa ennen kaikkea yhteen kysymykseen: onko Suomella riittävät ja joustavat edellytykset vastaanottaa kansainvälistä apua sosiaali- ja terveydenhuollossa poikkeus- ja kriisitilanteissa? Esityksen ydin on hallitusohjelman mukainen. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että kansainvälisen avun yhteydessä Suomeen saapuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia ilman normaaleja lupa- ja rekisteröintimenettelyjä, kun toiminta perustuu Suomen viranomaisen tekemään päätökseen avun vastaanottamisesta esimerkiksi poikkeusoloissa, suuronnettomuustilanteissa tai muussa kriisitilanteessa. Esityksellä vahvistetaan Suomen valmiutta, huoltovarmuutta ja kansainvälistä yhteistyökykyä. Tässähän ei ole kyse pysyvästä muutoksesta ammattihenkilöjärjestelmään eikä kansallisen valvonnan purkamisesta, vaan soveltamisala on tarkasti rajattu kansainväliseen apuun, sen laajuuteen ja kestoon. Kansainvälisten ammattihenkilöiden toiminta kytkeytyy aina viranomaispäätökseen, eivätkä he toimi itsenäisinä ammatinharjoittajina tai kansallisen järjestelmän ulkopuolella. Normaalioloissa ja kotimaisessa palvelujärjestelmässä ammattihenkilöitä koskeva sääntely säilyy ennallaan. Minusta tämä on myös hyvin perusteltu ja kannatettava uudistus. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Valtola äsken erinomaisesti vertaili, niin tätä esitystä on kyllä helppo puoltaa. Sehän selkeyttää terveydenhuoltolakia ja asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä erinomaisesti. Esityksen ydin on tärkeä ja hyvin yksinkertainen, eli mahdollistetaan aidosti ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto hyvinvointialueilla. Nykytilassahan on ollut epäselvää, missä määrin hyvinvointialueet voivat hyödyntää jo olemassa olevia potilastietoja ohjaamiseen tai tarpeelliseen yhteydenottoon, seulontoihin ohjaamiseen ja muuhun hoitovajeen tunnistamiseen. Tämä esitys korjaa tuon epäselvyyden ja mahdollistaa potilastietojen käsittelyn lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi lääketieteelliseen tarpeeseen perustuen. Samalla on toki keskeistä, että potilaan yksityiselämän suoja, tietosuoja ja itsemääräämisoikeus turvataan täysimääräisesti, tietojen käyttö on rajattua, käyttötarkoitussidonnaista ja valvottua ja voimassa oleva tietosääntely säilyy. Tämä esitys tukee hyvin hallitusohjelman tavoitetta siirtää painopistettä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen ja erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jos järjestelmää pystyy käyttämään väärin, niin kyllä sitä silloin joku myös käyttää. Jokainen väärinkäyttö nakertaa luottamusta sekä vie resursseja pois niiltä, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Siksi on oikein, että tiedonvaihtoa Kelan ja viranomaisten välillä sujuvoitetaan ja näin päätökset perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. Kyse on myös veronmaksajien oikeustajusta, nimittäin ihmiset hyväksyvät kyllä sosiaaliturvan mutta eivät sitä, että järjestelmää voidaan kiertää ilman seuraamuksia. Tämä esitys ei heikennä turvaa, vaan se vahvistaa sitä, koska kun väärinkäytöksiä ehkäistään, järjestelmä säilyy kestävänä ja oikeudenmukaisena myös tulevaisuudessa. Kiitos ministeri Grahn-Laasoselle tämän esityksen eduskuntaan tuomisesta.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Siksi on aivan oikein, että lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tässä esityksessä ovat keskeisiä kolme asiaa. Ensinnäkin asevelvollisuusjärjestelmää ajantasaistetaan. Muutoksilla selkeytetään sääntelyä ja sujuvoitetaan prosesseja. Asevelvollisuuslain menettelyjä yksinkertaistetaan — esimerkiksi päätöksentekoa, ilmoituksia ja käsittelyjä — ja näin viranomaisilla on jatkossa paremmat mahdollisuudet hoitaa asioita sujuvammin ja nopeammin. Myös terveydentilan ja palveluskelpoisuuden arviointi tarkentuu tavoitteena, että oikeat ihmiset sijoittuvat oikeisiin tehtäviin ja olisi vähemmän tilanteita, jotka johtavat väärällä sijoittelulla keskeytyksiin. Toiseksi vahvistetaan yhdenvertaisuutta erityisesti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen osalta. On tärkeää, että palvelukseen hakeutuminen ja siellä toimiminen ovat mahdollisimman selkeitä, ennakoitavia ja tasapuolisia. Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen liittyviä käytäntöjä yhtenäistetään asevelvollisten kanssa. Keskeyttämiseen ja palveluksen alkamiseen liittyviä pelisääntöjä selkeytetään. Kolmantena on kokonaisturvallisuuden näkökulma. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja siksi myös asevelvollisuusjärjestelmän pitää tukea paremmin reservin osaamista, valmiutta ja sijoittumista. On tärkeää, että koulutetaan ja että osaaminen pysyy myös käytössä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä tavoitellaan sitä, että mahdollisimman monella nuorella olisi mahdollisuus päästä ensimmäiseen korkeakoulupaikkaan eikä paikkoja seiso varattuna ilman, että niitä oikeasti käytetään. Tällä hetkellä järjestelmässä on mahdollisuus pitää useampaa opiskelupaikkaa varastossa samaan aikaan, kun moni nuori odottaa ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tällä esityksellä tilanne muuttuu ja opiskelija voi pitää vain yhtä paikkaa kerrallaan hallussaan. Tämän esityksen keskeinen vaikutus perustuu siihen, että hakukäyttäytyminen muuttuu. Jatkossa opiskelupaikat kohdentuvat paremmin ilman opiskelupaikkaa oleville ja useampi pääsee opiskelemaan. Vaikutus voi olla määrällisesti maltillinen mutta suunnaltaan täysin oikea. Tämä esityshän ei estä edelleenkään kahden tutkinnon suorittamista, alanvaihtoa tai täydennyskouluttautumista, jatkuvan oppimisen periaatetta. Edelleen siirtohaut säilyvät, opintoja voidaan täydentää ilman uutta tutkintoa, avoin korkeakoulu ja ristiin opiskelu mahdollistavat joustavat ratkaisut. Korkeakoulut kehittelevät myös edelleen avoimen korkeakoulun opintotarjontaansa vastaamaan nykypäivän ja alueiden tarpeita. Tämä esitys on yksi osa laajempaa kokonaisuutta, jolla koulutustasoa nostetaan ja opintopolkuja sujuvoitetaan. Samalla tehdään myös muita konkreettisia toimia, kuten lisätään aloituspaikkoja erityisesti ensikertalaisille, kehitetään sotepalveluiden kaksoistutkintoja, sujuvoitetaan siirtymiä ja lisätään korkeakoulujen yhteistyötä, vahvistetaan jatkuvaa oppimista ja avoimen korkeakoulun opintosetelikokeilu antaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden aloittaa opinnot heti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys korjaa yhtä sotejärjestelmän keskeistä ongelmaa eli sitä, että tieto ei kulje. Ilman toimivaa tiedonkulkua ei ole sujuvaa hoitoa eikä tehokasta resurssien käyttöä. On järkevää selkeyttää sääntelyä niin, että ammattilaisella on oikeus käyttää tietoja silloin, kun se hoidon kannalta on välttämätöntä, mutta samalla varmistaa potilaan tietosuoja. Potilaan ja asiakkaan tiedon pitää olla käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyvinvointialueiden, yksityisten ja eri toimijoiden välinen tiedonvaihto helpottuu. Tämä on tärkeää, ettei potilaan tarvitsisi joka paikassa kertoa samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Uudistuksella hoito nopeutuu ja päällekkäinen työ vähenee. Asiakastietojen käyttö selkeytyy. Lainsäädännöllä täsmennetään, kuka saa katsoa tietoa ja millä perusteella. Parannetaan tietosuojaa ja oikeusturvaa. Samalla kuitenkin mahdollistetaan järkevä tiedonkäyttö. Esityksessä myös kansalliset tietojärjestelmät ovat keskiössä. Kanta-palvelujen ja muitten järjestelmien käyttöä selkeytetään, ja tavoitteena on yhtenäinen järjestelmä eikä 20 erilaista järjestelmää. Tämän hallituksen tavoitteena on usealla eri sektorilla palveluiden sujuvoittaminen ja niin myös sote-puolella. Hoitopolut on saatava selkeämmiksi, ja niin myös ammattilaisten työ helpottuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruokastrategiakeskusteluun kuuluu mielestäni myös koulutus, osaaminen ja tutkimus, ja pidän tärkeänä, että meidän koulutusjärjestelmä on ajan tasalla. Meillä on ajantasaista viljelyosaamista, teknologian käyttöä, liiketoiminnan osaamista vahvistetaan. Meillä on myös hyvin innovatiivinen ja tavoitteellinen, tulevaisuuteen katsova ote tutkimuksessa uusiin viljelymenetelmiin, parempien ja kestävämpien lajikkeiden kehittelyyn, ravinnekiertoon, pyrkimyksessä lannoiteomavaraisuuteen, ympäristötehokkuudessa, ruokaviennissä ja monessa muussa. Haluan osoittaa kiitokseni toisen asteen ja korkeakoulun koulutusjärjestelmälle ja myös tutkimusrahoitukselle, mitä sinne on saatu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko antaa rehellisen kuvan suomalaisen ruokajärjestelmän tilasta ja niistä ratkaisuista, joita nyt tarvitaan. Alkutuotannon heikko kannattavuus on keskeinen ongelma. Tuottajan osuus ruuan hinnasta ei ole seurannut kustannusten nousua ja neuvotteluvoima on epätasapainossa. Siksi hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain muuttamisesta on oikeansuuntainen. Kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja velvoite neuvotella poikkeuksellisessa tilanteessa vahvistavat alkutuottajan asemaa ja reilumpaa arvonlisän jakautumista. Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Omavaraisuuden parantaminen ja tuotannon hajauttaminen ovat välttämättömiä, kun geopoliittiset ja ilmastoriskit kasvaessaan vaikuttavat. Luonnon kantokyvyn osalta ratkaisut on rakennettava yhdessä viljelijöiden kanssa siten, että ne tukevat sekä päästöjen vähentämistä että tilojen pitkän aikavälin kannattavuutta. Tärkeää on myös huomata, että ruokapolitiikka on osa kansanterveyttä. Kasvisten, kalan ja täysjyväviljatuotteiden käyttö on tällä hetkellä liian vähäistä. Julkisella ruokapalvelulla on merkittävä ohjausvelvoite. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään kansallisesta ruokastrategiasta. Kansallisen ruokastrategian tarkoituksena on luoda yhteinen, pitkän aikavälin suunta suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiselle. Ruoka on ravintoa ja osa kulttuuria, mutta Suomessa se on myös huoltovarmuutta, turvallisuutta ja osa kansallista kestokykyä. Hallituksen ja meidän kansanedustajien tehtävänä on varmistaa, että suomalaisten perheiden lautasella on ravitsevaa ja maukasta ruokaa joka päivä, myös silloin, kun maailma ympärillämme kuohuu tai elämme poikkeusoloissa. Elämme aikaa, jolloin ruokaturva ei ole itsestäänselvyys. Geopoliittiset jännitteet ovat muuttuneet ruuantuotannon toimitusketjuissa, ilmastonmuutos haastaa ruokatuotantoa tavoin, joita emme täysin pysty ennakoimaan, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muistuttanut meitä rajulla tavalla siitä, miten haavoittuvainen ruokajärjestelmä voi kriisin iskiessä olla. Näissä oloissa kotimaisen alkutuotannon arvo nousee entistäkin suuremmaksi. Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan omavaraisuusaste on hieman laskentatavasta riippuen noin 80 prosenttia. Se on kansainvälisesti katsoen vahva luku. Omavaraisuus ei synny tyhjästä, eikä se säily itsestään. Sen takana ovat suomalaiset viljelijät, kalastajat, puutarhaviljelijät ja elintarvikeyrittäjät — ihmiset, jotka tekevät työtä säässä kuin säässä ja useimmiten ilman varmuutta toiminnan kannattavuudesta ja sen jatkuvuudesta. Arvoisa puhemies! Orpon hallitukselle ja kokoomukselle on selvää, että alkutuottajat ovat palkkansa ansainneet. Sen sijaan, jos tietyt oppositiopuolueet saisivat päättää, leikattaisiin maataloudesta jopa satoja miljoonia. Me valitsimme toisin. Erittäin hankalasta julkisen talouden tilasta huolimatta hallitus ei ole leikannut maataloudesta. Sen lisäksi, että olemme säilyttäneet kotimaisen ruuantuotannon rahoituksen, olemme tehneet useita ruuantuotantoa ja ruokaturvaa parantavia uudistuksia. Juuri nyt eduskunnan käsittelyssä oleva jo toinen elintarvikemarkkinalain uudistus on hyvä esimerkki Orpon hallituksen toimista. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella pyritään tasaamaan neuvotteluasemaa elintarvikeketjun sisällä ja parantamaan erityisesti alkutuottajan asemaa neuvotteluvoimaltaan varsin keskittyneessä elintarvikemarkkinassa. Lisäksi olemme käynnistäneet sikojen salmonellarahaston, joka takaa turvallisen sianlihatuotannon Suomessa jatkossakin. Olemme myös määrittäneet kasvu‑ ja kuiviketurpeen strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, joka on kriittisen tärkeää erityisesti puutarhaviljelylle. Arvoisa puhemies! Haluan puhua myös kalastuselinkeinosta, joka ansaitsee enemmän näkyvyyttä kuin yleensä saa. Suomi on vesistöiltään poikkeuksellinen maa. Meillä on kymmeniätuhansia järviä ja laajat merenranta‑ ja saaristoalueet sekä runsaat kalakannat. Ammattikalastus on monilla rannikkoalueilla ja sisävesillä tärkeä osa paikallista elinkeinorakennetta ja ruokakulttuuria. Muistaa kannattaa myös kotivarakalastuksen merkitys. Kotimainen kala on maukasta, ekologista ja helposti saatavilla olevaa proteiinia. Kalastuselinkeino kohtaa kuitenkin vakavia haasteita. Hylkeet ja merimetso ovat aiheuttaneet rannikkokalastajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä: pyydykset vaurioituvat, ja saaliit pienenevät. Onneksi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen mahdollistava lakiesitys etenee, ja se toivottavasti saadaan pian eduskunnan käsiteltäväksi. Kotimaisen ruuan tarve ei tule vähenemään tulevaisuudessa. Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa, ja uskon, että puhtaalle ja laadukkaalle suomalaiselle ruualle on kysyntää myös ulkomailla. Meidän pitää vain saada viestimme paremmin maailmalle. Hallituksen tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta realistinen. Ruokaviennin kasvattaminen on välttämätöntä myös suomalaisen ruuantuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Ruokaturva koostuu siitä, että koko ruokatuotannon ketju on tasapuolinen ja että ruokatuotanto on kannattavaa. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että pelikenttä on reilu suomalaiselle ruuantuotannolle niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain uudistusta koskeva lakiesitys on tärkeä ja pitkään odotettu askel suomalaisen ruokaketjun tasapainottamisessa. Kyseessä on koko ruokajärjestelmän oikeudenmukaisuus, huoltovarmuus ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus. Suomalainen ruokaketju on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Kauppa on keskittynyt, kaupan omien merkkien osuus on kasvanut, ja kustannusten voimakas vaihtelu on kohdistunut erityisesti alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen. Ketjun alkupää kantaa usein suurimman riskin, mutta neuvotteluvoima on pienin. Tämä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää talouden, huoltovarmuuden eikä kotimaisen ruoantuotannon kannalta. Elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on korjata näitä pitkään jatkuneita markkinahäiriöitä. Läpinäkyvämmät sopimukset, kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja kaupallisten kostotoimien selkeä kieltäminen ovat tärkeitä muutoksia. Lakimuutoksella suojataan yritysten liikesalaisuuksia ja estetään se, ettei tavarantoimittajilta vaadita tarpeettomia ja kalliita tietoja esimerkiksi kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista. Kaupallisiin kostotoimiin liittyen yhteistyö ei voi jatkossa heikentyä sen vuoksi, että toimittaja käyttää oikeuksiaan tai vie asian viranomaiselle. Yksi tärkeä muutos on, että poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kustannusten voimakkaasti noustessa, heikommalla osapuolella olisi oikeus pyytää sopimuksen ehtojen uudelleenneuvottelua. Tämä on tärkeää erityisesti maataloudessa, jossa kustannukset voivat muuttua nopeasti mutta sopimukset ovat pitkiä. Mielestäni erityisen merkittävää uudistuksessa on käänteinen todistustaakka, joka helpottaa väärinkäytösten esiin tuomista. Tämä parantaa alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden asemaa neuvotteluissa ja lisää luottamusta koko ketjun sisällä. Eli jos epäillään vahvemman osapuolen käyttäneen valtaansa väärin, heikomman ei tarvitse todistaa väärinkäyttöä. Sen sijaan vahvemman pitää osoittaa toimineensa oikein. Keskustelua on käyty erityisesti kauppojen omista merkeistä, ja sehän on selvää, että kaupan omat tuotteet ovat monelle perheelle tärkeä osa arkea sekä monelle teollisuuden toimijalle myös vakaa sopimusvalmistuksen kautta tuleva tulonlähde. Näitä kaupan omia merkkejä ei ole tällä lailla tarkoitus kieltää eikä rajoittaa kohtuuttomasti. Ongelma syntyy tilanteessa, jossa ostaja on samaan aikaan myös kilpailija. Tällöin markkina-asetelma on epätasapainoinen, ja siksi pelisääntöjen on oltava selkeät ja reilut kaikille. Tärkeää on varmistaa, että sääntely on oikeasuhtaista. Laki ei saa johtaa siihen, että kauppa siirtyy käyttämään ulkomaisia tavarantoimittajia tai että ruuan hinta nousee tarpeettomasti. Arvoisa puhemies! Tässä on itse asiassa kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin sopimusehdoista tai markkinasääntelyistä, eli säilyykö Suomessa kotimainen ruuantuotanto, elintarviketeollisuus ja ruokahuoltovarmuus myös tulevaisuudessa. Reilu ja tasapainoinen ruokaketju on koko Suomen etu, ei vain yksittäisten toimijoiden. Kun ruokaketju toimii oikeudenmukaisesti, voittavat lopulta kaikki: tuottaja, teollisuus, kauppa ja kuluttaja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä uudistus edistämään paikallista yrittäjyyttä ja kotimaisten panimojen, tilaviinin tuottajien ja tislaamojen toimintaedellytyksiä. Uudistus laajentaa pientuottajien ulosmyyntioikeuksia, myös pientislaamojen, joilla tätä oikeutta ei aikaisemmin ole ollut. Ne voisivat myös jatkossa myydä tuotteita suoraan kuluttajalle valmistuspaikalta. Lakimuutos edistää paikallisuutta, lähellä tuotettua sekä matkailun edellytyksiä, pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoilla monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Ihmiset haluavat nykyään tietää, mistä tuotteet tulevat, ja ostaa suoraan tekijältä. Uudistus tukee matkailua, elinvoimaa ja antaa yrittäjille mahdollisuuden kehittää toimintaa. Lisäksi kyse on niin sanotuista artesaanituotteista, jotka ovat premium-erikoistuotteita ja ehkä hiukan kalliimpia, joten en näe, että tämä välttämättä nostaa alkoholin kokonaiskulutusta. Tämä on myös tärkeää elintarvikeviennin pohjaa ja työpaikkoja alueille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä uudistus edistämään paikallista yrittäjyyttä ja kotimaisten panimojen, tilaviinin tuottajien ja tislaamojen toimintaedellytyksiä. Uudistus laajentaa pientuottajien ulosmyyntioikeuksia, myös pientislaamojen, joilla tätä oikeutta ei aikaisemmin ole ollut. Ne voisivat myös jatkossa myydä tuotteita suoraan kuluttajalle valmistuspaikalta. Lakimuutos edistää paikallisuutta, lähellä tuotettua sekä matkailun edellytyksiä, pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoilla monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Ihmiset haluavat nykyään tietää, mistä tuotteet tulevat, ja ostaa suoraan tekijältä. Uudistus tukee matkailua, elinvoimaa ja antaa yrittäjille mahdollisuuden kehittää toimintaa. Lisäksi kyse on niin sanotuista artesaanituotteista, jotka ovat premium-erikoistuotteita ja ehkä hiukan kalliimpia, joten en näe, että tämä välttämättä nostaa alkoholin kokonaiskulutusta. Tämä on myös tärkeää elintarvikeviennin pohjaa ja työpaikkoja alueille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä lailla vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksen roolia erityisesti kriiseissä ja poikkeusoloissa eli varmistetaan, että Suomeen mahdollisesti tulevissa kriiseissä ruokaa, energiaa, polttoainetta, lääkkeitä, kuljetuksia ja kriittisiä tuotteita ja materiaaleja löytyy ja sitten tätä kokonaisuutta myös johdetaan. Nyt on kolme konkreettista muutosta: Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviä ja toimivaltaa täsmennetään. Huoltovarmuuskeskus voi jatkossa tehdä sopimuksia yritysten kanssa varautumisesta, hankkia ja varastoida kriittisiä tuotteita, rahoittaa huoltovarmuutta parantavia hankkeita ja ohjata varautumista tietyillä aloilla. Eli valtiolla on enemmän mahdollisuuksia varmistaa, että yhteiskunta toimii kriisin hetkellä. Huoltovarmuusrahaston käyttöä ja päätöksentekoa selkeytetään. Huoltovarmuusrahastosta rahoitetaan muun muassa varmuusvarastoja, varautumishankkeita ja kriittisen tuotannon turvaamista Suomessa. Tällä lailla helpotetaan rahaston käyttöä ja sitten päätöksentekoa. Sitten tuohon arvonlisäverolakiin tulee muutoksia, elikkä Huoltovarmuuskeskuksen tekemät hankinnat ja varmuusvarastointi voidaan tehdä ilman arvonlisäveroa tietyissä tilanteissa, jotta varautuminen ei turhaan kallistu verojen takia. Eli jos valtio varastoi kriisitilanteita varten tavaraa, niin ei ole järkeä sitten myöskään maksaa siitä itselleen veroa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on meillä sivistysvaliokunnassa juuri käsittelyssä. Tässä on tietysti monenlaisia kannanottoja, mutta nyt tärkein on tämä, että kun meillä on sairaanhoitajia, jotka ovat siis valmistuneet ensihoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi ja haluavat jatkossa vaihtaa sitä omaa koulutussuuntaa elikkä tavallaan täydennyskouluttautua, niin he joutuvat niin sanotusti aloittamaan alusta. He saavat kyllä hyväksiluettua koulutuksen aikana näitä aiemmin suoritettuja opintoja mutta sitten toisaalta vievät sen uuden opiskelijan paikan, koska heillä on jo se tutkinto. He pääsevät nyt sitten jatkossa nopeammin tämän täydennyskoulutuksen tekemiseen eivätkä vie sitä ensimmäistä paikkaa. Eli toisin sanoen he pystyvät opiskelemaan nopeutetusti siihen toiseen tutkintoon, vuodessa tai puolessatoista vuodessa riippuen siitä, mikä tutkinto on kyseessä. Lisäksi tähän tutkintotodistukseen tulee selkeästi, että he suorittavat sairaanhoitajakoulutuksen, jonka lisäksi he valmistuvat ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi. Tämä selkeyttää näitten koulutuksien kokonaisuuksia ja vie sitten uudelleenopiskelussa nopeammin siihen päämäärään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esityksen ydin on hyvin yksinkertainen: eli korkeakoulutuspaikat pitää kohdentaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti. Tällä esityksellä selkeytetään opiskeluoikeuksia ja otetaan käyttöön yhden samantasoisen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden periaate. Nykytilannehan on se, että osa opiskelupaikoista on niin sanottuja säilytyspaikkoja, eli saatu opiskeluoikeus pidetään varalla, mutta opintoja ei kuitenkaan edistetä, ja samalla moni ensikertalainen jää kokonaan ilman paikkaa. Tämä esitys ohjaa paikkoja niille, joilla ei ole vielä tutkintoa, ja se tukee koulutuspolkujen sujuvuutta ja nopeuttaa siirtymistä työelämään sekä nostaa myös korkeakoulutettujen määrää. On myös hyvä muistaa, että se ei estä alan vaihtoa eikä estä jatko-opintoja eikä estä kansainvälisiä ja kaksoistutkintoja. Arvoisa puhemies! Meillä on samaan aikaan pula osaajista, nuoria ilman opiskelupaikkaa ja työmarkkinoita, jotka tarvitsevat tekijöitä. Tässä tilanteessa ei ole perusteltua ylläpitää mallia, jossa tutkintopaikkoja voidaan varastoida. Tämä esitys tuo selkeyttä, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siksi pidän esitystä perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen koulutuslinjaa. Enemmän tutkintoja, sujuvammat polut ja parempi vastaavuus työelämän tarpeisiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia rakentuu realismille. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035, mutta samalla muistetaan huoltovarmuus, kohtuuhintainen energia ja kilpailukykyinen teollisuus. Tämä selonteko tunnistaa sen tosiasian, että ilmastotyö onnistuu vain, jos ihmiset ja yritykset pysyvät mukana. Strategia nojaa vahvasti puhtaaseen sähköön, erityisesti tuuli- ja ydinvoimaan, energiatehokkuuteen sekä kotimaisiin ratkaisuihin. Samalla se korostaa sähköistyvää yhteiskuntaa ja vetytalouden mahdollisuuksia. Tämä on järkevää, koska Suomi ei voita ilmastoa sillä, että ajamme oman teollisuutemme alas, vaan sillä, että tuotamme puhdasta energiaa ja ratkaisuja myös vientiin. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että selonteossa nähdään metsien ja maankäytön merkitys osana kokonaisuutta. Hiilinielut, puun kestävä käyttö ja biotalous eivät ole ilmasto-ongelma vaan osa ratkaisua. Esimerkiksi puusta on moneksi, ja siksi metsäteollisuus ei ole ongelma vaan osa vastausta. Kestävä ja kannattava metsätalous voidaan yhdistää ilmastotavoitteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Tätä ymmärretään nyt yhä paremmin myös EU-tasolla, missä suuri osa metsää koskevasta sääntelystä syntyy. Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, ja niiden merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskunta sähköistyy ja fossiilisista materiaaleista irtaudutaan. Ja jotta tiedämme, missä oikeasti mennään, tarvitsemme paremman tilannekuvan hiilinieluista. Siksi hallitus panostaa nyt metsien hiilinieluja koskevaan tutkimukseen ja siihen, että päätöksenteko perustuu faktoihin. Tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidettu kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja korvaavat samalla betonin, teräksen ja muovin kaltaisia fossiilisia ja erittäin päästöintensiivisiä materiaaleja. Tämä on kaksoishyöty, jota ei voi ohittaa ideologisella kädenheilautuksella. Myös Luonnonvarakeskus on todennut, että metsien hiilinielujen vahvistaminen edellyttää sekä kasvun ylläpitämistä että puun kestävää käyttöä. Pelkkä hakkuukieltopolitiikka ei rakenna nieluja vaan pitkäjänteinen metsänhoito, uudistaminen ja jalostusasteen nostaminen. Siksi on tärkeää, että ilmastopolitiikasta tunnustetaan koko ketju. Metsä sitoo hiiltä, puutuotteet varastoivat, ja samalla syntyy vientiä, työpaikkoja ja alueellista elinvoimaa. Tämä on juuri sitä ilmastotyötä, joka toimii myös taloudellisesti. Esitys huomioi myös ennaltaehkäisyn merkityksen ja metsätuhojen riskin. Kuten tiedämme, hoitamaton tai ylikypsä metsä voi lisätä tuholaisen riskiä. Tähän sopiikin lausahdus, joka mielestäni pohjautuu myös esityksen viestiin, eli emme halua tuhoa ja täitä vaan tuloja ja töitä. Strategia tunnistaa myös huoltovarmuuden merkityksen. Viime vuosien kriisit ovat opettaneet, että energia ei ole vain markkinakysymys, se on myös turvallisuuskysymys. Kotimainen tuotanto, toimivat verkot ja varautuminen ovat välttämättömiä. Pidän tärkeänä, että linja on teknologianeutraali. Emme lukitse itseämme yhteen ratkaisuun, vaan annamme tilaa innovaatioille, yrityksille ja alueellisille vahvuuksille. Näin syntyy työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää ilmastotavoitteet talouskasvuun, tunnistaa alueelliset erot ja rakentaa Suomen vahvuuksien varaan. Siksi pidän selontekoa perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen linjaa: puhdasta energiaa, vahvaa huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa, joka ei unohda ihmisiä eikä elinkeinoja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet lukuisia hyviä puheenvuoroja tänään, ja jos niistä tehdään yhteenveto, niin voisi tiivistää niin, että kannabis on huume ja huumeet ovat Suomessa kiellettyjä eikä tätä peruslinjaa ole syytä murentaa. Kannabiksen laillistamista perustellaan usein sillä, että kielto ei ole toiminut. Mutta jos joku sääntö ei toimi täydellisesti, ratkaisu ei ole luopua siitä vaan tehdä siitä toimivampi. Kannabis ei ole harmiton aine, kuten täällä jo on monesti todettu. Se heikentää nuorten aivojen kehitystä, altistaa mielenterveysongelmille ja lisää psykoosiriskiä. Suomessa on jo nyt nuorilla paljon pahoinvointia, koulupudokkuutta ja mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat. Ei siis ole vastuullista lisätä uutta laillista päihdettä tähän kokonaisuuteen. Laillistamista perustellaan myös verotuloilla, mutta julkisen talouden paikkaaminen päihteillä on moraalisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttava tie. Alkoholin ja tupakan kohdalla tiedämme jo, että haittavaikutuskustannukset syövät merkittävän osan verotuloista. Kannabis ei olisi poikkeus. Usein sanotaan, että laillistaminen veisi pohjan rikollisuudelta. Kansainväliset kokemukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Laiton kauppa ei ole kadonnut maissa, joissa kannabis on laillistettu. On myös ymmärrettävä, että kun jokin aine laillistetaan, yhteiskunta samalla normalisoi sen käytön. Nuorille tällaista hyväksyttävää viestiä en ole valmis antamaan. Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja ihmisten auttaminen irti riippuvuuksista, ei uusien markkinoiden avaaminen. Sisäinen turvallisuus rakentuu myös ennakoinnista, haittojen vähentämisestä ja rikollisuuden torjunnasta, ei uusien päihdemarkkinoiden avaamisesta. Siksi en voi tukea kannabiksen laillistamista, ja kiitän lakivaliokuntaa tekemästään päätöksestä hylätä aloite. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen esittelystä. Tässä on varmasti hyviä elementtejä, mutta huolestuneita viestejä on tullut tuolta meidän alueelta Saaristomeren rysäkalastajilta, jotka eivät koe, että tämä olisi täysin oikeudenmukainen. Siellä kuitenkin nämä rysäkalastajat edustavat 80:tä prosenttia koko silakan rysäkalastuksesta valtakunnallisesti, ja he eivät koe, että tämä tuleva muutos olisi täysin oikeudenmukainen. Siinä menetetään kalastuskiintiöitä vastikkeetta. He ovat kokeneet, että tämä toimijakohtainen kiintiö mahdollistaisi pitkäjänteisen suunnittelun ja investoinnit ja myös sitten sukupolvenvaihdokset, koska nythän tämän myötä rysäkiintiö ei kelpaa lainan vakuudeksi. Se pahentaa myös ekologista riskiä ja perustuu liian kapeaan selvityspohjaan, mikä tähän lausuntokierroksella on ollut. Rysäkalastajien silakasta suurin osa menee ruokapöytään, mutta näitten kiintiövenkslailujen myötä kalastusmäärä saattaa tulla niin suureksi, että sitten suuri osa menee ehkä kalanjauhotehtaille. Tässä tietysti nyt sitten maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa, kun kuullaan näitä eri asiantuntijoita, päästään vielä yhteisesti paremmin tästä kärryille. On pieni skeptisyys, mutta toivottavasti päästään hyvään lopputulokseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta työstä Suomen puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden eteen. Hallitus panostaa määrätietoisesti Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Turvallisuudesta ei voida tinkiä, sillä se on valtion keskeisin perustehtävä kaikissa oloissa. Suomen puolustuksen lähtökohtana on vahva kansallinen puolustuskyky. Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto muodostavat jatkossakin sen perustan. Samalla huolehditaan siitä, että puolustuskykymme vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. Kokoomukselle on tärkeää, että kansallisen puolustuskykymme perusta turvataan myös tulevaisuudessa. Vahva ja uskottava puolustus takaa sen, että Suomi voi päättää omasta tiestään myös vaikeina aikoina. Kysyisinkin: millä keinoilla vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa pystytään vahvistamaan jatkossa entisestään?

Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen osaamistietovaranto kokoaa koulutuksen, tutkintojen ja osaamisen tiedot yhteen. Se helpottaa yksilön omaa osaamisen hallintaa, parantaa viranomaisten tiedonkulkua ja tukee koulutuspolitiikan päätöksentekoa. Sivistysvaliokunta mietinnössään on aivan oikein korostanut myös tietosuojan ja tietoturvan merkitystä. Kun kyse on ihmisten koulutuksesta ja osaamisesta, luottamus on kaiken edellytys. On hyvä, että tietojen käyttö rajataan selkeästi ja että yksilöllä säilyy oikeus omiin tietoihinsa. Tämä uudistus tukee myös jatkuvaa oppimista ja työelämän tarpeita. Kun osaaminen näkyy paremmin, sitä voidaan tunnistaa ja hyödyntää tehokkaammin. Samalla vähennetään päällekkäistä hallinnollista työtä, joka on tähän asti vienyt aikaa varsinaiselta opetukselta ja ohjaukselta. Osaaminen on Suomen tärkein pääoma, ja nyt tämän järjestelmän avulla pysymme kartalla siitä, mitä osaamista maassamme on ja mitä tarvitaan lisää. Näemme, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta maamme eri osissa. Tämä esitys luo paremmat edellytykset järkevälle, tietoon perustuvalle koulutuspolitiikalle. Siksi kannatan valiokunnan mietintöä ja hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitos.