Paljon puhetta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnalle ja puheenjohtajalle siitä hyvästä työstä, mitä siellä olette tehneet. Venäjähän on mestari käyttämään näitä erilaisten kansainvälisten järjestöjen sääntöjä näitä järjestöjä itseään vastaan. Näin on nähty Euroopan neuvostossa, näin on nähty siellä kuntien aluekongressissa, näin on nähty Etyjissä. Eli tämä on se Venäjän toimintatapa. Otin oikeastaan tämän puheenvuoron täydentääkseni vielä tätä edustaja Zyskowiczin erinomaista puheenvuoroa, jonka hän täällä piti. Ukrainahan sai aikanaan vuonna 94 turvatakuut Budapestin sopimuksen myötä, kun Ukraina luovutti neuvostoaikaiset ydinaseensa pois. Siellä oli kolmanneksi suurin ydinasearsenaali maailmassa. He luovuttivat sen takaisin Venäjälle, ja silloin Venäjä oli näitten sopijamaitten joukossa, mikä takasi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden. Kyllä Venäjällä — jos joku vielä ihmettelee sitä, voiko luottaa niihin Venäjän itse solmimiin sopimuksiin — ne pätevät vain niin kauan kuin niistä on Venäjälle hyötyä. Sen jälkeen, kun Venäjä katsoo, että niistä ei ole mitään hyötyä, ne eivät ole minkään arvoisia. Eli sopimuskumppanina Venäjä on nollan arvoinen. Vladimir Putin on nollan arvoinen. Toivoisin, että myös kaikki meidän läntiset yhteistyökumppanit ymmärtäisivät tämän. En ole varma, ymmärtävätkö he, mutta toivon, ettei pääse syntymään tämmöistä uutta Budapestin sopimusta, jolla sitten tosiasiallisesti ei ole mitään merkitystä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin ottaa erillisen puheenvuoron, kun en puhu niinkään siitä poliittisesta puolesta vaan enemmän teknisestä puolesta. Täällä on erinomaisia puheenvuoroja ollut poliittisestakin puolesta. Teknisestä puolesta, millä tavalla Suomen valtuuskunta on tässä päivässä pyrkinyt kehittämään Etyjin parlamentaarista yleiskokousta: Tässähän olennaista on se, että kun Venäjä ei ole suostunut omia osallistumismaksujaan suorittamaan, se on pistänyt koko järjestön haastavaan tilanteeseen, ja sitä kautta plus kun yleisesti talouden haasteet osuvat kyllä ihan kaikkialle tällä hetkellä, olemme tilanteessa, jossa järjestöllä on taloudellisesti ollut vaikeaa ja ollaan reservejä käytetty. Sen takia Suomen valtuuskunta on ottanut aktiivisen asenteen etenkin parlamentaarisen puolen kehittämiseen ja siihen, millä tavalla pystytään teknologiaa hyödyntämään ja samaan aikaan toimintaa sopeuttamaan mutta tehostamaan. Tämä luonnollisesti ei ole helppo yhdistelmä, kun puhutaan diplomatiasta. Kun diplomatiassa nimenomaan kaiken pointti on se vuorovaikutus, keskinäinen keskustelu, mielipiteiden vaihto ja sitä kautta vahvemman yhtenäisen linjan rakentaminen, niin tämä on vaikea asia suorittaa rikkomatta tätä puolta. Suomen valtuuskunta on tosissaan nostanut esiin esimerkiksi käännöstyön automatisoinnin, ehkä jopa tekoälyn käyttämisen siinä. Meillä on monta vaihetta, jotka pystytään digitalisoimaan, esimerkiksi allekirjoitusten kerääminen eri aloitteisiin ympäri Etyj-osallistujamaita. Yksi puoli on myös tämä, että välillä on myös ollut haasteita siinä — ja tämä ehkä sitten henkilökohtaisena mielipiteenä — onko jokainen kokous tarve pitää niin pitkänä kuin on pidetty. Nämä ovat asioita, joissa Suomi on ollut aktiivinen, halunnut kehittää järjestön toimintaa. Ja jälleen kerran, kun puhutaan siitä, että Etyjin vahvuus on se, että siinä on osallistujamaina Venäjä sekä Yhdysvallat, joka toivottavasti mahdollistaa alustan joku päivä myös rauhan rakentamiseen, niin on ollut tärkeää, että Yhdysvallat on sitoutunut myös tähän uudistamistoimintaan. Se ei poista sitä kritiikkiä, mitä Yhdysvaltoja kohtaan itsekin tässä nostin, mutta tärkeintä on se, että diplomatiassa me rakennetaan toimiva alusta, jossa keskustelua pystytään käymään asioista, joista ollaan eri mieltäkin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies, hyvät kollegat! Euroopassa käydään tällä hetkellä täyttä sotaa. Kuten tiedämme, se johtuu siitä, että Venäjä raakalaismaisesti ja rikollisesti hyökkäsi pienemmän naapurinsa eli Ukrainan kimppuun. Se jatkaa jo viidettä vuotta siellä nyt tappamista, pommittamista, raiskaamista, sotarikosten tekemistä ja niin edelleen. Nyt tänään viimeksi Venäjän johtaja Putin on sanonut, että hän on valmis neuvottelemaan ei tulitauosta vaan rauhasta, mutta hän haluaa myös neuvotella uudesta Euroopan turvallisuuskehyksestä. No, mitäpä jos Venäjä nyt sitten noudattaisi sen itsensä tai itse asiassa sen edeltäjävaltion, Neuvostoliiton, sopimaa turvallisuuskehystä? Tarkoitan tietysti Euroopan turvallisuusyhteistyökokouksen päätösasiakirjaa, jota Venäjä tietysti julmalla tavalla rikkoo tällä hetkellä Ukrainassa. Mitäpä jos Venäjä noudattaisi itse sopimiaan kansainvälisiä sopimuksia? Ei tarvittaisi mitään uutta turvallisuuskehystä Euroopassa, mistä Venäjä kuulemma haluaa neuvotella. Venäjä sanoo, että se ei aloittanut tätä sotaa. Venäjä sanoo, että Ukrainassa, idässä tehtiin kansanmurhaa. Nämähän ovat räikeitä valheita. Venäjä onkin valehtelun suurvalta. Venäjän johtaja Putin on valehtelun suurmestari. Siinä ei ole mitään uutta, että Venäjän tai Neuvostoliiton johtajiin ei ole minkäänlaista luottamusta, kun on kyse rauhasta tai kansainvälisten sopimusten tai ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Mutta on pakko sanoa, että juuri tällä hetkellä huolettaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hän syyttää ja painostaa tässä sodassa sodan uhria, hyökkäyksen uhria eli Ukrainaa, ei moiti eikä painosta hyökkääjää eli Venäjää. Hän näyttää olevan valmis heittämään Ukrainan ja ukrainalaiset bussin alle. Hän väittää julkisissa puheenvuoroissaan, että Venäjä olisi jotenkin kohdellut Ukrainaa hyvin. Kyllä on paksua tekstiä. Suomi tukee vahvasti Ukrainaa. Juuri näinä päivinä pääministeri Orpo on ollut vierailulla Kiovassa, ja presidentti Stubb, kuten kaikki tiedämme, on tehnyt hyvin paljon oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan edistämiseksi ja tämän sodan päättämiseksi. Miksi Suomi on näin aktiivinen? Totta kai haluamme olla oikeuden puolella vääryyttä vastaan, mutta haluamme myös ajaa omaa etuamme, sillä jos Venäjä kokee voittavansa tämän sodan, että kannatti hyökätä Ukrainaan, niin se merkitsee hyvin synkkää varjoa Euroopan tulevaisuuden ylle, koska se rohkaisee Putinia ja hänen seuraajiaan toimimaan [Puhemies koputtaa] samalla tavalla. Lopuksi, puhemies, kun aika loppuu, haluan vielä sanoa, että aikaisemmin Yhdysvaltojen presidenttiä pidettiin niin sanotun vapaan maailman johtajana, [Puhemies koputtaa] mutta Donald Trump on niin sanotun vapaan maailman petturi. [Vasemmalta: Painavaa puhetta!]

Arvoisa herra puhemies! Tällaisena maailmanaikana, jota elämme, on todella tärkeää, että kaikin tavoin puolustamme monenkeskistä sopimusperusteista maailmanjärjestystä, ja siinä mielessä Etyjin työ tärkeänä instituutiona ihmisoikeuksien, demokratian ja ylipäätään oikeusvaltioiden puolustajana on tärkeä. On hyvä, että eduskunta vuosittain käsittelee myös Etyjin toimintaa tässä kertomusmuodossa. Täytyy kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka vaikuttivat siihen, että tuo Suomen Etyj-puheenjohtajuusvuosi, jota tässä yhteydessä käsittelemme, osaltaan onnistui siinä tavoitteessa, että nämä instituutiot pidetään toimivina aikana, jolloin erilaisia instituutioita ja ennen kaikkea tätä sopimusperusteista monenkeskistä maailmanjärjestystä näinkin rajusti haastetaan kuin nyt maailmanpolitiikan tapahtumissa tosiasia on. Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä, jonka tässä ainoassa käsittelyssä voimme varmasti aivan hyvillä mielin hyväksyä.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tapojen mukaisesti ja käytänteiden mukaisesti tässä valtuuskunnan kertomuksessahan haaste on aina se, että me käsitellään vanhaa kertomusta, vuoden 2025 kertomusta vuonna 2026 ja ihan loppuvuodesta vielä, eli periaatteessa kertomuksessa on jopa lähes kaksi vuotta vanhoja asioita. Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtajana haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Oikeastaan jos yhdistetään tätä mietintöä ja tätä hetkeä, niin haluan nostaa esiin sen todellisuuden, jonka henkilönä, joka uskoo Yhdysvaltain kanssa tehtävän yhteistyön ja sitoumusten olevan hyödyksi niin Yhdysvalloille kuin Euroopalle, näen hieman haastavana, että ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun Yhdysvallat on päättänyt, että he jättävät kutsumatta Etyjin kansainvälisiä tarkkailijoita heidän välivaaleihinsa. Mielestäni päätös heiltä on huono, mutta se tietty on vain minun mielipiteeni. Olennaista on oikeastaan se, millä tavalla tämä signaali aiheuttaa tulevaisuudessa myös muissa Etyjin osallistujamaissa reaktioita. Tällä hetkellä Etyjin osallistujamaista vain Venäjä ja Valko-Venäjä ovat kieltäneet vaalitarkkailuun osallistumisen. Eli toivon, että tästä ei tule pidempää kierrettä, ja toivon toisaalta myös, että Yhdysvallat tämän yhden välivaalin tarkkailumission väliin jättämisestä huolimatta toimii aktiivisesti myös vaalitarkkailuihin liittyen. Yleisesti on syytä todeta, että Etyjin piirissä, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen piirissä, kun yhdysvaltalaisten kanssa toimii, heidän sitoumuksensa ja uskonsa — niin senaattoreilla kuin kongressiedustajilla, republikaaneilla kuin demokraateilla — Etyjin merkitykseen ja siihen transatlanttiseen yhteistyöhön, jota tehdään, on erittäin vahvaa. Eli näen paljon positiivisia merkkejä ilmassa, mutta koska kohdassa 8 tässä valiokunnan mietinnössä nostetaan nimenomaan tämä vaalitarkkailun merkittävyys ja sen uskottavuus, niin halusin tämän tässä yhteydessä nostaa huolena esiin. Mutta samaan aikaan myös totean, että yhteistyö on vahvaa Etyjin osallistujamaiden kesken ja Yhdysvallat on ollut hyvin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomusta ajalta, jolloin kansainvälinen turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin. Puhumme nyt turvallisuudesta, jota rikotaan tässä ajassa räikeästi, erityisesti Venäjän raakalaismaisessa, rikollisessa ja raukkamaisessa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Kyse ei ole vain Ukrainan turvallisuudesta vaan koko Euroopan vakaudesta ja siitä, hyväksytäänkö voimankäyttö politiikan välineeksi. Tämä kertomus ei ole vain rutiiniluontoinen katsaus, vaan se on kuva ajasta, jossa sääntöpohjainen järjestys, demokratia ja kokonaisturvallisuus ovat suorassa paineessa. Suomi toimi kertomusvuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Se toi Suomelle näkyvyyttä mutta ennen kaikkea vastuuta. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta tässä kertomuksessa nousevat vahvasti esiin hybridivaikuttaminen, disinformaatio ja vaaleihin kohdistuva ulkoinen vaikuttaminen. Vaalitarkkailua koskevat havainnot Romaniasta, Moldoviasta ja muista maista osoittavat, että demokratiaa horjutetaan yhä useammin digitaalisin ja teknologisin keinoin, mukaan lukien tekoälyn hyödyntäminen. Tämä on suora uhka yhteiskunnan turvallisuudelle ja kansalaisten luottamukselle, joka myös meidän tulee ottaa vakavasti ensi kevään lähestyessä. Kuten kertomuksessa todetaan, demokratiaan kohdistuvat hyökkäykset ovat usein näkymättömiä mutta pitkävaikutteisia. Niihin vastaaminen edellyttää sekä kansallisia toimia että kansainvälistä yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei tässä kertomuksessa rajoitu sotilaallisiin kysymyksiin. Meriturvallisuus, yhteiskuntien kriittiset rakenteet, kyberturvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta nousevat kaikki osaksi myös Etyjin kokonaisvaltaista turvallisuuskäsitystä. Ja listaa yhä jatkaen myös inhimillinen turvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta. Ukrainasta kaapattujen lasten tilanne, siviileihin kohdistuvat iskut, kulttuurikohteiden systemaattinen tuhoaminen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen ovat vakavia rikkomuksia, joihin kansainvälisen yhteisön on vastattava johdonmukaisesti. Tätä olen myös itse usein täällä peräänkuuluttanut. Kun puhumme turvallisuudesta, on ajateltava turvallisuutta laajana kokonaisuutena, ja rikolliset, viholliset, on saatava vastuuseen. Arvoisa puhemies! Tahdon lisäksi kiittää Suomen valtuuskuntaa siitä, että se on ollut aloitteellinen meriturvallisuutta koskevassa työssä aikana, jolloin Itämeren ja muiden merialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt. Se on Suomen turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Tämä kertomus osoittaa, että Etyj ei ole menneisyyden jäänne vaan välttämätön paikka vuoropuhelulle, yhteistyölle ja turvallisuuden rakentamiselle aikana, jolloin vaihtoehdot ovat vähissä. On hyvin perusteltua, ettei ulkoasiainvaliokunta esitä huomautettavaa tämän kokonaisvaltaisen kertomuksen johdosta. — Kiitos, arvoisa puhemies.