Jani Mäkelä

Arvoisa puhemies! Yritin tuossa kuunnella herkällä korvalla opposition puheenvuoroja, tuleeko nyt se päivä, kun me kuulemme tässä salissa konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ehdotuksia kasvun käynnistämiseen. Sellaisia ehdotuksia emme kuulleet. Jos olikin joitain kasvutoimia, ne olivat hyvin spekulatiivisia vaikutuksiltaan. Niiden hintalapusta ei ollut mitään puhetta, eikä varsinkaan ollut katetta sille hintalapulle. Mutta ainakin se selvisi, millainen leikkaus tai säästö kelpaa sosiaalidemokraateille: se on sellainen säästö, jonka edellinen hallitus tekee juuri ennen kuin he itse luulevat pääsevänsä valtaan. Huomauttaisin kuitenkin, että vaalit ja gallupit ovat kaksi eri asiaa. Sen lisäisin tähän keskusteluun, että me emme voi sille mitään, että Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut talousvajetta. Se on olosuhde, kuten myös se, että meidän täytyy panostaa suuria summia lisää puolustukseen. Mutta se, mille voimme, on se, että emme enää jatkossa vahingoittaisi asemaamme lisää tekemällä ennenaikaisia ja kilpailijamaitamme tiukempia ilmastotoimia. Se on asia, johon voimme vaikuttaa. Ne ovat tässä tilanteessa täysin turhia toimia, ja meidän täytyy niitä välttää. Tuuli kääntyy tässä asiassa Euroopassa. Me emme voi jäädä viimeiseksi ilmastomohikaaniksi tässä maanosassa. [Veronika Honkasalo: EK ei ole samaa mieltä! — Juho Eerola: Muiden maiden yritykset on!]

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden viimeisten valtiopäivien keskiössä ovat totuttuun tapaan turvallisuuden ja talouden asiat. Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan on kestänyt jo neljä vuotta. Suomi on tehnyt sotatoimista omat johtopäätöksensä puolustusliitto Natoon liittymisestä aina ulottuen venäläisten tonttikauppoihin puuttumiseen. Puolustuskykymme vahvistaminen ei tule ilmaiseksi, mutta sille ei ole vaihtoehtoa. Maamme taloudellinen liikkumavara on kaventunut jo pari vuosikymmentä. Ei ole ollut kasvua, ja selvää on, että tähän johtaneella rakenteella ei voida jatkaa. Hallituksen tehtävä talouden perustan tervehdyttämiseksi on välttämätön. Tulos alkaa näkyä. Viime vuoden aikana perustettiin Suomessa tilastojen mukaan jopa kymmeniätuhansia uusia yrityksiä. Kasvua vuoden takaiseen on kymmenisen prosenttia. Julkisen talouden sopeutustoimia tulee jatkaa. Tämän ovatkin noin periaatteessa kaikki tässä salissa ymmärtäneet sitoutumalla velkajarruun — lähes kaikki. Me perussuomalaiset korostamme taloudellisen itsemääräämisoikeuden arvoa. Säästöpäätökset tulee tehdä suomalaisten itsensä toimesta, ei komission tai kenenkään muun ulkopuolisen toimesta. Suurin osa valtion rahoista, yhteisistä varoistamme, kohdistuu sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Tämä totuus pääsee monesti unohtumaan kriisipuheen keskellä. Rahaa osoitetaan tälläkin kaudella hyvinvointialueille lisää nelisen miljardia. Riittävät palvelut on kyettävä turvaamaan rajoitetun kasvun resursseilla. Hyvinvointialueiden palveluiden saatavuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutui vuonna 25 lähes täydellisesti. Ongelma on ollut hoidon jatkuvuuden puute, ja tähän vastataan muun muassa kehittämällä omalääkärimallia ja ammattihenkilölakia ja sujuvoittamalla tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Arvoisa puhemies! Ulkoisen turvallisuuden lisäksi perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä tukea valtion sisäistä turvallisuutta. Hallituksen määrätietoisesta otteesta tässä on syytä jakaa kiitosta. Törkeät henkeen kohdistuvat ja toistuvat teot kertovat siitä, että henkilö ei halua sopeutua elämään muiden seassa. Perussuomalaiset katsovatkin, ettei lainkuuliaisia kansalaisia tule altistaa sellaiselle vaaralle, jonka nämä paatuneemmat rikolliset heille aiheuttavat. Tähän puututaankin esityksellä varmuusvankeudesta. Pidämme tärkeänä asiana kansalaisuuslain muuttamista. Kansalaisuuskokeen tarpeellisuus on ilmeinen. Suomi on avoin yhteiskunta, mutta meillä tulee voida itsellämme olla päätäntävalta siitä, kenestä voi tulla Suomen kansalainen. Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen vahvistaa sekä julkista taloutta että kansalaisten kokemaa turvallisuutta. Työperäisen hyväksikäytön ongelmat ovat olleet esillä. Tämän pois kitkeminen on tärkeää. Haluamme yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Moneen yksittäiseen mutta tärkeään asiaan tulee parannuksia. Vaikkapa asuntojen lyhytvuokrausta säädellään jatkossa paremmin ilmiön aiheuttamien ongelmien välttämiseksi. Arjen turvallisuutta parannetaan taksiuudistuksella: taksinkuljettajien liikennelupien ehtoja käydään tarkemmin läpi ja heidän koulutustaan laajennetaan. Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalain uudistus on tarpeen. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja ruuantuottajia. Ruoka-alan tulot eivät jakaudu kuitenkaan kotimaisuutta tukevalla tavalla. On syytä muistaa, että ruuantuotannon täytyy jatkossakin kannattaa, jotta alalle pyrkii uusia yrittäjiä ja kotimaista ruokaa on saatavilla jatkossakin. Tämä on aivan ehdoton huoltovarmuustekijä. Peruskoulun osalta on nyt aloitettu vanhojen virheiden korjaaminen. Opetuksessa on menty väärään suuntaan, ja nyt meidän täytyy mennä oikeaan suuntaan. Rahallisen tuen lisäksi pidämme välttämättömänä, että luokissa on työrauha ja oppiminen tapahtuu opettajan johdolla. Auktoriteetti on saatava takaisin. Tästä hyvä esimerkki on kännykkäkielto. Sen ajatusta epäiltiin alkuun toimimattomaksi. Me sitä pitkään esitimme, monet sitä kritisoivat, ja nyt loppujen lopuksi kaikki haluavatkin ottaa siitä kunniat, kun se on jo ensimmäisten merkkien perusteella erittäin hyvä uudistus. Yleensäkin niin työelämässä kuin koulussakin on voitava luottaa siihen, että arviot osaamisesta ovat todellisia, eivät näitä armovitosia. Ei peruskoulua voi suorittaa keskeisiltä osiltaan vajavaisilla tiedoilla ja taidoilla. Sieltä täytyy tulla valmiita opiskelijoita jatko-opintoihin, jatko-opintojen täytyy tuottaa ammattitaito. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi energiapolitiikasta. Tässä kuten muussakin täytyy mennä Suomen etu edellä. Me emme halua muuttua Euroopan tuulivoimareservaatiksi. Siksi sääntely ja verotus tuulivoiman rakentamisen, vetytalouden ja datakeskusten suhteen on välttämätöntä. Me emme voi antaa ulkomaalaisten firmojen tätä maata rahastaa ilman, että saamme siitä reilun siivun itsellemme. Tarvitaan luotettavaa energiantuotantoa säästä riippuvaisen energian tueksi. Siksi esimerkiksi pienydinreaktoreiden mahdollistaminen edellyttää muutoksia lakeihin. Turpeen tuotannon ja käytön turvaamisen toimet on toteutettava hallitusohjelman mukaisesti. Me perussuomalaiset kannatamme kotimaisen energian riittävyyttä tukevia toimia, joilla varmistetaan paremmin energian hinnan ennustettavuus. Suomalaisen perusteollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden, raaka-aineiden saanti ja kilpailukyky on turvattava. Aivan ensimmäiseksi perusasiat kuntoon.

Arvoisa puhemies! Tämä suurpetojen kiintiömetsästyksen mahdollistava metsästyslain muutos on kerrankin työtä, joka ei mene hukkaan. Tässä viime vuosien aikana on ollut turhauttavaa, kun ihmiset tulevat kysymään, miksi te ette tee mitään tälle suurpeto-ongelmalle, ettekö te siellä eduskunnassa pysty säätämään lakeja. No, nyt käsillä on historiallinen muutos. Tämä hallitus tekee tälle asialle enemmän kuin mikään aiempi hallitus. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon mutta eivät ihmisten pihoihin tai kotieläinten tiloihin, ja on korkein aika, että ihmisten oikeudentajuun vastataan ja me lainsäätäjinä otamme tämän asian käsiimme. Ihmettelen tätä kritiikkiä väärin sammuttamisesta, että eduskunta kerrankin saa päättää jostain. Se on nyt teidän mielestänne vasemmistossa ongelma, että eduskunnassa päätetään asioista eikä niitä valmistella jossain ministeriön kabineteissa. [Veronika Honkasalo: Mites toi perustuslaki?] Montako vuotta teidän mielestänne, sosiaalidemokraatit, täytyisi vielä odottaa, että niitä karhuja tosiasiallisesti päästään metsästämään? Montako vuotta te haluatte, että valitusoikeutta voitaisiin edelleen väärinkäyttää? Ei sille kotieläimelle tai jollekin ihmiselle, joka tuntee olonsa sen pedon uhkaamaksi, auta mitään nämä teidän selityksenne näistä ajoista ja käsittelyistä.

Arvoisa puhemies! On melkoista parodiaa kuunnella opposition puhuvan tässä salissa nyt luottamuksesta ja nöyryydestä, kun olette kaksi ja puoli vuotta yrittäneet röyhkeästi nakertaa luottamusta. Mutta jos puhutaan tosiasioista eikä mielikuvista, niin teillä olisi nyt ollut tilaisuus näyttää. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Paraskin puhuja!] Teillä olisi ollut vapaus esittää aivan mitä haluatte, ja silti te ette pysty edes suurissa linjoissa vastaamaan omiin puheisiinne. SDP on huutanut pää punaisena sotesta täällä koko kauden. Te ette silti esitä sinne mitään rakenteellista suurta lisäystä, ette mitään miljardeja, ette mitään, mikä muuttaisi kokonaisuutta suurestikaan. Keskusta on vaahdonnut arvonlisäveron nostamisesta — jonka te itse muuten suurimmalta osin hyväksyitte — ettekä esitä mitään sen keventämiseksi. Ei tämä voi näin mennä. Molemmat teistä ovat puhuneet Itä-Suomen paketeista, suurista rahoista Itä-Suomeen. Sinnekään ei ole tulossa yhtään mitään tai ainakaan kovin paljoa enempää kuin hallitus tuo. Ei minkäänlaista vaihtoehtoa. Hyvät pääoppositiopuolueet, tunnustatteko te nyt sen, että teillä ei ole edes keskeisiin kritiikkinne kohteisiin minkäänlaisia konkreettisia korjausehdotuksia?

Arvoisa puhemies! Tämä meidän taantuva länsimainen elämäntapamme tuottaa kaikennäköisiä elintasosairauksia, ja tämä ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen elintasosairaus. Sen taudinkuvan ytimessä on eläminen yli varojensa, ja sen laihdutuskuurin ainut keino on vähentää sitä yli varojen elämistä. Nyt tässä tullaan sopimaan eräänlaiset tavoitteet tälle kyseiselle laihdutuskuurille. Tavoitteet on hyvä olla olemassa, mutta ne ovat vasta alku. Tarvittaisiin niitä keinoja, joilla päästään niihin tavoitteisiin, ja konkreettisia askeleita, joilla se yhteiskunnallinen ylipaino vähenee. Suomessa tätä vaikeuttaa se, että olemme olleet kykenemättömiä luomaan kasvua. Tässä eduskunnassa jonkin aikaa istuneena olen hieman pessimistinen näiden keinojen löytymisen suhteen. Monesti käy niin, että varsin oikealtakin laidalta salia alkaa kuulumaan puheenvuoroja, että jostain on kerta kaikkiaan mahdotonta säästää, kun pitäisi käydä säästämään. Ei se kuitenkaan mitään mahdotonta ole, kun on vain halua miettiä sitä, mikä on yhteiskunnan perustehtävä ja perustoiminto ja mikä ei sitä ole. Sitä ei ole esimerkiksi rahan antaminen ulkomaille, eikä kaiken mahdollisen tekeminen veronmaksajien laskuun ja tuella.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että oppositio on kehittynyt tällä kaudella. Nimittäin se keskustan tyhjä paperi, jonka te kiikutitte hallitustunnustelijalle, on nyt kierrätetty ja sen eteen on laitettu otsikko SDP:n säästölista. Se on aivan yhtä tyhjä. Kun tuolta oppositiosta kaipailtiin Trumpin pelikirjan perään, niin olisipa Suomellakin Trumpin pelikirja. Kyllä USA:n talous porskuttaa aivan toisella tavalla kuin Suomen talous tällä hetkellä. [Välihuutoja] Meillä voisi olla paljon opittavaa näistä ajatuksista, mitä sielläkin on sovellettu. Esimerkiksi meidän julkinen sektorimme on suhteessa liian raskas, ja se ei tule kevenemään näillä toimilla, mitä nyt ollaan tekemässä. Esimerkiksi jos Opetushallituksen lopettamisen kaltainen toimenpide ei etene mihinkään, niin emme me tule saamaan julkista sektoriamme pienenemään tulevaisuudessa, [Antti Kurvinen: Olispa persut hallituksessa!] jollemme pysty tekemään rakenteellisia muutoksia valtionhallinnossa ja muuttamaan siellä oleellisesti toimintoja. Meidän ilmastotoimemme ovat aivan liian kunnianhimoisia muuhun Eurooppaan verrattuna. Meidän on pakko tinkiä niiden tasossa. Säästämme sieltä miljardeja, [Välihuutoja] että saamme rahaa puolustukseen ja velan menojen kattamiseen. [Timo Harakka: Olisipa teillä valta! — Laura Huhtasaari: Niin meillä onkin, ja näitä me tehdään!]

Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Kaikkosen listalta jäi vielä puuttumaan syyllisistä tämä keskustan tyhjä paperi. Se kannattaa lisätä sinne listaan. En tiedä, paljonko puheaikaa pitäisi oppositiolle tässä salissa antaa, että sieltä puheenvuorojen seasta tulisi yksikin ratkaisu tai vaihtoehto. Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys, erityisesti huomioiden, että seuraavalla kaudella todellakin se kymmenen miljardia sieltä tarvitsisi leikata lisää. Kuulisin mielelläni niitä vaihtoehtoja, mitä oppositiolla on tähän esittää. No, minä aloitan. Tässä sekä oppositiolle että osalle hallitusta ratkaisu ja vaihtoehto: lähtekää perussuomalaisten järkilinjalle vaatimaan ilmastotoimien peruuttamista tai viivästyttämistä. Aika paljon tätä järjenkäyttöä me saimme jo hallitusohjelmaan mukaankin, vaikkapa tämän teidän hallituksenne päättämän jyrkän jakeluvelvoitteen nousun taittamisen ja satojen miljoonien kilpailukykyedun suomalaiselle logistiikalle sitä kautta. Tukekaa siis näitä meidän esityksiämme, niin että saadaan taloutta pelastettua ilman, että se haittaa varsinaisesti yhtään mitään.

Arvoisa puhemies! Kun täällä salissa välillä kuuluu näitä kauhistelevia huutoja leikkauksista, niin ihmettelen hieman tätä, että kun seuraavan hallituksen — me kaikki tiedämme — täytyy säästää vähintään saman verran kuin tämä hallitus on säästänyt, ehkä jopa enemmän, niin mistähän löytyvät eväät näihin säästöihin nykyisiltä oppositiopuolueilta. Ei ole oikein kuulunut tässä keskustelussa sellaisia eväitä. Keskusta sanoo, että tuplataan talouskasvu. No, minä sanon, että kielletään rikollisuus ja laitetaan työttömät töihin. Nämä ovat vähän samantyyppisiä toimia. [Ben Zyskowicz: Ei kun triplataan talouskasvu!] — Oliko se kolminkertaistaminen? Kotitalousvähennystä täällä julistetaan suureen ääneen. Kuitenkin on todettu, että se on varsin toimimaton verotuki. [Mikko Savola: Käsittämätön lausahdus!] On mielenkiintoinen tämä väite siitä, että on rahan kaatamista jonkun taskuun, kun ihmisiltä otetaan vähemmän heidän omista rahoistaan. Onko teidän mielestänne tilanne se, että ihmisen omaisuuden omistaa valtio ja ihminen itse saa valtiolta sen rahan, jonka itse omistaa? Tämä ajatushan on sosialismia. Minä periaatteessa kannatan ainoastaan kaivosveroa, ja se nousee toista kertaa tämän hallituksemme aikana.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma kertoo hallituksen talouspolitiikan ison linjan tuleville vuosille. Me teemme määrätietoisesti työtä talouden suunnan kääntämiseksi parempaan päin. [Vasemmalta: Ei näytä siltä!] Vastuullinen taloudenpito ja liikenne- ja turvallisuuspanostukset ovat oikeaa politiikkaa, kuten myös veronkevennykset siellä, missä ne tehoavat. Me perussuomalaiset pidämme erityisen tärkeinä hallituksen uusia lisäpäätöksiä pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin painottuvista verojen alennuksista. Vastaavasti menoleikkaukset esimerkiksi kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat olleet oikein kohdennettuja toimia. Lähivuosien merkittävin menojen kasvu tapahtuu puolustusmenoissa. Hallitus on päättänyt nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 29 mennessä. Meidän on välttämätöntä entisestään vahvistaa puolustuskykyämme ja pelotetta ulkoista uhkaa vastaan. Puolustuksesta emme voi tinkiä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Siinä on kyse maamme alueellisen koskemattomuuden, itsenäisyyden ja suomalaisen elämäntavan turvaamisesta. Suomessa on paljon puolustamisen arvoisia asioita. Yksi sellainen on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi on ja sen tulee olla maa, jossa voi tehdä työtä ja työllistää, perustaa perheen ja toteuttaa itseään. Oppositiopuolueet ovat median välityksellä ja avustuksella esittäneet väitteitä, että hallitus pyrkisi heikentämään hyvinvointivaltiota. [Vasemmalta: Oho!] Tämä on vahingollista populismia ja kaukana totuudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin panostetaan vuosittain lisää miljardeja. Koulutus on toinen iso panostus yhteiskunnalta. Suomessa jokainen kansalainen pidetään jatkossakin mukana yhteisessä veneessä. Hyvinvointivaltio on vahva tulevaisuudessakin. Kuitenkin hyvinvointi ja holhoaminen ovat kaksi eri asiaa. Meidän on uskallettava puhua siitä, kuinka laajan holhousvaltion tarvitsemme. Antaisimmeko sen sijaan kansalaisille nykyistä enemmän vapautta päättää omasta elämästään ja omasta rahankäytöstään sen sijaan, että verottaja vie jopa yli puolet pois palkasta ja valtio ohjaa rahoja kohteisiin, jotka eivät millään mittarilla ole välttämättömiä? Täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: mitkä ovat valtion ydintehtäviä, jotka täytyy turvata, ja toisaalta, mistä on varaa säästää. Meidän perussuomalaisten mielestä hyvinvointivaltion palvelut pitää turvata ensisijaisesti Suomen kansalaisille. Hallituksen tekemät mittavat maahanmuuttopolitiikan kiristykset osaltaan vähentävätkin maahanmuutosta aiheutuvaa julkisen talouden kuormaa. Arvoisa puhemies! Maailmassa eletään erittäin epävarmoja aikoja. Haasteita aiheuttavat Venäjän käymä hyökkäyssota sekä globaali kauppasota. Onneksi näkyvissä on kuitenkin myös käännettä parempaan. Investoinnit ovat kasvussa, asuntorakentaminen elpymässä, kansalaisten ostovoima vahvistumassa, ja työllisyydenkin ennustetaan nousevan. Nostan tässä kuitenkin esiin kaksi keskeistä virhettä, jotka aiemmat hallitukset ovat tehneet. Ne ovat eurovaluutta ja ilmastolaki. Euroon liittymisen myötä Suomelta on puuttunut oman rahapolitiikan tarjoama jousto negatiivisen talouskehityksen oloissa. Muilla Pohjoismailla on käytössään oma valuutta, ja sen näkee niiden taloudesta. Ruotsissa marginaaliverojen kevennys [Hälinää — Puhemies koputtaa] oli kannattava taloustoimi. Myös Suomessa hallituksen tekemillä veronkevennyksillä tähdätään talouskasvuun ja lisäverotuloihin. Suomessa kuitenkin tarvittaisiin itsenäistä rahapolitiikkaa tukemaan hallituksen vero- ja työmarkkinapolitiikkaa. [Aki Lindén: Onko hallituksen linja tämä?] Euro on kiistatta ollut haitallinen Suomen kilpailukyvylle, ja se on yksi keskeinen syy liki 20 vuotta Suomessa jatkuneelle nollakasvulle. Nämä asiat huomioiden onkin käsittämätöntä, että oppositio vastustaa käytännössä kaikkia toimia, joilla hallitus on pyrkinyt lieventämään eurosta Suomelle aiheutuvaa heikkoa kilpailukykyä ja parantamaan kilpailukykyämme siihen suhteutettuna. Toinen aiemman hallituksen virhe oli Suomen sitominen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän täytyisi joko romahduttaa hakkuut eli Suomen talouden selkäranka tai merkittävästi nostaa asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksia suomalaisille. Tämä ei meille perussuomalaisille käy, ja onneksi hallitusohjelmassa onkin tästä selvät kirjaukset. Arvoisa puhemies! Uskon ja toivon, että oppositiopuolueet lopulta tulevat perussuomalaisten järkilinjalle keskeisissä asioissa, aivan kuten ne ovat tulleet monessa muussakin asiassa, [Veronika Honkasalo: Perussuomalaisten järkilinja!] aina koulujen kännykkäkiellosta jalkaväkimiinojen palauttamiseen. Nythän näitä tuntuvat kaikki kannattavan. Toivon myös, ettei tässä salissa kuultaisi tänään vaikkapa, että yhteisöveron lasku on väärin. Suurin oppositiopuolue SDP on itse hallituksessa ollessaan laskenut merkittävästi yhteisöveroa, ja keskusta on omassa kasvupaperissaan esittänyt sille vielä tätäkin suurempaa laskua. [Antti Kaikkonen: Rakennemuutosta!] Pysykäämme siis rehellisyydessä ja kantakaamme yhteinen vastuu Suomesta ja suomalaisista.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä välikysymys hieman arvoton näytelmä oppositiolta. Ensin rakennellaan tuollainen keinotekoinen kuvio, että joitakin tietoja halutaan ennen vaaleja. [Välihuutoja vasemmalta] Miksi ne halutaan ennen vaaleja? Koska ne halutaan käyttää vaalikampanjan välineinä. Te marssitatte tuonne pönttöön [Hälinää — Puhemies koputtaa] puhumaan pormestariehdokkaan toisensa perään. Yrittäisitte nyt edes vähän teeskennellä, että te ette tee tässä vaalikampanjaa. Mutta nyt jos ajattelemme, että oppositio saisi vallan, niin mitä sitten tapahtuisi? Minua pelottaa se. Olen tuossa saanut listanne, jossa kerrotaan kymmenistä lakkautuksista vuodeosastoille, synnytysten keskittämisistä, akuuttiosastojen lopetuksista, ties mistä ympäri tämän maan hyvinvointialueita, [Suna Kymäläinen: Kukahan se sitä sairaalaverkkoa karsi? — Veronika Honkasalon välihuuto] joissa ovat vallassa keskusta ja sosiaalidemokraatit, ja nämä perustuvat hyvin paljolti niihin rahoituspäätöksiin, joita itse teitte edellisessä hallituksessa. Nyt te syytätte hallitusta näistä päätöksistä. Te vaaditte lisää aikaa alijäämien kattamiseen — ette kerro, millä rahalla se tehdään. Kyllähän oppositiosta voi mitä tahansa riekkua, mutta ei tämä ole yhtään uskottavaa. En usko, että myöskään suomalaisten mielestä. [Krista Kiuru: Tämä ei ole millään tavalla uskottavaa!]

Arvoisa puhemies! Tuohon keskusteluun pakotteista ja Venäjän asemasta sanoisin, että vaikka nyt ehkä sanommekin, että tähän ei ole nopeasti tulossa muutosta, niin olisi kuitenkin viisautta omata jonkinlainen B-suunnitelma sen varalta, jos Euroopan maat eivät olisikaan hankkiutuneet kuitenkaan eroon itäisen kaasun riippuvuudesta ja alkaisivat käyttämään sitä kaasua varsin pian uudestaan rauhan tai tulitauon tultua. Ehkä laajemmin tästä EU-politiikasta kaksi asiaa, jotka olisi syytä muistaa: Strategisen riippuvuuden vähentäminen Kiinasta ja Venäjästä ei saa unohtua nyt tässä tilanteessa, kun USA:n hallinto toimii niin kuin toimii. Eli se perusfundamentti ei ole muuttunut mihinkään, että meidän täytyy päästä eroon Kiinan ja Venäjän riippuvuudesta. Se tulee käytännössä tarkoittamaan sitä, että meidän täytyy ottaa hieman takapakkia ilmastopolitiikassa niin Suomen tasolla kuin EU:n tasolla ja keskittyä siihen, että saamme näitä kriittisiä mineraaleja muualtakin kuin Kiinasta tai Kiinan välittömästi hallitsemista resursseista. Tämä on sellainen asia, joka täytyy pystyä huomioimaan — myös se, että kehitysapu sidotaan geopolitiikkaan ja vastikkeellisuuteen, ja se, että muuttoliikkeeseen pystytään vastaamaan. Nämä toimet, mitkä EU:ssa nyt ovat käynnistyneet siinä, [Puhemies koputtaa] että tämä länsimaisia yhteiskuntia rapauttava muuttoliike saadaan hallintaan, ovat hyviä, mutta Suomen täytyy tukea niitä entisestäänkin.

Arvoisa puhemies! Kun sanotaan, että jonkun yli ei voi puhua, niin se näyttää tarkoittavan sitä, että jonkun yli on jo, juuri äsken, puhuttu syystä, että sen ylitse voitiin puhua. Tämä Euroopan oma puolustus olisi pitänyt saada aikaan jo vuosikausia sitten. Nyt on korkea aika sen eteenpäinviemiseksi. Se ei vaadi yhteisvelkaa, vaan se vaatii sitä, että jokainen maa huolehtii omista velvoitteistaan, 2 prosentin bkt-osuudesta. Realismia on se, että kun puolustus on kerran ajettu alas, sen rakentaminen uudestaan pystyyn tulee viemään oman aikansa, vuosikausia. Siitä on helppo olla samaa mieltä hallituksen linjan kanssa, että EU:n pitää päästä eroon tästä järjettömästä sääntelystä. Eli nyt tällaisessa tilanteessa ei ole aikaa pyöritellä niitä pullonkorkkeja, eikä ole varsinkaan aikaa valmistella mitään lyijyammuskieltoja keskellä turvallisuuspoliittista kriisiä. Me Suomena emme saa unohtaa yhteistyötä myöskään USA:n suuntaan kahdenvälisesti. Se tulee vastaisuudessakin olemaan merkittävin yksittäinen turvallisuuspoliittinen liittolaisemme. On myös varauduttava tilanteisiin, joissa nämä pakotteet eivät tule toimimaan haluamallamme tavalla, vaan kaasu alkaa taas virrata itärajan yli Eurooppaan.

Arvoisa puhemies! Tuossa puolustusministeri käyttikin pitkälti sen puheenvuoron, minkä itse ajattelin käyttää nimenomaan tästä, että tässä puolustuspolitiikassa nyt olisi syytä pitää pää kylmänä, eli ei lähdetä nyt hötkyilemään päivänpolitiikkaa tähän asiaan. Täytyy muistaa, missä me sijaitsemme ja mikä meidän asemamme on. Meidän rajanaapurimme on Venäjä, tulee aina olemaan, ja se on ainut meidän uskottava sotilaallinen uhkaajammekin. Meidän puolustuksemme perustuu aina vahvaan omaan puolustukseen. Ainut, mikä tässä on muuttunut, on se, että nyt olemme Naton jäsen ja meillä on myöskin puolustusliiton turvatakuut ja USA:n kanssa kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus. Nämä ovat ne isot asiat, mitkä ovat muuttuneet, ja näiden mukaan meidän pitää elää. Kun puolustuspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat perinteisesti olleet tällainen yhteisymmärryksen asia eduskunnassa, niin olen vähän huolissani siitä, että oppositiosta nyt otetaan irtiotto ja käydään arvostelemaan näitä meidän peruslinjauksiamme. Kyllä media ja eräät europarlamentaarikot pitävät meidän puolestamme huolen huutelemisesta näistä asioista julkisuudessa. Eikö meidän täällä eduskunnassa olisi tärkeämpää välttää spekulaatiota, rauhoittua hieman ja yrittää katsoa näitä asioita pitkässä juoksussa — ja hankkia jalkaväkimiinat takaisin?

Arvoisa puhemies! Eräs mahdollinen tekijä tämän talouden hieman alavireisen suhdanteen takana saattaa olla sekin, että ay-liike opposition yllyttämänä kapinoi poliittisilla lakoillaan kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan ja aiheutti miljardin vahingot maamme taloudelle. Mikä on ollut mahtanut olla sen työllisyysvaikutus? Ja uutta lakkoa on käynnissä ja käynnistymässä. Siinä pelissä suomalainen ei tule voittamaan. Mutta on eräs ilmiselvä ratkaisu, joka meillä olisi tähän taloudelliseen tilanteeseemme, nimittäin Suomen ilmastotavoitteet, jotka ovat 15 vuotta muuta EU:ta tiukemmat. Me tavoittelemme hiilineutraaliutta merkittävästi nopeammin. Se tavoite ei tule toteutumaan, sen näemme jo nyt, ja siihen pyrkiminen vahingoittaa vakavasti kansallista etuamme ja kilpailukykyämme. Evästänkin hallitusta, että korjataan tämä kohtuuton tavoitetaso muun EU:n tasolle ja parannetaan sillä kilpailukykyämme. Olemme jo tehneet tarpeeksi tässä kohtaa.

Arvoisa puhemies! Hallituskausi lähenee puoltaväliään. Paljon on tehty, mutta paljon vielä riittää tekemistä. Suomessa oli liian pitkään jätetty tekemättä välttämättömät uudistukset, ja siitä syystä elettiin jatkuvasti yli varojen. Oli peruutettu jokainen etäisestikin säästöjä muistuttava päätös, kuten Helsingin Sanomat osuvasti Marinin hallituksesta otsikoi. Suomalaisessa politiikassa on vihdoin ja viimein alkanut tolkullisuuden aika punavihreän höperyyden jälkeen. [Vasemmalta: Siltä on näyttänyt!] Paljon työtä jää myös tuleville vaalikausille. Suomen talouden ongelmia ja lainsäädännön epäkohtia ei ehdi millään vielä korjata parissa vuodessa. Arvoisa puhemies! Me, Perussuomalaiset, olemme aina olleet turvallisuuspuolue. Hallitus vahvistaa niin ulkoista kuin sisäistäkin turvallisuutta. Viime viikolla annettiin esitys venäläisten kiinteistökauppojen täyskiellosta. Perussuomalaiset olivat ajaneet tätä pitkään. Ajoimme myös silloin, kun kiinteistökauppojen riskeistä puhuminen leimattiin melkein kaikissa muissa puolueissa rasismiksi. Me olemme myös ensimmäinen puolue, joka Suomessa on tiedostanut maahanmuuttopolitiikan turvattomuutta ja kustannuksia lisäävät epäkohdat. Sellaiset epäkohdat, jotka ovat tavallisille kansalaisille olleet kylläkin ilmiselviä koko ajan. Niinpä hallitus on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnytkin lukuisia maahanmuuttopoliittisia uudistuksia, joiden myötä on menty pohjoismaiselle järjen linjalle, jossa kansallinen etu otetaan keskiöön. [Eva Biaudet: Ja missä näkyvät tulokset!] Ja lisää tulee. Tänä vuonna on tulossa lisää tärkeitä maahanmuuttopoliittisia hallituksen esityksiä. Muun muassa kansalaisuuslakiin tuodaan toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä sekä kansalaisuuskoe. Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan, ja pysyvien oleskelulupien ehtoja kiristetään. Myös kriminaalipolitiikassa on tehty täyskäännös kohti kansan oikeustajun suuntaa. Esimerkiksi ensikertalainen voi jatkossa olla vain kerran, ja taposta on tehty vanhentumaton rikos. Pakkoavioliitot on saatu rikoslakiin. Tänä vuonna edelleen kiristetään katujengirikollisuuden sekä ampuma-aserikollisuuden sanktioita. Lisäksi valmistellaan varmuusvankeutta, jonka seurauksena yhteiskunnalle todennetusti vaaralliset henkilöt eivät pääsisi enää vapaalle. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus lienee Suomen historian autoilumyönteisin hallitus. Polttoaineveroa on jo kertaalleen reippaasti laskettu, ja edessä on vielä 100 miljoonan euron lisävähennys. Muistetaan myös vanhempaan autokantaan painottuen tehty ajoneuvoveron kevennys, ja tietysti keskustan siunaaman järjettömän jakeluvelvoitteen nousun loiventaminen. Tiestöä kunnostetaan urakalla myös tänä kesänä. Teihin on jo saatu kaikkinensa 570 miljoonan euron lisäpanokset, joista 200 miljoonaa toteutuu tänä vuonna. Liikennepuolella tapahtuu muutakin, kun taksilaki viimein korjataan kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi. Arvoisa puhemies! Koulutuspolitiikka on viime aikoina ollut paljon otsikoissa. Onkin hyvä kerrata kaikkea sitä, miten hallitus on vahvistanut peruskoulua. Peruskoulun rahoitusta lisätään 200 miljoonalla vaalikauden aikana. Oppimisen tukea on uudistettu. Kännyköiden käyttöä rajoittava lainsäädäntö on nyt eduskunnassa, ja toteutukseen tulee perussuomalaisten pitkään ajama oppimistakuu, jolla pyritään varmistamaan, että peruskoulusta ei pääse ilman aidosti riittävää osaamisen tasoa. Ilman näitä perustaitoja nuoret eivät selviä jatko-opinnoista, saati työelämästä, ja työhönhän koulun kuuluu valmistaa. Arvoisa puhemies! Mainitsen vielä muutamia tärkeitä tänä vuonna tulevia hallituksen esityksiä ja valmistelussa olevia asioita: Säädetään laki, että kunnat eivät voi myydä vesihuoltoa yksityisille. Carunan kokemuksista monopolien myynnissä on opittu. [Vasemmalta: Takki kääntyi!] Metsästyslakia muutetaan, jolloin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Hallitusohjelman kirjauksia ampumaratojen määrän lisäämisestä edistetään. Kansallinen turvallisuus on tärkeää meille. Keväällä annetaan teollisuuspoliittinen selonteko, jossa linjataan uutta sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä muistuttaa, että kaikki lopulta lähtee vahvasta julkisesta taloudesta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on vaakalaudalla, jos velkaantumiskehitystä ei saada hallintaan ja työllisyysastetta merkittävästi nostettua. Kansalaisten ostovoimaa on välttämätöntä parantaa, kuten hallitus on toimillaan tehnytkin. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Miksi te olette heikentäneet sitä?] Olemme viime hallituskaudelta ja vaihtoehtobudjeteista voineet todeta, että oppositiossa olevilla puolueilla ei ole eväitä talouden tasapainottamiseen. Tarjolla olisi vain lisää veroja ja puheita säästöpäätösten perumisesta. Niitä tulemme varmaan tänäänkin kuulemaan. [Antti Kaikkonen: Puhutaan vaan lisätyistä veroista!] Perussuomalaisille tällainen vastuuton vasemmistopolitikointi ei käy. [Mika Lintilä: Olipa visionäärinen puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Honkonen teki tuossa nyt väärän todistuksen lähimmäisestä, elikkä tämä keskustelu meni kyllä niin, että olikohan sosiaalidemokraattien ryhmästä, kun käytiin tätä asiaa rinnastamaan keskenään, elikkä sanottiin, että nyt kun tässä tällainen sydämetön panostus tehdään ampumaratoihin sen sijaan, että pistettäisiin päivystyksiin rahaa, niin eikö hallitus voisi perua tämän. Se keskustelu oli tämän luonteinen, elikkä nämä ampumaradat ja päivystykset eivät suinkaan olleet minun rinnastukseni, vaan päinvastoin torjuin tätä analogiaa omassa puheenvuorossani.

Arvoisa puhemies! Kyllähän edustaja Honkoselle sanoisin, että hyvää poliittista retoriikkaa ja heittoja kannattaa arvostaa yli hallitus- ja oppositiorajojenkin. Tosiaan tässä tuli esille, että kyllähän me tiedämme, että oppositio ja SDP ovat vastustaneet useita asioita tässä salissa, [Antti Kurvinen: Entäs sairaalat, sairaalasotku?] se on tullut erittäin selväksi. Mutta kuten useita kertoja on todettu, niin te kuitenkin olette todellisuudessa hyväksymässä ne arvostelemanne asiat näissä omissa vaihtoehtobudjeteissanne. Te ette peru näitä sosiaaliturvan sopeutuksia, te ette peru työmarkkinatoimia. Eli te ette niitä todellisuudessa vastusta, te ainoastaan sumutatte äänestäjiä, kansaa, väittämällä, että te vastustatte niitä, mutta ette todellisuudessa tee eduskunnassa esityksiä, joilla te tulisitte ne kaatamaan. [Välihuutoja vasemmalta] Samaa sanoisin näistä teidän budjettipuheistanne: Te nakerratte eduskunnan arvovaltaa jatkuvasti arvostelemalla eduskunnan jakovarojen käyttöä. Te ette esitä vaihtoehtoja jakovarojen käytölle, vaan te ainoastaan arvostelette sitä. Teidän omassa vaihtoehtobudjetissanne pistetään 50 miljoonaa euroa lisää kehitysapuun. Otettaisiinko sieltä nyt vaikka ne rahat sen sairaalaverkon pelastamiseen?

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille tiedoksi, että eduskuntahan tämän jakovaran käytöstä päättää, ja käsittääkseni tekään ette ole esittäneet muutoksia tämän eduskunnan jakovaran käyttämiseen. Ja kun edustaja Malm puhui Etelä-Karjalasta, että siellä joudutaan säästämään ammattikoulutuksesta, niin kyllä, useissa maakunnissa ympäri Suomea joudutaan säästämään monista ikävistä asioista, kun te ette tehneet asioita ajoissa. [Antti Kurvisen välihuuto] Kun taas tämä puhe ampumaradoista ja sairaaloista kuulostaa mielestäni enemmänkin puurojen ja vellien sotkemiselta. Tosiasia on se, että ampumaratoja tarvitaan muun muassa siihen, että on ihmisiä harventamaan 41 000 hirveä joka syksy ja on reserviläisiä harjoittelemassa maanpuolustusta varten. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Ette tekään ilmeisesti ole vaatimassa näiden sairaaloiden pelastamista esimerkiksi tinkimällä kulttuurilaitoksista, jotka pyörittävät kulttuuripalveluita yhteiskunnan velkarahalla, tai ulkomaille maksetuista tuista, niistä te ette ole esittämässä. Miksi te väheksytte metsästystä ja maanpuolustusta enemmän kuin näitä asioita?

Arvoisa puhemies! Minä kyllä puolustaisin eduskunnan mahdollisuutta kohdentaa harkittuihin kohteisiin hieman tukia tässä valtiovarainvaliokunnan budjetissa. Sieltä on löytynyt monia hyviä kohteita, monia tärkeitä tieliikennehankkeita, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] monia pieniä ampumaratahankkeita, jotka ovat tärkeitä maanpuolustuksen ja metsästyksen kannalta. Näitä kohteita löytyisi enemmänkin. Nyt tällä pienellä rahalla, mitä siellä on ollut jaettavissa, löytyi nämä kohteet. Olisi hyvä, jos rahaa olisi enemmänkin jakaa, mutta ymmärrämme talouden realiteetit. Mutta kun oppositio ei pysty isoissa asioissa esittämään järkeviä vaihtoehtoja, niin ei se kyllä pysty pienissäkään. Hallitusohjelman helpoin leikkaus oli omasta mielestäni kuntien ilmastovelvoitteiden poistaminen, pari ykkösmiljoonaa pois sieltä ilmastovelvoitteista. Kun ajattelin, että tämä menee helposti läpi, niin eikö tässä, kun tämä tulee eduskunnan saliin, ala valtava huuto opposition taholta, että nyt se ilmaston lämpeneminen ei voi pysähtyä, kun kunnat eivät enää tee Suomessa ilmastosuunnitelmia. Jos ilmapiiri on tällainen, niin miten ihmeessä me voimme säästää mistään yhtään mitään? Ei ole ihmekään, että Helsingin Sanomat otsikoi, että Marinin hallitus ei ole pystynyt yhteenkään säästöltä vaikuttavaankaan toimenpiteeseen. [Suna Kymäläisen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Nyt on hieno päivä tässä syksyssä. Koko syksy on huudettu opposition toimesta, ja nyt pitäisi löytyä vastauksia siihen omaan huutoon, eikä niitä vastauksia kyllä todellakaan löydy. SDP:n vaihtoehtobudjetin tulopuoli on osittain hyvin epäuskottava. Siellä muun muassa leikataan 100 miljoonaa harmaasta taloudesta. Osoittakaa minulle valtion budjetissa se momentti, missä on 100 miljoonaa leikattu harmaasta taloudesta. Siitä, että te olette vaatineet jakeluvelvoitteen laskun perumista, [Välihuuto vasemmalta] tulee satojen miljoonien vajaus ostovoimaan ja tulonmuodostukseen yrityksille, ja te ette ole huomioineet sitä millään tavalla. Tästä huolimatta te ette ole peruneet soten kustannusten tasaamista. Isossa kuvassa te ette ole esittäneet alijäämän kattamista, siihen rahoitusta. Te siis hyväksytte käytännössä hallituksen sote-ratkaisun ja te hyväksytte yleisen arvonlisäveron noston 25,5 prosenttiyksikköön, jotenka teidän kritiikiltänne tältä osin putoaa täysin pohja. Te hyväksytte kaikki työllisyystoimet — te ette ole esittäneet minkään niiden perumista — ja sosiaaliturvaleikkaukset. Mikä on teidän vaihtoehtonne? Ei sitä oikeasti ole. [Ben Zyskowicz: Räsäsen selitys oli ala-arvoinen!]