Mauri Peltokangas

Arvoisa herra puhemies! Tulin vielä muutaman asian kanssa tänne puhujanpönttöön. — Otan esimerkiksi vielä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta valtuutetun mieleiset, hyvät uutiset ja mielestäni pimeän rajamailla olevat vaatimukset: Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että Suomi on nyt monimuotoisempi kuin koskaan aikaisemmin ja yhä useammalla meistä on mahdollisuus tuoda esiin valtaväestöstä poikkeava uskonto tai identiteetti. No, olen lukenut kertomuksen, ja mieleeni hiipiikin, että sinä tulevana päivänä, jota tosin en toivo, jolloin suomalainen kristitty on vähemmistöä omassa maassaan ja islam tahi joku muu uskonto valtavirtaa, taputtaako yhdenvertaisuusvaltuutettu iloisena käsiään. Siltä kertomus vaikuttaa, että taputtaa. Toivon, että ymmärtää juhlien olevan siinä kohtaa ohi, nimittäin voidaan kysyä: monessako islamilaisessa valtiossa on yhdenvertaisuusvaltuutettu? Ihan kaverin puolesta tässä tämän asian vain kyselen. Arvoisa puhemies! Valtuutettu tuo kertomuksessaan esiin myös sellaisen asian, että poliisin olisi lopetettava kolmansista maista tulleiden henkilöiden tarkastaminen ja että kohdennetuilla toimenpiteillä tulee varmistaa etnisen profiloinnin kiellon noudattaminen. Siis tämähän tarkoittaa sitä, että poliisin on lopetettava vähänkään erinäköisen ihmisen tarkastaminen missään. Mitähän ihmettä? Eli valtuutettu toivoo — tai siis toivooko? — että kolmansista maista tulevat keppostelijat on jätettävä rauhassa anonyymeina keppostelemaan. Itse en pidä tätä järkevänä, vaan antaisin kyllä viranomaiselle ja poliisimiehelle oikeuden tarkastaa kenet tahansa ihonväriin katsomatta milloin tahansa tuolla, jos vähänkin epäilystä on, että keppostelu on lähellä. Siis tämä yhdenvertaisuusvaltuutetun jorina on niin jäätävän selvää vihervasemmistolaista poliittista jargonia kuin vain olla voi, ja en voi ymmärtää sitä, verovaroin toteutettuna. No, mennään eteenpäin: Itärajalta valtuutetun mielestä pitää turvata kaikille pääsy turvapaikkaprosessiin, ja ehdoton palautuskielto on turvattava Suomen itärajalla. Syyksi tähän valtuutettu sepostaa, että palautuksia ei tule tehostaa siten, että vaarannetaan palautettavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. No, itse huomauttaisin, että palautettavalla ei tule olla mitään oikeuksia Suomessa. Syy palautukseen on aina selvitetty viranomaisten toimesta, ja tulija on Suomessa laittomasti. Siispä valtuutetun laittomasti maassa oleville eli rikollisille vaatimat perusoikeudet ovat mielestäni käsittämätön vaade. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii tietenkin myös, että valtioneuvoston tulee laatia kokonaisvaltainen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma — kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma. Kyllä, arvoisat kuulijat, näin sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu, että valtioneuvoston tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin, tai ainakin jossain vaiheessa. Siis kokonainen poliittinen ohjelma. Onko poliittisempaa ulostuloa koskaan missään kuultu tai kirjattu? No, nyt on, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta. Herää voimakas kysymys: kuuluuko valtuutetulle vasemmistolaisen politiikan tunkeminen kertomukseensa? Kyllä lentelee, kuulkaas, rakkaat kuulijat, kysymys- ja huutomerkkejä pohjalaisella täällä puhujanpöntössä. Voi elämän kevät. No, arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, että yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeinen tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään ja valtuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää, siis iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, niin me voimme todeta tästä listasta kohtien ikä, alkuperäisyys, kansalaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy perusteella, että eipä ole valtuutettu sormeaan heilauttanut selvän yhdenvertaisuusongelman kohdalla — puhun nyt takuueläkkeistä. Ulkomaalainen saa sen asuttuaan Suomessa kolme vuotta, kun Suomen kansalaiselta vaaditaan vuosikymmenet samaan. Missä on valtuutetun ohjaava käsi? No, ei tietenkään missään, kun vääryyttä vierestä katsoo kantasuomalainen. Ihmettelen tässä kohtaa ääneen kyllä, koska tässä on kyseessä täysin selvä välillinen syrjintä, joka siis tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan — siis näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan. Kuinka moni suomalainen eläkeläinen hyväksyy edellä mainitun eriarvoisuuden? No, enpä usko, että tykönään monikaan. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Heti aivan alkuun haluan kiittää yhdenvertaisuusvaltuutettua hienosta listauksesta, joka uuteen kertomukseen on sisällytetty. Viime vuosien aikana on tehty esimerkiksi seuraavat maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät muutokset, joita yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ikään kuin huonoina, minä pidän hyvinä. Arvoisa puhemies! Rajamenettely on otettu käyttöön, ja nopeutetun menettelyn käyttöä on laajennettu. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa on pienennetty. Turvapaikanhakua rajoittava määräaikainen poikkeuslaki on säädetty. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty, ja laiton oleskelu on määritelty. Turvapaikkaprosessista on muun muassa poistettu puhuttelupöytäkirjan läpikäynti. Paperittomien pääsyä terveyspalveluihin on rajoitettu. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu. Oleskelulupasääntelyä on uudistettu uusilla luvan epäämisen perusteilla ja henkilöllisyyden todentamista tiukentamalla. Työntekijän oleskeluluvalle on asetettu palkkaraja. Työntekijän oleskelulupaan on liitetty työttömyyttä koskeva kolmen tai kuuden kuukauden sääntö. Kansainvälisen suojelun oleskelulupien pituutta on lyhennetty. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä on tiukennettu. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan kolmessa lakihankkeessa. — Siinäpä monta hyvää uudistusta pähkinänkuoressa. Puhutaanpa sitten hieman kertomuksesta. Arvoisa herra puhemies! Tällaisena aikana, mitä Suomessa tällä hetkellä eletään, vaatii yhdenvertaisuusvaltuutettu silmät kirkkaina, että itärajalle on avattava rajanylityspaikkoja. Mietin, että ei tämä voi olla todellista, mutta kyllä se vain on. Nähdäkseni tässä yhdenvertaisuusvaltuutettu pelaa suoraan Venäjän pussiin näillä lausunnoillaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös selkeästi kirjoittaa välineellistetystä maahanmuutosta vähättelevään sävyyn viittaamalla siihen ”niin sanottuna välineellistettynä maahanmuuttona”. Valtuutetun kannattaisi mielestäni kenties konsultoida turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ennen kuin päästää tällaisia sammakoita suussaan. Asiassa ei ole mitään kyseenalaistettavaa. Maahantulijat eivät ilmestyneet joukoittain rajoillemme sattumalta, ne tulivat sinne Venäjän järjestäminä. Voimassa oleva laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, joka hyväksyttiin eduskunnassa kiireellisenä, on siis vähättelyn aihe. Kyseistä lainsäädäntöä käsiteltiin laajasti eduskunnassa, ja se on nyt voimassa. Näihin syihin lyhyesti vedottuna minä lakkauttaisin koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kioskin heti tänään, jos ihan itse nyt saisin päättää. Käsittämätöntä, että tällaista vasemmistotyylistä tekstiä verorahoilla tuotetaan. Tästä on mielestäni neutraalin viranomaisen toiminta yhtä kaukana kuin Ivalo Helsingistä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Otti korvaani tuossa työhuoneella, kun kuuntelin keskustelua, ja siksi riensinkin tänne saliin sanomaan oman mielipiteeni. Tässä kun käsitellään yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta ja edustajat täällä ansiokkaasti tuovat esille omia mielipiteitään kyseisestä kertomuksesta, niin on aika pöyristyttävää, että joidenkin puolueiden jäsenet yhdenvertaisuuden nimissä olisivat tukkimassa kansanedustajan suuta täällä. Mitä yhdenvertaisuudesta ja mitä yhdenvertaisuusaatteesta ja sen jalosta ylläpitämisestä tämä kertoo esimerkiksi vihreiden osalta? Tämähän on aivan pöyristyttävää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kollegan suuta tukitaan täällä, kun parlamentaarisesti käsitellään asioita. En oikein saa koppia nyt. Onko niin, että käsikassara, jota tässä luemme, on niin arvokas paperi, että sen johdosta jopa tukitaan parlamentaarisesti äänestyksellä tähän saliin valittujen edustajien suut? Voi aikoja, voi tapoja. — Kiitos. [Sanna Antikainen: Se on sitä vasemmistolaista yhdenvertaisuutta!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Lyhyt vastaus: meillä sekä valiokunnassa että — sataprosenttisen varmasti tiedän tämän — myöskin poliisissa kunnioitetaan sekä nais- että miespoliisiosaamista. Lause on tuolla tuollaisenaan varmaan historiallisista syistä, mutta tämä vastaukseksi tähän muuten hyvään kysymykseen. Tässä tietenkin kiitän jälleen kerran valiokuntaa erinomaisesta työstä. Tässä on se lopputulos parhaimmillaan, että mietinnöt ovat yksimielisiä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse poliisin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentamista koskevan toimivaltuuden selkeyttämisestä poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Poliisilla on ehdotetun sääntelyn mukaan oikeus laajentaa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa sellaisten rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, joiden perusteella poliisilla on muutoinkin oikeus käyttää kyseistä toimivaltuutta. Muutoksilla täsmennetään jo voimassa olevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa muiden rikostorjuntaviranomaisten eli Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Peitetoiminnan aineellisiin edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Käsiteltäessä aiemmin Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain muutoksia hallintovaliokunnassa kävi ilmi, että poliisilla ei nykyisin ole oikeutta tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamiseen, kun kyseessä on törkeä laittoman maahantulon järjestäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisilla on rikostorjunnan yleisviranomaisena ehdotetun sääntelyn myötä oikeus kohdentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa myös mainittuun rikokseen. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena etenkin vallitsevassa tilanteessa, jossa tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus on voimakkaassa kasvussa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet rikostorjuntatehtäviensä hoitamiseen myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimivaltuuksia koskeva sääntely on johdonmukaista muiden rikostorjuntaviranomaisten toimivaltuuksia koskevan sääntelyn kanssa. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n ja 4 momentin muuttamista niin, että myös siinä tarkoitettu yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentaminen on saatettava tuomioistuimen sijasta peitetoiminnasta päättäneen poliisimiehen ratkaistavaksi. Valiokunta tähdentää, että ehdotettu säännös vastaa tässä muodossa nykytilaa. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä todetuin muutoksin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän hyvästä keskustelusta tässä vaiheessa, ja kiitän eritoten hallintovaliokuntaa jälleen kerran ripeästä ja hyvästä sekä hyvin syväluotaavasta asiaan tutustumisesta. — Kävimmekin hyvää keskustelua nimenomaan näistäkin huolista, mitä sosiaalidemokraattinen ryhmä vastalauseessaan tuo. Tästä saatiinkin siellä vähän, kuten aina, hyvää lopputulostakin aikaan, eli muutimme hieman valiokunnan lopullista mietintöä siinä mielessä, että mietintöluonnoksessa oli ikään kuin vaade, että kun esimerkiksi peruutetaan tätä palvelua, niin tulisi olla riittävät digitaidot. Muotoiluksi tuli sitten se, ettei tarvita digitaitoja lainkaan, elikkä sen pitää mahdollistua myöskin tällaisille henkilöille. Edustaja Löfströmin ansiokkaaseen puheeseen sen verran, että valiokuntakäsittelyssä ei noussut esiin se, että Suomi.fi-tunnus olisi myös toisella kotimaisella kielellä. Itse en näe siinä mitään ongelmaa, ja voimme tämän varmasti jossain vaiheessa yhteisesti todeta, että miksi se ei voisi olla molemmilla kotimaisilla kielillä. [Mika Kari: Varför inte?] — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomi siirtyy hallitusohjelman mukaan asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä mahdollistetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin tiedoksiannot toimitetaan postitse, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Esityksellä tavoitellaan nykyistä tehokkaampia viranomaismenettelyjä, parempaa tuottavuutta ja paikkariippumatonta viranomaisasiointia. Ehdotetun lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili Suomi.fi, kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä kannatettavina. Sähköinen tiedoksianto voi parhaimmillaan edistää perusoikeuksien toteutumista ja helpottaa ihmisten asiointia viranomaisten kanssa. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin myös erityisesti yhdenvertaisuuteen ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Hallintovaliokunta käsittelee näitä riskejä mietinnössään varsin kattavasti. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Arvoisa rouva puhemies! Noin 2,5 miljoonaa henkilöä on ottanut viestinvälityspalvelun eli Suomi.fi-viestit vapaaehtoisesti käyttöönsä ja antanut suostumuksensa sähköiseen viestintään. Palvelun käyttöönotto edellyttää nykyisin, että henkilö lisää palveluun käytössään olevan toimivan sähköpostiosoitteen, joka pyydetään vahvistamaan. Jokaisesta viestinvälityspalvelutilille saapuneesta viestistä lähetetään ilmoitus tähän sähköpostiosoitteeseen. Jatkossa siis Suomi.fi-viestit-palvelun käyttöönotto tapahtuisi viranomaisaloitteisesti. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä rajauksena sitä, ettei tiliä avata henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu. Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin viestinvälityspalvelutilin kautta tapahtuvaan tiedoksiantoon liittyviä yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä. Riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin tosiasiallisiin mahdollisuuksiin käyttää palvelua ja vastaanottaa tiedoksiantoja sähköisesti. Riskit korostuvat erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden digitaalinen toimintakyky on alentunut mutta joille ei ole määrätty edunvalvojaa tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettua. Ehdotettu sääntely saattaa tosiasiallisesti edellyttää, että henkilön digikyvykkyys riittää Suomi.fi-viestien käytön lisäksi myös viranomaisten omien sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Henkilö ei myöskään välttämättä ole valmistautunut yleiseen Suomi.fi-viestien käyttöönottoon tunnistautuessaan asiointipalveluun. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta katsoo, että henkilöä, jolle viestinvälityspalvelutili avataan, tulee informoida tilin avaamisesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisuudesta pyytää palvelun sulkemista mahdollisimman selkeästi. Valiokunta korostaa, että riittävän selkeä informointi mahdollisuudesta tilin sulkemiseen on keskeistä henkilöiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamisessa. Tämä korostuu esimerkiksi niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät sähköisiä palveluja vain avustettuina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että riittävällä informoinnilla varmistetaan, että käyttäjä ymmärtää tilin avaamisen vaikutuksen ja sen, että viranomaisten tiedoksiannot toimitetaan hänelle jatkossa sähköisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei viestinvälityspalvelutilin avaamiseksi vaadita ehdotetussa sääntelyssä sähköpostiosoitteen tai muun sähköisen yhteystiedon antamista, kuten nykyisin. Henkilön on kuitenkin ennen tilin avaamista ilmoitettava sähköinen osoite tai tieto siitä, ettei anna sähköistä osoitetta. Valiokunta toteaa, että sääntelyä sovellettaessa on huolehdittava siitä, että henkilö varmasti tietää sen, että jättäessään ilmoittamatta sähköisen osoitteen hän ei saa ilmoituksia saapuneista viesteistä. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu sääntely mahdollistaa myös tekstiviestiherätteiden käytön. Tämän toiminnallisuuden kehittämistä palveluun ei ole kuitenkaan valmistelussa pidetty kustannustehokkaana ratkaisuna. Sähköpostiherätteen lisäksi käytössä on mobiilisovelluksesta toimitettava push-ilmoitus, joka vastaa selvityksen mukaan pitkälti tekstiviestiherätettä. Jos sähköisen osoitetiedon antaminen olisi tiliä avattaessa pakollista, sääntely tilin avaamisesta perustuisi tosiasiassa nykytilaa vastaavasti henkilön nimenomaiseen suostumukseen eikä tavoiteltu sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus toteutuisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi.fi-tiliä ei jatkossakaan avata käyttäjän sitä huomaamatta. Tilin avaaminen tapahtuu aina Suomi.fi-tunnistustapahtuman yhteydessä ja edellyttää käyttäjältä toimenpiteitä, millä pyritään varmistamaan se, ettei tiliä avata käyttäjän tietämättä tai niin sanotusti vahingossa. Valiokunta tähdentää, että menettelyn sähköisestä tiedoksiannosta kieltäytymiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta korostaa selkeän ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä muutoksen toteuttamisessa. Digi- ja väestötietovirasto on tiedottanut muutoksesta jo etupainotteisesti. Lain voimaantulon jälkeen käyttäjiä on tarkoitus tukea useilla saavutettavilla tavoilla, kuten video-ohjeilla. Neuvontaa on saatavilla myös Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelusta, jonka resursointia vahvistetaan muutosten voimaantulon yhteydessä. Valiokunta korostaa myös digituen merkitystä. Henkilö voi tehdä pyynnön Suomi.fi-tilin sulkemisesta heti sen jälkeen, kun tili on avattu. Se avataan ehdotetun sääntelyn mukaan kuitenkin tietyn ajan kuluttua uudelleen, jos henkilö asioi jossain sähköisessä viranomaispalvelussa. Hallintovaliokunta ehdottaa tätä määräaikaa pidennettäväksi puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Myöskään tilin uudelleen avaaminen ei tapahdu automaattisesti tai käyttäjän tietämättä vaan edellyttää käyttäjän aktiivisuutta. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sähköisestä asioinnista kieltäytyminen on käytännössä niin helppoa, että sen voi tehdä myös ilman digiosaamista. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että tilin sulkemispyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai käyntiasioinnin yhteydessä. Hallintovaliokunta toteaa, ettei kaikkia henkilöitä velvoiteta ehdotetulla sääntelyllä yksinomaan Suomi.fi-viestien käyttäjiksi ja sitä kautta sähköisten tiedonantojen vastaanottamiseen. Sääntelyllä pyritään osaltaan turvaamaan se, että vain digitaalisten välineiden käyttöön kykeneviä henkilöitä ohjataan sähköisten tiedoksiantojen piiriin. Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallinnon asiakas saa luotettavalla tavalla tiedon hänelle tiedoksi annettavasta viranomaisen asiakirjasta. Tästä tulee huolehtia myös tilanteessa, jossa ensisijaisena tiedoksiantokanavana on ehdotetun sääntelyn mukaisesti viestinvälityspalvelu. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että viestinvälityspalveluun tulleesta asiakirjasta tehtävällä ilmoituksella on keskeinen merkitys tiedoksiannon tarkoituksen toteutumisen kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Vielä: Ehdotetulla ilmoitussääntelyllä pyritään varmistamaan hallinnon asiakkaiden mahdollisimman kattava tiedonsaanti. Tiedoksiannon vastaanottaja saa lähtökohtaisesti erillisen ilmoituksen tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen. Hallintovaliokunta on perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten johdosta ehdottanut mietinnössään tiedoksiannosta ilmoittamista koskevaa sääntelyä täsmennettäväksi ja täydennettäväksi. Valiokunnan ehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on esimerkiksi velvollisuus antaa käyttäjälle tieto siitä, että ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttäjä ei ilmoita tiliä avattaessa sähköpostiosoitettaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt lakiehdotuksiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Valiokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan tässä keskustan edustajien tyyliin keskustella tärkeistä turvearvoista. Te tuhositte turpeen noston. Teidän sosialistihallituksenne teki tämän aivan kylmänviileästi. Otimme siihen voimakkaasti kantaa. Tänä päivänä, kun meillä edustaja Mäenpää tuo tämän asian keskusteluun, te ette tee mitään muuta kuin politiikkaa. Teitä eivät kiinnosta turvetuottajat, teitä ei kiinnosta turpeen tulevaisuus. Se näkyy teidän puheissanne, ja se kuuluu. Siellä nauraa entinen valtioneuvoston ministeri, joka oli tuhoamassa turvetta. Siellä edustajat hymyilevät. Keskustellaan tästä asiasta ja koetetaan tehdä yhdessä se, mitä on tehtävissä, jotta ne turvetuottajat tuolla Suomessa saisivat sitä työtään jatkaa. Pyydän, että lopetatte ilveilyn ja kunnioitatte turvetuottajia ympäri Suomen, mitä ette ole tähän saakka tehneet.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote. Se on elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä. Se on korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosia. Sanon tämän nyt hyvin suoraan: Tässä talossa eletään älyllisesti harmaalla alueella, jos turvetta, kotimaista raaka-ainetta, joka oikein käytettynä on energiaomavaraisuutemme kruununjalokivi, ei oteta käyttöön kaikissa muodoissaan välittömästi. Suomelle ainoa oikea päätös on nyt päättää kansallisesti turpeen käytöstä, ja meidän tulee olla ylpeitä kansallisesti siitä, että meillä on mahdollisuus lähteä omavaraiseen energiantuotantoon ja varmistaa se asia. [Tuomas Kettunen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] — Hienoa, kun sanoit tämän. — Reilu prosentti Suomen soista energiaturvetuotantoon eli tuplataan edellinen, [Puhemies koputtaa] niin tässä maassa palaa elämisen edellytykset kymmenilletuhansille maalla asuville ja alalla työskenteleville. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön keskeiset säännökset siviili- ja sotilastiedustelusta sisältyvät poliisilain 5 a lukuun, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettuun lakiin sekä sotilastiedustelusta annettuun lakiin. Tiedusteluviranomaisten tehtävät koostuvat kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa koskevien tietojen hankkimisesta sekä kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten estämisestä ja paljastamisesta. Tiedustelulainsäädännössä on tarkat säännökset tiedustelumenetelmistä ja tiedustelun kohteista, tiedustelumenetelmien käytön yleisistä ja erityisistä edellytyksistä sekä tiedustelumenetelmien käytöstä päättämisestä. Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on selkeyttää sääntelyä, joka koskee tiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamista rikostorjuntaan, eli niin sanottua palomuurisääntelyä. Palomuurisääntelyssä on kyse poikkeuksesta tiedustelumenetelmillä saadun tiedon käyttötarkoitussidonnaisuuteen. Palomuurisääntelyn tarkoituksena on rajoittaa tiedustelumenetelmien avulla saatujen rikostietojen luovuttamista poliisille ja muille rikostorjuntaviranomaisille sen varmistamiseksi, ettei tiedustelumenetelmiä käytetä salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn kiertämiseen. Muutosehdotusten taustalla on tiedusteluselonteon yhteydessä hyväksytty eduskunnan kannanotto, jossa eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista ja arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset sääntelyn selkeyttämiseksi. Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että voimassa olevan palomuurisääntelyn tulkintaan on liittynyt epäselvyyttä. Esimerkiksi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvojana toimivan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnat ovat osin poikenneet toisistaan. Hallintovaliokunta on tiedusteluselonteon käsittelyn yhteydessä katsonut, että mainitut eriävät käsitykset kertovat voimassa olevan palomuurisääntelyn epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista ja havainnollistavat tarvetta selkeyttää palomuurisääntelyä. Suojelupoliisilla on jo nykyisin velvollisuus tai oikeus ilmoittaa minkä tahansa tiedustelumenetelmän käytön aikana havaitusta vakavasta rikoksesta keskusrikospoliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tehdyksi oletetun tai hankkeilla olevan rikoksen vakavuusaste huomioiden. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että toimiva palomuurisääntely on yhteiskunnan kokonaisedun sekä rikoksen uhrin ja perusoikeuksien huomioon ottamisen kannalta perusteltua. Epäselväksi ei saa jäädä se, miten tiedustelutoiminnassa saatua tietoa voidaan hyödyntää rikosten estämiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi. Valiokunta tähdentää, että suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sillä itsellään ei ole toimivaltuuksia puuttua sellaiseen havaitsemaansa uhkaavaan toimintaan, joka on edennyt rikoksen asteelle tai joka muutoin välttämättä edellyttää viranomaisen puuttumista. Tällaisissa tapauksissa tieto tulee voida luovuttaa sille viranomaiselle, jolla on toimivaltuudet puuttua siihen, jotta uhkan toteutuminen voidaan estää. Esityksen tavoitteena on, että suojelupoliisi ja sotilastiedusteluviranomainen voivat luovuttaa riittävän laajasti tietoja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tiedusteluviranomaiset saavat ehdotuksen mukaan aina ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön avulla havaitusta ja tehdystä tai vielä estettävissä olevasta kansallista turvallisuutta vaarantavasta rikoksesta, eli maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksesta, toimivaltaiselle viranomaiselle sekä luovuttaa tällaista rikosta koskevaa tietoa riippumatta siitä, mikä on rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus. Siviilitiedustelun kohteina ja tiedustelumenetelmien käytön kohteina voivat olla ulkomainen tiedustelutoiminta, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta ja terrorismi. Edellä mainituissa rikoksissa on kyse siviilitiedustelun kohdeuhkien relevanteista ilmenemismuodoista. Valiokunta toteaa, että rikosten rangaistusasteikot ilmentävät tekojen vakavuutta syyllisyyden ja teon moitittavuuden näkökulmasta mutta eivät välttämättä teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta kansallisen turvallisuuden tai oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen näkökulmasta. Kansalliselle turvallisuudelle aiheutuva vahinko voi olla mittavakin, jollei asiaan päästä riittävän ajoissa puuttumaan. Tämän vuoksi tietyistä lievemmin rangaistavaksi säädetyistä rikoksistakin on perusteltua voida ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja myös luovuttaa niitä koskevaa tietoa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös uusista rikostiedon luovutustarkoituksista, joita ovat kansallisen turvallisuuden suojaaminen ja muu toimivaltaisen viranomaisen toiminnan suuntaaminen. Tässä tarkoituksessa luovutetut tiedot voivat olla merkittäviä esimerkiksi viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa rikostorjuntaviranomaisen ryhtyminen kansallista turvallisuutta suojaaviin toimenpiteisiin tai muutoin suunnata sen toimintaa sekä tiedustelutoimintavaltuuksilla saadun tiedon hyödyntäminen riittävän tehokkaasti. Sääntelyllä on ollut tarkoitus lisätä mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvan kehittämiseen sekä uhkaympäristön tehokkaaseen hallintaan ja uhkien torjuntaan. Luovutettavaa tietoa ei voida käyttää näyttönä rikosasiassa tai pakkokeinon perusteena. Hyödyntämiskielloista säätämisellä turvataan myös siviilitiedustelun salassapitoa. Ehdotetuilla muutoksilla ei laajenneta tiedusteluviranomaisten tiedustelutoimivaltuuksia, vaan muutokset koskevat tiedustelutoimivaltuuksien avulla hankittujen tietojen edelleen luovuttamista toiselle viranomaiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta muutoksia poliisilain 5 a luvun muuttamista koskevaan lakiehdotukseen ja sotilastiedustelulain muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Valiokunta ehdottaa myös muita muutoksia lakiehdotuksiin. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyä täsmennettäväksi niin, että säännöksissä luetellaan nimenomaisesti ne maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista voidaan ilmoittaa ja joita koskevaa tietoa luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi niin, että tietoa rikoksesta voidaan luovuttaa, jos tiedon luovuttamisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen estämiselle ja selvittämiselle. Hallintovaliokunta on rajannut ja täsmentänyt sääntelyä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen huomautuksen huomioon ottamiseksi, että säännöksiä täsmennetään ja rajataan niin, että suojelupoliisi saa ilmoittaa lainkohdan perusteella rikosta koskevaa tietoa toimivaltaiselle viranomaiselle ainoastaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Säännös ei näin muutettuna mahdollista tiedon luovuttamista muuksi luovutuksen saajan toiminnan suuntaamiseksi. Valiokunta ehdottaa sotilastiedustelulakiin vastaavaa täsmennystä. Vaikka valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella osin merkittäviäkin muutoksia hallituksen esityksessä ehdotettuun sääntelyyn, selkeytyy palomuurisääntely valiokunnan käsityksen mukaan nykyisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutokset parantavat osaltaan tiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia tietojen luovuttamiseen, vaikka sääntely ei muutettuna mahdollistakaan yhtä laajaa tietojen luovutusta kuin hallituksen esityksen tavoitteena on ollut. Tietojen luovuttaminen palomuurisääntelyn mukaisesti toimivaltaiselle rikostorjuntaviranomaiselle suojaa kansallista turvallisuutta ja edesauttaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Poliisin henkilötietolain muutoksilla selvennetään sitä, että poliisilain 5 a luvun palomuurisääntelyä sovelletaan ainoastaan rikostiedon luovuttamiseen rikostorjuntaviranomaisille. Muuhun henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan poliisin henkilötietolain asianomaista säännöstä. Muutokset mahdollistavat myös tiedustelun suojaamisen esityksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on tiedustelutoiminnan luonne huomioon ottaen välttämätöntä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta huolehditaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämin tavoin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 2024. Hallintovaliokunta toteaa vuoden 24 toimintakertomuksesta, että tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Vireille tulleiden asioiden määrä oli toimintakertomusvuonna noin 13 300 asiaa. Suurimman asiaryhmän muodostivat edellisten vuosien tapaan ilmoitukset henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. Vireille tulevien asioiden lisäksi uusiutuva lainsäädäntö niin EU:ssa kuin kotimaassakin lisääntyy, ja tämän myötä tehtävien määrän odotetaan tietosuojavaltuutetun toimistossa edelleen kasvavan. Hallintovaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että työmäärän kasvaessa henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Vuonna 2024 tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstömäärä nousi edelliseen vuoteen nähden ollen vuoden lopussa 60 henkilöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosien 2025—2026 aikana tietosuojavaltuutetun toimiston resurssit vahvistuivat vielä noin 20 uudella työntekijällä. Toimintakertomuksessa tuodaan esille toimiston kehittämistoimia, joita ovat muun muassa ratkaisutoiminnan ja seuraamuskollegion käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelun tehostaminen sekä seulontamenettelyn käyttäminen tietoturvaloukkausilmoituksiin ja rekisteröidyn oikeuksia koskeviin asioihin. Toimintakertomuksesta ilmenee, että seulontamenettelyä on tarkoitus laajentaa muillekin toimialoille. Hallintovaliokunta pitää edellä todettua resursointia ja tehtyjä kehittämistoimia tärkeinä. Valiokunta haluaa kuitenkin korostaa, että työmäärän kasvaessa on samalla kiinnitettävä entistä enemmän huomiota toiminnan kehittämiseen. Hallintovaliokunta toistaa vuoden 2023 kertomuksesta antamansa mietinnön mukaisesti, että se katsoo, että tilanteessa, jossa resursointia ei voida määräämättömästi kasvattaa, toimintaa täytyy pyrkiä tehostamaan muilla mahdollisilla keinoilla. Tästä syystä hallintovaliokunta kannustaa edelleen tietosuojavaltuutetun toimistoa uusien teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joilla työn vaikuttavuutta voidaan lisätä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 11/2025 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Pääluokka 26 on yksi tärkeimpiä, se on meidän turvallisuuden kivijalka. Olikin hienoa kuulla, että tuo vähän rapiat kaksi miljardia takaa kuitenkin sen, että poliisin rahoitus nousee, valmiudesta ja resursseista pidetään huolta. Tämä on hyvin tärkeä kokonaisuus. Ja supon rahoituksesta sen verran, että sekin nousee, ja myöskin siellä toiminta ja resurssit tullaan turvaamaan — erittäin hienoa kuulla. Pelastajia meillä koulutetaan jatkuvasti. Tämä on hyvin tärkeä seikka, mikä tuli tuossa mainittua. Ja tottahan toki raja on meillä kaikilla luupissa aivan jatkuvasti. Itse asiassa kysyisinkin ministeriltä vähän rajan tilanteesta. Olemme saaneet lukea, että siellä infra valmistuu aika kivasti, oliko 140 kilometriä valmista aitaa ja tietä siellä, mutta noin muuten, mitä sinne rajalle kaiken kaikkiaan tällä hetkellä kuuluu? — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä jälleen ollaan lähellä puoltayötä, mikä on hieno asia, koska parlamentarismiin kuuluu laaja keskustelu, ja täällä me vielä ainakin muutaman hallintovaliokunnan jäsen olemme. Ilmeisesti tämä homma on niin, että tämä on rakkaudesta lajiin. Esittelen pääpiirteittäin eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön turvatoimilaista. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisessä lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eduskunnan turvatoimista, jolla korvataan nykyinen, vuonna 2008 annettu laki turvatoimista eduskunnassa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Uudella lailla tarkistetaan muun ohella turvatoimilain, alueellista ja henkilöllistä soveltamisalaa, teknistä valvontaa ja voimankäyttövälineitä koskevaa sääntelyä. Lakiehdotuksen kokonaan uudet säännökset liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseen ja henkilösuojaustehtävään. Valiokunta tähdentää, että lain nimenomaisena tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa sekä huolehtia turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan turvallisuudesta vastaavalla henkilöstöllä on riittävät toimivaltuudet tehtäviensä hoitamiseen sekä asianmukainen koulutus toimivaltuuksien käyttöön. Eduskunta tekee turvallisuusasioissa jatkossakin tiivistä yhteistyötä yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavan poliisin kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että eduskunnan turvatoimia koskeva sääntely täydennetään vastaamaan mahdollisimman kattavasti nykyistä turvallisuusympäristöä. Valiokunta toteaa, että eduskunnan toiminta ylimpänä valtioelimenä ja eduskunnassa työskentelevien turvallisuus tulee kyetä kaikissa oloissa varmistamaan. Hallintovaliokunta käsittelee mietinnössään lakiehdotuksen soveltamisalaa, henkilö-suojaustehtävää ja voimankäyttövälineitä koskevaa sääntelyä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin vähäisin muutoksin. Valiokunnan keskeisin muutosehdotus liittyy henkilösuojaustehtävän asiallisen soveltamisalan täsmentämiseen. Voimassa olevassa turvatoimilaissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä. Nykyisessä toimintaympäristössä joudutaan perustelujen mukaan aikaisempaa useammin harkitsemaan turvahenkilön määräämistä, suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Henkilösuojaustehtäviä toteutetaan nykyisin joko yhdessä poliisin kanssa tai ilman poliisiviranomaisen apua. Turvallisuusjohtaja voi uuden sääntelyn mukaan asettaa henkilösuojaukseen erityisen koulutuksen saaneen turvahenkilön suojaamaan erityistä suojelua tarvitsevan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Eduskunnan turvallisuusjohtaja ilmoittaa henkilösuojaustehtävästä poliisille. Henkilösuojauksen antaminen on aina harkinnanvaraista. Valiokunta painottaa, että henkilösuojaustehtävään voidaan asettaa vain tällaiseen tehtävään erityisen koulutuksen saanut turvahenkilö. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että henkilösuojaustehtävästä ilmoitetaan poliisille mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja niin ajoissa, että poliisi voi suunnitella tarvittaessa omat toimenpiteensä tehtävään liittyen. Lisäksi on tärkeää, että kunkin henkilösuojaustehtävän tarkoituksenmukaisin toteuttamistapa harkitaan riskiarvioon perustuen tapauskohtaisesti. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tarve henkilösuojaustehtävää määräämiseen voi tulla nopeastikin, eikä virka-avun saaminen poliisilta ole aina mahdollista. Lakialoitteessa ehdotetaan päivitettäviksi turvahenkilön yleisiä voimankäyttövaltuuksia ja voimankäyttövälineitä koskevan turvatoimilain säännöksiä. Voimankäyttövälineisiin voivat ehdotuksen mukaan kuulua nykyisten välineiden lisäksi etälamautin ja projektiililaukaisin. Henkilösuojaustehtävään määrätyn turvahenkilön voimankäyttövälineisiin voi jatkossa kuulua edellä mainittujen välineiden lisäksi myös ampuma-ase. Valiokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että riittävästä voimankäyttökoulutuksesta ja säännöllisestä harjoittelusta huolehditaan. Voimankäyttökoulutukseen on myös varattava riittävät resurssit. Valiokunta korostaa eduskunnan turvahenkilöstön ja poliisin saumattoman yhteistyön merkitystä eduskunnan turvallisuuden varmistamisessa. Tämä edellyttää toimivaa ja oikea-aikaista tiedonvaihtoa ja yhdenmukaisia johtamis- ja toimintamalleja etenkin tilanteissa, joissa varaudutaan kovimpien voimakeinojen käyttöön. Arvoisa rouva puhemies! Myös tämä mietintö on yksimielinen. [Juha Hänninen: Erinomainen esittely!]

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tullin hallinnosta annettuun lakiin ehdotetut muutokset selkeyttävät Tullin johtamisjärjestelmää, parantavat Tullin valmiuksia varautua toimintaympäristön muutoksiin ja edistävät Tullin tehtävien tuloksellista hoitamista. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tullin neuvottelukunnasta on tarkoitus säätää jatkossakin valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin asetuksenantovaltuutta tältä osin täsmennettäväksi. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä näin muutettuna. Mietintö on, arvoisa rouva puhemies, yksimielinen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos valiokunnalle erinomaisesta mietinnöstä. Muistelen tässä omaa rakasta beagle-koiraani, Irwin-koiraa, joka on tällä hetkellä jo luonnollisen poismenon vuoksi siellä arvokkaassa kotipiirissä ja jota muistelen usein. Koirani elämä olisi keskeytynyt aikaisemmin, mikäli ripeä naapurini ei olisi häntä pelastanut suden suulta — kiitos naapurin Jarkolle vieläkin tästä asiasta. Olen ollut aina sitä mieltä — ja taisi olla 2019, kun sanoin tuossa puhujapöntössä — että susi on turkiseläin, ja mikäli se tulee pihapiiriin, häiritsee ihmisten elinkeinoja, on vaaraksi esimerkiksi edustaja Hoskosen mainitsemille lapsille, niin siltä pitää ottaa turkki pois. Olen sitä mieltä, että kaikille muillekin suurpedoille, mitkä häiritsevät ja ovat vaaraksi, tämä on ainut ja hieno menetelmä, ja sitähän on satoja vuosia Suomessa harrastettukin ansiokkaasti. Kiitän valiokuntaa erinomaisesta työstä, ja kiitän myöskin näistä kahdesta lisäyksestä, mitä täällä kauhistellaan. Suurpedot ovat suurpetoja, ja niitä käsiteltäköön sen mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvää keskiviikkopäivää minunkin puolestani. Tässä StV:n performanssin jälkeen ilta venähti pitkäksi, mutta siitä huolimatta arvostan paljon valiokunnan työskentelyä, ja koska valiokunnan mietintö rahapelijärjestelmän uudistuksesta on tärkeä, niin esittelen sen pääpiirteittäin. Ehdotetulla lainsäädäntökokonaisuudella toteutetaan siis rahapelijärjestelmän uudistus, jolla rahapelimarkkina avataan osittain kilpailulle. Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja sekä parantaa kysynnän kanavoitumista lailla säänneltyyn ja valvottuun rahapelijärjestelmään. Uudessa rahapelijärjestelmässä nykyisestä Veikkaus Osakeyhtiön monopolista luovutaan osittain. Osa rahapeleistä kuuluu jatkossakin Veikkaus Osakeyhtiön monopoliin, ja osa vapautetaan kilpaillulle markkinalle. Kilpaillulle markkinalle vapautetaan vedonlyönti, mukaan lukien totopelit, sekä verkossa pelattavat kasinopelit, raha-automaattipelit ja rahabingo. Uudessa rahapelijärjestelmässä kaikki valtakunnassa tapahtuva rahapelien toimeenpano on luvanvaraista. Ehdotuksen mukaan rahapelejä voi toimeenpanna yksinoikeustoimiluvan ja rahapelitoimiluvan nojalla. Myös rahapeleissä käytettävien peliohjelmistojen toimittaminen edellyttää toimilupaa. Uudistuksen myötä Veikkaus Osakeyhtiön yksinoikeudesta ei säädetä enää laissa, vaan Veikkaus Osakeyhtiö tarvitsee toimiluvan myös monopoliin kuuluvien rahapelien toimeenpanoon. Veikkaus Oy:n tulee eriyttää sen mahdollinen muu taloudellinen toiminta yksinoikeustoimiluvan nojalla harjoitetusta rahapelitoiminnasta. Rahapelien toimeenpano sallitaan vain ehdotetussa rahapelilaissa säädettävin edellytyksin. Rahapelilakiin sisältyvät pelaajien rekisteröintiä ja henkilöllisyyden ja asuinpaikan todentamista koskevat säännökset. Laissa säädetään muun ohella rahapelaamisen ikärajasta, pelitilistä ja tunnistautuneena pelaamisesta sekä peliestoista ja pelaamista koskevista rajoituksista. Lakiehdotus sisältää säännökset markkinoinnista, kielletyistä markkinointikeinoista ja ‑tavoista, markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista, sponsoroinnista sekä suoramarkkinointikielloista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös arpajaislakia, arpajaisverolakia, tuloverolakia, rikoslakia ja eräitä muita lakeja sekä kumottavaksi eräiden lakien säännöksiä. Hallintovaliokunta on saanut asiassa perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan lausunnot. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ensimmäinen lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 51 ja 52 §:stä esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella, arvoisa puhemies, hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisten huomautusten huomioon ottamiseksi rahapelilain eli ensimmäisen lakiehdotuksen 51 §:n ja 52 §:n muuttamista mietinnöstä tarkemmin ilmenevin tavoin. Hallintovaliokunta ehdottaa, että uuden rahapelilain voimaantuloa myöhennetään puolella vuodella, jolloin se tulee voimaan 1.7.2027. Valvontatoimivallan siirto Poliisihallitukselta Lupa- ja valvontavirastolle on perusteltua toteuttaa samanaikaisesti rahapelilain voimaantulon kanssa eli 1.7.2027. Tämä vastaa myös hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua. Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa, että toimilupamenettelyä ja yksinoikeustoimiluvasta valtiolle maksettavaa korvausta koskevat ja eräät muut säännökset tulevat voimaan 1.3.2026. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että Poliisihallitus voi rahapelilain vahvistamisen jälkeen antaa rahapelilain mukaiset tekniset määräykset ja mahdollisilla toimiluvan hakijoilla on mahdollista tutustua teknisten määräysten sisältöön ennen toimiluvan hakemista. Myös eräisiin muihin toimeenpanotoimiin saadaan hieman lisäaikaa. Rahapelilain voimaantulon myöhentyessä on tarkoituksenmukaista myöhentää myös peliohjelmistotoimilupia koskevien säännösten soveltamista puolella vuodella siten, että toimilupia voi hakea 1.7.2027 alkaen, ja 1.7.2028 alkaen yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvat haltijat saavat käyttää ainoastaan peliohjelmistotoimiluvanhaltijan peliohjelmistoja. Edellä todetut voimaantulosäännökset sisältyvät kaikki rahapelilain 106 §:ään. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa arpajaislain muuttamista koskevan toisen lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen täydentämistä siten, että mahdollistetaan Veikkaus Osakeyhtiön rahapelien toimeenpanon jatkuvuus uuden rahapelilain tullessa voimaan. Kyse on käytännössä siitä, että pelaajilla on mahdollisuus osallistua Veikkaus Osakeyhtiön rahapeliin, esimerkiksi lotto- tai vedonlyöntipeliin, siten että ennen uuden lain voimaantuloa ja sen jälkeen ostetut pelit voivat osallistua samaan arvontaan tai pelata samaa vedonlyöntikohdetta edellyttäen, että uusi sääntely vastaa aiempaa sääntelyä. Valiokunta käsittelee mietinnössään tarkemmin tärkeitä asiaan liittyviä oikeudellisia ja valvonnallisia näkökohtia. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyviin lakiehdotuksiin myös muita tarkennuksia ja täydennyksiä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että rahapelilain voimaantulon jälkeen seurataan uuden rahapelimarkkinan toimintaa ja uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen huomiota muun muassa rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen, kanavointiasteen kehitykseen, uudistuksen valtiontaloudellisiin vaikutuksiin, valvontaviranomaisten resursointiin, pelihaittatyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ja urheilun toimialan rahoitukseen sekä hevostalouden toimintaedellytyksiin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että seurannan pohjalta arvioidaan mahdollisia lainsäädäntö- ja muita kehittämistarpeita liittyen muun ohella rahapelien toimeenpanoa ja markkinointia koskeviin säännöksiin, maksuliikenne- ja verkkoliikenne-estoihin, järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kieltoihin ja kilpailumanipulaation torjuntaan. Samalla tulee arvioida myös mahdollisista muutostarpeista valvontaviranomaisille ja muille toimijoille aiheutuvia taloudellisia ja muita vaikutuksia. Edellä sanottuun perustuvat valiokunnan mietinnössä ehdotetut lausumaehdotukset 1, 2 ja 3. Rahapeliuudistukseen liittymättömänä asiana on valiokuntakäsittelyn kuluessa noussut esiin kysymys siitä, että raaputusarpojen antaminen lahjaksi tulisi sallia siten, [Tuomas Kettunen: Hyvä!] että voiton lunastavan henkilön ei tarvitse olla sama kuin arvan ostanut henkilö. Tätä koskee valiokunnan lausumaehdotus 4. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomina hallituksen esitykseen sisältyvät 3., 5.—8., 10.—14. ja 16. lakiehdotuksen, että eduskunta hyväksyy muutettuina hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 2., 4., 9. ja 15. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy seuraavat neljä lausumaa: Arvoisa puhemies! Lausuma 1: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää mahdollisuudet peliestorekisteriin perustuvaan järjestelmään, jossa pelaaja voisi asettaa itselleen keskitetyn kaikkia pelintarjoajia koskevan yhteisen tappiorajan.” Lausumaehdotus 2: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kanavointiasteen ja pelihaittojen kehitystä sekä huolehtii järjestelmän viranomaisvalvonnan ja pelihaittojen vastaisen työn toimintaedellytyksistä ja resursseista.” Ja 3: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia hevostalouden toimintaedellytyksiin siirtymäkauden alusta alkaen ja tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin alan tulevaisuuden turvaamiseksi.” Ja lausuma 4: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.” [Tuomas Kettunen: Erinomaista!] Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on kyse vuotuisesta kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksesta, jolla säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista sekä valtionosuuteen tehtävistä määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä seuraavalle talousarviovuodelle. Esitys liittyy vuoden 2026 valtion talousarvioesitykseen. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä pienin täsmennyksin. Valtionosuusprosentti on vuonna 2026 hallituksen esityksestä poiketen 25,72 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 74,28 prosenttia. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtionosuustehtävien muutokset sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Vähennyksenä on otettu huomioon hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö. Valtionosuuteen tehdään vuonna 2026 myös eräitä määräaikaisia vähennyksiä. Arvoisa puhemies! Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu kevään 2025 kehysriihessä päätetty 75 miljoonan euron pysyvä vähennys. Vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vuonna 2026 vakiintuneesta käytännöstä poiketen prosentuaalisena vähennyksenä kunkin kunnan saamasta valtionosuudesta. Vähennys on suhteellisesti yhtä suuri kaikissa kunnissa mutta vaihtelee euromääräisesti kunnittain. Valiokunta pitää perusteltuna, ettei mainittua valtionosuuden vähennystä kohdenneta negatiivisen valtionosuuden kuntiin. Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallintovaliokunta pitää edelleen tärkeänä, että kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja soteuudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Myös normien purkua on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! SDP jatkaa vaihtoehtobudjetissaan jo hyvin tuttua, maaseutuvihamielistä politiikkaansa. Autoilun kustannuksia ollaan nostamassa esimerkiksi nostamalla sekä jakeluvelvoitetta että polttoaineverotusta. Voisivatko sosiaalidemokraatit kertoa kansalle nyt ihan ääneen, kuinka monta kymmentä senttiä vai tempaistaanko lähelle euroa, kun heidän vaihtoehtonsa nostaisi pumppuhintoja nyt? Vai onko jäänyt laskematta, eikö kiinnosta, vai jäikö komeroon, kuten teillä vaikutusarviot hyvin usein todistettavasti jäävät? No, ei tämä suinkaan tähän jää. Maaseutua hakataan lisää. Otan yhden selkeän esimerkin, koska siellä aina väitetään, että me teemme näin hyvin ja kaikki saavat paremmin. Otetaan yksi elinkeino, esimerkiksi vaikka turkistarhaajat. Sosiaalidemokraatit hyökkäävät tarhaajien kimppuun vaihtoehtobudjetissaan suoraan. SDP ehdottaa yli 32 miljoonaa euroa verotuloja tuovan toimialan lakkauttamista kokonaan. Turkisala tuo Suomeen satoja työpaikkoja niin alkutuotantoon kuin kauppaankin. Käytännössä siis koko tuotanto menee vientiin. Meneekö oikeasti sosiaalidemokraattien mielestä Suomen taloudella todella niin lujaa, että me voimme lakkauttaa kokonaisen elinkeinon ja kaikki nämä työpaikat? No, ei kyllä ainakaan minusta siltä näytä, että menisi, mutta SDP:n mielestä näyttää, ja vaikutuksia ei heidän vaihtoehdossaan huomioida tietenkään, niin kuin yleensäkään. Komeroon jäivät nekin. Aina tasaisin väliajoin, kun eri puolueet esittävät turkistarhaamisen kieltämistä, esitetään, että yrittäjille annettaisiin joitain luopumistukia tai vastaavia. Nyt niihin ei sosiaalidemokraattien mielestä kuitenkaan tarvitsisi varata penninpyörylää, ja koko asia kuitataan hyvin kevyesti. Kuinka huolellisesti laadittu budjetti tämä tällainen on, jos tällaista aivan perusasiaa ei sieltä löydy? Puhuisin tästä ja puhunkin vielä myöhemmin lisää hyvinkin paljon. Mutta koska silmääni tökkäsi erityisesti myös keskustapuolueen vaihtoehtobudjetti, [Antti Kurvinen: Oliko hyvä?] niin kysynpä heti kärkeen: Missä on keskustan viime jaksossa esiin tuotu 40 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi? Onko mieli muuttunut, vai onko määrää nostettu tai laskettu johonkin suuntaan? [Antti Kurvinen: Oijoijoi, maahanmuuttajat vain mielessä!] Keskusta puhuu nyt mielellään pisteytysmallista. Hienoa. Sehän voisi minunkin mielestäni parhaimmassa tapauksessa toimiakin, mikäli sen kriteerit ovat kunnossa. Pelkkä malli ei siis yksin takaa laadukasta maahanmuuttoa, jos sitä ei käytetä oikein. Se, millaisin kriteerein siis keskusta loisi pisteytysjärjestelmän, kiinnostaa minua aivan aidosti. No, keskustan varsinainen kuningasidea onkin niin sanottu työnhakuviisumi. Keskusta siis tarjoaa väylän täällä oleskeluun ilman mitään varmuutta työllistymisestä. Ei hyvää päivää, arvoisat kollegat. Tänne siis vain porukkaa pyörimään puoleksi vuodeksi tai vaikka vuodeksikin vailla mitään varmuutta töistä. Tosiasiassa siis moni näistä jäisi maahan, vaikka töitä ei määräajassa löytyisikään. Seurauksena olisi uusi pysyvä joukko ulkomaalaisia ilman töitä mutta suomalaisten julkisten palveluiden piirissä, totta kai. Arvoisa puhemies! Keskustan logiikka sosiaaliturvasta on yleisesti ristiriitainen. He sanovat, ettei työnhakuviisumin saaneille ulkomaalaisille annettaisi sosiaaliturvaa, mutta samanaikaisesti vastustavat perussuomalaisten esitystä kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta, jolla tämä voitaisiin siis ihan aidosti varmistaa. Pitäisikö arvon keskustan kollegojen nyt pikkasen tarkistaa tätä linjaustaan? Toinen asia, mikä mietityttää keskustan vaihtoehdossa, ulostulot: tuplataan talouskasvu. Kiva juttu, mutta miten tämä käytännössä tehdään? [Antti Kurvinen: Tämä on täynnä vaihtoehtoja!] Montako vuotta keskusta on istunut hallituksessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja kuinka monta kertaa keskusta on tuplannut talouskasvun? Ei ainuttakaan kertaa eikä tule nytkään lupauksissaan pysymään. Talouspoliittisesti on myös hyvin erikoista, että keskusta sitoutuu velkajarruun, mutta tästä vaihtoehdosta puuttuvat oikeat sopeutuslistat täysin. Toiveiden tynnyri kumisee tyhjyyttään, tyhjästä paperista ei juuri ääntä saada, ja realistista vaihtoehtoakaan ei löydy. Edes paljon huudeltuja arvonlisäveron alennuksia ei näy keskustan vaihtoehdossa. Miten tämä on, hei, mahdollista? Unohditteko itse, mitä olette täällä vaatineet? Minä muistan näköjään sen paremmin. Voitte pyytää jeesiä seuraavassa jaksossa. Nopeasti, arvoisa puhemies — itse asiassa aikani menee täyteen. Kunnioitan puhemiehen viiden minuutin puheaikaa, joten jatkan seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, on aina tietenkin mielenkiintoista kuulla vaihtoehtoja ja myöskin siitä, kuinka paljon määrätty toimenpide sitten taas hyödyttää valtiontaloutta tai ylipäätään hyödyttää kansalaisia. Itselläni aina on se, että jos kansa voi paremmin, niin silloin olen aina taipuvainen kääntymään sinne. Senpä takia kiitänkin tämän hallituksen kokonaistyöskentelyä, koska muistaakseni demareiden vaihtoehtobudjetissa Suomen kansaa verotettiin noin 300 miljoonaa enemmän kuin tämä hallitus tekee. Tämä on yksi keino siinä meidän työkalupakissa, joka johtaa useiden satojen miljoonien verotuksen vähennykseen verrattuna sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että monenlaisia tulokulmia ja nimenomaan monenlaisia keinoja on olemassa, ja totta kai me poliitikot sitten käytämme niitä keinoja. Siinä kohdassa, kun esitykset tulevat, käsitellään tietenkin aina niitä, mutta ainahan työkalupakissa pitää olla kaikenlaisia mahdollisuuksia. On aina hienoa silloin, kun kuulee oppositiostakin myös sellaisia erilaisia ehdotuksia, jotka ovat ihan varteenotettavia omastakin mielestäni, mutta tässä kohtaa näen, että tämä on tämän hallituksen työkalupakkiin sopivin palikka, joka todellakin sitten antaa sen tuloksen, mihin pyritään, ja tuo kuitenkin sen useamman sadan miljoonan pienemmän veronkannon kansalaisille kuin se sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti. Mietin sitä, että kun tällä hetkellä käsitellään juuri tätä hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi nestemäisen polttoaineiden valmisteverosta ja niin edelleen — olemme tässä kohdassa, ja tämän keskustelun jälkeen asiat etenevät — niin ymmärrän sen, että oppositiosta tuodaan aina vaihtoehtoja, mutta jos kysytään suoraan, niin tämä tulee kuitenkin vaikuttamaan omalta osaltaan kaikkiin niihin autoihin, joiden virta-avaimesta auton moottori käynnistyy: joka ikiselle henkilölle, joka omistaa sen auton, tankkaa sitä, siis läpi koko sektorin. En ymmärrä sitä ajatusta, että opposition mielestä jotkut eivät saisi hyötyä tällaisesta asiasta. Kyllä minun mielestäni jokaisen suomalaisen oikeus on hyötyä valtion tekemistä päätöksistä, ja vero on siihen yksi hyvä keino. Eihän tässä kukaan nyt väitä, että tällä mitään kuuta taivaalta tuodaan, mutta tämä on periaatteellisesti aivan loistava suunta, jonka hallitus on ottanut, ja itse koen, että tässä näytetään nimenomaan selkeästi se, että nyt todellakin halutaan, että autoilijan kustannuksia vähennetään, ja kyllä se jostain on aloitettava. Edustaja Vigelius toi esiin useita kohtia, mitä hallitus on jo tehnyt, ja kun sen päälle tulee nyt tämä ja tulevana vuonna vielä lisää, niin kyllähän me ollaan niin oikeilla raiteilla kuin hyvänsä. Itsekin muuten haluan kiittää edustaja Räsästä, että saavuitte tänne keskustelemaan tästä asiasta ja näytätte mielenkiintoa hallituksen esitykselle ja toitte myöskin hyviä vaihtoehtoja. Ymmärrän täysin, että monenlaisia keinoja tulisi olla, mutta niiden ei tarvitse aina olla toisiaan poissulkevia, ja tätä pidän myöskin hyvin tärkeänä. Tämä esitys, mitä tällä hetkellä käsittelemme, on yksi osa sitä kokonaisuutta, millä hallitus tulee nimenomaan avittamaan Suomen liikenteen edistystä ja sitä, että kansalaisten kukkarossa pysyvät veroeurot paremmin tallessa kuin — taas — edellisen hallituksen toimilla olisi käynyt. Me voimme muistaa tämän jakeluvelvoitteenkin, mutta palaan siihen jossain toisessa yhteydessä, koska nyt keskityn mielelläni nimenomaan tähän hallituksen esitykseen, ja kehunkin sitä tässä lopussa vielä aivan erinomaisen mainioksi. — Kiitoksia.