Haku

Arvoisa rouva puhemies! Elämme suuren epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys sekä pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntiamme. Pienenä maana voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme. Tulevaisuuspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa. Nato-jäsenyys ja puolustuksen vahvistaminen ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi. Kansallinen varautuminen käsittää myös huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kriisin hetkellä. Kotimainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuuden ketjua, joka alkaa pellolta ja päättyy ruokapöytään. Tulevaisuudessakin ihmisen perustarpeet ovat samat: kaikki sukupolvet tarvitsevat ruokaa. Tarvitsemme myös uusia sukupolvia maatalouteen. Nuoria viljelijöitä onkin tällä kaudella tuettu korvauskelpoisuuksia lisäämällä ja aloitustuen yrittäjätulovaatimusta keventämällä. Vesi on yksi Suomen arvokkaimmista luonnonvaroista. Turvaamme vesihuollon huoltovarmuuden lakimuutoksilla, joilla estetään sen yksityistäminen. Energiaomavaraisuus on yhä kriittisempää. Suomi on jo pitkään saavuttanut EU:n energiatehokkuustavoitteet. Kestävä kasvu edellyttää siirtymää puhtaaseen energiaan ja tuotantoon. Hallitus edistääkin muun muassa biokaasutuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden arvonlisän nostamista. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, mikä tulee turvata myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuutemme lääkkeiden osalta on hyvin riippuvainen tuonnista, ja tämä tarkoittaa sen turvaamista varastoimalla. Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Syntyvyys Suomessa on romahtanut matalimmalle tasolle 250 vuoteen. Se on selvästi sekä nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja EU:n keskiarvoa alhaisempi. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Poliittiset päätökset eivät toki yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Työtulovähennyksen lapsikorotuksen palautus, äitiyspakkauksen arvon nosto sekä lapsilisien korotus ovat esimerkkejä toimista, joilla perheiden toimeentuloa ja hyvinvointia on tämän hallituksen aikana parannettu. Odotamme hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voimme edelleen vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia. Perhe on yhteiskunnan sydän, ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä tulevaisuudessa. Tarvitsemme lisäksi ennaltaehkäisevää ja kansanterveyslähtöistä päihdepolitiikkaa, terveyden edistämistä, mielenterveyttä tukevaa yhteisöllisyyttä ja myös liikunnallista elämäntapaa, jotta väestömme olisi tulevaisuudessa entistä terveempää ja toimintakykyisempää. Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta. Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja tki-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa. Viimeaikaiset jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut teollisuuden positiiviset uutiset kertovat talouden orastavasta käänteestä parempaan. Arvoisa puhemies! Kansa, joka unohtaa juurensa, menettää tulevaisuutensa. Meidän on tunnettava historiamme, jotta pystymme varautumaan tulevaan. On myös tärkeää tiedostaa se kristillinen arvopohja, jolle suomalaisen yhteiskunnan perusta on rakennettu ja joka on ollut koko läntisen hyvinvoinnin ja sivistyksen lähde. Tuntemalla historiamme ja pitämällä kiinni arvoistamme voimme rakentaa tulevaisuutta, jossa on merkitystä ja toivoa. Emme voi määrätä maailman suuntaa, mutta voimme rakentaa vahvaa ja luottamukseen perustuvaa Suomea. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen voi rakentaa. Yhdessä, vastuullisesti ja kestävään arvopohjaan nojaten. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, selkeyden vuoksi: Me emme anna budjettitukea maille. Me tuemme kv. järjestöjä, YK, Punainen Risti, organisaatioita. Me emme tue maita. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidäkään tukea!] Se ei ole budjettitukea. Edustaja Virolainen, yhteinen pohjoismainen malli. Kyllä, Nato-jäsenyys. Suomi on Pohjoismaa, joka monella tavalla, monessa asiassa johtaa osaamisessa yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa koko maailmaa: vihreä siirtymä, digitalisaatio, 5G-, 6G-verkot. Meillä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, pohjoismaalainen perhe, ja siinä on valtava, valtava mahdollisuus, jota me emme osaa vielä hyödyntää. Viittasitte vienninedistämisjärjestelmään. [Mika Niikon välihuuto] Esimerkiksi Tanskalla on vain yksi toimija, joka vie. Meillä niitä on valitettavasti useita. Me saamme enemmän tehoja, kun me keskitämme asioita. Voin luvata, että silloin myös jokainen euro olisi tehokkaampi ja tämä olisi yrityksille selkeämpi järjestelmä. Tässäkin meidän pitää olla rohkeampia uudistamaan. Yritykset haluavat tuloksia, ihmiset haluavat töitä ja toimeentuloa. Siksikin meidän pitää tehdä enemmän Pohjoismaiden kesken yhdessä. Edustaja Kinnunen myös puhui aivan oikein Pohjoismaista ja Baltiasta. Tämä on juuri se viitekehys, ja kuten sanoin, se koskee kaikkia politiikan lohkoja monella tavalla. Edustaja Hoskonen, Saimaan kanava. Kyllä, meidän pitää reagoida erittäin nopeasti. Kun esimerkiksi Venäjän puuntuonti käytännössä seisahtui, meidän raiteilta poistui noin 15 miljoonaa tonnia liikennettä noin 40 miljoonasta tonnista. Vesitiet ovat tässä erittäin tärkeä tekijä ja myös ilmastomyönteinen tekijä. Nyt kysymys kuuluu, miten me pääsemme nopeasti länteen, lännen satamiin — Narvik, Mo i Rana Norjassa — miten me pääsemme Ruotsiin sitä kautta ja miten Suomesta pääsee ulos. [Hannu Hoskonen: Kymijokea pitkin!] On ihan selvää, että tässä pitää toimia, ja se toimi meidän pitää tehdä yhdessä, koska muuten meillä ei vienti vedä, jos ei ole logistiikkaa. Ruokakriisi, elintarvikeala. Valitettavasti suomalaiset elintarvikeyhtiöt eivät ole kasvaneet kansainvälisesti. Tanskan vienti on noin 16 miljardia, Irlannin 8 miljardia, meillä vain 1,5 miljardia. Voi kysyä, mistä se johtuu. Tässä kyllä yrityksillä itsellään on aika suuri vastuu tehdä asioita ja panostaa pitkällä aikavälillä, ja tässä meidän pitää tehdä yhdessä. Lannoitetuotanto, erittäin kriittinen ruokakriisin asia. Esimerkiksi Yaran rooli globaalisti maailman suurimpana lannoitetuottajana, yksittäiset komponentit äärimmäisen tärkeitä, ja siksi on tärkeää, että YK on ottanut roolia. Pääsihteeri Guterres teki erinomaista työtä, kun avasi, neuvotteli, logistiikkaketjuja, jotka mahdollistavat Mustanmeren liikenteen ja sitä kautta auttavat Egyptiä, Afrikkaa, Lähi-itää. Eli kaiken kaikkiaan tässä on paljon, paljon tehty myös onnistumisia, vaikka ne eivät aina näy tänne Suomeen asti. Ukraina, koulutusvienti. Koulutusvienti kaiken kaikkiaan, edustaja Virolainen, on noin 500 miljoonaa tällä hetkellä. Se voisi olla kymmenkertainen, ja sen pitää kasvaa, jotta me saadaan siitä tuloja. Kaiken kaikkiaan meillä on paljon siinä yhteistyössä vielä kehitettävää kaupunkien ja kuntienkin kanssa. Edustaja Salonen viittasi Suomeen ja Suomen Nato-profiiliin ja Nato-prosessiin. Ei varmaan nyt ole tarkoituksenmukaista mennä yksityiskohtiin, mutta kyllähän tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Suomi on tällä hetkellä maailmalla tunnetumpi kuin koskaan, Suomesta puhutaan enemmän kuin koskaan, ja tämähän on meille kaikille mieletön mahdollisuus, samalla myös meidän yrityksille, yliopistoille. Siinäkin mielessä on erittäin arvokasta, että me olemme osaava ja sääntöpohjaisen maailman siinä mielessä esimerkkioppilas, että meihin voi luottaa. Samalla totta kai Suomi myös pysyy Suomena ja me säilytämme ne vahvuudet, mitä meillä suomalaisilla on. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä oli kysymys liittyen tähän oppimisen kriisiin ja tasa-arvoon. Jos jotain tämä hallitus on tehnyt, niin me ollaan tehty tasa-arvotyötä. Se näkyy seksuaali- ja lisääntymisterveydessä, se näkyy muuten suomalaisten yritysten ja järjestöjen valtavan paljon kehittyneessä yhteistyössä. Saamme siitä kiitosta esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kanssa ja kautta, jonka edustajien kanssa vietin viimekin viikolla YK-kokouksien yhteydessä erittäin paljon aikaa. Eli siinä mielessä koko YK on erittäin kiitollinen suomalaiselle tasa-arvo- ja koulutusosaamiselle, ja siinäkin mielessä ne YK-keskukset, mitä Suomeen on nyt syntymässä ja syntyneet, ovat erittäin arvokkaita. Kaiken kaikkiaanhan tässä on pohjalla se tosiasia, että Suomi on tehnyt vuosikymmeniä hyvää työtä esimerkiksi kouluruoassa. Kouluruoka, minkä Suomi kehitti keskellä sotaa 1941, toimii nyt mallina kaikille maailman maille. Itse sain kunnian viedä kansainvälisen ruokajärjestön WFP:n pääjohtajan David Beasleyn nimityksen kansainväliseksi kouluruokalähettilääksi ja mahdollistaa kouluruoka kaikille maailman lapsille vuoteen 2030. Haaste on valtava, mutta kysymyshän ei ole vain ruoasta vaan koko koulutusjärjestelmästä, ja siinä mielessä se, että Suomi voi näyttää mallia koko maailmalle ja muuten myös muutamille, aika monille Euroopankin maille, on erittäin iso kiitos ja totta kai mahdollistaa myös yrityksille paljon yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Lopetan tähän, ja vastaan vielä kysymyksiin, jos niitä ilmenee. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Jäin miettimään vielä tätä vientiä ja viennin edistämistä. Ainakin henkilökohtaisesti ihailen toimintatapaa, jota Tanskassa ja Ruotsissa harjoitetaan, ja muistaakseni luin jostakin, että ministeri ehdotti, että Suomi ja Ruotsi voisivat jotenkin lyödä hynttyyt yhteen ja tehdä yhteisiä viennin edistämismatkoja. Kysyn: tuliko siitä mitään, vai oliko se niin, että korona esti sen? Ja sitten vielä, kun Suomi liittyy Nato-jäseneksi: miten näette, että se vaikuttaa Suomen profiiliin kansainvälisillä markkinoilla? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että ministeri Haaviston työt vievät nyt ympäri maailmaa, ja se on tärkeää, että ulkoministeri sitä työtä hoitaa. Toki se vaikeuttaa tätä budjettikeskustelua tänään tässä salissa, enkä odota, että ministeri Skinnari vastaa nyt ministeri Haaviston asioihin ja ministeri Haaviston puolesta kaikkiin ulkoministeriötä koskeviin asioihin. Haluan siitä huolimatta, että ministeri Haavisto ei tänään voi olla tässä keskustelussa mukana, nostaa esille ulkoministeriön osalta ja ensi vuoden budjetin yhteydessä ajankohtaisen turvallisuustilanteemme ja Nato-prosessimme. Uskon, että ulkoministeriön virkamiehet ovat olleet viime kuukausina täystyöllistettyjä, ja olen huolissani siitä, onko meillä riittävät resurssit ulkoministeriön osalta, jotta meillä on riittävästi henkilöstöä vastaamaan kaikkeen siihen, mitä tämä ajankuva tuottaa. Käsitykseni on, että varsinaisen Naton myötä tulevia lisätarpeita ei ole huomioitu vielä, mutta onko meillä muuten resursseja riittävästi vastata näihin jo olemassa oleviin haasteisiin?

Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana olemme eläneet läpi poikkeuksellisia aikoja niin Suomessa kuin maailmalla. Sota Euroopassa, ennennäkemätön energiakriisi sekä hauraita maita koetteleva nälänhätä ovat palauttaneet meidät perustarpeiden juurelle: rauhan ja vakauden turvaamiseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta sekä koettelee koko kansainvälistä turvallisuutta mukaan lukien Itämerellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen historiallisen päätöksen eteen, kun keväällä yhdessä Ruotsin kanssa jätimme hakemuksemme Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi. Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ensi vuoden talousarvio tulee vahvistamaan Suomen asemaa arvopohjaisena ja vaikuttavana toimijana muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hallitus esittää ulkoministeriön pääluokkaan yhteensä 1,318 miljardia euroa, mikä on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Jännitteiden keskellä Euroopan yhtenäisyydestä on tullut entistä tärkeämpää. Suomi vastaa Venäjän hyökkäykseen osana Euroopan unionia. Myös pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu. Samaan aikaan monenkeskisillä areenoilla suurvaltajännitteet määrittelevät jakolinjoja uudella tavalla. Kiinan asemoituminen Venäjän hyökkäykseen tulee vaikuttamaan sen kansainväliseen asemaan. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa, ja yhteistyötä on kehitettävä. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys voimistuu edelleen. Myös Euroopan itäisen naapuruston kehitys vaatii erityistä seurantaa. Globaaliin ruokaturvaan sekä energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet eivät koettele maita tasavertaisesti. Syvenevä eriarvoisuus on globaali uhka, joka edellyttää yhteistä vastuunkantoa. Arvopohjan Suomen toiminnalle tulevat jatkossakin muodostamaan ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, rauha, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan sekä laajentaa suomalaista osallistumista rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Vuonna 2023 Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana, järjestää Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen sekä aloittaa Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajana. Toimimme myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja valmistaudumme Etyjin puheenjohtajuuteen vuonna 2025. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 256 miljoonaa euroa. Ulkoasiainhallinnon rooli turvallisuus- ja kriisiorganisaationa on korostunut. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon, joka tukee Suomen etujen ajamista maailmalla. Vaalikauden aikana edustustoverkkoa on onnistuttu kasvattamaan, ja se kattaa nyt yli 93 toimipistettä mukaan lukien syyskuussa 22 avattavat uudet edustustot Islamabadiin ja Mumbaihin. Myös tulevina hallituskausina on pidettävä huolta edustustoverkon resursoinnista erityisesti henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin osalta. Ulkoministeriö kohdentaa talousarviossa lisäresursseja vientivalvontaan ja pakotteiden hoitoon vastatakseen liike-elämän tarpeisiin. Yhteistyössä muun Team Finland ‑verkoston kanssa jatketaan uusien vientimarkkinoiden kartoittamista ja tuetaan suomalaisyritysten vientiponnisteluja. Myös edustustojen hoitamia maahantuloprosesseja nopeutetaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tieto‑, hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä kehitetään. Ulkoministeriö palaa Nato-jäsenyyteen liittyviin menoihin vuoden 23 talousarvioesityksen täydennyksessä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden talousarvio on hallitukselta vastuullinen kriisiajan budjetti. Vuoden takaiset odotukset pandemian väistymisestä ja paluusta normaaliaikoihin ja kasvavien positiivisten talouslukujen budjetteihin ovat nyt valitettavasti romuttuneet. Jälleen hallitus joutuu reagoimaan ulkoapäin tulevaan šokkiin, jo kolmanteen kuluvan kauden aikana. Pandemian aiheuttama šokki on vaihtunut Venäjän julman hyökkäyssodan aiheuttamaan turvallisuus‑ ja talouskriisiin. Kolmas šokkiaalto on kasvanut kesän mittaan eskaloituneen energiakriisin muodossa. Siksi hallitus toimii nyt ottaen huomioon niin muuttuvan turvallisuuspoliittisen tilanteemme kuin kansalaisten kokeman epävarmuuden arjessaan, kun hinnat nousevat kiihtyvän inflaation pyörteissä ja asuntolainojen korkojen noustessa. Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta entistäkin tarkemmin. Olemme jättäneet Nato-hakemuksen ja kehysriihessä linjasimme mittavista lisäpanostuksista maanpuolustukseen. Ensi vuoden talousarviossa linjausta toteutetaan. Vahvan kansallisen sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla meidän on varmistettava, että Suomi säilyy puolustamisen arvoisena pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Yhteiskunnallinen vakaus ja rauha edellyttävät kansalaisten turvallisuuden tunteen, oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Emme voi antaa kriisien repiä kansakuntaamme. Suomessa ei pidä kenenkään pelätä, että kriisien keskellä jää yksin tai vaille apua. Tällä talousarvioesityksellä luodaan turvaa arkeen ja lievennetään sitä iskua, minkä suomalaiset joutuvat ottamaan vastaan, kun energiahinnat ja elinkustannukset karkaavat. Me haluamme tukea niin lapsiperheitä, pieni‑ ja keskituloisia kuin pitkää työmatkaa ajaviakin. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, sähkövähennys sekä ‑tuki ja sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä kotitalouksien tukemiseksi. Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että talousarviossa tasapainoillaan monien vaikeiden asioiden kanssa. Kuten tiedämme, julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on asia, johon on suhtauduttava vakavasti. Nyt on kuitenkin syytä ymmärtää, ettei akuutti kriisi mahdollista suurta sopeutusta, saati isoja veronalennuksia. Kriisinhoidon rinnalla on panostettava sektoreihin, joiden avulla Suomi pysyy tulevaisuudessa kasvu-uralla, osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Samalla on huolehdittava ihmisten hyvinvoinnista ja luotava uskoa siihen, että kriisit selätetään yhdessä ja että suomalainen hyvinvointivaltio kantelee pahimman yli. Arvoisa puhemies! Kriisinsietokykyämme parantaa tällä hetkellä se tosiasia, että hallitus on toteuttanut monia tervetulleita uudistuksia ja toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi, ja työllisyysasteemme onkin nyt historiallisen korkealla tasolla. Tulevalla palkkatukiuudistuksella yksinkertaistetaan sääntelyä ja nopeutetaan myöntämis‑ ja maksatusprosesseja ja parannetaan tuen saamisen edellytyksiä. Palkkatukiuudistus sisältyy ensi vuoden talousarvioon. Uudistus herättää kuitenkin järjestökentällä myös suurta huolta, johon on vastattava. Yhdistysten ja säätiöiden oikeutta sataprosenttiseen tukeen rajoitetaan merkittävästi. Tällä muutoksella pelätään olevan vakavia kielteisiä vaikutuksia yhdistysten toimintaan. [Toimi Kankaanniemi: EU!] Myös lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossaan huomauttanut, ettei niitä ole riittävästi arvioitu. Arvoisa puhemies! Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Monissa tilanteissa tämä on kannatettavaa, mutta samalla tulee muistaa se todellisuus, missä monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat elävät ja millaista tukea he työllisyyteensä tarvitsevat. Yritykset eivät pysty työllistämään kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia ja tarjoamaan heille heidän tarvitsemaansa valmennuksellista tukea. Yritysten palkkatuettu työ sopii parhaiten jo valmiiksi lähellä työmarkkinoita olevia ihmisiä. Järjestökentällä työskentelee palkkatuen turvin huomattava määrä tässä työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä, joilla nimenomaan tämänkaltainen tuki on tarpeen. Välityömarkkinoina järjestökenttä voi myös parhaiten järjestää tällaista tukea, henkilökohtaista ohjausta, mikä on välttämätöntä työllistymisedellytysten paranemiselle. On aivan keskeistä, että palkkatukiuudistusta eteenpäin vietäessä vielä näihin avoimiin kysymyksiin todella pureudutaan, ja toivon, että työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa tätä kokonaisuutta käydään huolella läpi ja etsitään myös ratkaisuja näihin olemassa oleviin epäkohtiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisyritysten kannalta mahdollisimman toimivan ja ennustettavan kauppapolitiikan on oltava lähtökohtana Suomen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön rakentamisessa. Tärkeää on luonnollisesti tunnustaa myös se seikka, että kehitysyhteistyön ei tule olla vain kaupantekoa, vaan kehitysyhteistyöllä on oma tärkeä roolinsa kehittyvien maiden tukemisessa sekä taloudellisesti että hyvinvointia edistäen. Tässä toimintaympäristössä on erityisen tärkeää huolehtia kansainvälistymiseen valmiiden suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten määrän ja roolin kasvusta. Näitä kasvuhaluisia yrityksiä on tuettava pyrkimyksissään. Tämä on koko Suomen taloudelle keskeinen asia, johon on panostettava yli sektorirajojen. Kansainvälinen ympäristömme on turbulenssissa sotien ja ympäristökriisien uhatessa. Se laittaa yrityksemme miettimään investointihalukkuuttaan entistä tarkemmin. Nämä kansainvälisten markkinoiden ja geopolitiikan nopeat muutokset tarkoittavat, että yritykset tarvitsevat entistä enemmän tukea vientiinsä ja kansainvälistymiseensä. Yrityksille on pystyttävä tarjoamaan täsmällistä tilannekuvaa kansainvälisestä markkinasta, poliittisista riskeistä ja säädösympäristön kehittymisestä. Selonteossa onkin hyvin nähty, miten talousdiplomatialla vauhditetaan vientiä pitkäjänteisesti rakentamalla yhteyksiä kohdemaan päättäjiin ja elinkeinoelämään auttamalla yrityksiä markkinoillepääsyn ongelmien ratkaisussa vaikuttamalla kilpailuolosuhteissa havaittuihin ongelmiin sekä vaikuttamalla kohdemaiden säädösympäristöön sekä kansallisin toimin että EU:n kautta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä maailmanajassa taloussuhteet nähdään myös geopoliittisen linssin ja realismin läpi. Tästä seuraa valtion roolia korostava ja suojautumiseen keskittyvä näkökulma. Taloussuhteissa Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Afrikan maat eivät tukeneet YK:n yleiskokouksen äänestyksessä yhtenä rintamana Ukrainaa. Keskeisin Nato-kumppanimme Yhdysvallat näkee luonnollisesti Kiinan ja Venäjän kahtena suurimpana kilpakumppaninaan taistelussa vaikutusvallasta Afrikassa, joten se puhuu niiden toimista kielteiseen sävyyn. Suomen onkin valittava oman talousdiplomatiansa kohteet viisaasti ja varovaisesti harkiten. Nyt myös kansainvälisesti toimivilta kansalaisjärjestöiltä leikataan mahdollisuuksia toimia perinteiseen tapaansa kehitysyhteistyössä demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistäen. Miten korvaamme näiden kansainvälisesti toimivien järjestöjen roolin ilman tarvittavia resursseja? Ne edistävät omalta osaltaan myös Suomen pyrkimyksiä ulkomaankaupassa ja talousdiplomatiassa.

Arvoisa puhemies! Nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan mittakaavaan. Kun te oppositiossa väitätte, että hallituksella on erimielisyyksiä ulkopolitiikan linjasta, niin tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. [Kimmo Kiljunen: Mistä me puhutaan?] Jos katsotaan sitä, mikä on ulkopolitiikan tärkein tehtävä, se on pitää huolta Suomen turvallisuudesta ja edellytyksistä suomalaisten hyvinvointiin, huolehtia Suomen alueellisesta koskemattomuudesta, itsenäisyyden turvaamisesta ja siitä, että me emme joudu aseellisiin konflikteihin. Mitä tulee tämän hallituksen ulkopolitiikan kovaan ytimeen, niin siitä tämä hallitus on historiallisen yksimielinen. Hallitus on yksimielinen Suomen puolustuksesta, Nato-integraatiosta, Yhdysvallat-suhteen kehittämisestä, Ukrainan tuesta, Venäjän toimien tuomitsemisesta — kaikesta siitä, millä on todella väliä tämän kovan ytimen osalta. Meillä on ollut paljon erimielisempiäkin hallituksia. Jos katsotaan edellistä hallitusta, niin siellä oltiin hallituksen edustajien joukossa erimielisiä jopa [Puhemies koputtaa] Suomen Nato-jäsenyydestä. Mitä tulee näihin kahteen sinänsä tärkeään yksityiskohtaan, [Puhemies koputtaa] jotka ovat nousseet keskusteluun, [Puhemies: Aika!] niin me onneksi tänä päivänä Suomessa myös kestämme keskustelua [Puhemies: Aika!] näistä sinänsä tärkeistä yksityiskohdista, kunhan tämä iso kuva on selkeä ja kunnossa ja yhteisistä linjoista on sovittu… [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, lajinsa ensimmäinen kansainvälisen kauppa- sekä kehityspolitiikan selonteko käy lävitse tarpeellisia ja välttämättömiä muutoksia Suomen kehitysyhteistyöhön. Selonteon mittava toimenpidelista osoittaa selkeästi maailman muuttuneen geopoliittisesti, ja tähän muutokseen on Suomenkin vastattava, vaikka tällainen kehitys ei välttämättä olisikaan toivottavaa Suomen kaltaiselle valtiolle. Suomen kauppapolitiikassa on tarve tehostaa vientivalvontaa säilyttäen kuitenkin edelleen suomalaisyritysten kyvyn kasvaa, luoda investointeja ja pyrkimystä tuottaa vaurautta niin Suomessa kuin kauppakumppaneillemme. Huomio kohdistetaan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joille ei välttämättä ole riittävästi kertynyt omia resursseja hyödyntämään kasvun mahdollisuuksia. Tätä varten uudistamme sekä Team Finlandin että Business Finlandin toiminnot. Suomi korostaa edelleen avoimen, sääntöpohjaisen järjestelmän merkitystä. Monipuoliset kaupan yhteistyörakenteet auttavat huoltovarmuutta ja luovat kriisinkestävyyttä. Tavoite on tiivistää yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Länsimaiden ohella niin sanottu globaali etelä muodostuu yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi, sillä näiden maiden talouksien odotetaan kasvavan merkittävästi. Suomalaisyritysten mahdollisuudet jouduttaa tätä kasvua tulee huomioida. Globaalin etelän saaminen paremmin mukaan kansainvälisen kaupan järjestelmään hyödyttää niin näitä maita itseään kuin kauppaa käyviä länsimaitakin. Viime vuosina kansainvälisen kaupan uhaksi on noussut protektionismi. Se on nakertanut kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuutta ja sen uskottavuutta. Suomi tukee tasavertaista ja reilua kaupankäyntiä sekä kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n asemaa. Perussuomalaiset antavat tukensa näille Suomen päämäärille. Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti pariin keskeiseen ohjenuoraan. Ensiksi yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysyhteistyössä. Toiseksi kohdennukset tehdään niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Toisin sanoen nämä maat haluavat myös auttaa itse itseään. Nähdäksemme tämä on perusedellytys onnistuneelle kehitysyhteistyölle. Uudessa voimapolitiikan ajassa Suomi joutuu asettamaan yhteistyölle tietyt rajaukset. Suomi ei voi tehdä yhteistyötä sotaisan Venäjän nykyhallintoa tukevien maiden kanssa. Suomi myös edellyttää, että kohdemaa vastaanottaa omat kansalaisensa takaisin silloin, kun heillä ei ole vaadittavia edellytyksiä oleskella Suomessa. Kehitysyhteistyössä painopiste kohdennetaan naisten ja tyttöjen oikeuksiin — naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että maat ovat sitä vakaampia ja vauraampia, mitä vähemmän tyttöjen ja naisten oikeuksia rajoitetaan koulutuksen ja työelämän saroilla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien tasavertaistaminen poikien ja miesten kanssa on Suomen kehitysyhteistyön perusta. Kehitysyhteistyön tapaa uudistetaan. Yhteistyö ohjautuu vahvemmin kaupankäyntiin. Se on ollut myös kehittyvien maiden oma toive. Erilaisten kansalaisjärjestöjen tietotaitoa hyödynnetään vahvemmin. Valtion roolia vastaavasti vähennetään. Ukraina on Suomen merkittävin humanitaarisen avun kohdemaa — siis Ukraina. Näillä muutoksilla Suomi tavoittelee kehitysyhteistyössä tehokkaampaa vaikuttavuutta. Julkisen talouden kohentaminen edellyttää säästötoimia, ja kehitysyhteistyöhön käytettävä määräraha on luonnollisesti mukana säästöissä. Kehitysyhteistyön onnistumista mittaa kuitenkin enemmän sen vaikuttavuus kuin eurojen määrä. Kaupankäyntiin kohdentuvalla kehitysyhteistyöllä on paremmat mahdollisuudet niin auttaa suomalaisia yrityksiä kuin kohentaa kohdemaiden vaurautta. Työn on oltava pitkäjänteistä, joten kohdemaiden sitoutuminen kehitysyhteistyöhön on erittäin tärkeää. Arvoisa puhemies! Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko on erittäin onnistunut asiakirja, ja sen pohjalta on hyvä työskennellä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Olen luottavainen sen suhteen, että näiden muutosten avulla se onnistuu. Suomen tavoitteiden onnistumista on kaikesta huolimatta syytä seurata huolellisesti. Vielä kerran lämpimät kiitokset kaikille asiakirjan laadintaan osallistuneille. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa kauppa- ja kehityspolitiikan tarkemmilla toimenpiteillä. Selonteko nojaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysiin. Kaupan ja kehityksen yhteyttä vahvistetaan. Vastaavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää ohjausasiakirjaa ei ole aiemmin laadittu. Selonteon valmisteluvaiheessa kuultiin ministeriöitä, Suomen ulkomaanedustustoja ja eri sidosryhmiä laajasti. Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarista seurantaryhmää, jota kuultiin myös tämän selonteon valmistelussa. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja taloudelliset riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikkaamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme lisäämään suomalaisten yritysten kauppaa keskeisten kumppanimaiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. Samalla on syytä muistaa, että EU:n sisämarkkina on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa, ja Suomen kannattaa tähdätä sinne, missä kasvua on. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Pk-yritykset tarvitsevat tukea markkinoille pääsemisessä sekä tutkittua tietoa ja analyysiä kohdemaista. Uudistuksessa huomioidaan ja integroidaan siis Business Finland -ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudestaan Team Finland -verkoston johtamisrakennetta kotimaassa. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, mikä hyödyttää suhteellisesti eniten Suomen kaltaisia pieniä maita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa, myös Nato-jäsenyys avaa kaupallisia mahdollisuuksia. Lisäksi Suomen tavoitteena on edistää vahvempia kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu voimakkaasti strategisen kilpailun, kaupan, kriittisten raaka-aineiden, muuttoliikkeen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. OECD:n ulkopuolisten maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna noin 23 prosenttia eli melkein neljäsosa. Maajoukkona kyse on 75 prosentista maailman maista. Merkittävän osuuden maailman tulevasta talouskasvusta arvioidaan syntyvän kehittyvissä maissa. Tähän kasvuun suomalaisyritykset on kytkettävä entistä paremmin. EU:n Global Gateway -investointistrategia on tärkeä elementti tasavertaisten kumppanuuksien edistämiseksi. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden markkinoille. Suomi keskittyy Global Gatewayn osalta vahvuuksiinsa, joita ovat digitalisaatio, energia ja koulutus. Tämän hallituskauden keskeinen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja rahoitukseen. Myös EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit ja rahoitus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää sitä, että Suomi vaikuttaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä aiempaa tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön uusi fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kauppa ja kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Kauppaa edistämällä saadaan aikaan kehitystä. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen on keskeistä pysyvien kehitysvaikutusten näkökulmasta. Tämä vahvistaa myös maiden taloudellista riippumattomuutta. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys näkyy niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen kuin nyt käsiteltävässä olevan selonteon linjauksissa. Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen ja joka kokonaisuudessaan on ankkuroitu ihmisoikeuksiin. Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa. Humanitaarinen apu on jatkossakin merkittävä osa Suomen kehityspolitiikkaa, ja avun kanavointi jatkuu YK-toimijoiden, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä, ja niillä on suuri rooli myös Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden maaohjelmista kohti kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön maaohjelman maiden määrä pienenee, ja Ukraina on Suomen kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun pääkumppanimaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan avunantajien pohjan laajentamista, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja ja niiden vivutusta. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää myös keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyön rahoituksen toimeenpanoa, ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Arvoisa puhemies! YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä pidettiin vastikään YK:n tulevaisuushuippukokous, jossa jäsenmaat hyväksyivät tulevaisuussopimuksen — laajimman kansainvälisen sopimuksen moneen vuoteen. Päätös on osoitus kansainvälisen, sääntöpohjaisen yhteistyön merkityksestä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuussopimuksen yhteydessä sovittiin myös digitaalisen kehityksen vahvistamisesta, mihin suomalaisilla yrityksillä on tarjota innovatiivisia ratkaisuja. Suomen tavoitteena on internetyhteyden saaminen tulevaisuudessa yhä useampien saataville asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Tämä edistää muun muassa taloudellista toimeliaisuutta, kouluttautumista ja sananvapautta. Kehitysyhteistyörahoituksen kautta Suomi jatkaa tukeaan YK:n osalta erityisesti YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille ja YK:n väestörahasto UNFPA:lle. Molemmissa olemme merkittävä ja vaikutusvaltainen rahoittaja. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen liittyy kiinteästi tasavertaiseen kumppanuuteen kehittyvien maiden kanssa. Sen osana Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan. Suomi ei myöskään tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Arvoisa rouva puhemies! Pyrkimys haastaa vallitsevaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä saa valitettavasti nyt vastakaikua monessa kehittyvässä maassa. Se heijastuu muun muassa kiinnostuksena BRICS-ryhmää kohtaan. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että on syntynyt kolme aluetta, joilla valtasuhteita määritellään uusiksi: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Suomi kohtaa käynnissä olevan valtasuhteiden murroksen ja maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Erityisen tärkeää on huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja kyvystä tarttua ulkomaankaupan avautuviin mahdollisuuksiin.

Arvoisa puhemies! Suomessa Puolustusvoimat on hyvässä kunnossa, ja suomalaiset voivat luottaa kyllä puolustusvoimiimme ja viranomaisiimme. Tilanne lähialueilla on vakaa, rauhallinenkin. Seuraamme tilannetta koko ajan. Tässä mielessä mitään välitöntä syytä huoleen Suomesta katsoen ei ole. Mutta onhan se totta kai vakava paikka, kun Euroopan sydämessä käydään sotaa ja itänaapuri julistaa osittaisen liikekannallepanon, ydinaseretoriikka on löystynyt. Totta kai nämä ovat vakavia ja synkkiä aikoja, mutta teemme kyllä parhaamme ja voitavamme sen suhteen, että Suomi on turvassa. Ja puolustukseen on tehty vielä totta kai merkittäviä lisäpanostuksia eduskunnan tuella: F-35-hanke, Merivoimien uudet investoinnit, merkittävät lisäresurssit ja Nato-jäsenyyden hakeminen, jota prosessia olemme aika ripeästi edistäneet. Itse asiassa Espanjan senaatti eilen oli 27. maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Eli paljon tehdään Suomen turvallisuuden eteen.

Arvoisa puhemies! Ministeri, te profiloidutte nimenomaan ulkoministeriössä pohjoismaisen yhteistyön edesauttajana. Täällä on paljon käyty keskustelua nyt pohjoismaisesta yhteistyöstä myöskin siitä kulmasta, että tämä uusi turvallisuustilanne ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, joita on täällä tehty, ovat luomassa uuden haasteen, myönteisen haasteen pohjoismaiselle yhteistyölle. Tässä tietysti erityisesti Nato-jäsenyys on varmasti sitä, että me olemme uudessa tilanteessa, ja tämä omalla tavallaan voi myöskin avittaa pohjoismaista yhteistyötä. Nordefcohan on perinteisesti ollut se yhteistyöfoorumi, jossa puolustusyhteistyötä on harrastettu. Mutta ehkä myöskin tärkeätä on huomioida, onko väärin todettu, että Suomen on mitä mielekkäintä myöskin Naton puitteissa jatkossa profiloitua nimenomaan Pohjoismaana. Kun me liityimme, totesimme, että on meidän oma turvallisuusintressimme tämä liitos tehdä, että emme ole ketään vastaan, ja tämä pohjoismainen pragmaattinen yhteistyö kaikkialle eri suuntiin maailmaa ja myöskin ennen kaikkea yhteiset toimet, joilla pyrimme vakautta lisäämään täällä meidän omalla alueellamme, ovat sitä, joka korostaisi varmaan tätä pohjoismaista yhteistyötä. Kysyisin ministeriltä näitä.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustuspolitiikka on perinteisesti ollut vakaalla pohjalla. Eri poliittiset puolueet ovat kyenneet sitoutumaan yhteisiin perusperiaatteisiin ilman suuria erimielisyyksiä. Yhteisymmärryksessä olemme löytäneet tarvittavat varat puolustuskykyä ylläpitäviin ja kehittäviin hankintoihin. Nykyisen hallituksen linja ei tästä poikkea, vaikka hallituspuolueiden sisältä on kuultu myös erilaisia äänenpainoja. Hallituksen puolustusselonteko on kuitenkin laadittu niin, että Suomen linja pysyy selkeänä. Kiitos tästä puolustusministeriön hyvälle taustatyölle. Selonteossa todetaan, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö pysyy vaikeasti ennakoitavana. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että tämä tosiasia tunnistetaan ja tunnustetaan. Meitä ei uhkaa välitön sotilaallinen uhka, mutta kaikkeen pitää kyetä varautumaan, jopa sotilaalliseen kriisiin alueellamme. Samalla meidän tulee varautua kansainväliseen kehitykseen. Arktisen alueen merkitys kasvaa, ja samalla suurvallat osoittavat yhä enemmän kiinnostusta myös Itämeren alueeseen. Kiihtynyt suurvaltakilpailu on laajemminkin asia, jonka vaikutukset maamme turvallisuudelle on tarpeen tunnistaa. Erityisesti Kiinan toimet ja vallanhalu herättävät huolta. Arvoisa puhemies! Naapurimaamme Venäjän pyrkimyksenä on edelleen kylmän sodan aikainen etupiirijako. Venäjä esittelee näyttävästi sotilaallista voimaansa ja ihan meidän lähialueillamme. Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomen pitää varautua uudenlaisiin uhkiin. Valko-Venäjän toiminta EU:n ulkorajoilla ja pakolaisten hyväksikäyttäminen kyynisessä painostusoperaatiossa osoittaa, että lähialueillamme on toimijoita, jotka ovat valmiita täysin häikäilemättömiin tekoihin ajaessaan hallintonsa etua. Laaja-alaisen hybridivaikuttamisen moninaiset keinot on kyettävä tunnistamaan. Väestön epäluulojen ruokkiminen ja jakaminen disinformaation kautta eri ryhmittymiin on yksi esimerkki mahdollisista uhista. Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että maamme puolustusvalmiutta ylläpidetään. Yhtenä keskeisenä ehdotuksena tuodaan esille paikallispuolustuksen uudistaminen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa tätä muutosta. Uudistuksen myötä reserviläisten rooli ja viranomaisten välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Alueellisten joukkojen jako operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin parantaa reagointinopeutta ja kykyä vastata erilaisiin uhkiin. Myös reserviläisten paikallistuntemus ja siviiliosaaminen saadaan tässä mallissa hyödynnettyä paremmin. KD-eduskuntaryhmä on sitoutunut Meri- ja Ilmavoimien kaluston uudistamishankkeisiin. Nämä mittavat investoinnit eivät myöskään saa olla esteenä muille puolustuskyvyn kehittämisen kannalta keskeisille hankinnoille ja puolustusjärjestelmän muiden osien asianmukaiselle ylläpidolle. Arvoisa puhemies! Kun ottaa huomioon aiemmin tehdyt henkilöstövähennykset ja lisääntyneet ja yhä haasteellisemmat tehtävät, on syytä kysyä, riittääkö selonteossa esillä oleva 500 henkilötyövuoden lisäys. Puolustusvoimat elää keskellä murroskautta. Kyber-, avaruus- ja informaatiosuorituskyky, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja monet muut seikat vaativat riittäviä resursseja ja voimavaroja. Myös armeijassa on henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita, ja niihin on puututtava. Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan esille puolustusyhteistyömme painopistealueet: monenvälisyys, kahdenvälisyys ja kriisinhallinta. Näistä haluan nostaa esille EU- ja Nato-yhteistyön merkityksen. Eilen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti esille EU:n puolustusyhteistyön kehittämisen tarpeen ja puolustukseen keskittyvän EU-huippukokouksen. Myös unionin suhde Natoon määritellään. Myös eduskunnan olisi syytä käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta. [Ben Zyskowicz: Totta!] Nämä asiat ovat edessämme joka tapauksessa. [Ben Zyskowicz: Näin se on!]

Ärade talman! Under de senaste tio åren har säkerhetsläget i Europa, Norden inkluderad, försämrats och förändrats. Det regelbaserade system som vi tagit för givet har kraftigt ifrågasatts. Krim har annekterats och vi har flera frysta konflikter i östra Europa och norra Asien. Man kan med fog säga att tröskeln för att använda militära medel har sänkts. Samtidigt är det inte bara stormaktsspelet som avgör var oroshärdar föds. Fenomen som klimatförändringen kan också leda till oroligheter som i förlängningen återspeglas i vår säkerhetspolitik. Arvoisa puhemies! Uhkat eivät ole pelkästään sotilaallisia. Vaikuttamista tapahtuu laajasti, ja informaatiovaikuttaminen voi usein olla tehokkaampaa kuin sotilaallisilla keinoilla uhkaileminen. Levottomuutta ja sisäistä hajaannusta voi luoda sotilaallisilla toimenpiteillä uhkaamalla mutta myös disinformaation avulla. Mielipiteitä jakavien poliittisten kysymysten, kuten esimerkiksi maahanmuuton, käytöstä propagandistisiin tarkoituksiin ja levottomuuden lietsomiseksi on olemassa selkeitä viitteitä ja todisteita. Luodaan uhkakuvia ja ruokitaan eripuraa. EU:n kyseenalaistamisen tarkoituksena ei aina ole unionin kehittäminen. Joskus tarkoituksena on myös tahallinen epäluottamuksen luominen ja unionin heikentäminen. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi mobiiliverkkoihin liittyen ja nyt viimeksi rokotteita koskevien epäluulojen herättämiseksi. Puolustuspolitiikka on aiempaa laajempi käsite. Se tarkoittaa myös, että kriisinsietokykyä koetellaan eri tavalla kuin aiemmin. Tässä todellisuudessa ja tämän tosiseikan valossa käsittelemme Suomen puolustuspoliittista selontekoa. Käsittelemme sitä maailmassa, jossa konfliktien kirjo on aiempaa laajempi ja osittain myös heikommin ennakoitavissa. Pelikentällä on myös uusia toimijoita. Kuka olisi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten uskonut, että Kiina osallistuu Itämerellä järjestettäviin sotilasharjoituksiin? Syntyvät tyhjiöt täytetään herkästi. Ärade talman! Grunden i vår försvarspolitik är en allmän värnplikt. Svenska riksdagsgruppen vill att uppbåden ska gälla alla. Det är en jämställdhetsfråga att kvinnor ska få ställa sig frågan: Är jag beredd att göra värnplikt? Ärade talman! Återkommande repetitionsövningar liksom de lokala och nationella försvarskurserna bidrar till att uppehålla en nationell medvetenhet om det komplexa system som behövs för att vi ska klara oss i en kris, av vilket slag krisen än må vara. Under denna regeringsperiod görs stora satsningar både till havs och i luften. Det är glädjande att dessa satsningar stöds av alla partier. Men inget land klarar sig ensamt, och om säkerheten i våra närområden, eller på annat håll i Europa, är hotad kan Finland som medlem av EU inte hålla sig utanför. Vi är beroende av våra samarbetspartner för att upprätthålla stabiliteten i vårt eget närområde. EU, Nato och Nordefco är våra viktigaste internationella referensramar för försvarspolitiskt samarbete — utan att glömma det bilaterala samarbetet med Sverige, Norge och USA. De fyller alla sina egna funktioner. Det är också viktigt att vi kan hushålla med dessa resurser. Det är inte ändamålsenligt att bygga upp överlappande kapaciteter. Man kan fråga sig om det är ändamålsenligt att EU gör det Nato kan göra. Arvoisa puhemies! Mainitsemisen arvoista on se, että Suomi on useimpien Naton keskeisten yhteistyöverkostojen jäsen. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta se on sen tiiviisti integroitunut yhteistyökumppani. Vahva ja yhtenäinen Nato on Suomen etu. Ruotsissa voi hyvinkin käydä niin, että keskustelu Nato-jäsenyydestä ottaa askelen eteenpäin seuraavien vaalien jälkeen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä siitä pitäisi kyetä keskustelemaan myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen aloittama ja Sipilän hallituksen jatkama puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa on kehittynyt entisestään. Se on hyvä. Ei pelkästään siksi, että meillä on toisiamme täydentäviä suorituskykyjä, vaan myös siksi, että se vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ylipäänsä. On kuitenkin syytä muistaa, että yhteistyö ei korvaa omaa varautumista. Mutta myös: ilman yhteistyötä varautuminen kärsii. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimille on annettava tunnustusta Afganistanin onnistuneesta evakuointioperaatiosta. Vaikeassa tilanteessa onnistuimme välttämään isomman vahingon pitkälti siksi, että yhteistyökumppanit olivat meille tuttuja. Tämänkin kriisin taustasyyt ovat ne vanhat ja tutut. Yhteiskunta ei pysy koossa ilman demokratiaa, oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sitä, että kaikki löytävät oman paikkansa ja saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet. Toissa päivänä keskustelimme kehityspoliittisesta selonteosta. Sen avulla emme rakenna pohjaa ainoastaan kehitykselle vaan myös turvallisuudelle. Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan monenlaisia keinoja — joskus kovia keinoja, mutta toivottavasti niin harvoin kuin mahdollista.

Arvoisa puhemies! Kiitos puolustusministerille kattavasta esittelystä ja hyvästä työstä. Kiitos myös selonteon parlamentaariselle seurantaryhmälle, jonka työhön oli ilo osallistua ja jota edustaja Tuomioja erinomaisesti puheenjohti. Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia, vapautta, rauhaa, yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita. Valitettavasti elämme maailmassa, jossa kaikki valtiot, liikkeet ja vallanpitäjät eivät näitä arvoja jaa. Ehkä jonain päivänä miekat taotaan auroiksi, ja sitä kohti kannattaa pyrkiä, mutta toistaiseksi elämme maailmassa, jossa Theodore Rooseveltia mukaillen kannattaa puhua pehmeitä... [Naurua] — puhua lempeästi ja kantaa riittävän isoa keppiä. [Mika Kari: Sitäkin!] Siksi puolustuksemme on oltava kunnossa. Erityisesti laaja-alaisen vaikuttamisen aikana maanpuolustus on toki muutakin kuin sotilaallista kalustoa ja osaamista, jota sitäkin tietysti edelleen tarvitaan. Puolustusselonteko jatkaa ansiokkaasti siitä, mihin erittäin hyvä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko viime vuonna jäi. Se kuvaa jännitteisen toimintaympäristön asettamia haasteita ja linjaa keinoja ja painotuksia, joilla kehitykseen vastataan. Listatut painopisteet oman puolustuskyvyn kehittämisessä ovat hyvin perusteltuja, ja tiivis kansainvälinen, sekä monenvälinen että kahdenvälinen, yhteistyö säilyy keskeisen tärkeänä osana puolustuspolitiikkaamme. Euroopan unioni, Nato, Nordefco ja maaryhmäyhteistyö sekä Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja nousevat tässä tärkeimmiksi. Arvoisa puhemies! Euroopan unionin sotilaallispoliittinen suorituskyky nousi huolenaiheeksi Afganistanin tilanteen kriisiydyttyä. Suomen on edistettävä sitä, että EU pystyy toimimaan nopeasti kriiseissä myös käytännössä eikä vain paperilla. Euroopan unionin ja Naton rajapinnat ja työnjako Euroopan turvallisuuden pilareina voivat muuttua lähitulevaisuudessa, kun laaja-alainen vaikuttaminen ja teknologinen kehitys sumentavat sotilaallisen ja muun puolustuksen rajoja ja kun Yhdysvallat odottaa Euroopan kantavan enemmän vastuuta oman alueensa puolustuksesta. Tilannekuvan, keskustelun ja politiikan on Suomessa tältäkin osin oltava ajan tasalla. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko muistuttaa, että asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta, mutta huomauttaa viisaasti, että järjestelmää on tarpeen kehittää. Jotta järjestelmä toimii, sen täytyy nauttia laajaa hyväksyttävyyttä ja arvostusta jatkossakin. Vaikka nykymalli on sotilaallisesti toimiva, se ei ole yhdenvertainen. Tähän liittyen kehittämistä linjaa oma erillinen komitea, jonka työn tuloksia odotamme kiinnostuneina. Aihe kaipaa kiihkotonta, ennakkoluulotonta keskustelua ja ennakoivaa päätöksentekoa, sillä puolustusjärjestelmämme perustaa ei ole varaa eikä voi hetkessä muuttaa. Asevelvollisiin merkittävästi vaikuttavia linjoja löytyy toki tästäkin selonteosta. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi. Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee. Nämä, kuten sodanajan joukot yleisestikin, koostuvat pääosin reserviläisistä. On entistäkin tärkeämpää, että reserviläisillä on riittävä koulutus ja että heidän omaa osaamistaan hyödynnetään ennakkoluulottomasti. On myös huolehdittava siitä, että lainsäädäntö ottaa huomioon ja mahdollistaa asevelvollisten valmiuden ylläpitämisen sekä koulutettujen joukkojen tehokkaan käytön myös sodan ja rauhan välimaastossa, jossa erityisesti viranomaisyhteistyö korostuu. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä yhteiskunta ei toimi, elleivät tietoverkot toimi ja data pysy tallessa ja kunnossa. Kyberpuolustus onkin kriittinen osa puolustusta. Tällä saralla sotilas- ja siviilitoiminta ovat myös monin osin nivoutuneet yhteen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kyberpuolustuksella ja ‑turvallisuudella on riittävät resurssit, koordinaatio toimii eikä vastuualueisiin jää katveita. Arvoisa puhemies! Nostaisin vielä yksittäisenä asiana tuulivoimarakentamisen ja maanpuolustuksen yhteyden. On selvää, että puolustuksen tarpeet rajaavat rakentamista, eikä maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä pidä vaarantaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyinen sääntely on liian kategorista ja Puolustusvoimilla kenties kannustimet ennemmin torpata hankkeita kuin sovittaa tarpeita yhteen. Tuulivoimainvestoinnit tuovat veroeuroja ja energiaomavaraisuutta. Ne vahvistavat julkista taloutta, jolloin rahoitusta puolustukseenkin on helpompi ylläpitää. Tulisikin löytää toimintatapa ja kompensaatiomalli, jossa tuulivoima ja Puolustusvoimien intressit sovitettaisiin yhteen koko yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa asiassa erillinen selvitysmies voisi olla tapa edistää asiaa. Arvoisa puhemies! Tuore valtioneuvoston puolustusselonteko on kattava asiakirja, joka kuvaa perusteellisesti Suomen turvallisuusympäristön kehitystä ja siihen vastaamista. Vihreä eduskuntaryhmä antaa selonteolle tukensa.

Arvoisa puhemies! Ehkä viimeiset mutta eivät kenties vähäisimmät sanat tästä puolustusselonteosta. Keskustelussa tuli esille sellaisia näkemyksiä, että suomalaisten sotilaiden lähettäminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin olisi jonkun mielestä liian vaikeaa ja kankeaa. Olen sitä mieltä, että sen kuuluukin olla vaikeaa ja kankeaa, kun puhutaan tällaisista tilanteista kuin on vaikka Afganistanissa, missä on täysin realistinen mahdollisuus joutua sotatoimiin kovilla panoksilla, missä voi joutua tappamaan tai kuolla itse. Ei sinne pidäkään olla helppoa lähettää Suomen sotilaita, vaan sen operaation pitää olla kankeaa. Täytyy miettiä tarkkaan, miten tällaisiin operaatioihin voidaan suomalaisia sotilaita lähettää. Ja kun sitä pohdittiin, että EU:lla pitäisi olla parempi mahdollisuus lähteä näihin operaatioihin, niin olemmeko me todella sitä mieltä, että haluamme antaa EU:lle toimivallan lähteä Suomen puolesta, ilman meidän omaa suostumustamme, parlamentin käsittelyä, sotatoimiin? Omasta mielestäni sellaista valtaa EU:lle ei pitäisi antaa. Muutenkin tässä puolustusselonteossa nyt tietysti kohteliaisuussyistä puhutaan EU:n puolustuksellisesta ulottuvuudesta, jolla ei kuitenkaan ole juuri todellisuuspohjaa olemassa. Tämä keskustelu toistuu monesti, kun menee johonkin toiseen EU-maahan ja suomalaiset siellä ottavat puheeksi EU-puolustuksen: isäntien reaktio on yleensä sellainen kohteliaan myötähäpeinen reaktio, että onpas tämä kyllä mielenkiintoinen keskustelunaihe mutta kun me kuulumme jo Natoon eikä meillä ole Venäjän kanssa yhteistä rajaa. Eli se keskustelu jää siihen. Suomea tämä asia kiinnostaa siksi, että me emme kuulu Natoon ja meillä on Venäjän kanssa yhteinen raja, ja tähän suurimmat huuliveikot ulkomailla toteavat jopa, että te tarvitsette silloin hyvät suhteet Venäjään. No, voimmeko sanoa heidän olevan väärässä? Kuitenkin asia on niin, että EU:lla ei ole antaa turvatakuita, EU:lla ei ole sotilaallista mahtia, kykyä offensiivisiin kansainvälisiin operaatioihin. Sellainen kyky on globaalina toimijana ainoastaan USA:lla ja kenties hieman Britannialla. Näitä yhdistää se, että USA ei ole liittymässä Euroopan unioniin ja Britannia sieltä vasta vähän aikaa sitten lähti. Eli Euroopan unioni ei ole uskottava turvallisuuspoliittinen toimija, jonka varaan ainakaan minkäännäköistä kovaa sotilaallista turvallisuutta voitaisiin laskea. Se toisaalta tässä selonteossa on hyvää ja realistista ja sitä linjaa on helppo tukea, että me olemme Nato-kumppaneita ja meillä on kahdenkeskistä yhteistyötä tämän viitekehyksen ulkopuolella ainakin USA:n, Ruotsin, kenties vähän Norjankin kanssa. Nämä ovat perusteltavia linjauksia geopoliittisen sijaintimme puolesta, mitä tulee Ruotsiin ja Norjaan, ja tietenkin tämän globaalin asemahdin puolesta, mitä tulee USA:han. Ja nyt kun me emme sinne Natoon ole ymmärtäneet aikanamme liittyä, niin kenties nämä ovat kuitenkin vähiten huonoja ratkaisuja, joita tässä ajassa voimme tehdä, ja niiden tekemistä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Sitten, mitä tulee näihin kriisinhallintaoperaatioihin ja niihin lähtemiseen, kyllä tämän Afganistanissa epäonnistumisen, häntä koipien välissä perääntymisen, kansainvälisen yhteisön toimesta pitäisi opettaa jotakin: puututtaisiin nyt suomalaisten toimesta ainoastaan sellaisiin asioihin, jotka [Puhemies koputtaa] todella kuuluvat meille ja jotka ovat jollain tavalla meille kansallisen turvallisuuden kannalta relevantteja. Tietenkin ymmärrän, jos meidän on [Puhemies koputtaa] miellytettävä joitakin liittolaisiamme, kuten USA:ta, mutta ihmettelen, mitä miellyttämistä meillä on Ranskassa esimerkiksi tämän Malin operaation suunnittelun suhteen.

Arvoisa puhemies! Kiitos selonteosta. Se on selkeä ja johdonmukainen. Mutta ennen kuin käyn varsinaiseen puheeseen, niin kommentoin edustaja Kalevan äskeistä puheenvuoroa. Hän kertoi, että meillä olisi aikanaan ollut EU:ssa neuvotteluissa sitovat turvatakuut. Toimin sekä perustuslaillista sopimusta neuvoteltaessa että Lissabonin sopimusta neuvoteltaessa hallitustenvälisessä konferenssissa Suomen edustajana, ja sanon, että ei ollut tarjolla sitovia turvatakuita. Päinvastoin, erittäin monet Nato-maat pitivät tiukasti huolta siitä, että unioni ei ryhdy kilpailemaan eikä tee päällekkäistä toimintaa Naton kanssa. Se oli näiden Nato-maiden perusehto, kun unionin puolustuksen kehittämisestä käydään keskustelua. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Puolustusvoimien kykyjä kehitetään pitkäjänteisesti, tarkkaan harkiten sitä, mihin pienen maan resurssit riittävät. Viimeksi Afganistanin Kabulissa suoritettu evakuointitehtävä kertoo, että kovan turvallisuuden asioissa jokaisella maalla täytyy viime kädessä itselläänkin olla toimintakyky. Kansalaiset odottavat sitä. Mutta samalla tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja valmiutta osallistua siihen. Evakuoinnin dramaattisin hetki muistuttaa meitä kuitenkin paljosta. USA:n asevoimat suojasivat myös meidän kansalaistemme maasta poistumista, ja tässä työssä he menettivät terrori-iskussa 13 sotilaan hengen. Se koskettaa myös meitä, emmekä saa unohtaa sitä. Kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisessa meidät otetaan vahvemmin mukaan, kun osoitamme hoitavamme oman puolustuksemme vastuullisesti. Tätä selontekoa on luettava rinnan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa. Puolustus on sekä ennaltaehkäisevää että eräänlainen viimeinen lukko kansainvälisessä kehityksessä. Sekä oman puolustuksen kehittäminen että kansainvälisen sotilasalan yhteistyön syventäminen ovat äärimmäistä pitkäjänteisyyttä edellyttäviä. Siksi selonteon yhteydessä on arvioitava, millä tavalla kansainvälinen ympäristömme kehittyy, mikä on sen pääsuunta ja mitä johtopäätöksiä siitä on tehtävä puolustuksen osalta. Kiistatonta on, että sääntöperäisyyden kunnioitus kansainvälisessä politiikassa on heikentynyt systemaattisesti vuosien ajan. Monet valtiot rapauttavat tätä vähättelemällä ja laiminlyömällä kansainvälisten sopimusten sitoumuksia. Monet valtiot ovat jopa irtisanoutuneet sopimuksista tai jäsenyyksistä. Ja lähes kaikissa maissa on sisäistä kansallismielistä keskustelua, jossa kansainvälisiä sitoumuksia arvostellaan ja herätetään protestimielialaa suvereniteetin nimissä. Tällä tiellä suurimmat valtiot kyllä pärjäävät, mutta pienten kannalta maailma käy arvaamattomaksi. Paradoksi pienten valtioiden kannalta onkin siinä, että mitä kansallismielisemmäksi politiikka eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa käy, sitä suuremmaksi kasvaa pienten valtioiden tarve saada edes samanmielisiltä mailta tiiviimpiä sitoumuksia pahan päivän varalle. Saadaksemme tukea muilta pitää olla valmis myös antamaan tukea. Enkä usko, että toimivat ja pitävät siteet syntyvät vain rajaamalla yhteistyö puolustukseen, vaan samanmielisillä mailla täytyy olla yhteistyötä, solidaarisuutta, yhteisvastuuta ja niin edelleen monilla elämänalueilla. UTP-selonteko ja tämä puolustusselonteko yhdessä jatkavat Suomen pitkää linjaa, jossa olemme ilmaisseet valmiutemme tiivistää puolustuspoliittista yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Kyse Suomen kohdalla ei ole revoluution kaltaisesta kertaratkaisusta vaan pikemminkin evoluution tyyppisestä asteittaisesta kehityksestä, jonka lopputulosta ei ole edes ennalta määritelty. Tällä tiellä pitää jatkaa, ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen rohkaisee tai melkeinpä pakottaa meitä tähän suuntaan. Tämä ei tarkoita sitä, että kehitys olisi kannaltamme paras mahdollinen. Parempi olisi, että kaikkien valtioiden sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin heikentymisen sijasta vahvistuisi ja voisimme luottaa siihen, että kiistat ratkotaan neuvottelupöydässä sopimusten pohjalta. Tällainen kehityskuva jättäisi puolustukseen varautumisen pienemmälle painoarvolle. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä tapahdu. Siksi pienen maan suvereniteetin puolustaminen tapahtuu tiivistämällä sitoutumista samanmielisten kanssa. Tämän selonteon käsittelyn pitää olla myös osa Suomen valmistautumista ensi vuonna Ranskan puheenjohtajakaudella järjestettävään EU:n puolustukseen keskittyvään huippukokoukseen.

Arvoisa rouva puhemies! Luottamus Nato-optioon on harhaluuloista pahimpia. Nato-optiosta puhuminen on rinnastettavissa YYA-Suomen aikaisiin maljapuheisiin ystävyydestä ja luottamuksesta. Kaikki on tavallaan hyvin, vaikka oikeasti mikään ei olekaan sitä, miltä näyttää. Naton jäseneksi pitää hakeutua ennen kriisiä, aivan kuten palovakuutuskin pitää ottaa ennen kuin talo on tulessa. Muuten ollaan auttamattomasti myöhässä. Toivoa sopii, ettei tähän optioharhaan jumittuminen muodostu sellaiseksi totuudeksi, josta ei voida irrottautua edes järkiperustein. Kun pohditaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen käytyä suomalaista Nato-keskustelua, tullaan helposti siihen johtopäätökseen, että Nato-päätöksen tekeminen niin kutsutun poutasään aikana on kriisitilannettakin epätodennäköisempää. Kun ei ole kriisiä, ei ole turvallisuusvajettakaan. Samaan logiikkaan nojaten Ruotsi ajoi puolustuksensa alas, kunnes huomasi tehneensä hirvittävän virheen. Tämän virheen korjaaminen on nyt osoittautunut sangen vaikeaksi. Mutta harhaisia ollaan oltu me suomalaisetkin. Edellisen presidenttimme aikana Suomen turvallisuuspoliittinen asema näyttäytyi jopa niin aurinkoisena, että silloinen valtiojohtomme teki kaikkensa, ettei sitoviin turvatakuisiin oltaisi menty EU:n piirissä. Valitettavasti tuolloinen valtiojohto onnistui pyrkimyksissään, ja EU:n turvatakuut vesittyivät. Nato-optiosta puhuminen on älyllisesti epärehellistä ja lähinnä omiaan johtamaan turvallisuuspoliittisen keskustelun sivuraiteille. EU-maiden yhteinen puolustusratkaisu on Nato. On haihattelua kuvitella, että EU:n jäsenmaat näkisivät tarpeelliseksi luoda Natolle rinnakkaisen puolustusjärjestelmän esikunta‑ ja johtamisjärjestelyineen vain sen vuoksi, etteivät Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros jostain syystä halua liittyä muiden maiden yhteiseen puolustusliittoon. Arvoisa puhemies! Suomen on jo korkea aika hylätä tunkkaisen ja suomettuneen YYA-ajan retoriikka ja tarkastella turvallisuuspoliittista tilannetta kiihkottomasti, analyyttisesti ja faktapohjaisesti. Mitään Nato-optiota ei käytännössä ole olemassa. Siitä puhumisen voisi näin ollen jo vihdoin korvata aidolla ja moniäänisellä turvallisuuspoliittisella debatilla.

Kiitos! — Edustaja Kaleva ei joko kuunnellut tai ymmärtänyt, mitä sanoin tästä EU:n Nato-suhteesta, kun totesin, että EU:n puolustusyhteistyö tähtää nimenomaan kriisinhallintavalmiuksiin. Se ei ole suinkaan korvaamassa Natoa. Suurin osa Naton jäsenmaista, jotka ovat EU:ssa, eivät sitä halua, eikä se ole asialistalla. Ei ole olemassa sen enempää Nato- kuin EU-armeijaa. On olemassa kansallisia armeijoita, jotka eri yhteyksissä ovat yhteistyössä, Natossa Nato-sopimuksen perusteella, EU:ssa toivon mukaan vahvistettavien rakenteiden puitteissa, joita varten EU:ssa tehdään paljon työtä, ja sitä työtä me haluamme olla myöskin Suomen osalta tukemassa. [Mika Kari: Kokoomus kuuntelee!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä salissa on nyt haikailtu EU:n yhteisen puolustuksen perään, ja täällä on myös muun muassa edustaja Tuomioja puhunut näistä EU:n joukoista ikään kuin Naton korvikkeena. No, tällainen puhe on kyllä aikamoista toiveajattelua. EU:n taisteluosastoille on asetettu niin tiukat toimintarajoitukset, että niitä ei ole vielä koskaan käytetty. Ja voi siis aivan hyvin sanoa, että EU:lla ei ole mitään operatiivisia joukkoja. Miksi olisikaan, koska EU:n jäsenmaiden yhteinen puolustus on nimenomaan Nato? Olisi täysin haihattelua kuvitella, että EU:n jäsenmaat näkisivät tarpeelliseksi luoda tälle yhteiselle puolustusratkaisulleen Natolle rinnakkaisen puolustusliiton tai jonkun puolustusjärjestelmän kaikkine esikunta- ja johtamisjärjestelmineen vain sen vuoksi, että Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros jostain syystä nyt eivät näe hyväksi liittyä EU:n jäsenmaiden yhteisen puolustusliiton piiriin. Minä haluaisinkin kysyä ministeriltä: näkeekö Suomi ja hallitus todella realistisena sen, että odotellaan Naton rinnalle jonkunlaista [Puhemies koputtaa] tämmöistä rinnakkaista EU:n puolustusliittoa, johon sitten Suomi ja Ruotsi ja nämä voisivat liittyä? — Kiitos.