Ville Tavio

Rouva puhemies! Kaupallinen osaaminen korostuu jatkossa ulkoministeriön työssä diplomatian ohella entistä enemmän, sillä TF-uudistus tuo vastuuta, mutta ennen kaikkea se tuo ulkoasiainhallinnolle mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen vientiin myönteisesti ja saada yrityksiä lisää tuonne meidän vientimarkkinalle, joten on erittäin tärkeää, että se näkyy myös meidän ulkoministeriön henkilökunnan koulutuksessa ja osaamisen parantamisessa myös Kavaku-kurssilla. Olen usein nostanut tuolla ulkoministeriön sisäisissä keskusteluissa esiin tätä seikkaa. Edustaja Kari jatkoi kysymällä jälleenrakentamisaiheesta ja suomalaisten osallistumisesta. Kiinnostus suomalaisilla firmoilla tuntuu olevan erittäin runsasta. Esimerkiksi kun olin aiemmalla kerralla tuolla Ukraina-jälleenrakennusmessuilla, niin huomasin, että suomalaisia yrityksiä oli paikalla Euroopan maista aivan kärkimäärä, jopa lähes sata yritysedustajaa tuli paikalle. Luettelin aiemmassa puheenvuorossani niitä eri instrumentteja, joilla tukea yrityksille ja yrityksien kautta annetaan tuonne Ukrainan markkinoille pääsyyn, ja olemme siinä korkealla tasolla. Toisinaan mietin, että jossain määrin voi olla kyse siitä, että me suomalaiset tai suomalaiset yritykset emme aina osaa tehdä niin suurta numeroa siitä omasta tekemisestämme, mitä siellä on aikaansaatu. Siinä, missä on nähty, että kun joku toinen maa on rakentanut siellä vaikkapa päiväkodin, niin se on saanut ihan valtavan julkisuuden sille hankkeelle, niin silloin kun suomalaiset rakentavat vähän jotain vastaavaa, niin ei ehkä ole osattu samanlaista julkisuutta saada. Mutta tämä väestönsuojakoalitio oli nyt ainakin tähän julkisuuteen nähden poikkeus, koska sitä kun Suomi on johtanut, niin siitä on saatu siellä kaikissa maan medioissa hyvin positiivista julkisuutta. Eli tämä asia etenee.

Herra puhemies! Edustajat Kauma ja Ronkainen nostivat ansiokkaasti keskusteluun osallistumistamme Ukrainan jälleenrakentamiseen ja yritysten markkinoille pääsyä. Täytyy ensinnäkin sanoa, että meillä on hyvät vienninedistämispalvelut Ukrainassa niin lähetystössä kuin sitten yksityisellä puolella. Ukrainassa toimii kaksi suomalaista kauppakamaria, EastCham ja East Office, ja lisäksi elinkeinoelämällä on uusi Pro Ukraina ‑hanke, jossa lisätään vienninedistäjiä Ukrainaan palvelemaan markkinoille haluavia yrityksiä. Meillä on useita eri välineitä, jotka tukevat yritysten pääsyä Ukrainaan, ja mainittakoon niistä ensimmäisenä Finnpartnership-tuki, jonka kautta on 45 hanketta saatu käyntiin Ukrainassa. Se on johtanut myös jo investointeihin, kuten suomalaisen Peikon betonirakentamisen tehtaaseen. Vierailin Kiovassa myös eräällä Peikon työmaalla katsomassa noita erinomaisia tuotteita käytännössä. Finnfundin pääomaa on korotettu Ukrainaan. Meillä on Finland—Ukraine Investment Facility, FUIF, uusi sekaluottoväline julkisiin investointeihin, johon ollaan allokoimassa 80 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnveran vientitakuita on korotettu ja pidetty verrokkimaihin nähden hyvällä tasolla. Sitten tietysti vielä tuo alkupuheenvuorossa mainittu väestönsuojakoalitio on nyt Suomen yksi kärkihanke, johon olemme panostaneet 11 miljoonaa euroa, ja se antaa erittäin lupaavia markkinanäkymiä nyt sitten väestönsuojarakentamiseen suomalaisille firmoille. Tässä huolessa ja pohdinnassa Venäjän raa’an hyökkäyksen seurauksista ja Ukrainan jälleenrakentamisesta täytyy myöntää, että yllätyin siitä, että vasemmistoliitosta haluttiin nostaa keskusteluun Suomen liittolaisuutta natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa. Pyydän vasemmistoliittoa pohtimaan vakavasti, ketä tällainen puhe palvelee. Mehän kaikki tiedämme, että se on ollut juurikin Venäjän propagandan pääväitteitä, että he saivat hyökätä Ukrainaan, koska siellä on natsihallitus Kremlin propagandan mukaan, natseja vallassa. Siksi tällainen puhe ei mielestäni ehkä nyt oikein palvele meidän etuamme. Vasemmistoliitosta nostettiin erityisesti esiin kysymystä kansalaisjärjestöjen ohjelmatuesta koskien SASKin saamaa tukisummaa. Tässä ohjelmatuen haussa on määritelty tarkasti kriteerejä, joihin pohjautuen tukea voidaan myöntää sitä hakeville. Kriteereissä on vahvasti mukana kokonaisharkinta pohjautuen hallituksen asettamiin painopisteisiin. Ministerinä koen suurta vastuuta veronmaksajien rahojen käytöstä, enkä tosiaan aina sellaisenaan ole hyväksynyt virkamiesten pohjaesityksiä. Päätös SASKin saamasta huomattavasta kymmenen miljoonan euron tuesta tehtiin esitykseni pohjalta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa yksimielisesti. Kyseessä oli toki leikkaus siihen, mitä SASK oli saanut aikaisemmin, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Siirto!] mutta aikaisemmat saavutetut hakusummat eivät nähdäkseni ole mikään perustelu siihen, että tulisi aina automaattisesti antaa noita samoja summia. Ehkä isommassakin mittapuussa tämä on minun mielestäni aika merkittävä ongelma Suomen talouden kannalta, jos me aina katsomme, että kun joku toimija tai joku järjestö on saanut tietyntasoista tukea, niin sitten sen tulee aina saada tietyntasoista tukea tai ehkä jopa isompaa tukea, niin kuin virkamiehillä on aina toisinaan tapana esittää. Siinä mielessä me pidetään nyt tarkempaa taloudenpitoa ylipäänsä, ja me olemme leikanneet historialliset yli 1 030 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöstä, ja ne kohdistuvat luonnollisesti moniin kohteisiin. Tällä pyritään tasapainottamaan valtiontaloutta.

herra puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunta korostaa, on ulkomaankauppa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin taloudellinen perusta. Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn ja hyvinvoinnin turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen muokkaavat kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda vahvempi kytkentä kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten parantamiseksi. Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. Vahvistamme murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppanimaiden kanssa. Hyödynnämme puolustusteollisten investointien kasvun mahdollisuudet vientiteollisuudelle sekä tarjoamme kehittyvissä maissa ratkaisuja yhdessä yritystemme kanssa. Lisäksi tehostamme Team Finland -ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia yrityspalveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta. Uudistetussa Team Finland -verkoston johtamisrakenteessa ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rinnakkaispuheenjohtajuudella toimiva Team Finland -johtoryhmä toimeenpanee Team Finland -strategiaa. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin esitetään talousarviossa 23 miljoonaa euroa määrärahaa. Arvoisa puhemies! Talousarviossa jatketaan yhtäältä säästölinjaa ja toisaalta kehityspolitiikan käynnissä olevaa välttämätöntä ajattelutavan muutosta. Markkinoiden avaaminen ja yritysten ulkomaankaupan lisääminen on saatava enenevissä määrin mukaan mittavien kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi kehitysyhteistyön uusissa maaohjelmissa huomioidaan yksityisen sektorin osallistaminen. Vastikään julkistettu tärkeä hanke on Suomen ja Ukrainan johtama väestönsuojakoalitio. Autamme Ukrainaa väestönsuojaverkoston rakentamisessa alkuun lahjamuotoisella rahoituksella ja myöhemmin laina- ja sekarahoituksella. Vierailin Kiovassa koalition avauspäivänä, ja mukanani oli suomalaisia alan yrityksiä. Ukraina on selvästi suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme ja humanitäärisen avun vastaanottaja myös ensi vuonna. Jatkamme tukea Finnfundille, josta on tullut edelläkävijä digisektorin kehitysrahoittajana. EU myöntää Finnfundin sijoitukselle 222 miljoonaa euroa takauksia suurimman digitaalisen sektorin takausohjelman kautta. Tavoitteena on mobilisoida investointeja digitalisaatiohankkeisiin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaistoimijoiden osaaminen on tässä teknologiasektorissa merkittävä. Keskeinen prioriteetti on myös kotimaisten kansalaisjärjestöjen tuki, ja ulkoministeriö myönsikin joulukuun alussa 23 kansalaisjärjestölle yhteensä 311 miljoonaa euroa ohjelmatukea kehitysyhteistyöhön ja humanitääriseen apuun seuraaville neljälle vuodelle. Humanitääristä työtä tehdään edelleen vahvasti, ja apua kohdennetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi humanitäärisen katastrofiavun budjettimomentti, jonka perustamisesta hallitus päätti riihessä. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamisen osana kehitysyhteistyöhön tehdään lisäsopeutuksia. Kaventuvia resursseja on syytä kohdentaa kautta linjan strategisemmin, ja priorisointia täytyy jatkaa. Pitkäaikaiset vahvuusalueet ja hallituksen kirjaamat painopisteet säilyvät. Niitä ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus- ja ilmastotoimet sekä edellä mainitut Ukrainan tukeminen ja kaupan ja kehityksen yhteenliittäminen. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään talousarviossa 457 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 70 miljoonan euron vähennystä tähän vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta. Ensi vuoden budjetti toimeenpanee kehityspolitiikkaa Suomen kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja.

Arvoisa herra puhemies! Aloitan vaikka tästä vienninedistämisen parantamisesta ja resursseista: Tietysti ulkomaankaupasta vastaavana ministerinä aina toivoisi, että olisi enemmän resursseja, mutta pienenä maana on toisinaan selvittävä pienillä resursseilla. Meillä on hyvä edustustoverkosto, ja nyt kun tehdään tätä integraatiotoimintaa tai kun siirretään BF:n ulkomaan työntekijöitä ulkoministeriön hallinnonalan alle, niin tällä nimenomaan tehostetaan nyt sitten jatkossa tätä vienninedistämistä, ja uskon, että saamme järjestelmiä selkeytettyä. Jokaisen maan meidän edustusto siis on se, joka johtaa sitä vienninedistämistä entiseen tapaan, emmekä tietenkään pyri toimivia järjestelmiä muuttamaan, vaan meillä on tässä mahdollisuuksia pitkälti kehittää näitä, ja ne hyödyttävät siis tietysti lähtökohtaisesti kaikkien alojen yrityksiä. Mutta me kykenemme sitten ohjelmien ja painopistealueiden avulla tietysti vastaamaan kysyntään ja myös antamaan sitä suomalaista tarjontaa, mille on juuri eniten kysyntää tietyillä markkina-alueilla. Tässä huomasin vain, että tätä useampi kokoomuksesta toi hyvin esiin, ja muun muassa edustaja Kauma kysyi näistä ohjelmista. Nyt uusimpana tässä uudessa Team Finland ‑strategiassa on nimetty nämä prioriteettimaat, joten mielestäni entistä selkeämmin kykenemme silloin kehittämään sitä palvelutarjontaa nyt sitten kun meillä on ensimmäistä kertaa myös nämä prioriteettimaat. Tässä on useita klustereita olemassa, ja aina suosittelemme yrityksiä niitä kehittämään, mutta olemme sitten itse myös mukana niiden rakentamisessa, muun muassa Ukrainaan väestönsuojat ja sitten kokonaisturvallisuus, mutta on useita muitakin. Samoin kauppapolitiikan puolelta edustaja Räsänen kysyi kauppasopimusten tilanteesta: Niiden osalta tilanne on hyvä, ja sitä tietysti ripeyttävät entisestään Yhdysvaltain tullit, jotka saavat maat haluamaan entistä enemmän tätä diversifiointia. Kauppasopimukset on saatu neuvoteltua siis Meksikon kanssa, Mercosur-maiden kanssa ja nyt tällä viikolla Indonesian kanssa. Itse kannatan näiden nopeaa täytäntöönpanoa, koska ne ihan varmasti tuovat suomalaisyrityksille lisää kauppaa niihin maihin, ja näin on käynyt hyvänä esimerkkinä muun muassa Vietnamin vapaakauppasopimuksen kanssa, että suomalaisyritysten vienti lähti noin kymmenen prosentin vuositason nousuun. Sitten vapaakauppaneuvottelut ovat käynnissä myös Intian ja Indonesian kanssa, ja monen muunkin, mutta Intia ja Indonesia ovat ne kaikkein isoimmat. Jos ne saadaan päätökseen, kuten toivon, että saataisiin mahdollisimman nopeasti, niin se tietysti myös mahdollistaa sitten paljon kaupankäyntiä ympäri maailman. Puolustusteollisuuden mahdollisuudet ovat tässä aivan avainasemassa, niin kuin keskustelussa myös nostettiin, ja meillä on siellä nimenomaan useita vahvoja yrityksiä. Tämän osalta olen itse ainakin valmis tekemään vielä paljon töitä, sillä tavalla kuin tätä tehdään tietysti poikkihallinnollisesti, että puolustusministeriöllä on suuri rooli, mitä tulee puolustusvientiin, ja sitten nimenomaan yksityisillä toimijoilla. Myös on huomioitava, että nyt kun Euroopassa investoidaan ennen näkemättömällä tavalla puolustukseen ja Nato-puolustukseen, niin se on tietysti omiaan lisäämään vientiä mutta myös luomaan uusia tuotteita ja kehittämään kyvykkyyksiä. Me tiedämme, että tietysti puolustussektorilla kehitetyt tuotteet usein voivat olla kaksikäyttötuotteita, eli niistä siis tulee myös siviilituotteita — useat teknologiat ovat historiassakin saaneet nimenomaan teknisen alkunsa puolustusteollisesta kehitystyöstä — joten on erittäin hyvä, että tähän osataan panostaa ja sitten huomioidaan tässä myös startupit ja scaleupit. Meillä on muun muassa tämä Naton DIANA-rahoitus, joka on aivan ennen näkemättömän suuri panostus puolustusteollisiin uusiin tuotteisiin. Sitten kehitysyhteistyökeskustelun osalta voisin oikeastaan lähteä siitä, että edustaja Honkasalo mielestäni käytti hyvän puheenvuoron siinä, että tämä paradigman muutos on tällä hallituskaudella nähtävissä, mutta minä sanoisin, että tämä paradigma on muuttumassa myös globaalisti. Eli kaiken kaikkiaan kun tiedetään, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ei tule riittämään julkinen raha, niin se keskustelu siitä, millä tavalla yritykset tähän kestävään kehitykseen osallistuvat, on erittäin tervetullut. Uskon, että siinä on nyanssieroja, miten sitä tulisi tehdä, mutta uskon, että päästään kyllä hyvään niin, että yritykset osallistuvat ja kehitysyhteistyön avulla luodaan yrityksille uusia markkinoita. Kun jo meidän aikaisemman hallituksen laatimassa Afrikka-strategiassa, mitä sinänsä tämä hallitus myös toimeenpanee, todetaan se, että kumppanuuksien pitää olla tasapuolisia ja perustua ikään kuin molemminpuoliseen hyötyyn, niin sitä mielestäni nimenomaan tehdään sillä, että viedään sinne markkinoille niitä suomalaisia ratkaisuja, mitä siellä tarvitaan, ja saadaan sinne lisää työpaikkoja. Me tiedetään, että siellä on todella monissa kehittyvissä maissa niin valtava nuori väestö ja väestönkasvu, että jos sille nuorelle väestölle ei saada työpaikkoja, niin se itsessään on sitten kyllä eniten kriisejä ja myös pakolaisuutta ja muuta aiheuttava tekijä. Eli uskon, että nimenomaan näiden talouksien kehittämisellä päästään parempaan tulokseen. Hyvänä esimerkkinä meillä tietysti on muun muassa Vietnam, joka on noussut tällaiseksi keskitulotason kehittyväksi maaksi aika pitkälti kuitenkin taloudellisella toimijuudellaan ja vapailla markkinoilla toimimisella. Kyllä se auttoi varmasti Vietnamia kovasti, että mekin oltiin siellä vesialalla kehittämässä pitkään. Se luo hyvää pohjaa, mutta kyllä se, että siitä noustaan, tarvitsee todellakin sitä kaupan avoimuutta, ja se on kaikkein tärkeintä, että nämä maat avautuvat nyt kaupankäynnille ja kansainvälisille yrityksille. Palestiina-aiheisia kysymyksiä oli jonkun verran, mutta tietysti siitä keskustellaan sitten tiistaina tässä salissa. Katson, että Palestiinan tunnustaminen, joka on ollut tässä kuuma peruna, itsessään ei kuitenkaan toisi mitään välitöntä humanitääristä helpotusta sinne tilanteeseen, vaan me nimenomaan teemme sitä humanitääristä apua ja olemme ihan verrokkimaiden tasolla. Gazan nyt käynnissä olevan sodan aikana on tehty päätöksiä jo yli 30 miljoonalla eurolla, ja se sisältää muun muassa tuen Punaisen Ristin kenttäsairaalalle. Se on kustannustehokkaampaa hoitaa henkilöitä siellä kriisialueella kuin pyrkiä siirtämään muualle, mutta me olemme myös olleet mukana siinä, kun Tanskan johdolla on esitetty Israelille, että heidän pitäisi päästää potilaita sairaaloihin esimerkiksi Länsirannalle. Eli seurataan, miten tällainen ehdotus voisi edetä. — Siinä taisi olla käytetty nyt se aika, minkä puhemies tuossa tarjosi, eli päätän tähän. — Kiitos.

Herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, mutta samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään nyt vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Globaalia toimintaympäristöä leimaavat edelleen kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros. Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin, eikä sen väistyminen ole näköpiirissä. Suomen edun mukaista on kaikin tavoin tukea Ukrainaa laitonta hyökkäyssotaa vastaan ja Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista. Sodan heijastusvaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti. Myös Lähi-idän konfliktin eskaloituminen vaikuttaa Suomeen. Suomelle keskeiseen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Yksituumainen, vahva ja kilpailukykyinen ja strategisesti vaikuttava Euroopan unioni on Suomen etu. Euroopan unionin puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen sekä kokonaisturvallisuusajattelun edistäminen ovat keskeisiä intressejä Suomelle. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa tulee säilymään Suomelle ja EU:lle keskeisenä intressinä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden syventyvä yhteistyö sekä näiden vuoropuhelun tiivistyminen Saksan ja Puolan kanssa vahvistavat myös alueellista vakautta ja turvallisuutta, samoin kuin vahva kumppanuus ja yhteistyö Britannian kanssa. Ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön kasvavat paineet edellyttävät ulkoasiainhallinnolta kokonaisvaltaista otetta, tiivistä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja hyviä kahdenvälisiä suhteita. Hallitusohjelman mukainen ulkoasiainhallinnon uudistus mahdollistaa ministeriön voimavarojen joustavamman kohdentamisen painopisteisiin. Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 245 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on kohdennettu 6,4 miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin. Suomen edustustoverkko kattaa 90 edustustoa. Vuonna 2025 perustettiin pääkonsulaatti Houstoniin, Texasiin. Väliaikaisesti on suljettuna kaksi toimipistettä, Kabul ja Damaskos. Talousarvioesityksessä pyritään edelleen turvaamaan edustustoverkon toimintakyky nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Edustustoverkkoa tarkastellaan hallituskaudella pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kansainvälinen kauppa on yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisestä teknologiasta ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentäminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Taloudelliset riippuvuudet nähdään yhä enemmän haavoittuvuuksina, joiden riskit on tiedostettava ja joita on ennalta ehkäistävä. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja ja tätä kautta turvata suomalainen työ ja hyvinvointi. Ulkoministeriön toimintaan vaikuttaa myös Suomen kansallinen toimintaympäristö mukaan lukien kansantalouden tila. Kotimaassa tarvittavan talouskasvun luomisessa kauppapolitiikalla ja viennin edistämisellä on tärkeä rooli, jota Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoministeriöön korostaa. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat palvelut jatkossa keskitetysti. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Myös ulkoministeriössä lanseerattu uusi yrityspalvelu tukee tätä päämäärää. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahaa. Arvoisa puhemies! Sananen vielä kehityspolitiikasta. Pyrimme kehittyvien maiden talouden ja teollisen kehityksen auttamiseen suomalaisyritysten ratkaisuilla. Näin pääsemme molemminpuoliseen hyötyyn. Kehityspolitiikkaa ohjaa nyt enemmän kuin milloinkaan ennen Suomen oma kaupallinen intressi. Viimeisimmän budjettiriihen linjaukset merkitsevät tämän hallituskauden neljättä leikkausta kehitysyhteistyöhön. Yhteenvetona voi todeta, että leikkaamme kehitysyhteistyössä kaikesta sellaisesta, mikä ei ole jo sidottua rahaa. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään vuoden 26 talousarviossa 457 miljoonaa euroa. Momentilta leikattiin kevään riihessä 50 miljoonaa euroa ja nyt syksyllä 20 miljoonaa euroa lisää, eli yhteensä 70 miljoonan euron säästö ensi vuodelle. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään viisi miljoonaa euroa. Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan 57 miljoonaa euroa, ja kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa euroa ensi vuonna. Ukraina on hallituskaudella ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme. Hallitus on päättänyt muodostaa uuden budjettimomentin humanitääriselle katastrofiavulle. Sen kooksi tulee 30 miljoonaa euroa. Tätä ihmishenkiä pelastavaa apua kohdennetaan tarveperusteisesti kriisialueille. Syyskuun riihessä tehtiin linjaus, että kehitysyhteistyön leikkauksia ei kohdenneta kotimaisten kansalaisjärjestöjen tekemään työhön. Lisäleikkausten tarkempi kohdentaminen päätetään osana normaalia budjettiprosessia. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta.

Kiitos, rouva puhemies! Olin tosiaan maanantaina EU:n kauppaministerikokouksessa, ja päällimmäisenä siitä voi sanoa, että se tunnelma oli hyvin yhtenäinen. Toisaalta täytyy olla valmis myös vastatoimiin, jos neuvottelut eivät etene — tai nythän ne eivät ole vielä edes alkaneet — jos ei päästä neuvottelemaan syystä tai toisesta. Tänään EU:ssa on tarkoitus päättää vastatoimien ensimmäisestä vaiheesta vastauksena näihin aiempiin teräs‑ ja alumiinitulleihin, ja tämä paketti tulee koskemaan muun muassa kulutustuotteita. Suomi on tehnyt aktiivisesti vaikuttamistyötä sen puolesta, että siihen tuotelistalle ei päädy meidän elinkeinoelämämme kannalta eräitä keskeisiä valmistavan teollisuuden tuotantopanoksia ja teknologiatuotteita. Mikäli komission esitys tänään hyväksytään meidän vaikuttamistyömme mukaisesti, niin listalta on poistettu tällaisia Suomelle keskeisiä tuotteita 59 miljoonan euron arvosta. Hallitus jatkaa tätä vaikuttamistyötä varmistaakseen meille tärkeiden vientisektoreiden suojaamisen myös jatkossa. [Vasemmalta: Hyvä!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Viisi minuuttia ei varmastikaan riittäisi näihin kaikkiin kysymyksiin vastaamiseksi, mutta vastaan nyt pääteemoihin. Ensinnäkin tässä keskustelussa isona muutoksena sitten selonteon laatimisen jälkeen näkyy tietysti Yhdysvaltain presidentinvaali ja uuden hallinnon toiminta, ja Yhdysvallat onkin nyt aika monen muutoksen keskiössä. Jos aloitetaan siitä, että Yhdysvallat näyttää vähentävän kehitysyhteistyön rahoitustaan merkittävästi: Tilanne toki elää jatkuvasti, ja joudumme sitä seuraamaan. On tärkeää tietysti, että reagoimme oikea-aikaisesti sen suhteen, kun tiedämme varmoja päätöksiä. USAIDin rahoitus on vuositasolla noin 50 miljardia euroa, ja Suomen rahoitus on nyt pikemminkin noin 0,5 miljardia euroa. Sen takia joutuu ensinnäkin toteamaan, että Suomi ei voi omalla rahoituksellaan mitenkään kompensoida Yhdysvaltain leikkauksia. Sitten taas, jos katsotaan Euroopan unionia, Euroopan unioni on jo maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja eli OECD-DACin mukaisen ODA-rahoituksen antaja, puhutaan noin 100 miljardista eurosta. Eli siinäkin nähdään, että me ollaan jo hirveästi isompi kuin Yhdysvallat. Eli tässä suhteessa tilanne on toinen kuin esimerkiksi se, kun täällä käydään läpi jatkuvasti Nato-rahoitusta, missä Yhdysvallat on monin kerroin isompi, sitten taas tässä kehitysyhteistyörahoituksessa Eurooppa on jo nyt Yhdysvaltoja isompi. Mutta tämä ei tietenkään muuta sitä tilannetta miksikään, että joudutaan varmasti katsomaan hyvin tarkkaan maatasolla ja hankkeissa ja kaikessa sitä, onko siellä jotain, mitä EU:n on nyt tarvetta ottaa. Näin voidaan varmasti tehdä, koska kehitysyhteistyörahoituksella on aina tiettyä joustavuutta. Kuitenkin tämmöisenä keskustelunarratiivina en ihan suoraan ehkä myöskään päästä sitä narratiivia läpi, että Kiina esimerkiksi tulee tilalle siihen täyttämään sen aukon, koska jos Kiina alkaisikin tekemään virallista kehitysyhteistyötä ja täyttäisi sen aukon, niin mehän oltaisiin kaikki tyytyväisiä tässä salissa — eikös totta? — jos Kiina vaan maksaisi sen suurin piirtein. Mutta tästähän ei ole kyse, vaan, kuten täälläkin on sanottu, Kiinahan nimenomaan ei tee perinteistä kehitysyhteistyötä, vaan he tekevät nimenomaan näitä yritysinvestointeja, ja niillä investoinneilla he saavat ikään kuin valtaa näissä maissa. No nyt me tietysti yritetään olla myös siinä sektorilla vähän tiiviimmin mukana, ja koko tämä Global Gateway ‑strategiahan, mikä EU:lla on, on luotu tämän Belt and Roadin vastapainoksi sinänsä. Yhdysvalloista vielä kauppapolitiikkaa: Eli Euroopan unionihan ei voi mitenkään hyväksyä näitä Yhdysvaltojen uusia tulleja ja uhkauksia, vaan niihin tietysti varaudutaan vastatoimin ja neuvottelemalla. Tullien asettaminen — kun katsottiin, miten se toimii esimerkiksi Kanadan ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa — on ollut Trumpin keskustelunavaus, jolla on sitten neuvottelupöytään pakotettu, ja sitten on neuvoteltu. Meidän tavoitteena on, minkä tuossa aiemminkin puheessani mainitsin, pikemminkin kaupan kasvattaminen Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvalloistakin me ollaan saatu kovasti talouden ja viennin kasvua — onhan se kuitenkin meidän kolmen suurimman kauppakumppanimme joukossa. Me pyritään tasavertaisiin kumppanuuksiin — kun tätä kysyttiin, mihin me tässä pyritään. Pyritään tasavertaisiin kumppanuuksiin. Me pyritään köyhyyden vähentämiseen. Se käy ihan selvästi ilmi tästä meidän kestävän kehityksen ohjelmasta, joka on yhä meidän johtavana tähtenä tietysti tässä tekemisessä. On tärkeää kysyä, mistä se talouskasvu syntyy. Minun mielestäni siinä pystytään tekemään asioita eri tavalla ja paremmin eli lisäämällä yritysten investointeja — ja yksityisen rahan osuus tulee siinä mukaan — ja auttamalla maita itse teollistumaan, auttamalla niitä nousemaan omille jaloilleen. Jos katsotaan nyt kuitenkin kehitysyhteistyötä sieltä 60-luvulta, jopa 50-luvulta, asti, niin itse asiassa ne parhaat menestystarinat ovat kuitenkin sellaisia, joissa se kansa on itse ryhtynyt töihin ja yhteisen päämäärän edessä on saanut markkinoita toimimaan. Se edellyttää tietysti paljon aina johdolta, ja me tuetaan sitä parhain mahdollisin tavoin. Hyviä esimerkkejä ovat Aasiasta vaikkapa Thaimaa, Vietnam tuoreimpana, Afrikassa Kenia, toisaalta Pohjois-Afrikan maat ja Etelä-Afrikka tietysti myös. Eli me tiedetään minun mielestäni jo, millaiset asiat tukevat sitä maan talouskasvua. Se ei poistaisi niitä peruspilareita, joissa me tehdään sellaista, jossa me tuetaan enemmän ruohonjuuritason peruspalveluja ja koulua ja tällaisia suurempia tavoitteita. Mainittakoon tosiaan vielä se, mikä tuli tässä useassa puheenvuorossa, että meidän tuki Ukrainalle on tietysti entistä tärkeämpää, ja kehitysyhteistyöllä me olemme mukana myös jälleenrakentamisessa eli me tuemme Ukrainan resilienssiä. Tietysti sekin on vastavuoroinen asia, koska on kyseessä satojen miljardien rakennusurakka. Siinä tietysti maiden yritykset pyrkivät myös osallistumaan kilpailutuksiin ja pääsemään hankintoihin, mutta kehitysyhteistyörahalla me kykenemme yhdellä osalla auttamaan. Sitten se toinen osa meidän Ukrainan jälleenrakentamista kansallisesta näkökulmasta on se, että me tuemme yrityksiä niin että ikään kuin markkinaehtoisesti myös autamme ja tuemme heitä markkinoille ja tietysti myös autamme rahoituksessa sen, mitä tarvitaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille kantaa ottavista puheenvuoroista ja kiitos ulkoasiainvaliokunnalle ansiokkaasta mietinnöstä ja lausuntovaliokunnille perehtyneisyydestänne. Selonteon voi mieltää kahden pilarin kautta. Ensimmäinen pilari koostuu Suomen pitkäjänteisestä työstä. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Suomi tukee demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa, ja maamme työn vahvuusalueina korostuvat naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet sekä alueellisena painopisteenä Ukraina. Toisena pilarina on kehityspolitiikan uusi punainen lanka, jossa yhdistyvät kauppaa edistävä kehitysyhteistyö, markkinoiden avaaminen suomalaisille yrityksille sekä kehitysmaiden taloudellisen toimeliaisuuden vahvistaminen. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeästi. Tuemme Suomen kaupallistaloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisäämme kehittyvien maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla niiden omaa vastuuta kehityksestään. Me edesautamme kehittyvien maiden teollistumista. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa me kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa. Samalla ulkoministeriö kehittää yrityspalveluaan. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikan perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, ja se on tehtävä siten, että ei tarpeettomasti rajoiteta kauppaa eikä vääristetä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit, kuten raaka-ainekumppanuudet ja digitaaliset kumppanuudet, avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä strateginen kumppani, läheinen liittolainen ja merkittävä kauppakumppani. Suomi kannattaa avointa kauppaa ja painottaa, että Yhdysvallat ja Eurooppa tarvitsevat toisiaan menestyäkseen globaalissa, taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. EU—Yhdysvallat-kauppa vastaa noin 30:tä prosenttia koko maailmankaupasta. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyön muodoissa ja keinoissa keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn. Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan. Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja. Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki PIF. Yritysten osallistumiseen liittyy sekin, että Suomi julkisti viime marraskuussa Ukrainaa varten suunnitellun FUIF-rahoitusvälineen, jonka kautta voidaan rahoittaa suomalaisyritysten toteuttamia julkisia investointeja Ukrainaan 50 miljoonan euron arvosta. Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa. Ukrainalle tukemme on vankkumaton, ja se heijastuu tietysti myös siten, että tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä ja jatkamme kestävän rauhan edistämistä.

Arvoisa puhemies! Kiitos vielä keskustelusta minunkin puolestani. Tässä muutama keskeinen kysymys, mikä vielä tuli ilmi. Ensinnäkin EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanssa, Mercosur-maiden kanssa, nyt etenevä vapaakauppasopimus suuressa kuvassa hyödyttää valtavasti nimenomaan Suomen keskeisiä vientisektoreita. Olemme todella tyytyväisiä. Tässä vaikeassa kauppapoliittisessa tilanteessa ja tässä geopolitiikan ajassa tarvitaan nimenomaan lisää näitä kumppanuuksia, ei millään tavalla vähemmän kumppanuuksia. Kuitenkin edustaja Kalmari ansioituneesti otti esiin, että tämä edellyttää myös nimenomaan oman maatalouden kilpailukyvystä huolehtimista. Se on tässä tietysti hyvä pitää mielessä. Yksi huomio, mitä myös EU:n suuntaan sinänsä on syytä viestittää, on juuri se, että EU-sääntelyssä tulee huomioida myös vaikutukset vientiteollisuuteen. Suomella on tietysti toivomus tasavertaisesta pelikentästä eri maiden ja mantereidenkin välillä. Tätä me edistämme juuri sääntöpohjaista järjestelmää suosimalla ja WTO:n sääntöjä eteenpäin viemällä. Edustaja Kaleva kysyi edustusverkoston kehittämisestä, ja sitä tuleekin voida tarkastella tietysti varsinkin pitkällä aikavälillä nimenomaan strategiseen tilanteeseen perustuen. Omalla sektorillani siinä on keskeistä juuri se, että kattava edustus säilyisi tärkeillä vientimarkkinoilla. Edustaja Seppänen tekikin puheenvuorossaan sitä sivuavan huomion ansiokkaasti indopasifisen alueen näkymistä. Se on mielestäni suomalaisyrityksille erittäin, erittäin lupaava kauppa-alue. Olen tehnyt nyt kaksi Team Finland -vienninedistämismatkaa Kaakkois-Aasiaan tämän vuoden aikana, ja siellä se on yksi näistä hyvistä markkinointialueista, joissa on kasvua, ja meidän kannattaa olla siellä näkyvillä. — Kiitos.

Rouva puhemies! Kiitos edustajille tässä debatissa esitetyistä hyvistä kysymyksistä. Lähden liikkeelle tästä Ukrainan jälleenrakentamisteemasta, josta muun muassa edustaja Ronkainen ja edustaja Kalmari nostivat esiin kysymyksiä. On tietysti ensiarvoisen tärkeää huomata, että me olemme sitoutuneet pitkäjänteisesti jälleenrakentamiseen. Meillä on oma 58 miljoonan euron budjettimomentti, ja se on nyt tämän hallituksen aikana tietysti kirjattu aina vuoteen 28 asti, ja yhteensä se on siis 290 miljoonaa. Uskon seuraavien hallitusten olevan aivan yhtä sitoutuneita Ukrainan tukemiseen, mikä on näkynyt koko ajan eduskunnan tahtotilassa. Meillä on tietysti tämä EU:n Ukraina-fasiliteetti 50 miljardia, jossa on useita eri pilareita, millä lähdetään jälleenrakentamista tekemään, ja niistä erityisen tärkeä meille on tämä toinen pilari, jossa on tämä yhteistyöyritysten osallisuus. Sitä me olemme myös tässä Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman ykkösosassa Suomessa jo lähteneet vahvasti edistämään, eli siinä on tarjottu yrityksille sitä, mitä yritykset ovat itse pyytäneet: neuvontaa ja rahoitusta. Rahoitusta on annettu Finnveran vientiluottojen kautta, Finnfundin tulevien hankkeiden kautta, Finnpartnershipin markkinoille pääsyn rahoituksen kautta, ja nyt sitten uusimpana on saatu solmittua puitesopimus tästä Finland—Ukraine Investment Facility -nimisestä instrumentista, jossa kehitysyhteistyön puitteissa tehdään julkisen sektorin hankkeita, joiden arvoissa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista yhteensä, ja siihen suomalaisia yrityksiä sitten etsitään tekemään näitä hankkeita. Siellä on mielestäni meidän vahvoilla aloilla hyviä tarjouksia varmasti lähtemässä liikkeelle. Sitten yleisemmin viennin edistämisen puolelta nostettiin tosiaan ensinnäkin tämä käynnissä oleva TF-uudistus. Siinä selvitystyöryhmä antaa raporttinsa ensi kuun loppuun mennessä, ja sen jälkeen sitten ilmoitetaan ja sovitaan askelmerkit tämän integraation tekemisestä. On kuitenkin huomattava, että rahoitus siirtyy nyt vuodenvaihteessa ulkoministeriöön, josta sitten ostopalveluina hankitaan nuo viennin edistämisen palvelut. Tietysti sen uudistuksen yhteydessä tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää, että osataan käyttää resursseja oikein näihin strategisiin painopistemaihin, ja sellainen on tietysti muun muassa edustaja Karin nostama Yhdysvallat. Siitä huolimatta, että Yhdysvallat Trumpin hallinnon alaisuudessa tulee mahdollisesti asettamaan näitä tulleja, meidän kannattaa rakentaa Suomena positiivista yhteistyötä myös Trumpin hallinnon ja Yhdysvaltojen kanssa ylipäänsä — juuri sillä tavalla laaja-alaisesti kuin edustaja oikeastaan tuossa kysymyksessään kuvailikin — eli me tulemme tekemään yhteistyötä maatason lisäksi nimenomaan osavaltiotasolla mutta myös kaupunkitasolla. Suomella itse asiassa on ainoana maana Los Angelesin kaupungin kanssa yhteistyösopimus liittyen Los Angelesin olympialaisiinkin liittyvän infrastruktuurin kehittämisessä. Tähän tietysti kiteytyy myös tuo edustaja Savolan ansiokkaasti esiin nostama ruokavienti, jota tehdään taas yhteistyössä ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Hallitusohjelman tavoitteena on tuplata ruokavienti, mikä on itse asiassa aika realistinen tavoite, jos niitä numeroita katsoo. Siellä ruokaviennissä tietysti tapahtuu monenlaista innovaatiota, ja sitten on jo kaikki valmiiksi olemassa olevat hyvät suomalaiset tuotteet. Meillä on muun muassa juuri Valion maitojauhekampanjaa tuettu ulkoministeriön voimin Kiinaan, jossa on iso markkina, jossa sitä voitaisiin myydä — tietysti tämä nyt vain yhtenä konkreettisena esimerkkinä, että siinä tehdään paljon yhteistyötä. Sitten kehitysyhteistyöstä yleisemmin keskusteltiin, ja Suomen mainehan on asiantuntijapiireissä varsin hyvä. Juuri julkaistussa OECD-DAC:n vertaisarviossa, jossa Suomea arvioivat Itävalta ja Tšekki, arvio oli hyvin myönteinen, ja viimeisessä arviossa, joka oli tehty seitsemän vuotta sitten, katsottiin, että Suomi on ihan oikeaan suuntaan siirtynyt oikeastaan kaikilla mittareilla paitsi juuri tässä moititussa rahamäärässä, tai tässä YK:n asettamassa 0,77:n toivetavoitteessa. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhönkin käytetään silti siis yli puoli miljardia euroa, ja pystymme mielestäni käyttämään tuon budjetin — laskevankin budjetin — niin, että se on hyvin vaikuttava. Se tietysti osin johtuu siitäkin, että meillä on tarkkaan rajatut painopistealueet — nämä mainitut tyttöjen ja naisten oikeudet, opetus ja ilmasto — ja pystymme hyvin paljon näihin keskittymään. Kansalaisjärjestöjen tuet ovat yleisestä leikkauslinjasta huolimatta siis kasvaneet, ja myös siellä kansalaisjärjestöpuolella nimenomaan kyetään nähdäkseni lisäämään aika tehokkaasti sitä, että myös tämä Suomen maakuva on vahvasti esillä, ja Suomi kehitysyhteistyökumppanina on vahvasti yksi meidän brändejä. Ja jos voi tarkentaa, niin mielestäni se on just oikeastaan siitäkin johtuvaa, että aina silloin, jos annetaan johonkin suuriin rahastoihin, mielestäni se usein vähän hukkuu, mutta silloin kun suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät työtä, niin siellä ovat konkreettisesti myös suomalaiset työntekijät paikalla. Me tietysti pyrimme aina saamaan paljon myös suomalaisia mukaan kaikkiin kansainvälisiin järjestöihin, ja siinä tehdään ihan erikseen työtä. Sitten vielä tämä ehdollisuusasia, joka nostettiin ansiokkaasti muun muassa edustajien Eerola, Vikman ja Junnila toimesta. Vastaus on ”ei”, emme tosiaan tue kehitysyhteistyöllä Venäjän hyökkäyssotaa tukevia toimijoita. [Puhemies koputtaa] Somalian kanssa tosiaan on ehdollistettu ja nyt jäädytetty kehitysyhteistyövarat — mistä Junnila kysyi aikataulua: odotan edistystä seuraavan vuoden aikana, ja ulkoministeriö tekee tässä tiivistä yhteistyötä sisäministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntia arvokkaista huomioista, jotka olemme saaneet ulkoasiainhallinnon osalta. Välitän kiitokset myös ulkoministerin puolesta hänen ollessaan estynyt tänään. — Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 250 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on osoitettu viiden miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen-toimintoihin. Ulkoasiainhallinnon uudistus tukee tätä työtä. Kuten valtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta korostavat, on kattava ja toimiva edustustoverkko tärkeä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajasti eri sektoreilla. Ulkoministeriö tarkastelee edustustoverkkoa pitkäjänteisesti ja tarvittaessa valmistelee ja toteuttaa verkkoon muutoksia, jotta se vastaisi paremmin toimintaympäristön muutosta ja toiminnan painopisteitä. Kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen on saatu lisärahoitusta. Kansalaisjärjestöjen toiminta täydentää valtionhallinnon työtä ulottamalla keskustelun erilaisista ulkopoliittisista aiheista kansalaisten lähelle. Jatkossa määrärahaa voidaan myöntää myös sellaisille yhteisöille, jotka tukevat yritysten kansainvälisen yritystoiminnan edistämistä ja kehittävät kansainvälistymiseen tähtääviä palveluja. Arvoisa puhemies! Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn, hyvinvoinnin ja kasvun turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda synergioita kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten parantamiseksi. Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä ja integraatiota kumppanimaiden kanssa sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. Tulemme niin ikään vahvistamaan murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa, hyödyntämään puhtaan siirtymän tuomat mahdollisuudet vientiteollisuudelle sekä tarjoamaan kehittyvissä maissa kokonaisratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Lisäksi tehostamme Team Finland ‑ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia palveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta. Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 budjetti vie eteenpäin kehityspolitiikassa käynnissä olevaa väistämätöntä lähestymistavan muutosta. Kehityshaasteiden mittavuuden takia on tärkeää, että myös yksityissektori saadaan enenevässä määrin mukaan kehitysyhteistyöhön. Kaventuvia kehitysyhteistyöresursseja kohdennetaan strategisemmin ja priorisointia jatketaan, samalla kun Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset vahvuusalueet säilyvät — naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta pitävät tärkeänä, että kehityspolitiikkamme painopisteet ovat säilyneet talousarvioesityksessä ennallaan tukien tuloksellista ja tehokasta työtä. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 064 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,36:ta prosenttia bruttokansantulosta. Jatkamme sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille kohdennetaan ensi vuonna 534,1 miljoonaa euroa ja kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin 70 miljoonaa euroa. Finnfundin pääomaa korotetaan viidellä miljoonalla eurolla. Tämän vuoden kehysriihessä päätetyn mukaisesti ensi vuonna pienennetään varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa noin sata miljoonaa euroa aiemmasta tasosta. Arvoisa puhemies! Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyömme kumppanimaa ja humanitäärisen apumme kohdemaa. Tuki Ukrainalle ‑momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuositasolla. Hallitusohjelmaan perustuen ja toimeksiantoni mukaisesti ulkoministeriö on tämän ja viime vuoden aikana valmistellut kahdessa osassa Suomen kansallisen suunnitelman osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen. Toinen osa julkaistiin viime viikolla. Osallistumisemme jälleenrakentamiseen on kokonaisvaltaista. Otamme lähivuosina osaa konkreettisiin hankkeisiin tukemalla maan EU-jäsenyystavoitteen vaatimia uudistuksia sekä luomalla edellytyksiä suomalaisen yksityisen sektorin elinkeinotoimintaan Ukrainassa. Akuutin humanitäärisen apumme lisäksi kohdistamme yhteistyömme erityisesti opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen, oikeusvaltion vahvistamiseen sekä ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat läpileikkaavia teemoja. Huomioimme kaikessa yhteistyössämme korruption torjunnan. Ulkoasiainvaliokunta korosti budjettilausunnossaan kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kokonaisvaltaisella ulkopolitiikalla Suomi vahvistaa kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös huomiota Suomen tukeen vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille. Suomi ilmoitti hiljattain tuestaan Maailmanpankkiin kuuluvalle kansainväliselle kehitysjärjestö IDAlle. Kyseessä on Suomelta merkittävä, 107 miljoonan euron panostus maailman köyhimmille ja haavoittuvimmille maille. IDAn etuna on sen kyky mobilisoida muuta rahoitusta. Järjestön kautta Suomi myös edistää kehittyvien maiden oman tulopohjan vahvistamista sekä yksityisen pääoman kanavointia kehityshankkeisiin. — Kiitän valiokuntia talousarvioesitystä koskevasta työstänne.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä selonteossa todetaan siis Suomen tuki kestävän kehityksen tavoitteille, ja niistä, kuten totesin, ensimmäinen on köyhyyden poistaminen. Keskustelu on tietysti nyt sitten täällä eduskunnassa hyvin erilaista kuin se, miten kansainvälisillä foorumeilla käydään tästä asiasta keskustelua, koska ehkä siellä ei ole tarvetta sellaiselle mustavalkoisuudelle, mitä sisäpolitiikassa usein on. On todettu ja käsitelty jo useiden hallituskausien aikana sitä, että ei riitä julkinen raha maailmassa näiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja sen takia niistä myös ollaan globaalisti jäljessä. Kaupan ja kehityksen yhdistäminen on juuri sitä toimintaa, jolla yritetään vastata tähän gäppiin, saadaan vivutettua lisää yksityistä rahaa myös kehittyviin maihin. Edustaja Pauli Kiuru nosti esiin globaalin idän toimintaa ja siihen vastaamista, ja siitähän tässä juuri on kyse. Samaa teemaa nostettiin esiin myös keskustan riveistä. Euroopan unioni on suurin kehitysyhteistyörahoittaja, jos katsotaan globaalia kontekstia ja Afrikan maita. Jos puhutaan Afrikasta, niin tietysti se tällä yleistasolla voi antaa hieman väärän kuvan, koska Afrikassa on 50 hyvin erilaista maata. Afrikan maat ovat meidän viennistä semmoista kahden prosentin luokkaa, mutta koska sinne syntyy kasvua ja ennen kaikkea sieltä näitä kehitysmaita koko ajan nousee ja niistä on hyviä esimerkkejä, niin ensinnäkin kaksi asiaa. Minä näen, että näiden kehittyvien maiden nousun takana ovat kyllä perinteiset yhteistyöponnistelut mutta myös se täällä esiin nostettu näkökulma kansakunnan omasta työstä sen oman hyvinvoinnin eteen. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, ja vaikkapa Kenia on tästä hyvä esimerkki. Kun Kenia on kasvava talous, niin sitä kautta me saamme myös omia yrityksiämme jatkossa lisää Kenian markkinoille. Me pystymme auttamaan sitä, vauhdittamaan sitä Kenian kansan omaa työtä. Ja tietysti se hyödyttää sitten taas meidän yrityksiämme, kun me etsimme uusia markkinoita ja hajautamme riskejä ja parannamme huoltovarmuutta. Samoin edustaja Hoskosen mainitsema Vietnam on tietysti erinomainen esimerkki. Mielestäni sielläkin on oman kansan työpanoksella se keskeinen rooli siitä huolimatta, että me tuemme heitä. Eli mielestäni tässä keskustelussa kumpikin osapuoli on oikeassa. Myös Nepal on sitten tällainen graduoituva maa, mihin yhä meillä menee paljon panostuksia. Mutta tietysti olisi hyvä, jos niitä saataisiin muuttumaan ajassa niin, että kaupalliset panostukset lisääntyvät sitä myötä, kun sitten nämä perinteisemmät kehitysyhteistyöpanokset vähenevät. Lopuksi tässä rajatussa puheenvuoroajassa kiitän edustaja Elomaata, joka otti naisten ja tyttöjen oikeudet hienosti esiin. Mielestäni juuri sitähän se länsimainen demokratia itsessään on, mitä me kaikki täällä olemme puolustamassa. Sehän on pitkälti juuri ihmisten tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta, ja sehän on juuri se asia, mikä on nyt globaalisti jatkuvasti kasvavissa määrin uhattuna. Tietysti naisten ja tyttöjen tasa-arvo mahdollistaa myös talouskasvua, kun heidän osallistumistaan yhteiskunnassa lisätään. Suomella on myös kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma, eli sekin näkökulma huomioidaan meidän ulkopolitiikassamme, ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tukeminen ja väestörahasto UNFPAn tukeminen jatkuvat tällä hallituskaudella merkittävinä.

Rouva puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille puheenvuoroista. Usein, kun puhutaan siitä perinteisestä kehitysyhteistyöstä ja sitten kehitysyhteistyöstä, jossa hyödytetään kaupallistaloudellisia suhteita tai yrityksiä, niin ne asetetaan toisiaan vastakkain. Minusta näin ei pitäisi tehdä, vaan nämä ovat kaksi tietä, jotka kulkevat rinnakkain samaan suuntaan. Tässä selonteon formaatissa tietysti nyt, kun on yhdistetty nimenomaan kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteet, käsittelytapakin on sellainen, ja me nimenomaan näin pyrimme antamaan kehittyville maille sitä, mitä ne itsekin yleensä pyytävät. Kun kehittyvien maiden edustajia tapaa, niin he ovat kiinnostuneita siitä, miten Suomi voi tehdä heidän kanssaan enemmän kauppaa, enemmän investointeja, ja tällä minun mielestäni päästään nimenomaan tasapuolisiin kumppanuuksiin, joista kumpikin hyötyy, ja sehän siinä minun mielestäni strateginen ydin on ollut, muun muassa aiemman hallituksen aikana laaditussa Afrikka-strategiassa. Eli me saamme lisää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä, ja samalla me tuemme kehittyvien maiden omaa teollistumista, ja sitä kautta, kun se heidän kansantaloutensa kasvaa, he pystyvät myös keräämään verotuloja. Kehityspolitiikka on mielestäni pitkäjänteistä työtä. Tavoitteita ei ole sillä tavalla haudattu kuin tässä hieman lähdettiin kärjistämään. Me joudumme tekemään tässä taloussuhdanteessa ja siis ennen kaikkea tämän ylivelkaantumisen vuoksi, mitä Suomelle on kertynyt, nyt pienemmillä resursseilla, mutta sitten tietysti samalla joudumme keskittymään siihen, että ne resurssit käytetään entistä tehokkaammin. Kestävän kehityksen ensimmäinen tavoite on köyhyyden vähentäminen, ja mielestäni se kytkeytyy hyvin juuri tähän tematiikkaan, eli suinkaan emme ole luopuneet tuollaisesta tavoitteesta. [Välihuuto vasemmalta] Suomi tukee myös köyhimpiä LDC-maita pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Suomen tukea kohdistuu muun muassa YK-järjestöjen kautta ja kehityspankkien kautta ja menee jatkossakin kaikkein köyhimmille maille. Samalla kun kansalaisjärjestöjen osuus tuesta on kasvanut, niin sitä kohdentuu myös paljolti juuri vähemmän kehittyneisiin maihin. Siinä keskustan puheenvuorossa jo särähti korvaani hieman väite siitä, että Suomi ei näe Afrikan maita potentiaalisina kauppakumppaneina. Siitähän tämä koko paperi juuri kertoo, ja jos katsotaan heti täällä selonteon alussa olevaa tilastoakin sivulla 6, niin minun mielestäni se hyvin kuvastaa juuri sitä, miten kehittyvien maiden osuus maailmanmarkkinoista nimenomaan kasvaa, ja tässä kerrotaan siitä, miten me pääsemme yrityksiemme kautta niille markkinoille lisää. Eli näen sen asian kyllä aivan toisin. Toivottavasti voin selventää sitä vielä kysymyksin, jos tämä näkemys tarkentuu.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa kauppa- ja kehityspolitiikan tarkemmilla toimenpiteillä. Selonteko nojaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysiin. Kaupan ja kehityksen yhteyttä vahvistetaan. Vastaavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää ohjausasiakirjaa ei ole aiemmin laadittu. Selonteon valmisteluvaiheessa kuultiin ministeriöitä, Suomen ulkomaanedustustoja ja eri sidosryhmiä laajasti. Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarista seurantaryhmää, jota kuultiin myös tämän selonteon valmistelussa. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja taloudelliset riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikkaamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme lisäämään suomalaisten yritysten kauppaa keskeisten kumppanimaiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. Samalla on syytä muistaa, että EU:n sisämarkkina on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa, ja Suomen kannattaa tähdätä sinne, missä kasvua on. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Pk-yritykset tarvitsevat tukea markkinoille pääsemisessä sekä tutkittua tietoa ja analyysiä kohdemaista. Uudistuksessa huomioidaan ja integroidaan siis Business Finland -ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudestaan Team Finland -verkoston johtamisrakennetta kotimaassa. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, mikä hyödyttää suhteellisesti eniten Suomen kaltaisia pieniä maita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa, myös Nato-jäsenyys avaa kaupallisia mahdollisuuksia. Lisäksi Suomen tavoitteena on edistää vahvempia kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu voimakkaasti strategisen kilpailun, kaupan, kriittisten raaka-aineiden, muuttoliikkeen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. OECD:n ulkopuolisten maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna noin 23 prosenttia eli melkein neljäsosa. Maajoukkona kyse on 75 prosentista maailman maista. Merkittävän osuuden maailman tulevasta talouskasvusta arvioidaan syntyvän kehittyvissä maissa. Tähän kasvuun suomalaisyritykset on kytkettävä entistä paremmin. EU:n Global Gateway -investointistrategia on tärkeä elementti tasavertaisten kumppanuuksien edistämiseksi. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden markkinoille. Suomi keskittyy Global Gatewayn osalta vahvuuksiinsa, joita ovat digitalisaatio, energia ja koulutus. Tämän hallituskauden keskeinen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja rahoitukseen. Myös EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit ja rahoitus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää sitä, että Suomi vaikuttaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä aiempaa tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön uusi fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kauppa ja kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Kauppaa edistämällä saadaan aikaan kehitystä. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen on keskeistä pysyvien kehitysvaikutusten näkökulmasta. Tämä vahvistaa myös maiden taloudellista riippumattomuutta. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys näkyy niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen kuin nyt käsiteltävässä olevan selonteon linjauksissa. Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen ja joka kokonaisuudessaan on ankkuroitu ihmisoikeuksiin. Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa. Humanitaarinen apu on jatkossakin merkittävä osa Suomen kehityspolitiikkaa, ja avun kanavointi jatkuu YK-toimijoiden, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä, ja niillä on suuri rooli myös Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden maaohjelmista kohti kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön maaohjelman maiden määrä pienenee, ja Ukraina on Suomen kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun pääkumppanimaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan avunantajien pohjan laajentamista, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja ja niiden vivutusta. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää myös keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyön rahoituksen toimeenpanoa, ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Arvoisa puhemies! YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä pidettiin vastikään YK:n tulevaisuushuippukokous, jossa jäsenmaat hyväksyivät tulevaisuussopimuksen — laajimman kansainvälisen sopimuksen moneen vuoteen. Päätös on osoitus kansainvälisen, sääntöpohjaisen yhteistyön merkityksestä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuussopimuksen yhteydessä sovittiin myös digitaalisen kehityksen vahvistamisesta, mihin suomalaisilla yrityksillä on tarjota innovatiivisia ratkaisuja. Suomen tavoitteena on internetyhteyden saaminen tulevaisuudessa yhä useampien saataville asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Tämä edistää muun muassa taloudellista toimeliaisuutta, kouluttautumista ja sananvapautta. Kehitysyhteistyörahoituksen kautta Suomi jatkaa tukeaan YK:n osalta erityisesti YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille ja YK:n väestörahasto UNFPA:lle. Molemmissa olemme merkittävä ja vaikutusvaltainen rahoittaja. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen liittyy kiinteästi tasavertaiseen kumppanuuteen kehittyvien maiden kanssa. Sen osana Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan. Suomi ei myöskään tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Arvoisa rouva puhemies! Pyrkimys haastaa vallitsevaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä saa valitettavasti nyt vastakaikua monessa kehittyvässä maassa. Se heijastuu muun muassa kiinnostuksena BRICS-ryhmää kohtaan. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että on syntynyt kolme aluetta, joilla valtasuhteita määritellään uusiksi: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Suomi kohtaa käynnissä olevan valtasuhteiden murroksen ja maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Erityisen tärkeää on huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja kyvystä tarttua ulkomaankaupan avautuviin mahdollisuuksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Niin, sinänsä itsekin olen tottunut, että ulkopoliittisissa keskusteluissa ollaan maltillisia ja konsensushakuisia. Ehkä sen takia olenkin ollut yllättynyt siitä, että vaikka tämä päätös on ollut esillä kesäkuussa ja se on julkinen tieto, ei oppositiosta ole yksikään teistä lähestynyt minua ja pyytänyt, että jotenkin peruttaisiin tätä päätöstä tai katsottaisiin jotain tilalle. Ei mitään keskustelua siitä. Te olette suoraan vain julkisuuden kautta käyneet kimppuun ja kyseenalaistaneet ja vetäneet mutkat suoriksi väittämällä, että nyt koko ulkopoliittinen linja muuttuu. [Veronika Honkasalo: Ei tämä ole ensimmäinen kerta!] Ei siitä ole kyse. Suomen tasa-arvotyö on kehityspolitiikassa hyvin läpiluotaavaa. Tasa-arvotyö Ukrainassa on todella kattavaa. Mainitsen tässä muutamia esimerkkejä, miten Suomi huomioi naisten ja tyttöjen oikeudet kehitysyhteistyössä Ukrainassa: Tuemme Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelmaa neljällä miljoonalla. Suomen tuen painopisteenä on sukupuolten tasa-arvo. Tuemme konfliktiin liittyvän seksuaalisen väkivallan uhreja osana Partnership Fund for a Resilient Ukrainea 4,3 miljoonalla eurolla. Myös kansalaisjärjestöhankkeiden kautta pyritään muun muassa mahdollistamaan uhrien ja heidän läheistensä pääsy tukitoimien piiriin sekä koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia ja sosiaalityöntekijöitä tukemaan seksuaalisen väkivallan uhreja psyykkisistä ja lääketieteellisistä traumoista toipumiseen. Kaikessa Suomen humanitäärisessä tuessa myös Ukrainassa huomioidaan haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen. Tuemme YK:n OCHAa, humanitääristen asioiden koordinointijärjestöä, sen tekemässä työssä, jossa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja pyritään edistämään sen valtavirtaistamista. OCHA tukee myös naiskansalaisjärjestöjen työtä. Suomen humanitäärisestä tuesta on kanavoitu UNFPAn kautta kaksi miljoonaa euroa humanitääriseen toimintaan Ukrainassa, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen. Ukrainan jälleenrakennusvaiheessa on prioriteettina huolehtia, että naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema otetaan kaikessa huomioon läpileikkaavasti. Suomen Kiovan-edustuston tämän vuoden rahoitusmyönnöistä paikallisten kansalaisjärjestöjen toimintaan kaksi kolmasosaa keskittyi naisten ja tyttöjen tukemiseen. Jos tasa-arvotyöstä puhutaan myös laajemmassa kontekstissa, niin kuin edustaja Hopsu nosti esiin — ja edustaja Hopsu on kunniakkaasti toiminut näiden seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien puolesta eduskunnassa, olen pannut sen usein merkille — niin teitä saattaa kiinnostaa, että Suomi tukee nyt UN Womenia enemmän kuin aiemman hallituksen aikana. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa nyt kun YK:ssa tapasin pääjohtaja Sima Bahousin, sain kiitokset, koska meidän tukemme on korkeammalla tasolla. Se on ollut viimeksi tällä tasolla vuonna 2014.

Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin, ettei täällä ketään ainakaan tarvitsisi muistuttaa siitä, että Ukrainassa on sota. Ukrainan kansa sotii yhtenäisenä hyökkääjää vastaan, ja siellä rintamalla ovat kaikki, ja Ukraina tarvitsee meidän kaiken tukemme yhtenäisesti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Suomi on Ukrainan suurimpia tukijoita. Itse asiassa kun lasketaan kaikkien hallinnonalojen tuki yhteen, niin Suomi on kokoonsa suhteutettuna Ukrainan viidenneksi suurin tukijamaa maailmassa — näin Kiel-instituutti. En ymmärrä, miksi oppositio yrittää keikuttaa venettä [Pia Lohikoski: Tehän sitä keikutatte!] ja miksi te signaloitte, että tuessamme olisi jotain moitittavaa. [Välihuutoja vasemmalta] Ei ole. Me tuemme Ukrainan kotirintamassa heikoimpia. Me tuemme Ukrainaa ennen kaikkea aseavulla, kuten tiedätte, hyvä oppositio. Me tuemme Ukrainan kotirintamassa heikoimpia: naisia, lapsia, vanhuksia, vammaisia. Me olemme vahvasti mukana jälleenrakentamisessa. Voitteko kuvitella, että olen saanut opposition kannattajilta viestiryöpyn sähköpostiini siitä, miksi Suomi ei enää tue Ukrainaa? [Aino-Kaisa Pekonen: Miksi te ette tue?] — Justhan minä kerroin, miten me tuemme. — Meillä on oma kansallinen jälleenrakentamisohjelma, ja koko EU tekee jälleenrakentamista yhdessä. Koko EU:lta on tulossa meidän iso jälleenrakentamispaketti, mikä saatiin etenemään. SDP on tehnyt tästä elämää suuremman kysymyksen, [Veronika Honkasalo: Ei ole! Ministeri itse on!] kuten edustaja Tuppurainen tuossa sanoi. Te viette tätä otsikoihin kamalasti, senkin uhalla, että Venäjän propaganda siihen kyllä tarttuu, mitä te viestitte. [Veronika Honkasalo: Onko tasavallan presidentti väärässä? — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Suomi ei ole liittynyt tähän allianssiin, jonka nimi on Alliance for Gender-Responsive and Inclusive Recovery in Ukraine, koska emme automaattisesti lähde mukaan kaikkiin aloitteisiin. Teiltä unohtuu jatkuvasti mainita, että suurin osa EU-maista ei ole tässä mukana — tässä on yhdeksän maata, eli kaksi kolmasosaa EU:sta ei ole mukana. Meillä on hallitusohjelmassa kehitysyhteistyön painopisteeksi määritelty naiset ja tytöt, koulutus ja ilmasto, ja meillä on aina ihmisoikeusperusteinen ulkopolitiikka, kuten on todettu. Kyse on sinänsä painopistevalinnasta, koska hallitusohjelmassa on painopisteet määritelty. Resurssimme ovat rajalliset. Ukrainan tukemisessa korostuu humanitaarinen tuki, Euroopan jälleenrakennus‑ ja kehityspankin Ukraina-toimintojen pääomittaminen ja yksityisen sektorin tuki, joka vauhdittaa jälleenrakentamista. Suomi panostaa Ukrainan kouluihin ja koulutukseen — itse asiassa tarkoituksena olisi rakentaa koulu Ukrainaan. Tukemme on siis monipuolista ja vaikuttavaa. Kävin huhtikuussa Kiovassa. Päivän aikana oli neljä ilmahälytystä. Vietin paljon aikaa pommisuojissa ukrainalaisten kanssa, ja jatkoimme siis niiden hälytysten aikaankin siellä pommisuojissa keskustelua siitä, mitä he tarvitsevat. Kuuntelemme sitä tietysti herkällä korvalla, se on selvää, ja he ovat pyytäneet muun muassa tukea talven yli selviytymiseen energiasektorille ja humanitääristä tukea, ja niitä annetaan. Hiljattain sain siitä muuten kiitoksen Ukrainan suurlähettiläältä Suomessa. Meillä on myös ympäristöturvallisuussektorilla rauhanaloitteessa kanssapuheenjohtajuus, ja sille on annettu lisää rahallista tukea. Myös digitalisaation ja 5G-verkkojen rakentaminen Ukrainaan on ollut puheena paljon, koska siinä Suomella on paljon annettavaa. Edustaja Haavisto ja muut kyselivät, mikä tähän allianssiin liittymisen tilanne olisi. Todella pitää paikkansa, että olen Helsingin Sanomille vastannut, että minusta päätös jättäytyä sen ulkopuolelle on ihan perusteltu, mutta tätähän nyt halutaan jankata ja soutaa ja huovata, [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] ihan niin kuin tämä olisi se Ukrainan kohtalonkysymys, mitä se ei ole. Siksi teitä ehkä kiinnostaa tietää, että on ollut päätöksentekohetkellä varsin epäselvää, mihin konkreettisiin toimiin aloite johtaisi, ja ulkoministeriön tietojen mukaan ei ole yksityiskohtaista suunnitelmaa vähemmistöjen tukemisesta tämän aloitteen kautta. Kiitos edustaja Tynkkyselle rakentavasta puheenvuorosta. Kaikki hankkeet, kaikki aloitteet, kaikki katsotaan tapauskohtaisesti. Se on jäänyt itselleni nyt epäselväksi, mitä se sateenkaarirahoitus on, mitä oppositio konkreettisesti peräänkuuluttaa Ukrainaan, mutta kuuntelen tietysti kaikkia ehdotuksia herkällä korvalla.

Rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista, rauhasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Puolustamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja tuemme sen kehittämistä. Kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen järjestelmän suojeleminen ja vahvistaminen on Suomen välitön kansallinen intressi. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta. Sääntöpohjaiseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Suomi vaikuttaa aktiivisesti ja aloitteellisesti niin Euroopan unionissa, Natossa, YK:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti. Kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2025. Ulkoministeriön Ukraina-rahoitus koostuu seuraavista eristä: tuki Ukrainalle -momentti, 47 miljoonaa euroa; sotilaallinen kriisinhallinta, 5,4 miljoonaa euroa; siviilikriisinhallinta, kaksi miljoonaa euroa; jäsenmaksut viisi miljoonaa euroa. Ukraina on tällä hallituskaudella suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. [Juho Eerola: Se on oikein!] Arvoisa rouva puhemies! Suomi on Nato-jäsenyytensä myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuusyhteisöä. Hallitusohjelman mukaisesti kehitämme laaja-alaisesti suhdettamme Yhdysvaltoihin, joka on yksi Suomen keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista ja liittolaisista. Samalla tiivis pohjoismainen yhteistyö on epävakaassa kansainvälisessä toimintaympäristössä yhä tärkeämpää. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä pyritään vahvistamaan ja syventämään sekä tiivistämään maaryhmän vuoropuhelua Saksan ja Puolan kanssa. Myös kahdenvälinen yhteistyö Britannian kanssa jatkuu tiiviinä. Euroopan unioni säilyttää asemansa Suomen tärkeimpänä poliittisena ja taloudellisena viitekehyksenä ja arvoyhteisönä. Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustusyhteistyön syventämiseksi sekä EU:n globaalin roolin vahvistamiseksi. Suomi toimii vuonna 2025 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana sekä Pohjoismaiden N5-yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia Suomen rajojen ulkopuolella ja huolehtii Suomen elintärkeistä kansainvälisistä yhteyksistä. Ulkoministeriön lakisääteisillä konsulipalveluilla avustetaan suomalaisia ulkomailla erilaista apua vaativissa ja kriisitilanteissa. Ministeriön maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa. Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 250 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on kohdennettu viiden miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen-toimintoihin. Säästövelvoite ei nykyarvion mukaan johda irtisanomisiin tai lomautuksiin. Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on 89 toimipistettä. Talousarvioesityksessä turvataan edustustoverkon toimintakyky nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Edustustoverkkoa tarkastellaan hallituskaudella pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Nopeat muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa edellyttävät varautumista muutoksiin myös kriisinhallinnan osalta. Osallistumalla kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan kansallista puolustuskykyämme ja valmiuksiamme. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Kosovossa ja Ukrainassa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 53,1 miljoonaa euroa ja siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,5 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista. Hallitus edistää keinoja laajentaa suomalaista rauhanvälitystoimintaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Ulkoministeriön rauhanvälitystoiminta keskittyy erityisesti Länsi-Balkaniin, Lähi-idän alueelle ja Afrikan sarveen. Rauhanvälitykseen ehdotetaan 3,9 miljoonan euron määrärahaa. — Oliko niin, että suositeltu aikaraja oli viisi minuuttia? [Puhemies: Joo!] — Nyt sitten joudun ulkomaankaupan ja kehitystyön osalta täydentämään seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.

Herra puhemies! Juuri kuten edustaja Ronkainen lausui, on tärkeää, että Suomi verrokkimaiden kanssa tekee tätä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa. Näkisin, että yritystemme kannalta selkeä lainsäädäntökehikko ja toimintatavat mahdollistavat sen liiketoimintaympäristön kehittymisen ja sen kilpailukyvyn paranemisen. Samalla se on toki tärkeää, että Suomi viestii ja konkreettisesti pystyy turvaamaan investointeja, joita Suomeen tulee, jotta myös se tänne Suomeen siirtyvä teknologia pysyy täällä Suomessa ja yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Kiitos kommenteistanne. En tiedä, oliko siinä enempää kysymyksiä tältä erää.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta ja muutettavaksi rikoslakia. Samalla nykyinen laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta vuodelta 1996 kumottaisiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa kansallinen sääntely yhteensopivaksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan vuoden 2021 EU-asetuksen kanssa ja samalla varmistaa vientivalvonnan tehokas toimeenpano muuttuneessa toimintaympäristössä. Vuoden 1996 kansallinen laki on tarpeen uudistaa, jotta voitaisiin varmistaa kaksikäyttötuotteiden tuottajille ja viejille korkealaatuinen ja selkeä lainsäädäntö. Myös rikoslakia joudutaan muuttamaan, jotta se huomioisi uuden kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan kansallisen lain tuomat muutokset ja jotta turvattaisiin rangaistussäännösten oikeasuhtaisuus ja toimeenpanon tehokkuus. Tämä työ tehtiin yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Arvoisa puhemies! Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta on tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tärkeä elementti sekä turvallisuudelle että taloudelle. Valvotut kaksikäyttötuotteet muodostuvat erilaisista tuotteista, muun muassa teollisuusventtiileistä, viestintäteknologiasta, lasereista ja salausjärjestelmistä. Yhteistä niille on se, että väärissä käsissä ne aiheuttavat vaaraa eivät pelkästään Suomelle vaan myös laajemmin, jos niitä käytetään esimerkiksi joukkotuhoaseiden kehittämiseen. Vuoden 2021 EU-asetus uudisti vientivalvontaa tehostamalla EU-maiden koordinaatiota ja toimeenpanoa ja luomalla uusia mekanismeja. Tavoitteena oli myös tehostaa viejille annettavia ohjeita vastuullisista käytännöistä heikentämättä kuitenkaan viejien maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tämä on tärkeää yrityksillemme. Asetuksen toimeenpanon osalta jäsenmaille jätettiin myös liikkumavaraa, jotta nämä pystyisivät räätälöimään toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä vastaamaan kansallisia prioriteetteja ja sääntelyä. Kansallisten ratkaisujen varaan jätettiin muun muassa viranomaisvastuiden järjestäminen, valvonnan toimenpiteet, seuraamuksista määrääminen sekä eräitä luvanvaraisuuteen ja ilmoitusvelvollisuuksiin liittyviä määräyksiä. Uudessa laissa onkin käytetty näitä kansallisen liikkumavaran mahdollisuuksia, jotta EU-asetuksen toimeenpano olisi parhaiten linjassa omien lähtökohtiemme kanssa. Viranomaisten toimivaltuuksiin ehdotetaan päivityksiä, jotka liittyvät muun muassa viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamiseen, kansainvälisessä yhteistyössä tehtävän tiedonvaihdon parantamiseen ja aineettomien kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaan. Lakiin myös ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää menettelyjä esimerkiksi vientiraportoinnin ja lupien osalta, mikä olisi hyödyllistä sekä viejien että viranomaisten kannalta. Arvoisa puhemies! Nopeatahtinen teknologinen kehitys ja erilaisten uhkien lisääntyminen vaativat tehokasta vientivalvontakehikkoa ja kykyä kansallisiin päätöksiin asioissa, jotka katsotaan tärkeiksi kansallisen kokonaisturvallisuuden kannalta. Kansallinen liikkumavara on tärkeää turvata. Näin ollen lakiin esitetään sääntelyä kansallisesta valvontaluettelosta, johon sisältyvien tuotteiden vientiin Suomesta vaaditaan vientilupa. Turvaamalla strategisia tuotteita, kuten kvantti- ja puolijohdeteknologiaa, mahdollistamme myös niiden tuonnin Suomeen ja osallistumisen kansainväliseen tutkimuskehitykseen kumppanimaittemme kanssa. Mahdollisuus asettaa kaksikäyttötuotteita kansalliseen valvontaan antaa uuden työkalun estää Venäjä-pakotteiden kiertäminen. Useat EU-maat ja kumppanimaat ovat toimeenpanneet tai valmistelevat samantyyppistä valvontaa, muun muassa Britannia, Espanja, Ranska ja Japani. Alankomaat on toimeenpannut kansallista puolijohdeteknologian valvontaa jo viime syksystä. Maailma ympärillämme on muuttunut yhä arvaamattomammaksi. Talouden, turvallisuuden ja teknologian yhteys on korostunut. EU onkin esittänyt vuosi sitten taloudellisen turvallisuuden strategian, jonka toimeenpanosta tällä hetkellä keskustellaan. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta on osa tätä pohdintaa. Uuden kansallisen lainsäädännön myötä tuemme taloudellisen turvallisuuden strategian päätavoitteita, turvallisuuden ja kilpailukyvyn edistämistä. Lakivalmistelun aikana on kuultu sidosryhmiämme sekä hallinnossa että yliopisto- ja yritysmaailmassa. Tätä vuoropuhelua tullaan jatkamaan, jotta pystymme toimimaan myös tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla taloudellisen turvallisuuden ja kilpailukyvyn tukemiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Rouva puhemies! Suomen kauppatase on viime vuodelta lähes nolla, ja meidän olisi ehdottoman tärkeää saada se ylijäämäiseksi, jotta me pystymme sillä vientitulolla rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] mitä me niin kipeästi tarvitsemme, kuten edustaja tuossa kuvasi. Suomen ulkomaankaupan vienti, tavaravienti, oli Tullin tilaston mukaan viime vuonna 1,5 miljardia euroa viikossa. Näin ollen kahden viikon lakkoajalta se on 3 miljardia euroa. [Oikealta: Ohhoh!] Jos otetaan tähän laskelmaan omana arvionani, että noin 10 prosenttia tavaroista kulkisi silti, niin se merkitsisi, että tavaraa seisoo 2,7 miljardin euron arvosta. [Oikealta: Voi luoja!] Tietysti yritysten puolesta voi todeta, että tavara liikkuu sitten lakkojen jälkeen normaalisti ja toimitukset saadaan tehtyä, mutta on selvää, että tästä on vientiteollisuudelle valtavaa vahinkoa.