Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä edeltävä puheenvuoro osoitti, että aivan tahallisesti ministerin puhetta nyt ymmärretään väärin. [Vasemmalta: Suora sitaatti! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Nimittäin siinähän tarkoitettiin nimenomaan sitä, että työn tekemisestä täytyy jäädä enemmän käteen [Oikealta: Juuri näin!] kuin siitä, että ollaan työttömänä. Ja kyllähän sen työn tekemisen tulee olla kannustavaa. Siihen sosiaaliturvauudistuksellakin pyritään. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Köyhyys, vähäosaisuus, syrjäytyminen — kyllä ne ovat asioita, jotka on otettava vakavasti. Mutta tämä keskustelu on syytä palauttaa totuudenmukaisiin raameihin. Nimittäin Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on selvästi EU:n keskitason alapuolella: Suomen luku on 17 prosenttia, kun keskiarvo on 21 prosenttia. Me kuulumme parhaiten pärjäävien maiden joukkoon, vain hieman Norjaa heikompana. Eli faktat oikein. [Suna Kymäläinen: Eli varaa on, vielä lisää vaan!]

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä moni joutuu pohtimaan, riittävätkö rahat välttämättömiin menoihin. Välikysymyksessä kuvattua huolta taloudellisen ahdingon ja turvattomuuden lisääntymisestä ei pidä vähätellä. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tarvitaan myös korjausliikkeitä. Yhteiskunnan on oltava vahva silloin, kun ihminen ei pärjää yksin: lapsuudessa, vanhuudessa, sairaudessa ja elämän kriiseissä. Mutta silloin kun ihminen kykenee, hänen tulee osallistua, yrittää ja kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu tästä vastuun tasapainosta — se ei voi perustua pelkästään oikeuteen saada eikä pelkästään velvollisuuteen pärjätä. Politiikan tehtävänä on rakentaa järjestelmä, jossa työn tekeminen kannattaa, yrittäminen palkitaan ja turvaverkko toimii. Mutta yhteiskunta ei voi olla pelkkä turvaverkko, sen on oltava myös ponnahduslauta. Suomen julkinen talous on syvästi ja on ollut jo pitkään alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:sta, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista. Talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Vuosikymmeniä olemme lisänneet yhteiskunnallista vastuuta eri sektoreilla. Nyt elämme tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Kyse ei ole kulloinkin istuvan hallituksen kokoonpanosta tai ideologiasta, vaan realiteettien luomasta välttämättömyydestä. Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen: on kyettävä valitsemaan, millaisia etuja ja palveluita yhteiskunta voi verovaroin luvata ja mitä ei. Tätä työtä on myös ensi vaalikaudella istuvan hallituksen pakko tehdä, eikä siitä tule yhtään helpompaa, päinvastoin. Tämän oppositioedustajatkin käsittävät, vaikka eivät ehkä halua sitä täällä myöntää. Arvoisa puhemies! Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen sosiaaliturva on tasoltaan ja kattavuudeltaan vahva ja monin osin EU:n keskitason yläpuolella, mutta siinä on kalleuden lisäksi ongelmansa. Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt vuosien ajan perusteellista työtä järjestelmän uudistamisen pohjaksi. Tuon työn ansiosta meillä on varsin laaja yhteinen ymmärrys järjestelmän ongelmista, sen monimutkaisuudesta ja kannustinloukuista. Hallituksen tavoitteena on yksinkertaisempi, selkeämpi ja ennen kaikkea työhön kannustava sosiaaliturva. Samalla toimintaa kehitetään aktiivisempaan suuntaan: ihminen kohdataan, hänen tilanteensa arvioidaan ja hänet ohjataan palveluihin. Toimeentulotuen roolia selkeytetään viimesijaisena tukena, ja vahvistetaan velvoitteita silloin, kun ihminen kykenee osallistumaan. Parasta lääkettä pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä, madaltanut palkkaamisen kynnystä ja keventänyt työn verotusta. Nuorten työllistymistä tuetaan erillisillä toimilla, ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu merkittävästi alkaen peruskoulusta. Lapsiperheiden asemaa on vahvistettu muun muassa lapsilisien korotuksilla ja verotuksen työtulovähennyksen lapsikorotuksilla. Eduskuntaryhmämme korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että perheellistyminen on taloudellisesti mahdollista eri elämäntilanteissa, entistä paremmin myös jo opiskeluvuosina. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ei synny vain palveluista, eikä sen rahoitushaasteet ratkea pelkästään budjettipäätöksin. Hyvinvoinnin pohja rakentuu vahvoista perheistä ja yhteisöistä sekä hyvinvointia tukevista elintavoista. Perhe on lapsen ensimmäinen turvapaikka ja tärkein suoja elämän kriiseissä. Varhainen tuki ihmisen elämän eri vaiheiden ongelmissa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta. Se ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Terveyttä tukevilla elämäntavoilla voidaan ehkäistä merkittävästi liikkumattomuuden ja päihteiden käytön yksilöille aiheuttamia kärsimyksiä ja myös yhteiskunnalle aiheutuvia miljardiluokan kustannuksia. 89 000 lasta elää perheessä, jossa vanhemmalla on vakava alkoholiongelma — siksi tarvitaan kansanterveyslähtöistä, vastuullista alkoholipolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus. Se säilyy vain, jos yhdistämme taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ihmisen oman vastuun opiskella, tehdä työtä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Näin voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyys on otettava vakavasti. Vähäosaisuus on valitettavan usein periytyvää, ja siksi on tärkeää, että koulutus avaa mahdollisuuksia kaikille lapsille. Täällä edustaja Lohi nosti jo esiin Mikael Agricolan päivän ja lukutaidon, jossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut valitettavasti takapakkia, ja ihan erityisesti poikien lukutaito on huomattavasti heikompaa kuin tyttöjen. Suurin riski jäädä heikon koulutuksen varaan on niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita. No, hallitus onkin lisännyt esimerkiksi äidinkielenopetuksen määrää kahdella viikkotunnilla viime syksystä alkaen, ja ministeri Adlercreutz jo kertoi muistakin toimista, mitä hallitus on tehnyt. Mutta kysyn vielä teiltä: mitä muuta hallitus tekee juuri tämän yhdenvertaisen koulutuksen varmistamiseksi kaikille lapsille?

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tuotu tämän esityksen niitä myönteisiä puolia ja niitä näkemyksiä, joiden perusteella tämäntyyppinen lainsäädäntö tulisi saada aikaan. Tämä alkoholipolitiikka meillä kaiken kaikkiaan tämän vaalikauden aikana on ollut aika sekava kokonaisuus, [Sinuhe Wallinheimo: Toimiva!] ja itse asiassa oikeuskanslerikin kiinnitti lausuntopalautteessa huomiota siihen, että tämä kokonaisuus on tietyllä tavalla vaikeasti hallittava. Tässä on matkan varrella tullut... Aivan aluksi tuli tämä vahvempien juomien tuominen kaupan hyllyille eli käymisteitse valmistetut juomat sinne 8 prosenttiin saakka, muut 5,5 prosenttiin. Nyt meillä on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävänä tämä kotiinkuljetuslaki, jonka yhteydessä myös esimerkiksi väkevien alkoholijuomien mainontaa vapautetaan. Ja sitten vielä tähän liittyy tämä hyvin ongelmallinen etämyyntilaki. Itse kannan nyt tämän esityksen kohdalla suurinta huolta siitä, mikä sen vaikutus tulee olemaan meidän Alkon yksinmyyntioikeuteen. Tätähän on myös tässä hallituksen esityksessä problematisoitu, eli täällä on aika laajaltikin käyty läpi näitä ikään kuin ongelmakohtia. Luotan siihen, että tämä esitys ei sinänsä vaikuta, varmaankaan kovin paljon ainakaan, alkoholin kokonaiskulutukseen tai alkoholin riski- ja humalakäyttöön. Varmasti aika harva kuluttaja ostaisi pääasiallisesti kuluttamansa alkoholin suoraan valmistuspaikan yhteydessä toimivasta vähittäismyyntipaikasta. Tosin on huomioitava se, että näitä myyntipaikkojakin on melko paljon. Eli näitä valmistuspaikkoja on Suomessa 215 tämän hallituksen esityksen mukaan, mikä on mielestäni melko suuri määrä, jos sitä vertaa Alkon 360 myymälään. Eli ihan vähäisestä asiasta ei ole kysymys. Lisäksi tässä esityksessä Alkoon verrattuna sallittaisiin laajemmat aukioloajat eli tuo kello 9—21, mikä tarkoittaisi myös sitten lauantain ja sunnuntain myynnin sallimista, myös siis näiden väkevien juomien osalta. Pidänkin ongelmana sitä, että jälleen kerran yhdeltä nurkalta kavennettaisiin Alkon monopolia, millä voisi ensinnäkin olla vaikutusta kuitenkin Alkon markkinaosuuteen ja ennen kaikkea siihen, miten oikeutettuna Alkon monopolia pidetään ja missä vaiheessa aletaan esimerkiksi EU:n taholta katsoa, että Alkon yksinmyyntioikeudella ei enää ole perusteita. Sen tiedän, että kokoomushan on puoluekokouspäätöksissään jo vuosia sitten päättänyt pyrkiä eroon tästä Alkon monopolista, yksinmyyntioikeudesta, mutta pidän kyllä ikävänä sitä, että nyt ikään kuin yhden puolueen vetovoimalla tätä Alkon monopolia ollaan romuttamassa usealla peräkkäisellä esityksellä. Tämänkin kohdalla valitettavasti näin voisi käydä. Mikäli Alkon monopolin ala kutistuisi niin paljon, että se ei enää ikään kuin uskottavasti suojaisi kansanterveyttä — jos niin suuri osa esimerkiksi väkevistä juomista myytäisiin muualta — niin kyllä voisi olla mahdollista, että monopolioikeutus haastettaisiin EU-oikeuden vastaisena. Tätähän pohditaan myös tässä hallituksen esityksessä. Tämän esityksen myötä on selvää, että Alkon monopolia joka tapauksessa kutistetaan, koska valmistajat voisivat myydä Suomessa enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä juomia Alkon vähittäismyynnin rinnalla. Sen vuoksi ajattelen, että valiokunnassa tulee kyllä erittäin huolellisesti arvioida sitä, voidaanko monopolia pitää monopoliin tehtyjen poikkeusten ja tosiasiallisen kehityksen vuoksi EU-oikeuden tarkoittamana monopolina. Mutta nyt kysyn vielä ministeriltä: kun Ruotsilla on myös oma yksinoikeusjärjestelmänsä ja siellä on vuonna 2025 säädetty tällainen määräaikainen tilamyyntilainsäädäntö, niin miksi tätä lakia ei tehty ikään kuin ottaen hiukan kopiota tuosta Ruotsin mallista? Nimittäin Ruotsissa pyritään tätä eroa yksinoikeusjärjestelmään tekemään esimerkiksi sillä, että kuluttajan tulee osallistua maksulliselle vierailulle tuotantopaikalla ennen alkoholin ostamista. Vierailun sisällä pidetään erillinen tiedottava osio. Sillä on oltava tietty kesto, ja siinä on annettava tietoa myös alkoholin haitallisista vaikutuksista, eli annetaan ikään kuin ne samat velvoitteet, mitkä meillä Alkolla on kansanterveyden edistämiseksi. Lisäksi ulosmyytävien alkoholijuomien myyntimäärä asiakasta kohti on rajoitettu, eli yksittäiselle kuluttajalle saa yhden vierailun aikana myydä vain 0,7 litraa väkevää alkoholijuomaa, 3 litraa viiniä, 3 litraa vahvaa olutta, 3 litraa muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tuo Ruotsin lainsäädäntö on vielä tehty määräaikaiseksi, jotta ikään kuin voidaan katsoa, mihin suuntaan se johtaa, ja se varmaan myös paremmin suojaa sitä monopolijärjestelmää, joka on kuitenkin Maailman terveysjärjestönkin mukaan niitä kaikkein tehokkaimpia keinoja nimenomaan tämmöisen kansanterveyslähtöisen alkoholipolitiikan varmistamiseksi. Eli toivon, että ministeri vastaisi, miksei menty Ruotsin mallilla tässä esityksessä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Suhoselle keskustelualoitteesta. On tärkeää käydä keskustelua näistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pienistä ihmisistä. Lastensuojelulain kokonaisuudistus on tekeillä. Siitä osaa jo käsitellään valiokunnassa, ja on tärkeää, että myös ministeri Rydman on kuulolla, kun eduskunta käy tästä keskustelua. Sen lisäksi, että uudistamme lastensuojelulakia, olisi tärkeää panostaa toimiin, joilla voidaan ehkäistä tarvetta turvautua lastensuojeluun. Nostan esiin alkoholipolitiikan. Meillä on 89 000 alaikäistä perheessä, jossa vanhemmalla on vakava päihdeongelma, ja sen tähden tulisi varoa sellaisia alkoholipoliittisia toimia, jotka lisäävät päihdeongelmia. Nostan esiin myös kasvatus- ja perheneuvonnan. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on ehdottanut sitä poistettavaksi sosiaalihuoltolaista. Toivottavasti näin ei käy, [Puhemies koputtaa] koska se on merkittävä osa ennaltaehkäisyä.

Arvoisa rouva puhemies! Oikeusministeriön selvitysten mukaan työperäinen hyväksikäyttö on lisääntynyt ja muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Esille on noussut esimerkiksi alipalkkausta, perusteettomia kynnysrahoja, puutteita työaikakirjanpidossa, tapauksia, joissa työntekijä on tosiasiallisesti työsuhteessa mutta häntä kohdellaan yrittäjänä. Näitä tilanteita on raportoitu erityisesti siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla sekä maa- ja marjataloudessa mansikkamailta mustikkametsiin. Aika usein näissä tilanteissa myös ihan julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta sekä hyväksikäyttäjä että hyväksikäytetty saattavat olla maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, toki myös muita. Työperäinen hyväksikäyttö vääristää reilua kilpailua. Se heikentää luottamusta työmarkkinoihin ja kohdistuu juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin työntekijöihin. Työperäinen hyväksikäyttö vaikuttaa rehelliseen suomalaiseen työhön ja yrittämiseen. Työntekijöitä sortavat työnantajat saavat kilpailuetua niihin verrattuna, jotka noudattavat hyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä. Onkin nyt erittäin hyvä, että hallitus toi tämän esityksen ja esittää rikoslakiin merkittäviä muutoksia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Kiskonta työelämässä uutena rikosnimikkeenä kattaa tilanteet, joissa työn tekemisen ja siitä maksettavan vastikkeen välillä on ilmeinen epäsuhta. Kyse ei siis ole pelkästä alipalkkauksesta vaan myös esimerkiksi perusteettomien maksujen perimisestä työnsaannin ehtona. Lisäksi säädetään uusi rikosnimike, törkeä kiskonta työelämässä, ja siitä tuomittaisiin, kun tekijä tavoittelisi huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheuttaisi työntekijälle erityisen tuntuvaa vahinkoa. Tästähän voitaisiin tuomita jopa enintään neljään vuoteen vankeutta. Tuossa hallituksen esityksessä arvioitiin, että vuosittain ehkä 1—2 vankeusrangaistusvuotta tulisi tämä esitys lisäämään, eli kovin suuressa mittakaavassa ei näitä tilanteita toivottavasti tule vastaan. Kyllähän tällä lainsäädännöllä on myös ilman muuta ennaltaehkäisevää vaikutusta. Lakimuutokset ulottuisivat rikoslain lisäksi myös muuhun lainsäädäntöön. Liiketoimintakiellosta annettua lakia päivitettäisiin niin, että se voisi tulla kyseeseen, jos yritystoiminnassa on syyllistytty kiskontaan työelämässä. Tosielämän esimerkkejä on valitettavasti useita. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen siivoustyötä teettäneelle yrittäjälle kahdesta kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä irakilaisten siivoojien kohdalla. Pohjanmaan käräjäoikeus käsittelee vietnamilaisiin työntekijöihin kohdistunutta kiskontaa ja ihmiskauppaa, jossa työpaikan saamisesta epäillään perityn laittomia kynnysrahoja jopa 10 000 euroa. Osalla Suomen marja- ja vihannestiloista ei ole käytetty esimerkiksi lainkaan työvuoroluetteloa. On epäselvää, kuinka pitkiä työpäiviä on teetetty. On puhuttu jopa 15-tuntisista työpäivistä ilman ylityökorvauksia. Työperäisen maahanmuuton tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää. Sen tulee vastata todelliseen työvoimatarpeeseen, turvata reilut työehdot ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Tiedämme kuitenkin, että toki pelkkä rikoslain muutos ei ratkaise kaikkia ongelmia, jos harmaan talouden torjuntaan tai alihankintaketjujen valvontaan ei suunnata voimavaroja. Reilu työelämä ei synny itsestään. Se vaatii selkeitä pelisääntöjä, tehokkaita valvontakeinoja ja lainsäädäntöä, joka vastaa nykyisiin ilmiöihin. Nämä uudistukset vahvistavat työntekijöiden suojaa ja lähettävät myös selkeän, ennaltaehkäisevän viestin, eli työperäinen hyväksikäyttö ei kuulu eikä saa kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä esitystä hyvin perusteltuna, ja ministeri kuvasi sen hyvin. Tämähän on tavallaan osa jatkumoa valtion aluehallinnon uudistukseen, jossa nämä lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät koottiin yhteen Lupa- ja valvontavirastoon. Nyt on sitten todettu, että koska tämä perustettava virasto on valtakunnallinen, ei ole tarvetta tällaisille aluerakenteille, luoda ikään kuin näitä alueellisia rakenteita, ja sen vuoksi on paikallaan, että alueelliset liikuntaneuvostot lakkautetaan. Kuten täällä on todettu, tämä esitys on kohdannut jonkin verran vastustusta, ja tässäkin salissa näyttää kohtaavan. Rakenteelliset uudistukset aina kohtaavat vastarintaa. Kuitenkin ajattelen, että hallintoa ja rakenteita tärkeämpää on se itse toiminta, ja siihen on panostettava. Täällä esityksessä, samoin kuin ministeri viittasi siihen, tuodaan esiin se, että tämän lausuntopalautteen jälkeen on tehty perusteluihin korjauksia ja myös asetusta on täsmennetty. Liikunnan edistämistä koskevaa asetusta on täsmennetty, eli on otettu huomioon niitä huolia, joita tässä lausuntopalautteessa on, esimerkiksi se, että kun pyydetään lausunto maakuntaliitoilta, niin Lupa- ja valvontavirasto antaa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Tässä yhteydessä tulee sitten huomioida nämä alueelliset tarpeet, ja annetaan todellakin lausuntoja myös näihin perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Itse ymmärrän ja luen tätä niin, että niihin huoliin, joita on esitetty, ja siihen kritiikkiin, jota on esitetty, tässä kyllä vastataan. Kannatan kyllä tässä maailmanajassa sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joissa pystytään ikään kuin tarpeettomia hallintorakenteita vähentämään ja kohdistamaan painopistettä itse toimintaan ja tavoitteisiin, mitkä, kun puhumme liikunnasta, ovat erittäin tärkeitä koko kansakunnan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvälle ministerille hyvästä esityksestä. — Työperäinen hyväksikäyttö vääristää reilua kilpailua, heikentää luottamusta työmarkkinoihin ja kohdistuu usein juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Työperäinen hyväksikäyttö vaikuttaa myös rehelliseen suomalaiseen työhön ja yrittämiseen, eli työntekijöitä sortavat työnantajat saavat kilpailuetua lakia noudattavia yrittäjiä kohtaan. Reilu työelämä ei synny itsestään. Se vaatii selkeitä pelisääntöjä, tehokkaita valvontakeinoja ja lainsäädäntöä, joka vastaa nykyisiin ongelmiin. Nämä uudistukset vahvistavat työntekijöiden suojaa ja lähettävät selkeän viestin, että työperäinen hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiinnitin huomiota siihen, että lausuntopalautteessa todettiin, että tämä säätely on osin päällekkäistä esimerkiksi ihmiskauppaa koskevan sääntelyn kanssa, johtaen mahdollisiin ihmiskauppasäännöksen soveltamisalaa kaventaviin vaikutuksiin. [Puhemies koputtaa] Toivon, että ministeri kommentoisi tätä lausuntopalautetta.

Arvoisa herra puhemies! Tänään on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys, jossa nostetaan esiin muun muassa tämä kysymys yhteisestä katsomusaineesta. Oma uskonnonopetushan tuo valmiuksia ymmärtää myös muita uskontoja, ja se on toki tärkeää myös ja erityisesti vähemmistöuskonnoille. On arvokasta, että maassa, jossa meillä on vahvat kristilliset juuret ja kulttuuriperintö, yli 400 000 lasta saa tälläkin hetkellä opiskella evankelis-luterilaista uskontoa. Yleinen katsomusaine tarkoittaisi väistämättä kristillisen uskon perusteiden opetuksen heikentymistä. Kun opetusministeriössä nyt käydään läpi ja pohditaan tätä työryhmän esitystä, niin kysyn: huomioidaanko se, että oman uskonnonopetuksen on todettu lisäävän myös kriittisen ajattelun taitoa ja ehkäisevän esimerkiksi radikalisoitumista, mikäli se toteutetaan laadukkaasti ja hyvin valvotusti?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä viime kaudella tehtiin huonoja päätöksiä, joilla turvetuotantoa ajettiin alas. Turpeen kotimaisuus pitäisi ottaa huomioon myös energiapolitiikassa. Nyt hakkeen lisänä poltetaan polttoöljyä, vaikka olisi myös kotimainen vaihtoehto. [Mauri Peltokangas: Vihreiden tahto!] Hallitus on tunnistanut turpeen strategisen merkityksen, ja tänään on juuri julkaistu Luonnonvarakeskukselta tilattu kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta. Vaikka uusia materiaaleja kehitetään, se ei poista tarvetta turpeelle. Kasvihuonealalla se on välttämätön kasvualustana ja myös kuivikkeena eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, ominaisuuksiltaan erinomainen. Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus on riippuvainen energiaturvetta koskevista päätöksistä, joten asiaa on katsottava kokonaisuutena. Isoimpana pullonkaulana on tällä hetkellä luvitus, ja sen ongelmat pitää ratkaista nopeasti.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset nimeävät kyselyissä usein terveyden tärkeimmäksi arvokseen. Tieteellisen tutkimuksen ansiosta monen sairauden ennuste on parantunut, ja Suomessa työskentelevät maailman huippuihin kuuluvat ammattilaiset. Terveydenhuollon tuloksemme ovat edelleen kansainvälisesti vertaillen vahvat, ja kyselyjen mukaan suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikea ristiriita on se, että hoidamme kalliisti sairauksia ja tilanteita, jotka voitaisiin osin ehkäistä terveellisillä elintavoilla, esimerkiksi välttämällä päihteitä ja tupakkaa ja lisäämällä liikuntaa. [Välihuutoja vasemmalta] Alkoholi aiheuttaa edelleen merkittäviä haittoja, kuormittaa palveluita sekä tuottaa miljardiluokan kustannukset. Päihdesairauksia lisäävistä lakihankkeista on syytä luopua. Mielenterveysongelmat heikentävät yhä useamman työkykyä, ja nuorten työkyvyttömyyden kasvu on vakava huoli, mihin hallitus on vastannut terapiatakuulla. Väestö ikääntyy nopeasti. Palvelutarve kasvaa samalla, kun henkilöstöresurssit niukkenevat, ja siksi on välttämätöntä jatkaa uudistuksia, jotka turvaavat osaavan henkilöstön myös tulevaisuudessa. Digipalvelut, etähoito ja tekoäly voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä on hoitotyön ydin: ihmisen kohtaamiseen. Moderni teknologia, kuten diabeteksen älypumput, ei ainoastaan vähennä kalliita liitännäissairauksia ja tuo säästöjä vaan myös parantaa ihmisten arkea ja turvallisuutta. Terveydenhuollon tuloksellisuutta voidaan edelleen parantaa vahvistamalla ennaltaehkäisyä, varhaisen tuen palveluja, kuten lapsiperheiden kotipalveluja, ja ikäihmisten neuvolatoimintaa. Omaishoitajat tekevät yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta työtä usein oman jaksamisensa rajoilla. He tarvitsevat arkeensa enemmän käytännön tukea ja neuvontaa, mahdollisuuksia pitää vapaapäivä turvallisin mielin ja riittävän palkkion, joka tulisi myös [Puhemies koputtaa] ryhmämme mielestä säätää verovapaaksi.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että sosiaalidemokraatit avaavat omaa ajatteluaan talouden sopeutuksista jo nyt kevään kehysriihtä ajatellen, mutta ihmettelen kyllä näitä arvovalintoja: 100 miljoonan euron leikkausta maataloudesta, kaksivuotiaiden lasten kotihoidon tuen poistamista. Tässä turvallisuuspolitiikan turbulenssissa tarvittaisiin nimenomaan omavaraisuutta, huoltovarmuutta, ja talouden kestävyysvajeen juurisyy on heikko syntyvyys. Nyt tarvittaisiin nimenomaan luottamusta niin kodeissa kuin maatiloilla, että perheiden valinnanvapaudesta ei tingitä ja että kotimaisen ruuan tuotantoa arvostetaan myös jatkossa. Se on esimerkiksi nuorten viljelijöiden motivoinnin kannalta tärkeää. Eli nämä esitykset eivät kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle kelpaa, mutta on hyvä, että avasitte ajatteluanne, jotta kansalaiset tietävät, mitä te haluatte tehdä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kyennyt viemään läpi useita tärkeitä lakiuudistuksia samalla, kun Suomen taloutta on rakennettu kestävämmälle pohjalle ja turvallisuuttamme on vahvistettu ennätyksellisellä tavalla. Viranomaisille turvataan ajantasaiset toimivaltuudet vastata hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin sekä rajat ylittävään ja muuhun vakavaan rikollisuuteen. Rajaturvallisuutta ja rikostiedustelua kehittämällä voidaan uhkiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Viranomaisten yhteistyötä vahvistetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Valmiuslain uudistaminen päivittää poikkeusolojen toimivaltuudet vastaamaan nykypäivän uhkia ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suomalaisen ruokaturvan kannalta on olennaista varmistaa kotimaisten tuottajien toimintaedellytykset. Elintarvikemarkkinalain uudistus vahvistaa erityisesti heikommassa asemassa olevien alkutuottajien ja pienten tavarantoimittajien asemaa sekä tasapainottaa neuvotteluvoimaa ruokaketjussa. Kuluttajille tämä tarkoittaa vakaampaa kotimaista tuotantoa ja reilumpia markkinakäytäntöjä. Arvoisa puhemies! Eduskuntaan on tulossa useita tärkeitä selontekoja, kuten kansallinen ruokastrategia, ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeudenhoidon selonteko. Eduskuntaryhmämme edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti hallitusohjelmaan myös kirjatun väestöpoliittisen selonteon. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kestävyyden ehto. Vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, lapsiperheiden asemasta on huolehdittu esimerkiksi korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja keventämällä verotusta lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Kotihoidon tuen puolustaminen on kristillisdemokraateille arvovalinta. Mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona on monille perheille keskeinen osa valinnanvapautta. Tukea kehitetään nyt huomioimaan myös kotoutuminen: kielitaidon vahvistaminen, osallisuus ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyödyttävät koko perhettä. Jatkamme lastensuojelun uudistamista vahvistamalla varhaista tukea ja moniammatillista lapsiperhetyötä, ja palvelurakennetta kehitetään niin, että avopalvelut muodostavat vahvemman perustan perheiden tukemiselle ja apua saa oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Väestö ikääntyy nopeasti, ja palvelujen tarve kasvaa. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden, esimerkiksi lastensuojelun, kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan. Siksi on välttämätöntä jatkaa uudistuksia, joilla pystytään turvaamaan riittävä henkilöstö ja oikeus laadukkaisiin palveluihin myös tulevina vuosina. Tuloksellisuutta voidaan parantaa vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, esimerkiksi ikäihmisten neuvoloita tai matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulee jatkossakin olla kansanterveyden edistäminen. Siksi haluamme edistää toimia, joilla voidaan vähentää päihdehaittoja. Omaishoitajien asemaa tulee vahvistaa. Vahvastikin tuettu omaishoito on julkiselle taloudelle edullisempaa kuin laitoshoito. Keliakiakorvaus on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys, sillä hoito edellyttää elinikäistä ja usein kalliimpaa ruokavaliota. Saattohoidon ei tule riippua asuinpaikasta tai omaisten vaikutusmahdollisuuksista, vaan sen on oltava jokaiselle taattu oikeus. Siksi on tärkeää, että oikeus saattohoitoon kirjataan lakiin, jotta jokainen saa elämänsä viime vaiheissa kivunlievitystä ja inhimillistä hoitoa, ei kiirettä eikä yksinäisyyttä. Arvoisa puhemies! Elämme epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys ja pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntaamme. Voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin vain rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme. Onkin hienoa, että niin turvallisuuden vahvistamisesta kuin talouden sopeuttamisesta velkajarrumenettelyn kautta vallitsee laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee toimia, joilla maatamme kehitetään turvallisena, kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana, sellaisena yhteiskuntana, joka tulevaisuudessakin kykenee pitämään heikoimmista huolta.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa pääministeri Orpon hallituksen puoliväliriihen kasvutoimia, joissa linjattiin asuntorahoitussäätelyä koskevista uudistuksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat asuntolainojen ehtoihin ja myös asuntokaupan dynamiikkaan. Yksi merkittävimmistä on laina-ajan pidentyminen 30 vuodesta 35 vuoteen. Pidempi laina-aika laskee kuukausierää ja voi madaltaa kynnystä asunnon ostamiselle, mutta samalla on muistettava, että pidempi maksuaika kasvattaa kokonaiskorkokuluja koko laina-ajalta. Pienempi kuukausittainen lainanlyhennys voi kuitenkin olla monelle perheelle ratkaisevaa, etenkin tulotason vaihdellessa. Esityksen mukaan helpotuksia tehtäisiin myös asuntoluoton enimmäisluototussuhteeseen ja asuntoyhteisöluottoja koskeviin rajoituksiin. Näiden muutosten tavoitteena on edistää säästämistä ja sijoittamista, tukea asuntokauppaa ja rakentamista, helpottaa asunnon vaihtamista ja joustavoittaa asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Suomen pankkisektori on vakavarainen ja vahva. Pankit ovat kuitenkin olleet luotonannossa varovaisia, mikä on heijastunut myös asuntomarkkinoihin. Nyt on tärkeää, että poliittiset linjaukset heijastuvat myös pankkien toimintaan ja asuntomarkkinat lähtevät elpymään, mikä on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Kristillisdemokraattien mielestä notkeampi rahoitusjärjestelmä auttaa sekä ensiasunnon ostajia että niitä, jotka haluavat siirtyä suurempiin koteihin perheen kasvaessa. Koska kalliit asumiskustannukset vaikuttavat syntyvyyteen, on vastuullisen lainanoton ja lainanannon merkitys elintärkeää vastaisuudessakin ja erityisesti nyt ennätyksellisen matalan syntyvyyden aikana tärkeää. Nuoret perheet kantavat harteillaan suurta vastuuta. He tekevät arjessaan valintoja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Asunnon osto on suuri taloudellinen sitoumus. Siksi sen ajoitus, rahoitus ja ehdot merkitsevät paljon erityisesti tilanteessa, jossa pätkätyöt ovat yleisiä ja määräaikaisuudet arkipäivää. Vaikka talouspuheet ovat olleet viime vuosina synkkiä, on suomalaisissa kotitalouksissa nähty myös myönteistä kehitystä. Kotitalouksien velkaantuminen on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että asuntovelallisten velkaantumisaste on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämä kertoo siitä, että niillä kotitalouksilla, jotka ovat velkaa, velkaa on paljon suhteessa tuloihin. Täällä kuuluikin jo jostakin tuolta takaa, että ”oma koti kullan kallis”, miten meillä tavataan sanoa. Oma koti merkitsee turvaa, jatkuvuutta ja mahdollisuutta rakentaa elämää pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on saada asuntomarkkinat liikkeelle myös epävarmoina aikoina.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut, ja kasvu on suurinta alle 15-vuotiailla. Poliisihavaintojen mukaan rikolliseen toimintaan aletaan ajautua jo 10:n ja 12:n vuoden iässä. Nuorten rikosepäilyt keskittyvät erityisesti kaupunkialueille. Keskeisiä rikostyyppejä ovat ryöstöt, pahoinpitelyt ja vahingonteot. Hallitushan on tehnyt monia hyviä toimia nuorisorikollisuuden suitsimiseksi, muun muassa vahvistanut koulupoliisitoimintaa ja kohdennettua katuväkivallan torjuntamallia ja myös tehnyt rangaistavaksi alle 15-vuotiaiden käyttämisen välikappaleena rikosten tekemisessä. Kysyn teiltä, sisäministeri: miten arvioitte näiden jo nyt tehtyjen päätösten ja toimien purevan, ja onko kenties vielä muita askeleita, joita tällä vaalikaudella on syytä ottaa, jotta tähän erittäin vakavaan ilmiöön voidaan puuttua?

Arvoisa rouva puhemies! Koulukentältä niin vanhemmilta kuin opettajilta tulee viestejä siitä, että joulujuhlissa yhä harvemmin edes mainitaan nimi Jeesus, vaikka hän on jouluperinteiden keskeinen henkilö. Koulujen joulujuhlat ja muut päätöstilaisuudet eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä uskontoon viittaavia elementtejä, esimerkiksi joulukuvaelma tai Enkeli taivaan ‑virsi. Näistähän muun muassa perustuslakivaliokunta on jo aiemmin linjannut, että ne eivät ole uskonnon harjoittamista vaan perinteisiin tutustumista, kuten vaikkapa tonttuleikitkin. Ajattelen, että myös muihin uskontoihin kuuluvilla ja uskonnottomilla lapsilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme, joita ei voi ymmärtää tuntematta kertomusta Jeesuksesta. Kysynkin: voisitteko rohkaista niin Opetushallitusta kuin kouluja pitämään esillä myös kristilliseen perinteeseen ja kuuluvia aarteita? Ja muistutan, että valtioneuvoston asetuksessakin säädetään, että perusopetuksen tulee edistää kristillisten perinteiden tuntemista ja ymmärtämistä.

Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotuksen keskeinen tavoite on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Samalla olemme tilanteessa, jossa tarvitaan myös ennätyksellisiä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet. Hallitus myös panostaa yrittäjyyteen ja talouden kasvuun keventämällä työn verotusta erityisesti pieni- ja keskituloisilta, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyisi houkuttelevana investointikohteena. Kristillisdemokraateille on tärkeää se, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Kiinnitän huomiota siihen, että vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, niin lapsiperheiden asemasta on huolehdittu säilyttämällä muun muassa kotihoidon tuki, jopa hiukan korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja sitten verotusta keventämällä juuri lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Samoin koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja, ja näillä on tarkoitus luoda vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille, perheiden arjen sujuvuudelle ja toivottavasti myös käänteelle parempaan syntyvyyteen. Ryhmämme odottaa edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, kuten hallitusohjelmassa on sovittu, jotta sen pohjalta voidaan käydä laajemmat keskustelut lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta. Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että vaikka täällä nyt on kuultu kovin kriittistä keskustelua hallituksen päätöksiä kohtaan, on merkittävää, että syksyllä yhdessä hyvin laajasti — vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — sovimme velkajarrusta, mikä osoittaa, että huoli talouden tilanteesta on laajasti jaettu. Eli olemme tässä salissa yhdessä sitoutuneet julkisen velan taittamiseen, velkaantumisen hillitsemiseen, ja tämä on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vainiolla on ehkä jäänyt huomaamatta mietinnössä se, että valiokunta muutti tätä omaishoitajien asemaa ja teki ihan pykälämuutoksen ja vielä lausumankin tänne. Itsekin kiinnitän huomiota nyt tähän omaishoitajien asemaan. Nimittäin valiokunta ehdottaa, että omaishoitajien osalta tehtäisiin siirtymäsäännös kahdeksi vuodeksi vuoteen 2028 saakka juuri tämän ansiotulovähennyksen poiston osalta. Tämä hyväksyttiin aivan yksimielisesti valiokunnassa, myös keskustapuolue mukaan lukien. Ajattelen, että siirtymäaikana on mahdollista huolehtia siitä, että omaishoidon palkkion taso turvataan myös jatkossa tilanteissa, joissa omaishoitaja joutuu syystä tai toisesta turvautumaan toimeentulotukeen. Tämän selvittämistä edellytetään myös yhdessä yksimielisesti sovitulla lausumalla. Tämä siirtymäaika vähentää hallituksen esityksessä uudistuksesta arvioituja kokonaissäästöjä 1,6 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 1,9 miljoonaa euroa vuonna 27, mikä on kyllä mielestäni aika lailla arvioitu yläkanttiin. En usko, että siitä näin suurta kuluerää tulee, koska hallituksen esityksessäkin kerrotaan, että toimeentulotukea saavia omaishoitajia oli viimeisen laskelman mukaan yhteensä 680 henkilöä, mikä on noin 0,5 prosenttia sen kuun aikana toimeentulotukea saaneista. Eli hallituksen esityksessähän siis toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennys poistettaisiin 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. Lisäksi heiltä poistettaisiin muiden vähäisiksi katsottavien tulojen ja avustusten etuoikeus. Omaishoitoperheillä tämä todella tarkoittaisi huomattavaa tulojen alenemaa ja jopa perustoimeentulotuen ulkopuolelle jäämistä. Hallituksen esityksessäkin todettiin, että ansiotulovähennyksen poisto saattaisi vähentää kannusteita toimia omaishoitajana ja sijaisomaishoitajana ja siten lisätä julkisia sosiaali‑ ja terveydenhuollon kustannuksia, kun hoito on järjestettävä muulla tavoin. Hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia ei ole minunkaan mielestäni tarkoituksenmukaista patistaa muun työn tekemiseen. He tekevät arvokasta työtä hoitaessaan läheisiään, rakkaitaan, omaisia. Omaishoitosopimukset tehdään omaishoitajan ja hyvinvointialueen välillä yleensä todellakin toistaiseksi voimassa olevina sopimuksina. On suuri vaara, että toimeentulotuen äkillisen aleneman vuoksi osa hoidettavista siirtyisi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, mikä toisi lisää kustannuksia. Siksi on ensinnäkin tärkeää, että omaishoitajat ja heidän hoidettavansa voivat sopeutua riittävällä siirtymäajalla tähän muutokseen, ja valiokunta harkitsi tässä kahden vuoden siirtymäaikaa. Omaishoidon tuen palkkio huomioidaan etuoikeutettuna tulona yleisen asumistuen kohdalla. Siinä etuuden hakijalle tai perheeseen maksettu omaishoidon palkkio ei siis pienennä tai vaikuta maksettavaan asumistukeen etuutta heikentävästi. Toimeentulotuessa omaishoidon tuen palkkio sitä vastoin tälläkin hetkellä lasketaan täysimääräiseksi tuloksi pois lukien tämä 150 euron etuoikeutetun tulon osuus, joka oli siis siinä hallituksen esityksessä, mutta nyt valiokunta päätti korjata sitä kahden vuoden siirtymäajalla. Omaishoitajaliitto totesi lausunnossaan, että omaishoitajien kohdalla olisi olemassa hyvät perusteet positiiviselle erityiskohtelulle, sillä muutoin omaishoitajat joutuisivat muuta väestöä huonompaan asemaan läheisensä terveydentilasta, vammasta tai muusta sitovan hoivan tarpeesta johtuen. Heidän heikko taloudellinen asemansa yleensä liittyy siihen, etteivät he pysty sitovan hoitovastuun vuoksi käymään ansiotyössä tämän hoivatyön ohella. Positiivista erityiskohtelua puoltaa myös se, että lukumääräisesti kysymys on hyvin pienestä joukosta ihmisiä, joiden tekemä hoivatyö hyödyttää ihan merkittävästi yhteiskuntaa. Omaishoitajat tekevät raskasta, sitovaa työtä rakkaudesta läheisiinsä ja samalla säästävät yhteiskunnalle laskelmien mukaan jopa miljardeja euroja vuositasolla. Esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin tuettu ja vapaapäivät huomioiva omaishoidon palkkio. Hallitusohjelmaan sisältyy vahvoja kirjauksia, joilla pyritään edistämään omaishoitajaksi ryhtymistä. Siksi pidänkin erityisen tärkeänä tätä lausumaa, joka on liitetty mietintöön ja jossa ehdotetaan, että valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain vaikutuksia pienituloisten omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää mahdollisuutta muuttaa omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaetuuksissa osana parlamentaarista sosiaaliturvan uudistamistyötä. Täällä salissa istuvista monet ovat tämän sosiaaliturvakomitean jäseniä ja kaikki puolueet siellä edustettuina, ja toivon, että tämä nostetaan vahvasti esiin myös siinä komiteatyöskentelyssä, että saisimme omaishoidon tuen etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen sisältyy hallitusohjelman aivan keskeinen tavoite uudistaa perusturvaa niin, että se parantaisi työnteon kannattavuutta, sujuvoittaisi sosiaaliturvaa ja myös yksinkertaistaisi etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemien suositusten ja selvitysten pohjalta, joita on tehty parlamentaarisessa valmistelussa. Uudistuksen tavoitteenahan on todellakin saada aikaan yksi yleistuki, johon siirryttäisiin vaiheittain näitä tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Meillä lainsäädäntö on erittäin monimutkainen ja vaikeaselkoinenkin. Tästä lakipaketista jo nähdään, että tässä on valtavan suuri osa näitä sivuja pelkkiä pykälämuutoksia verrattuna tähän mietintötekstiin, mikä omalta osaltaan kertoo myös tästä monimutkaisuudesta. On totta, että tässä tehdään nyt samaan aikaan samoihin ryhmiin kohdistuvia muutoksia, ja juuri sen takia on tärkeää, että tässä on tämä lausumaehdotus, jossa edellytetään, että valtioneuvosto seuraa yleistuen, työvoimapalveluja koskevan uudistuksen, toimeentulotukiuudistuksen ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevien muutosten yhteisvaikutuksia työttömien henkilöiden toimeentulon palveluihin ja työllistymiseen ja antaa vielä sitten vuoden 2027 loppuun mennessä valiokunnalle selvityksen tästä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on todellakin keventää aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamiseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita, ja siinä mielessä ajattelen, että kun ylipäänsä esimerkiksi hyvinvointialueilta haluamme olla hallintoa keventämässä, niin on tärkeää tällaisia edistää. Toki tässä on myös se oma säästövaikutuksensa, joka liittyy meidän valtiontalouden vaikeaan tilanteeseen. Valitettavasti näitäkin päätöksiä on pakko tehdä. Näitä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa enää työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saaville työttömille, ja tämähän on se erittäin tärkeä ryhmä, johon on tärkeää kohdistaa myös näitä palveluja. Kuntouttava työtoiminta jatkossa kohdentuisi entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakkaille, jotka hyötyvät eniten palveluista. Samalla korostettaisiin sitä, että työttömän palvelutarve tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa. Samoin tarvitaan viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Kuntouttava työtoiminta ei ole tokikaan ainoa työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa edistävä palvelu, vaan sitä voidaan edistää muillakin sosiaalihuollon palveluilla, kuten esimerkiksi sosiaalisella kuntoutuksella, jota voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaisella palvelutarpeen arviolla. Sen selvityksen mukaan, minkä olemme saaneet, aktivointiehdon poistaminen muilta kuin toimeentulotukea saavilta työttömiltä ei johda tilanteeseen, jossa henkilöt jäisivät kokonaan ilman palveluita. Näitä ehdotettujen muutosten vaikutuksia kuntouttavan työtoiminnan piiriin ohjattavien asiakkaiden määrään ja työttömien työnhakijoiden saamiin työkykyä edistäviin palveluihin on tärkeää seurata, kuten tuossa seurantaponnessa ehdotetaan. Siinäkin mielessä tämä ponsi on tärkeä, että sosiaali- ja terveysministeriöhän valmistelee parhaillaan sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuuden uudistamista, ja tämän valmistelun yhteydessä on mahdollista sitten tarkastella, millaisia vaikutuksia kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin tehdyillä muutoksilla on ollut palveluihin ohjautumisessa. Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että tässä esityksessä ei nyt varsinaisesti tunnistettu kolmannen sektorin asemaa eikä sen merkittävää roolia kuntouttavan työtoiminnan toteutumisessa, vaikka järjestöt vastaavatkin suuresta osasta palvelun käytännön toteuttamisesta. On tärkeää toki, että myös nämä kolmannen sektorin toimijat huomioidaan myös jatkossa, kun näitä palveluja edelleen uudistetaan ja viedään eteenpäin. — Kiitos.