Sofia Vikman

Arvoisa puhemies! Näin Minna Canthin päivänä on hyvä muistaa, että hallitus on tehnyt lukuisia tasa-arvoa lisääviä päätöksiä. [Eduskunnasta: Höpö höpö!] Pakkoavioliitot ja silpominen on kriminalisoitu, väkivaltaan puututaan aiempaa tiukemmin, naisten terveyspalveluita on parannettu ja työperäiseen hyväksikäyttöön puututaan. Työelämän tasa-arvon kivijalka on peruskoulu, johon hallitus on panostanut erityisen paljon: pysyvää lisärahoitusta, työrauhan parantamista, kännykkäkieltoa, lisää aikaa oppimiseen, lisää aikuisia. Oppimistulosten erot ovat kuitenkin pitkään kasvaneet, erityisesti pojat jäävät jälkeen, tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt, ja meillä Suomessa koulutuksen alavalinnat eriytyvät sukupuolen mukaan kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvasti. Kysyn opetusministeriltä: miten peruskoulu vastaa tulevaisuudessa paremmin näihin tasa-arvohaasteisiin huolehtien [Puhemies koputtaa] sekä tyttöjen että poikien tarpeista nykyistä paremmin?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta on tervetullut. Radiohäirintälaitteiden eli jammereiden luvaton hallussapito halutaan kriminalisoida tällä esityksellä. Tällä hetkellä laki ei estä jammereiden ostamista tai omistamista, vain häiritsevä käyttö on sellainen, johon lailla pystytään puuttumaan. Nykyisellään poliisit voivat puuttua käyttöön vain, jos saavat selvän näytön jammerin käytöstä. Lakimuutoksen kautta viranomaisten mahdollisuudet puuttua toimintaan paranevat huomattavasti. Pienilläkin jammereilla voidaan aiheuttaa isoa haittaa viranomaisille, elinkeinoille ja ihmisille. Vuosina 2024 ja 2025 Traficomille raportoitiin yli 4 500 lennonaikaisesta GPS-häiriöstä. Tammikuussa 2026 oli yhteensä 225 tapausta. Onkin paikallaan kysyä, miksi yksityishenkilöillä tai yrityksillä pitäisi olla oikeus pitää hallussaan tällaisia laitteita. Arvoisa puhemies! Radiohäirintälaitteiden yksityisen hallussapidon kriminalisointi parantaa Suomen turvallisuutta. Radiohäirintälaitteilla eli jammereilla voidaan varsin helposti aiheuttaa merkittävää haittaa, yhtenä esimerkkinä juuri mainitut. Suomessa on tapahtunut Fintrafficin mukaan viimeisen parin vuoden aikana tuhansia lennonaikaisia GPS-paikannuksen häiriöitä. Nykytilanteessa viranomaisten keinovalikoima hillitä radiohäirintää on liian suppea. Jotta toimintaan voidaan puuttua, viranomaiset tarvitsevat selkeän näytön siitä, että häirintälaitetta hallussa pitävä henkilö on myös käyttänyt laitettaan. Näin ei voi olla, vaan pelkän häirintälaitteen hallussapidon pitää riittää siihen, että asiaan voidaan puuttua. Siksi lakimuutos on erittäin kannatettava ja aiheellinen ja parantaa Suomen turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Nuoret ovat yliedustettuina liikennekuolemissa. Suomen liikenteessä on kuollut viime vuosina aivan liian monta nuorta. Tilastot kertovat karua kieltä siitä, että riskit kasautuvat nimenomaan nuorille kuljettajille. Kyse on ilmiöstä, johon lainsäätäjän täytyy vastata. Viime vuosina 17-vuotiaille myönnettyjen ikäpoikkeuslupien määrä on kasvanut merkittävästi ja alaikäisten kuljettajien määrä liikenteessä on lisääntynyt. Ikäpoikkeuslupien määrä on miltei kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa. Kun poikkeuksesta tulee käytännössä uusi normaali, alkuperäinen tarkoitus hämärtyy. Eurooppalaisessa vertailussa alaikäisten kuljettajien rajaamaton ajo-oikeus on poikkeuksellista. Monissa maissa nuorten kuljettajien oikeuksiin liittyy riskienhallinnan vuoksi asteittaisia rajoituksia, kuten yöajokieltoja tai matkustajarajoituksia. On perusteltua kysyä, miksi Suomessa 17-vuotias voisi ajaa ilman erityisiä rajoituksia, kun tutkimustieto kertoo nuorten kuljettajien kohonneesta riskitasosta. Vakavissa onnettomuuksissa korostuvat usein ylinopeus, matkustajien mukanaolo ja yöaika. Edellä mainituista syistä on perusteltua, että ikäpoikkeusluvan ehtoja tiukennetaan. Poikkeuslupa palautetaan poikkeukseksi, ei automaattiseksi reitiksi nopeampaan ajokorttiin. Olennaista on myös 17-vuotiaiden yöaikaisen ajamisen rajoittaminen henkilöautolla aikavälillä kello 00—05. Merkittävä osa alaikäisten henkilövahingoista tapahtuu juuri näinä tunteina. Rajoitus ei estä välttämätöntä liikkumista, mutta vähentää tilanteita, joissa edellä mainitut riskit kasautuvat. Alaikäisen ajoneuvoon tuleva erityinen tunnus helpottaa valvontaa ja lisää läpinäkyvyyttä. Se myös muistuttaa muita tielläliikkujia siitä, että kyseessä on uusi kuljettaja. Uudistus ei rajoitu pelkästään poikkeuslupiin. Riskientunnistamiskoulutusta lisätään ja teoriakokeen vilppiin puututaan aiempaa tiukemmin, jotta jokainen ajokortin saava on aidosti sisäistänyt liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen periaatteet. On tärkeää korostaa, ettei kyse ole nuorten liikkumismahdollisuuksien romuttamisesta. On tilanteita, joissa auto on edellytys koulun, työn tai harrastusten kannalta. Siksi poikkeuslupamahdollisuus säilyy silloin, kun todellinen tarve on olemassa. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että eduskuntakäsittelyssä vielä katsotaan läpi ja varmistetaan, että perheiden arki ja nuorten liikkumismahdollisuudet kouluun, harrastuksiin ja mahdollisiin töihin eivät hankaloidu kohtuuttomasti tai tarpeettomasti. Toivon, että eduskuntakäsittelyssä vielä myös pohditaan, mitä seuraa henkilöauton mahdollisesta korvautumisesta mopoautolla tilanteissa, joissa liikkuminen esimerkiksi harrastukseen ei käytännön elämässä ole muutoin mahdollista. Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, on tarpeen, että lainsäätäjä tarttuu tähän ongelmaan, nuorten liikennekuolemiin, ja tekee tarvittavat toimet. On hyvä, että tämä lakiesitys on saatu eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Suomen ääni kuuluu Brysselissä vahvemmin kuin pitkään aikaan. Se näkyy myös tuloksissa. Kokoomus ajaa EU-politiikkaa, jossa turvallisuuden merkitys talouden menestyksen takana tunnistetaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti EU:n toimintalogiikan. Turvallisuus ei ole enää vain erillinen politiikkasektori, se on talouspolitiikan ydintä. Samalla turvallisuudesta on tullut uusi kasvuala. EU:n on vahvistettava puolustusteollista kapasiteettia, vähennettävä strategisia riippuvuuksia ja turvattava kriittiset toimintaketjut. Suomella on tässä mahdollisuudet nousta kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Meillä on osaamista muun muassa kokonaisturvallisuudessa. Voimme vaikuttaa siihen, että EU rakentaa kilpailukykyä turvallisuus edellä. Se ei tarkoita protektionismia vaan strategista resilienssiä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän vielä huomiota tähän, että oikeudenhoidon toimintakyky turvataan. Oikeudenhoitoon kohdistuu merkittävä määrärahalisäys, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Se näkyy esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikojen nopeutumisena. Vuosia kestävät oikeusprosessit ovat olleet paitsi pitkäkestoinen ihmisoikeusongelma myös talouskasvun hidaste. Tämä näkyy selvästi meillä Tampereella. Meillä on ollut valtakunnallisestikin esillä tämä niin kutsuttu sarjavalittaja, ja hänen metodinsahan toimii, koska käsittelyajat ovat olleet niin pitkiä. On oikein ja tervetullutta, että hallitus nyt kääntää tämän kehityksen. Orpon hallituskaudella keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa esimerkiksi laajojen riita-asioiden kohdalla on lyhentynyt. Viranomaisten toiminnan nopeuttaminen poistaa osaltaan tätä ongelmaa, joka on tullut esiin esimerkiksi Tampereen sarjavalittajan kohdalla, mutta toivon, että oikeusministeriössä jatkossa pohditaan myös muita mahdollisia keinoja, joilla voitaisiin puuttua tällaisiin tilanteisiin, joissa järjestelmää käytetään selvästi epätarkoituksenmukaisella, kaupungin kehittämistä, ihmisten arkea ja talouskasvua heikentävällä tavalla.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä ja hallitusta siitä, että rikoksiin puututaan määrätietoisesti. Orpon hallitus on kääntänyt kriminaalipolitiikan suunnan. Esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista tai luvattomien aseiden kanniskelusta julkisella paikalla saa aiempaa ankarammat rangaistukset. Vanki voi olla ensikertalainen vain kerran, tappo ei vanhene, hallitus tuo eduskuntaan myös esityksen, jolla ankaroitetaan terrorististen rikosten rangaistuksia. On hyvä, että hallitus on budjettiesityksessään huomioinut näistä muutoksista aiheutuvan vankiluvun kasvun ja resursoinut oikeudenhoidon viranomaisia. Oikeudenhoidon toimintakyky siis turvataan, ja käsittelyaikojen laskeva trendi jatkuu. Taloudellisesti haastavina aikoina hallitus priorisoi oikeusvaltiota ja turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Vakavasta taloustilanteesta huolimatta tämä hallitus panostaa suomalaiseen ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei tulla leikkaamaan ensi vuonna. Tukileikkauksia ei myöskään kohdisteta maatalouden energiaverotukiin. Tämä on helpotus kohonneiden kustannusten kanssa painiville tuottajille. Helpotusta tuovat myös ruoan ja esimerkiksi rehun arvonlisäveroon tehtävät alennukset. Hallituksen kevään 2025 kehysneuvotteluiden mukaisesti ministeriön hallinnonalan kasvupaketista rahoitetaan myös ravinteiden kierrätyksen ja lannoitteiden huoltovarmuuden tiekartan valmistelu. Tavoitteenamme on löytää keinoja saavuttaa lannoiteomavaraisuus keskipitkällä aikavälillä. Hyvää on myös se, että hallitus vahvistaa alkutuottajan asemaa ja elintarvikeketjun tasapainoa päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Keskiössä on erityisesti elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuden parantaminen.

Arvoisa rouva puhemies! Kun Suomen taloutta nyt hallituksen toimesta laitetaan kuntoon, niin osana valtionhallinnon säästötoimia tietenkin säästöjä kohdistuu myös edustustoverkkoon, kuten tässä keskustelussa on tullut esiin. Mutta olisin halunnut vielä oppositiotakin muistuttaa siitä, että kuten siellä salin vasemmalla laidalla varsin hyvin tiedetään, niin edustustoverkon uudistuksissa todellisuudessa ei ole kyse vain säästötoimista. Hallitusohjelman mukaan ulkoasiainhallintoa ja meidän edustustoverkkoa uudistetaan niin, että ulkoasiainhallinnon työ keskittyy aiempaa vahvemmin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin, talouskasvun edistämiseen, kansainvälisiin taloussuhteisiin ja teknologiseen kehitykseen. Tältä pohjalta ja myös ulkoasiainvaliokunnan vahvan toiveen mukaisesti resurssien käyttöä priorisoidaan. Sitä joudutaan priorisoimaan rajallisten resurssien maailmassa, jos jonnekin halutaan ja kun halutaan enemmän edustautumista. Tästä esimerkkinä juuri mainittu Houstonin pääkonsulaatin avaaminen, joka oli erittäin tervetullut. Siellähän reilu vuosi sitten Teksasissa myös ulkoasiainvaliokunta vierailullaan kävi toteamassa tätä edustautumisen lisäämisen tarvetta, ja sitä toivoimme, ja sitä tulee. Ja kuten sanottu, rajallisten resurssien maailmassa ja kun säästöjä joudutaan tekemään, niin silloin myös on katsottava, mistä edustautumisesta joudutaan luopumaan.

Arvoisa puhemies! Kiitän ulkoministeriä ja koko ulkoministeriön väkeä hyvästä toiminnasta Suomen puolesta tässä vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä. Suomen tulee osallistua täysimääräisesti Naton toimintaan. Siksi on merkityksellistä, että budjetissa on huomioitu ne tarpeet ja painotukset, joita täysimääräinen Nato-jäsenyys edellyttää. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde, ja kaikkiaan Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin on tarve. Meneillään on myös erittäin tarpeellinen ulkoasiainhallinnon uudistus. Maailma on muuttunut paljon viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, mutta ulkoasiainhallintoa ei ole uudistettu aiemmilla kausilla vastaamaan tähän muutokseen ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden edistämiseen. Nyt tämä työ on meneillään, ja kysyn: mitä sille kuuluu?

Arvoisa puhemies! On arvokasta ja tärkeää, mitä edustaja Kari tässä totesikin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle on tässä salissa vahva, yhtenäinen tuki. Näin ollen myös me ulkoasiainvaliokunnassa olemme tällä kaudella pystyneet tekemään oikeastaan käytännössä lähes aina yksimielisesti päätöksiä. Yksimielisyys on ollut etenkin niissä päätöksissä, jotka koskevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoa kuvaa ja sitä linjaa, joka koskee erityisesti Suomen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Täällä on ollut puhetta selontekomenettelyistä. Selonteoille ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oma tärkeä paikkansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt, kun olemme puolustusliiton jäseniä, Nato-jäseniä, on paikallaan ja tärkeää tarkastella sitä, että esimerkiksi verrattain pienen liittokunnan normaalin toiminnan, arkipäiväisen toiminnan piiriin kuuluviin operaatioihin osallistuminen tai jopa pieni muutos tällaisessa jo päätetyssä ja käsitellyssä osallistumisessa ei jatkossa vaatisi turhan raskasta selontekomenettelyä ja käsittelyä eduskunnassa, siis silloin, kun kyse on sotilasliiton verrattain arkipäiväisestä ja vieläpä hyvin matalariskisestä toiminnasta. Päätöksenteon täytyy näissä asioissa sotilasliitossa olla sujuvaa. Itse asiassa tähän liittyen on jo työ meneillään, ja uskon, että tämä saadaan katsottua kuntoon.

Arvoisa puhemies! Tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana. Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, joka kulkee lyhenteellä NSATU, enintään 15 sotilaalla. Tämä sisältää osallistumisen esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATUn esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella koskien tätä NSATUa. Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä, koska ratkaisuehdotus koskee tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on osoittanut tukea Ukrainan kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, siviilipuolen, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta noin 3,7 miljardilla eurolla. Suomi on tehnyt päätökset 28 puolustustarvikepaketista, ja puolustusmateriaalituen kokonaisarvo on 2,7 miljardia euroa. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi ja Ukraina ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen vuonna 2024. On odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu odotuksia edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä. Naton vuoden 2024 huippukokouksessa Washingtonissa sovittiin kattavasta tukikokonaisuudesta Ukrainalle. Sen toimeenpano muodostaa Naton tämänhetkisen Ukraina-tuen ytimen. Yksi tämän kokonaisuuden osa on Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatio NSATUn kautta. NSATUn tavoitteena on varmistaa Ukrainalle annettavan turvallisuustuen kestävyys ja vahvistaa tuen ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta. Se koordinoi Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimituksia Ukrainaan, mukaan lukien huolto ja logistiikka, sekä Ukrainalle annettavaa sotilaallista koulutusta. NSATUlla on lisäksi Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Naton yhteensopivuuteen liittyviä tehtäviä. Arvoisa puhemies! Suomi on toistaiseksi osallistunut NSATUun 2—6 sotilaalla. Osallistumista valmistaudutaan edelleen laajentamaan siten, että Suomi osallistuisi jatkossa esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin operaation esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muilla Naton jäsenvaltioiden alueilla enintään 15 sotilaalla. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esitykseen ukrainalaissotilaiden kouluttamisen tärkeydestä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että Ukraina pystyy käymään menestyksellistä puolustussotaa Venäjää vastaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä saamaansa selvitystä siitä, että ukrainalaissotilaiden kouluttamisesta on konkreettista hyötyä myös kansalliselle puolustukselle, sillä Puolustusvoimat saa operaation kautta tärkeää tietoa siitä, miten sotaa Ukrainassa käydään. Saadun selvityksen mukaan NSATUn operaatioon osallistuminen mahdollistaa myös Suomen tilannekuvan ylläpitämisen Ukrainalle annettavasta tuesta. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien kouluttamiseen myös EUMAM-operaation ja Ison-Britannian johtaman Interflex-operaation kautta. Valiokunta korostaa koordinaation tärkeyttä näiden eri tahojen ja toimintojen välillä. Arvoisa puhemies! Lähetettäessä suomalaissotilaita NSATUn palvelukseen on tärkeää, että reserviläisten osaamispohjaa hyödynnetään täysimääräisesti, sillä 15 hengen vahvuuden saavuttaminen voi olla haasteellista kantahenkilökunnan saatavuuden vuoksi. Operaation uhat vertautuvat perinteisten kriisinhallintaoperaatioiden uhkien sijaan vastatiedustelu-uhkiin, ja keskeisimmän uhan muodostavat Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Suomalaisiin kohdistuva fyysinen uhka arvioidaan pieneksi. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arviossa tapahtuu muutoksia. Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset NSATUuun ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2025 kuudella sotilaalla yhteensä noin 1,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla noin 2,65 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön momenteilta katettavat vuoden 2025 ja vuoden 2026 kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa. Arvoisa puhemies! Johtopäätöksenä ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen osallistumisen kasvattamista NSATUun esityksen mukaisesti. On tärkeää osallistua liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana. Valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti 2. lokakuuta 2025.

Arvoisa puhemies! On arvokasta, että tässä salissa on laaja ja vahva tuki Suomen osallistumiselle Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ensi vuonna. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen on tärkein tehtävämme. Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta, ja nyt käsittelyssämme oleva selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä tärkeää toimintaa. Suomi on turvallisuuden tuottaja sekä rakentava, luotettava ja suorituskykyinen liittolainen, joka edistää kaikkien Naton kolmen ydintehtävän — pelotteen ja puolustuksen, kriisinehkäisyn ja -hallinnan sekä yhteistyön varaisen turvallisuuden — toteuttamista yhdessä liittolaisten kanssa. Suomi vahvistaa liittokunnan toimintakykyä niin lähialueellamme kuin koko Naton vastuualueella.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain 3 §:n mukaisen selonteon Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä. Perusteet menettelylle on huolellisesti selvitetty selonteossa. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen. Eduskuntaa kuultiin selontekomenettelyllä myös vuosien 2024 ja 2025 Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisessa. Arvoisa puhemies! Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen ovat kasvattaneet näiden tehtävien merkitystä. Selontekoa käsitellessään ulkoasiainvaliokunta sai selvityksen, jonka mukaan osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin on tuonut Suomelle konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyä, edistänyt Suomen Nato-integraatiota sekä tiivistänyt liittolaissuhteita. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä myönteisenä ja katsoo, että Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen osallistumalla myös liittokunnan rauhanajan tehtäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa Suomen Nato-profiilia Naton jäsenmaana. Aktiivinen osallistuminen näihin tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin Suomen lähialueen turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2026 Suomen on tarkoitus osallistua Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen laivasto-osaston tehtäviin Hamina-luokan aluksella sekä miinantorjuntaosaston tehtäviin Katanpää-luokan aluksella. Molempiin on tarkoitus osallistua enintään 40 henkilöllä. Lisäksi osallistumispäätös kattaa mahdollisen osallistumisen osastojen esikuntatehtäviin niiden johtoaluksilla. Sekä Hamina-luokan että Katanpää-luokan alusten ja osastojen johtoaluksilla palvelevien sotilaiden toiminta-alue kattaisi koko liittokunnan merellisen vastuualueen eli Atlantin valtameren, Itämeren, Pohjanmeren, Välimeren ja Mustanmeren alueet. Osallistumiset on kuitenkin suunniteltu toteutettavan ensisijaisesti Itämerellä ja osaston toiminnan niin edellyttäessä myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osallistuminen on molemmilla aluksilla suunniteltu tapahtuvan pysyvällä henkilöstöllä sekä reservistä palkattavilla sopimussotilailla. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon linjausta siitä, että Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää kumpikin alus pois tehtävistä, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. Selonteossa tätä tulokulmaa perustellaan sillä, että nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana muodostaa asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toimintaa Suomen alueelle. Ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen valitsemaa pidättyvää linjaa Maavoimien käytöstä perusteltuna. Tähän liittyen haluan myös kiinnittää huomiota puolustusvaliokunnan huomioon siitä, että reserviläisten käyttöön Naton rauhan ja kriisiajan tehtävissä liittyy avoimia lainsäädännöllisiä ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä, joita ei vielä ole ratkaistu. Myöskään Naton ilmapuolustuksen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026, sillä kyseisenä vuonna alkaa F-35-kaluston käyttöönotto. Arvoisa puhemies! Nyt päätettävänä oleviin Naton rauhanajan tehtäviin kohdistuvaa suoraa sotilaallista uhkaa Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla ja ylipäänsä uhka-arviota pidetään tällä hetkellä matalana. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä näkemystä perusteltuna, mutta toimintaa suunniteltaessa on aina otettava huomioon, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Myös muutokset turvallisuustilanteessa ovat mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvässä turvallisuusympäristössä suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Uhka-arviossa on myös huomioitava se, että Naton pysyvät laivasto- ja miinantorjuntaosastot ovat Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin liittokunnan tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissakin olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen tai suunnitelmat joukkojen käytöstä turvallisuustilanteen muutoksen myötä merkittävästi muuttuvat. Operaatioon osallistumisen kokonaiskustannuksiksi on selonteossa arvioitu noin 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Osallistumisen aiheuttama lisämäärärahan tarve käsitellään lisätalousarvioprosessissa. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona totean, että ulkoasiainvaliokunta tukee valtioneuvoston esitystä Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettista sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Aktiivinen osallistuminen viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin on osoitus vastuunkannosta, etenkin Suomen lähialueen turvallisuudesta. Valiokunta hyväksyi yksimielisen mietinnön 2. lokakuuta 2025.

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus panostaa vahvasti Suomen puolustuskykyyn. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Euroopan on vahvistettava puolustustaan Venäjän uhkaa vastaan. Erityisesti Euroopan itäisellä rajalla puolustamme koko unionin arvoja ja eurooppalaista elämäntapaa, ja tarvittaessa teemme sen myös sotilaallisesti. Euroopan johtajat ovat parhaillaan koolla Kööpenhaminassa. On syytä painottaa, että Euroopan itärajan puolustuskyvyn vahvistaminen on unionin ja liittokunnan yhteinen etu. Resurssit tarvitaan sinne, missä puolustus tapahtuu. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: eikö tässä nyt olisi Euroopan maiden vuoro osoittaa solidaarisuutta Suomelle?

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénin puheenvuoroon täytyy todeta, että kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö tilanne Lähi-idässä olisi monin tavoin pahentunut Hamasin vuoden 2023 terrori-iskun jälkeen. Tätä tilannetta kävinkin jo tuossa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa läpi. Oleellista oli kuitenkin se, että ei pidä täällä antaa kuvaa tai sisäpoliittisesti antaa sellaista kuvaa, että kriisi, saati siviilien hätä olisi ratkennut Palestiinan tunnustamisella vaikkapa viime viikolla. Ei voida väittää, että Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja olisi lopettanut siviilien akuutin kärsimyksen, [Aki Lindén: Onko joku väittänyt sellaista?] vienyt avun perille tai estäisi väkivaltaa. Mitä sitten tulee tähän huoleen siitä, jääkö Suomi nyt oman maineensa kannalta jotenkin väärään seuraan tai minkälaisessa maajoukossa olemme, niin esimerkiksi kuitenkin Pohjoismaistakin Tanska on linjannut ehdot, joiden täyttyessä se on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Itse asiassa ne ehdot ovat pitkälti samankaltaiset kuin Suomen hallituksen, valtiojohdon kertomat ehdot ja tavoitteet. Eli en tässäkään suhteessa olisi huolestunut siitä, että me jäisimme jotenkin erityiseen joukkoon, jos olemme vaikkapa muista Pohjoismaista Tanskan joukossa. Arvoisa puhemies! Juuri tällä hetkellä tässä tilanteessa, kun meillä on tuore rauhansuunnitelma, johon maailma laajasti vaikuttaa suhtautuvan hyvin positiivisesti, pikemminkin katsoisin tulevaisuuteen, ja näkisin nyt niin, että Suomella on erinomaiset edellytykset näiden ehtojen puitteissa lähteä siitä, että kun ehdot täyttyvät, niin Palestiinan tunnustaminen voidaan tehdä. Toisaalta yhtä lailla kansainvälisillä kentillä ajamme kahden valtion mallia, ajamme sitä, että sota ja tappaminen saadaan loppumaan ja kestävä rauha Lähi-itään aikaan. Todella nyt kun on tämä hetki, jolloin liikettä viimein näyttäisi olevan, edellytyksiä saada aikaan, täytyisi katsoa tulevaisuuteen ja tarttua niihin mahdollisuuksiin vaikuttaa, joita meillä pienenä maana on.

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin edustaja Virta sanoitti vasemmisto-opposition viestiä: ”Me tiedämme, ettei tilanne ole uusi.” Hän viittasi aina vuoteen 1967 asti ja siihen, että tilanne on jatkunut huonona sieltä saakka. Jos te oppositiossa kerran tiedätte, että tilanne ei ole uusi ja samaan aikaan te näette nimenomaisesti tämän Palestiinan tunnustamisen ratkaisun avaimena tämän akuutin kriisin ratkaisemiseen ja siinä etenemiseen, niin silloin on pakko kysyä, miksi tässä tapauksessa te ette sitten edenneet tunnustamisessa jo Marinin hallituksen aikana, kun teillä olisi ollut siihen kaikki mahdollisuudet ja kerran te tiedätte, ettei tilanne ole uusi. No, aiemmissa puheenvuoroissa on kuvattu hallituksen kanta, jota kokoomus tukee. Nähdäkseni juuri nyt ja tässä momentumissa oleellista on keskittyä siihen, mitä voimme tehdä juuri nyt ja mitä teemme tulevaisuudessa ja miten akuutti inhimillinen kärsimys akuutisti päättyy, verenvuodatus loppuu, miten edellytykset Palestiinan tunnustamiselle täyttyvät ja miten Lähi-itään saadaan kestävä rauha. Hallitus ja kokoomus tukevat Palestiinan tunnustamista, kunhan ehdot täyttyvät, mutta kyllähän meidän kaikkien nyt pitää tunnustaa se, että kun me kannatamme kahden valtion mallia ja sitä, että Palestiinan valtiolla aidosti on toimintaedellytykset, niin se edellyttää sitä, että Hamas riisutaan aseista, Palestiinaan saadaan siviilihallinto, jossa Hamas ei ole mukana, ja yhtä lailla myös panttivangit täytyy saada vapaiksi. Eli se, että hallituksella ei olisi linjaa, ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan pikemminkin on niin, että juuri tähän hetkeen Suomen linja on se, että meillä on hyvät edellytykset edetä kahden valtion mallin pohjalta, tunnustaa Palestiina tilanteessa, jossa sillä todella on merkitystä. Tämän aamunkin uutisten valossa näyttää siltä, että juuri nyt voi hyvinkin olla se ikkuna, jossa aidosti saadaan historiallista edistystä aikaan Lähi-idän tilanteessa. Tilannehan nyt oikeastaan on se, että jos koko muu maailma on jo vahvaa tukea ilmaissut Trumpin rauhansuunnitelmalle, niin tällä hetkellähän pallo on Hamasilla, ja Hamasin virallista vastausta odotetaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on noussut esiin EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus ja sen arvioiminen. Siihen liittyen Suomihan on katsonut, että nämä EU-komission esittämät toimet tulee arvioida huolellisesti, ja tulee arvioida myös niiden vaikutukset. Mutta tämän assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen, EU:n ja Israelin välisen horisonttiyhteistyön osittainen keskeyttäminen sekä lisäpakotteet Hamasille, väkivaltaisille siirtokuntalaisille ja väkivaltaa lietsoville Israelin ministereille ovat niitä toimia, joita Suomen on syytä harkita ja joita Suomi harkitsee. Nythän on niin, että nämä linjaukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian, ja Suomi huomioi Lähi-idän tilanteen nopeasti muuttuvan luonteen. Suomi myös toimii yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa seuraavassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa lokakuussa. Eli vielä kertauksena ja lisänä niihin toimiin, joita täällä on jo monessa puheenvuorossa tuotu esiin: Suomi antaa apua, ja Suomen hallitus ja valtiojohto toimivat aktiivisesti tilanteen ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Presidentti Trumpin rauhansuunnitelma näyttää saavan laajan hyväksynnän maailmalta. Oppositiolta ja SDP:ltä on pakko kysyä, että ei kai voi olla niin, että muu maailma hyväksyy rauhansuunnitelman, Arabimaita myöten, ja Hamas ei. [Välihuutoja vasemmalta] Eikö nyt ole juuri oikea hetki laittaa kaikki paine Hamasille, jotta kriisissä päästään kestävän rauhan tielle kohti kahden valtion mallia? Ja eikö nyt olisi myös syytä antaa kaikki mahdollinen tuki Suomen hallitukselle toiminnassa sen puolesta, että Hamas saadaan riisuttua aseista, siivottua pois Palestiinan tulevasta hallinnosta ja panttivangit vapautettua, jotta todelliset edellytykset inhimillisen kärsimyksen päättämiselle ja verenvuodatuksen lopettamiselle, Palestiinan tunnustamiselle ja kestävälle rauhalle Lähi-itään saadaan aikaan? Sen puolesta Suomen hallitus toimii.

Arvoisa puhemies! Kokoomus taistelee aina jakamattoman ihmisarvon ja kansainvälisen oikeuden puolesta. Humanitäärinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. Vaikka Israelilla on ollut oikeus puolustautua, Hamasin terrori-iskusta lähteneet Israelin vastatoimet ovat olleet ylimitoitettuja. Terrorismin tuomitsemisen lisäksi Suomi on tuominnut Israelin kansainvälistä oikeutta rikkovat sotatoimet. Suomi on toistuvasti vedonnut Israeliin niin kahdenvälisesti kuin osana kansainvälistä yhteisöä ja liittynyt Israeliin kohdistuviin painostustoimiin. Raskainta taakkaa kantavat nyt syyttömät siviilit: Perheet, jotka etsivät vettä ja turvaa pommitusten keskeltä. Lapset, joiden ensimmäiset muistot liittyvät pelkoon ja pakokauhuun. Loukkaantuneet, joita ei voida auttaa, koska sairaaloissa ei ole lääkkeitä tai sähköä. Gazan siviilien, kuten myös israelilaisten panttivankien, tarve turvaan, rauhaan ja ihmisarvoon on sama kuin meidän Arvoisa puhemies! Kokoomukselle tärkeintä ovat konkreettiset, vaikuttavat toimet, jotta ihmisten hätään saadaan vastattua. Sota ja tappaminen on saatava loppumaan. Tavoitteemme kestävästä rauhasta voi toteutua vain, kun sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet täyttyvät. Alueelle on saatava välitön tulitauko. Panttivangit on vapautettava ja humanitäärisen avun on päästävä perille. Näitä Suomi on vaatinut toistuvasti ja johdonmukaisesti. Olemme toimineet niin kahdenvälisesti kuin EU:n ja YK:nkin kautta. Arvoisa puhemies! Vakaa harkinta ja pitkäjänteisyys ovat hyveitä Suomen kaltaisen pienen maan ulkopolitiikassa. Presidentti Trumpin tuore rauhansuunnitelma on tervetullut askel kohti rauhaa Lähi-idässä. Suomella on edellytykset pitkän linjamme mukaisesti tunnustaa Palestiina merkityksellisellä hetkellä, kunhan ehdot täyttyvät. Tämän aamun uutisten valossa näyttää siltä, että Gazan kysymyksessä on mahdollisesti saavutettavissa liikettä, kun Israel, palestiinalaishallinto ja alueen Arabimaat näyttävät kaikki suhtautuvan rauhansuunnitelmaan myönteisesti. Pallo rauhan saavuttamiseen on nyt Hamasilla. Arvoisa puhemies! Tehdään selväksi myös se, että Suomi on toiminut ja Suomi on auttanut. Suomi on antanut euromääräisesti mittavaa humanitääristä apua Gazaan. Suomen ulkopoliittinen johto tekee jatkuvasti töitä kansainvälisissä pöydissä Lähi-idän tilanteen ratkaisemiseksi. Viime viikolla Suomi vetosi usean maan kanssa Israeliin, jotta se avaisi evakuointikäytävät ja sallisi potilaiden kuljetukset konfliktialueelta hoitoon. Syyskuussa Suomi liittyi osaksi New Yorkin julkilausumaa Palestiinan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta ja kahden valtion toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Koko eduskunta on sitoutunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jossa on kuvattu Suomen tuki kahden valtion mallille. Tätä linjaa hallituksemme on määrätietoisesti edistänyt. Kahden valtion malliin sisältyy se, että Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan valtion. Kokoomus tukee Palestiinan tunnustamista, kun ehdot täyttyvät. Pidämme välttämättömänä, että terroristijärjestö Hamas riisutaan aseista ja Palestiinaan saadaan siviilihallinto, jossa Hamas ei ole mukana. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava, tulitauko on saatava voimaan, ja humanitäärisen avun on päästävä perille. Arvoisa puhemies! Ei kuitenkaan pidä antaa kuvaa, että akuutti kriisi ja siviilien hätä olisivat ratkenneet Palestiinan tunnustamisella viime viikolla. Ei voida väittää, että Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja olisi lopettanut siviilien akuutin kärsimyksen, veisi avun perille tai estäisi väkivallan. Gazan ihmisten hätää ei auta se, että Suomessa oppositio pyrkii tekemään vakavalla asialla sisäpolitiikkaa. [Välihuutoja vasemmalta] Kokoomus tukee hallituksen ja valtiojohdon työtä sen puolesta, että verenvuodatus ja inhimillinen kärsimys päättyvät, edellytykset Palestiinan tunnustamiselle täyttyvät ja Lähi-itään saadaan kestävä rauha. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Aamun tapahtumat alleviivaavat sitä, että Euroopalla on viimeinen hetki vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä pitkäjänteisiä päätöksiä ei voi enää siinä vaiheessa tehdä, kun suorituskykyä jo tarvitaan. Näemme nyt, kuinka Venäjä testaa Nato-maita. Euroopan puolustuskykyä täytyy edelleen vahvistaa Venäjän uhan torjumiseksi, ja siksi turvallisuuteen tarvitaan taloudellisia panostuksia. Suuri kiitos pääministerille ja hallitukselle määrätietoisesta työstä tämän asian puolesta niin Suomessa kuin EU:n ja Naton pöydissä. Hallitus panostaa voimakkaasti turvallisuuteen. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että hallitus on onnistunut vaikuttamistyössään sen puolesta, että EU:n turvallisuuspanostukset kohdentuvat nyt voimakkaasti itäisille rajoille, mikä hyödyttää Suomea ja toki myös esimerkiksi Puolaa. Turvallisuus maksaa, [Puhemies koputtaa] mutta sen puute maksaa vielä enemmän.