Haku

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuolta keskustan suunnalta lentää useitakin syytöksiä, ja yksi välihuudoissa esiin noussut syytös oli muun muassa se, miten nämä perussuomalaisten toimet nyt ovat sitten auttaneet siihen pumppuhintaan. Ihan käsi sydämellä kysyn nyt teiltä: jos te kerran olette sitä mieltä, että niillä toimilla, joita hallitus on tehnyt polttoaineen hinnan kurissa pitämiseksi, ei ole mitään merkitystä, niin oletteko te sitä mieltä, että jos me perutaan ne veronalennukset ja palataan sille jakeluvelvoiteuralle, jota te kannatitte ja jonka te eduskuntaan äänestitte, niin kävisiköhän niin, että se hinta nousisi pumpulla edelleen tästä tilanteesta? Näinhän siinä kävisi. Tämähän on tosiasia, ja tekin voitte sen myöntää ääneen. Palataan vähän... Mennään ensin tätä kautta läpi. Hallitus on siis — ottaen huomioon, että me jatkuvasti tehdään sopeutustoimia lähes jokaiselle sektorille, pois lukien käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja maatalous — siitä huolimatta pystynyt autoilun verotusta keventämään yli 300 miljoonalla eurolla. Sitten jos me katsotaan sitä, kun te olitte vallassa ja vastuussa, niin teidän hallituksenne ei kyennyt säästämään, ei kyennyt tekemään menosopeutuksia. Mutta on yksi asia ylitse muiden, jossa hallitus löysi into piukeana, hymyillen yksimielisyyden, ja se oli polttoaineveron korottaminen. Siihen keskustalta löytyi valmius. Säästöjä piti löytää, polttoaineveron korottaminen oli ensimmäisenä mielessä, kaikki muu unohdettiin. No, sitten tietenkin toivon ja uskallan ajatella näin, että jos te olette sitten jälkikäteen ajatelleet, että nämä ovat olleet huonoja päätöksiä, niin niitähän voidaan perua, ja kun katson teidän vaihtoehtobudjetteja, sitä, mitä te sitten olette tällä kaudella ajaneet, niin onkos nyt näin, että itse asiassa teidän vaihtoehtobudjetissa te yrititte peruuttaa muun muassa ajoneuvoveron perusveron keventämisen? Ja näinhän on. Te vastustitte sitä, että vanhempien autojen, joilla ajavat yleensä pienituloiset ihmiset, verotus kevenisi. Te vastustitte sitä. [Jaana Strandman: Ihanko oikeasti?] Onneksi teidän esitys ei mennyt läpi, hallitus sai ajoneuvoveron perusveron kevennettyä, vaikka keskusta yritti sitä vastustaa. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, tosiasia on se, että yksikään puolue ei yksin tässä maassa päätä yhtään mitään, vaan se edellyttää sitä, että saavutetaan kompromissi. Tähän nähden uskallan sanoa, että tämän hallituksen autoilumyönteinen linja on hyvin perussuomalaisen näköinen. On totta kai niin, että jos me yksin saisimme linjata sitä, miten autoilun kustannuksia hillitään, niin se olisi kovempi. Jakeluvelvoite menisi automaattisesti EU:n minimiin, jos PS saisi päättää, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] mutta näin ei ole, koska me elämme kompromissien maailmassa. Vastaavaa kompromissia tehdään maahanmuuttopolitiikassa ja tuloveropolitiikassa jokaisen puolueen suuntaan. Mutta tosiasia on se, että jos ihan millä tahansa mittarilla arvioidaan sitä, mikä hallitus on tehnyt eniten autoilijoiden eteen ja vähentänyt autoilijoiden kustannuksia, niin tämä hallitus on siinä kymmenen kertaa parempi kuin teidän hallituksenne. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistelemme sosiaali- ja sosiaaliturvauudistusten kokonaisuutta. Tämä esitys osoittaa sitä, että jatkossa kaavailtu yleistuki korvaisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tämän muutoksen yhteydessä meidän velvollisuutemme on varmistaa, että järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti, ennakoitavasti ja ennen kaikkea siten, että suomalaisten arjen turvallisuus vahvistuu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän tulee viipymättä selvittää nyt säädettävän yleistuen tarveharkinnan vaikutukset heihin, jotka ovat tehneet päätöksen siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus syntyy siitä, että ihmisillä on varmuus toimeentulosta myös muutostilanteessa. Työttömyys, uranvaihto tai maahanmuutto ovat tilanteita, joissa ihminen tarvitsee tukea enemmän. Tämä esitys korjaa yleistuen osalta sen, että alkuperäisessä muodossa esitys yleistuesta ei riittävällä tavalla huomioinut aiempien työttömyysturvasäännösten käytäntöjä odotusajan osalta. Yleistuen odotusaikaa ei tule soveltaa silloin, kun ihminen osallistuu työvoimakoulutukseen, opiskelee työttömyysetuudella tuettuna tai suorittaa kotoutumisen edellyttämää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kun ihminen ottaa konkreettisen askeleen kohti työelämää, häntä ei pidä rangaista odotusajalla. Yhteiskunta hyötyy aina siitä, kun ihminen kouluttautuu, uudistaa osaamistaan tai kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri, ihan vain hyvin tiivis tähdennys siitä, että kukaan ei todellakaan ole pöyristynyt, siitä ei ole kysymys. Tämän aikaisemman keskustelun yhteydessä niissä puheenvuoroissa, joissa vaadittiin nimenomaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston lakkauttamista, se kritiikki kyllä kohdistui nimenomaan siihen — mikä nähdään voimakkaasti — että kyseessä on vahvasti politisoitunut virkamies, joka ei tarkastele asioita objektiivisesti. Tuotiin pettymys siihen, että siellä kritisoidaan harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa ja niinpäin pois. Eli kyllä se kritiikin kärki oli ennen kaikkea siinä, että koettiin, että virkamies ei ole puolueeton. Tämä on tietenkin yhtä lailla keskustelu, jota on kaikki mahdollisuudet ja oikeudet käydä. Se, mikä siinä ehkä hieman omaan korvaani loppuviimein särähti, oli nimenomaan se, että viranomaisia kovin kovasanaisesti syytetään tapauksissa, joissa he eivät jaa esimerkiksi tiettyä näkemystä jonkun tietyn poliittisen puolueen kanssa, ja siitä vedetään johtopäätöksiä, että viranomaistyö on kyseenalaistettavaa. Tämä oli ehkä se, mikä siinä... Jos nyt joku pikkasen kulmia kohotti, niin ehkä se oli tämä sivuseikka. Mutta olen kyllä kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että näitä tehtävänkuvia ja tarvittaessa päällekkäisyyksiäkin on ihan aiheellista ajoittain pohtia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu kehysriiheen tilanteessa, jossa — itse asiassa tarkistin juuri Tilastokeskuksen sivuilta — avoimia työpaikkoja on viimeisimmän tilaston mukaan tarjolla 22 700. Ja tiedättekö, arvoisa hallitus, kuinka paljon tässä maassa on työttömiä? Yli 300 000. Alle joka kymmenennelle työttömälle on siellä työpaikkoja. [Arto Satonen: Piilotyöpaikkoja on!] Tämä suhdeluku on karmiva. [Sanna Antikainen: Te ottaisitte maahanmuuttajia 40 00 lisää!] Kun tässä tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, niin kysyn, tiedättekö, miltä se tuntuu niistä työttömistä, jotka kerta toisensa jälkeen lähettävät hakemuksia, yrittävät päästä työhön ilman, että saavat edes vastauksia. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa!] Ja kun te puhutte näistä työnteon kannustimista, niin tehän nimenomaan poistamalla nämä suojaosat heikensitte niitä kannustimia ottaa pienipalkkaista osa-aikaista työtä vastaan. Mutta kun suurituloisista puhutaan, niin silloin kyllä tuhansia euroja tulee taskuun esimerkiksi sinne ministerin tuloluokkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko ulkomaisia osaajia?] Pääministeri Orpo, kysyn nyt vielä kerran: kun julkisuudessa olevien tietojen mukaan [Puhemies koputtaa] olette olleet valmis pakittamaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja muusta, [Puhemies koputtaa] niin onko tämä nyt ainoa työllisyyttä kasvattava toimi, jota ette ole valmis edes harkitsemaan ja ojentamaan kättä työttömille?

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme tänään siis suomalaisten köyhyydestä ja suomalaisten kokemasta köyhyydestä. Mielenkiintoinen keskustelu meillä on tosiaan kyllä tässä käynnissä, ja kyllä edustaja Garedewille täytyy todeta, että sellaista asiaa ei näiden kolmen vuoden aikana ole tässä salissa käsitelty, jossa perussuomalaiset eivät tavalla tai toisella voisi maahanmuuttajia syyttää. Mutta tässä ajassa, jossa Suomen talous on todella sakannut ja velkaantuminen on kirjaimellisesti lähtenyt käsistä, hallituksen suurituloisia suosiva linjaus ja linjaukset ylipäätään ovat kestämättömiä niin oikeudenmukaisuuden kuin taloudenkin näkökulmasta. Ja kyllä edustaja Garedewille täytyy sitäkin tässä nyt hieman terästää, että tosiasiassa tämä nykyinen hallitus on jo nyt kasvattanut velkaa enemmän kuin paljon parjattu Marinin hallitus koko viime kaudella yhteensä. Enkä saata uskoa, että poliittinen muistinne on kerta kaikkiaan niin lyhyt, että unohdatte myös sen, että te itse asiassa puolsitte tätä otettavaa velkaa lähes täysimääräisesti ja vaaditte myös, että sitä jopa otetaan lisää. Mutta nyt te olette jäämässä historiaan eniten velkaa kasvattaneena hallituksena, ja kaiken lisäksi te vielä ehdoin tahdoin jatkatte tätä kehitystä räätälöimällä kalliin ja tehottoman yhteisöveron alennuksen ja toki näiden ylimpien marginaaliverojen alentamisen, ja sen te teette velkarahalla. Eli tiivistäen: kaikkein varakkaimpien veronkevennykset rahoitetaan velalla, siis velkataakkaa kasvattamalla, vaikka todellista talouskasvua nämä toimet eivät tuo tullessaan. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, sanon aivan suoraan sen, että mielestäni on älyllisesti epärehellistä se, että te tältä salilta peräänkuulutatte toistuvasti rehellisyyttä, jos te ette itse noudata tätä omaa kehotustanne. Olen jo pitkään ollut huolissani tästä vallitsevasta keskustelukulttuurista, ja olisi aidosti äärimmäisen arvokasta ja tärkeää, jos valtioneuvoston jäsenet itse edesauttaisivat tätä tarvittavaa muutosta. Kukaan ei väitä, että suhdanteet olisivat tämän nykyisen hallituksen vika. Mutta tosiasia on se, että teidän talous- ja työllisyyspoliittiset toimet ja ratkaisut ovat syventäneet suhdanteen kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun — kulutuskysynnän kyykkääminen, työttömyyden kasvu, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, lapsiperheköyhyys, asunnottomuus — ja ihmisten kokemaan turvaan ja hyvinvointiin, ja tätä me, oppositio, kritisoimme ja olemme esittäneet vaihtoehtoisia toimia, joilla tätä tilannetta voisi yrittää korjata. Kyllä tässä kehysriihessä teillä on nyt aivan viimeinen mahdollisuus niihin tarttua. Arvoisa puhemies! On tärkeää keskustella siitä, miksi köyhyys Suomessa kasvaa, mutta toivon, että meillä olisi aidosti kyky myös muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä köyhyyden ja huono-osaisuuden kasvu merkitsee yhteiskunnallisen vakauden, turvallisuuden, talouden ja henkisen kriisinkestävyyden kannalta, koska tässä on ihan aidosti kyse vakavasta asiasta. Kun me puhumme turvallisuudesta, me puhumme yleensä meidän vastuunkannosta, mikä tulee sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistamisesta, ja näin on ilman muuta oltava. Mutta mikään rauta rajalla ei auta, jos tämän kansakunnan henkinen kriisinsietokyky romahtaa. Tämä on oikeasti sellainen asia, johon meidän tulee suhtautua vakavasti. Mutta minä päätän tämän puheenvuoroni siteeraamalla laajasti arvostettua taloustieteilijä Sixten Korkmania. Hän toteaa näin: ”Petteri Orpon hallituksen ohjelman otsikko on ’Vahva ja välittävä Suomi’. Hallitusohjelman sisällöstä ja toteutuksesta voi olla montaa eri mieltä, mutta otsikko on hyvä. Sitä voisivat käyttää myös seuraavat hallitukset, jotka toivottavasti pystyvät muuttamaan sanan lihaksi.” Eli päätöksiä on tehtävä järjellä ja sydämellä. Siitä on kyse, ja tässäpä meillä todella sitä sarkaa piisaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Köyhyys — ja erityisesti lapsiperheköyhyys — on todella surullinen ja monisyinen ongelma. Juuri sen takia Suomen on saatava taloutensa tasapainoon, ettei kansalaistemme viimeiseksi oljenkorreksi ja turvaverkoksi luotu sosiaalijärjestelmä romahda tulevaisuudessa. Vaikka huolemme köyhistä on yhteinen, on oppositiolta kokonaiskuva täysin hukassa. Tällä kaudella on tehty todella monia päätöksiä, joilla on nimenomaan helpotettu lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Lapsiperheiden hyväksi on tänä vuonna varattu enemmän kuin koskaan aiemmin: 11,4 miljardia euroa. Tällä kaudella lapsiperheiden verotukseen palautettiin työtulovähennyksen lapsikorotus, mitä ei Marinin kaudella ollut laisinkaan. Myöhemmin tämä vielä tuplattiin, niin että esimerkiksi kolmilapsisen perheen tulovero on nyt 630 euroa pienempi. Äitiyspakkauksen arvo nostettiin 170 eurosta 210 euroon ja vaippojen verotusta laskettiin 12 prosenttiyksiköllä. Opintorahan huoltajakorotusta nostettiin. Lapsilisään on tehty monta eri korotusta: alle kolmivuotiaista maksettavaan lapsilisään, monilapsisten perheiden lapsilisään sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Lisäksi lapsiperheet hyötyvät siitä, että hallitus on parantanut työnteon kannattavuutta ja keventänyt liikkumisen verotusta — eli keventänyt työn verotusta 1,8 miljardilla, polttoaineveroa 270 miljoonalla ja vanhempien autojen ajoneuvoveroa 50 miljoonalla. Jostain kumman syystä oppositio unohti välikysymyksessään kiittää hallitusta näistä toimenpiteistä. Kummallista. [Aki Lindén: Ei ihme, että valtionvelka kasvaa!] Se ero meissä perussuomalaisissa ja oppositiossa on, että vasemmisto vaatii koko ajan kireämpää ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuton lisäämistä suomalaisten kustannuksella. Samalla he ovat sokeita sille, miten suuret kustannukset näillä kaikilla on Suomen kansalaisille. Jo tälläkin hetkellä edellisen hallituksen tänne haalimat ulkomaalaiset opiskelijat perheenjäsenineen valitettavasti vievät leivän suomalaisten köyhien käsistä leipäjonoissa. Arvoisa puhemies! Nyt sitten joudutaan korjaamaan näitä maahanmuuttopolitiikan virheitä, tehdään vihdoin sellaisia ilmastopäätöksiä, jotka eivät nosta kansalaisten kustannuksia, ja samalla tässä taiteillaan korkojen ja vaikeiden suhdanteiden kanssa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministerit! Käsittelemme vihervasemmiston yhteistä välikysymystä köyhyydestä ja elinkustannuksien noususta. Sinänsä vasemmiston huolet ovat aivan aiheellisia, mutta perussuomalaisten näkökulma tilanteen ratkaisemiseen on aivan toisenlainen. Me emme nimittäin usko siihen, että tukiriippuvuus on se keino, jolla suomalaiset nousevat köyhyydestä. Toki ymmärrämme, että on ihmisiä, jotka eivät sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia kykene normaaliin työelämään, ja heistä onkin pidettävä hyvää huolta, mutta työikäisten ja työkykyisten ihmisten paikka on työelämässä. Juuri tämän vuoksi hallitus on parantanut työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Ne eivät näy vielä enempää konkreettisina työllisyyslukuina, koska maailmantilanne aiheuttaa meille jatkuvia haasteita. Arvoisa puhemies! Köyhyydestä puhutaan usein suurin sanoin, mutta liian harvoin katsotaan, mitkä ratkaisut oikeasti vähentävät köyhyyttä ja mitkä vain ylläpitävät sitä. Pelkkä rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole rakenteellinen ratkaisu. Se voi helpottaa hetkeksi, mutta jos työ, osallisuus ja arjen turva eivät vahvistu, köyhyys jää pysyväksi. Se ei ole kenenkään etu. Tarvitsemme politiikkaa, joka katkaisee köyhyyden periytymisen, purkaa kannustinloukkuja ja kohdentaa tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat, ei järjestelmää, joka palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee yrittämisestä. Köyhyyden torjuminen vaatii myös rehellisyyttä. Kaikki hyvät aikomukset eivät ole hyviä päätöksiä, jos ne eivät kestä taloudellista todellisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu julkisista varoista kulkevat käsi kädessä tai eivät toteudu lainkaan. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa hyvin usein sekoitetaan, ehkä tarkoituksenhakuisestikin, köyhyys ja pienituloisuus. Ne eivät ole synonyymejä keskenään, sillä pienituloisuudelle on olemassa ihan selkeä raja. Pienituloiseksi määritellään tällä hetkellä, kun käteen jäävät tulot ovat 1 530 euroa kuukaudessa. Pienituloinen on silloin, kun tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuuden kasvu Suomessa 2020-luvulla on pitkälti matalapalkka-alojen ja ei-työperäisen maahanmuuton seurausta. Kuten arvata saattaa, tästä ei välikysymyksessä mainita halaistua sanaa. Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 prosenttia. Näin tilastot meille kertovat. Viime hallituksen maahanmuuttopolitiikan löysennykset ovatkin selkeästi yksi tekijä koko asiassa, vaikka sitä on tietysti ikävä myöntää. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten arkeen. Hyvänä esimerkkinä on paljon puhuttu polttoainepolitiikka. On aivan selvää, että tuo hinta näkyy muuallakin kuin bensapumpuilla yksityisautoilijalle. Maatalouskoneet, kuten traktorit tai vaikka ruuan logistiikka, pyörivät edelleen dieselin eli pohjalaisittain riisselin voimalla, eikä tähän ole mitään suurta murrosta aivan äkkiä tulossa. Maaseudun Tulevaisuudessa taisi viime vuonna olla juttu, että joku ruotsalainen maanviljelijä oli ostanut sähkötraktorin. Aika pitkä matka on siihen, että suomalainen maatalous pyörisi sähköllä, eikä meillä siihen ole tarvittavaa sähköntuotantoakaan. Kalliimpi polttoaine tarkoittaa siis myös esimerkiksi kalliimpaa ruokaa. Tosiasia tässä maailmanajassa on se, että polttoaineen korkea hinta heikentää työn vastaanoton kannusteita ja vaikuttaa suoraan vähän kaiken hintatasoon. Se kurittaa kaikkia, myös pienituloisia ja köyhiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus leikkaa kaksin käsin suomalaisten perusturvasta ja palveluista, niin perussuomalaisen puolueen poliitikkojen ainoa patenttivastaus on yrittää kääntää keskustelu maahanmuuttoon, [Pia Sillanpää: Ei ole ainoa!] mutta, edustaja Rintamäki, kuka leikkasi suomalaisten toimeentulotuesta? Oliko se maahanmuuttajat, vai oliko se teidän hallituksenne? [Välihuutoja] Kuka leikkasi suomalaisten työttömyysturvasta? Oliko se maahanmuuttajat, vai oliko se teidän hallituksenne? Kuka täällä on tehnyt ne päätökset, joitten takia Suomessa 31 000 lasta tipahtaa köyhyyteen? Oliko se maahanmuuttajat, vai oliko se teidän hallituksenne?

Arvoisa puhemies! Keskustelu köyhyydestä on paikallaan, mutta miksi oppositio ei nosta maahanmuuton vaikutuksia pienituloisuuden ja köyhyyden kasvukäyrään? Onko se liian kiusallinen tosiasia, että 2020-luvulla tapahtunut pienituloisten määrän nousu johtuu käytännössä pelkästään siitä? Vuosien 20—24 aikana ulkomaalaisten pienituloisten määrä nousi noin 100 000 henkilöllä. Se on iso luku. Maahanmuuttajien silmiinpistävästä edustuksesta leipäjonoissa ovat kirjoittaneet monet eri mediat, ja tilastoistakin ilmiö on nähtävissä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on edellisen hallituksen politiikan seurausta, ja tätä te tosiasiassa ajatte Suomeen lisää. Olisiko punavihreillä peiliin katsomisen paikka? Välikysymyksen voisi osoittaa teille itsellenne. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan oikein, että oppositio pyrkii kirittämään hallitusta hallituksen toimissa ja pyrkii siihen, että hallitus tekisi yhä entistä enemmän sen eteen töitä, että Suomessa yhä useampi saisi töitä ja suomalaisten ostovoima paranisi ja saataisiin köyhyyttä vähennettyä. Se on aivan oikein, se kuuluu oppositiolle. Mutta se, mikä tässä hämmentää viikosta toiseen, välikysymyksestä toiseen, on se, että te peittelette tai jopa ehkä häpeätte esittää sitä teidän omaa vaihtoehtoanne. Nimittäin tätäkin keskustelua silmällä pitäen kävin läpi vasemmiston vaihtoehtoja. Nämäkö auttavat köyhyydessä: bensaveron korotukset, ilmastopolitiikan kiristäminen — lukuohje: metsätehtaiden sulkeminen — työn ja yrittämisen veronkorotukset, kehitysavun lisääminen velaksi ja humanitäärisen maahanmuuton lisääminen? Nyt kysyn: miten nämä toimet, joita te vasemmistossa laajasti esitätte ja kannatatte, auttavat suomalaisia pienituloisia ihmisiä, suomalaisia köyhiä ihmisiä? Kertokaa se meille.

Arvoisa puhemies! Jututin hiljattain erästä perheenisää. Hän kiitti hallitusta rohkeista uudistuksista yrittäjien tilanteen parantamiseksi. Hän myös totesi, että hallitus ajaa hyvää perhepolitiikkaa, kun taas vasemmisto tekee perhevastaista politiikkaa. Käydään läpi muutamia tosiasioita: Palkansaajien ostovoima on tällä kaudella noussut rotkosta, johon se kaudella 2019—2023 romahti. Työllisyysaste on heikosta suhdannetilanteesta huolimatta yhä kohtuullinen. Työttömyyden kasvusta valtaosa selittyy työvoiman määrän kasvulla. Tuloerot ovat yhä matalat, eivätkä ne ole eri mittareiden mukaan tällä kaudella juurikaan muuttuneet. Välikysymys siis maalaa Suomesta totuudenvastaista kuvaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, jotka pitemmän päälle hyödyttävät kaikkia suomalaisia. Erityisesti haluan korostaa lapsiperheiden hyväksi tehtyjä toimia. Vuonna 2026 valtio käyttää 11,4 miljardia euroa lapsiin ja lapsiperheisiin. Tällä kaudella on korotettu lapsilisää ja äitiysavustusta. Miksi vasemmisto-oppositio ei puhu tästä? Eikä oppositio puhu siitäkään, että työtulovähennyksen lapsikorotus eli niin sanottu verotuksen lapsivähennys palautettiin ja että tämän vuoden alusta sen määrä vielä tuplattiin. Kolmelapsinen perhe maksaa tänä vuonna 630 euroa vähemmän veroja. Jututtamani perheenisä kiitteli tätä: perheet hyötyvät, ja vähennys kannustaa työn tekemiseen. Hallituksen linja on selvä: lapsirikas kansa menestyy. Me perussuomalaiset emme hyväksy ajatusta siitä, että syntyvyys tulisi ulkoistaa ulkomaille. Siksi sanomme "ei" vihervasemmiston ajamalle halpatyövoiman tuonnille ja sosiaaliturvaperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Olemme kiristäneet maahanmuuttoon liittyviä lakeja, jotta kykenisimme huolehtimaan suomalaisista. Elinkustannusten kasvua on hillitty myös autoilun verotusta keventämällä ja ilmastokiihkoista politiikkaa suitsimalla. Suomen ei pidä enää koskaan erehtyä vihreiden ilmastolinjalle, joka ainoastaan siirtää suomalaisten rahaa ulkomaille. Peruskoulu-uudistuksilla hallitus luo pohjaa sille, että entistä useampi välttää syrjäytymisen ja pääsee työelämään. Lisäsimme peruskouluun suomen kielen opetusta ja sovimme osaamistakuusta, joka varmistaa riittävät perustaidot. Arvoisa puhemies! Emme kiellä tosiasiaa, että monella pienituloisella on haastavaa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole tukien lisääminen, veronmaksajien rahoilla työllistäminen julkista hallintoa paisuttamalla tai uudistusten tekemättä jättäminen. Suomi ei nouse veroja tai valtioriippuvuutta lisäämällä. Sosialistien opit eivät ole ratkaisu, vaan ne ovat Suomen talouden ongelmien juurisyy. Siksi hallitus on valinnut toisen tien: Suomi kasvaa vain työllä ja yrittämisellä. Tiedämme, että hallituksen uudistukset vaikuttavat pitemmällä aikavälillä. Niitä on kiittänyt muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen politiikka parantaa työllisyyttä sadallatuhannella hengellä. Mikäli hallitus ei nyt toimi, maamme tilanne on tulevaisuudessa karmaiseva. Vasemmiston vaihtoehto pelkästään vuodelle 2026 pahentaisi varovaisen arvion mukaan työttömyyttä peräti 65 000 hengellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Eikä tässä ole edes huomioitu läheskään kaikkia esittämienne miljardiluokan veronkorotusten vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä nostetaan esiin pienituloisten määrän kasvu. Kertomatta jää, että lähes kaikki 20-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu johtuu maahanmuutosta. Pelkästään vuosina 2020—2024 pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadallatuhannella. Suomi ei houkuttele osaajia vaan matalapalkkamaahanmuuttoa, joka kaiken lisäksi joutuu usein työperäisen hyväksikäytön kohteeksi. Hallitus on onneksi tuonut eduskuntaan lainsäädäntömuutokset tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Leipäjonoihin on ilmestynyt kokonaan uusi ihmisryhmä eli kansainväliset opiskelijat perheenjäsenineen. Tämä on vihervasemmiston Suomeen luoma uusi köyhälistön luokka. Te ajoitte politiikkamuutokset, jotka lisäsivät tällaista tuontiköyhyyttä. Viisas oppii virheistään, mutta oppositiossa ette myönnä politiikkanne seurauksia. Olette raivokkaasti vastustaneet hallituksen maahanmuuttopoliittisia toimia. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset emme sano, että oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista. Sen sijaan Suomi ja suomalaiset ovat meille aina tärkeintä. Kannamme huolta pienituloisten tilanteesta. Suomen pitää olla maa, jossa jokaisella on mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa. Me torjumme sosialistien keinovalikoiman, joka on historian saatossa lisännyt kurjuutta ja kasvattanut leipäjonoja. Koska rakastamme suomalaisia, emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä, joista seuraa hetken ilon jälkeen pitkä parku. Emme väitä, että työ paremman tulevaisuuden puolesta olisi aina helppoa. Vain työn ja yrittämisen kautta Suomi voi nousta ja pitää huolta jokaisesta. Se on perussuomalaisten linja. [Miapetra Kumpula-Natri: Olipa siinä lähimmäisenrakkautta!]

Arvoisa puhemies! Vähävaraisuus Suomessa on vakava asia. Liian moni suomalainen joutuu tänään laskemaan, riittävätkö rahat päivittäisiin arjen menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Tunnistamme ongelman, mutta ratkaisumme on erilainen kuin vasemmisto-oppositiolla. Siksi me luomme Suomeen kestävää kasvua ja työpaikkoja. Se on parasta sosiaaliturvaa. Ilman hallituksen toimia velkaantuisimme joka vuosi lähes neljä miljardia euroa lisää. Se veisi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalta pohjan ja kasvattaisi jo paisuneita korkomenoja entisestään. Heikoimpia suojataan päätöksillä nyt, ja samalla rakennamme Suomea, jossa yhä harvempi elää köyhyydessä tulevaisuudessa. Vahva ja vakaa julkinen talous turvaa heikoimmassa asemassa olevien avun ja tuen tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa laadittiin, kukaan meistä ei pystynyt arvioimaan maailman konfliktien ja kriisien pitkäkestoisuutta ja vaikutusta Suomeen. Pitkittynyt talouden taantuma Venäjän laittoman hyökkäyssodan, Lähi-idän konfliktin ja viimeisimpänä Iranin kriisin takia on vaikeuttanut kasvua ja työpaikkoja luovien hallituksen päätösten vaikutusten voimaantuloa. Kun talous ei kasva, työpaikkoja ei synny. Maailmanpoliittinen turbulenssi onkin Orpon hallituksen korona, jopa sitä vakavampi haaste. Toivoisinkin tässä salissa asiassa laajempaa yhteistä ymmärrystä ja tosiasioiden tunnustamista. Maailman kriiseistä huolimatta ostovoima on viimein kääntynyt Suomessa kasvuun. Palkankorotukset yhdessä hallituksen tekemien veronkevennysten kanssa vahvistavat ihmisten ostovoimaa nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Jokaisen suomalaisen palkansaajan, myös pieni- ja keskituloisen, verotus kevenee hallituskauden aikana historiallisella tavalla. Tätä tosiasiaa ei poista edes vasemmisto-opposition jatkuva asian vääristely. [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies! Me tunnistamme, että sosiaaliturvamuutoksilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi olemme suojanneet erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, kuten lapsia ja lapsiperheitä. Olemme korottaneet lapsilisiä, nostaneet opintotuen huoltajakorotusta ja ottaneet käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu muun muassa toimeentulotuki, vammaisetuudet, eläkkeet ja elatustuki. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia korotetaan, ei leikata. Elatustuen uudistuksella parannetaan erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Päätökset eivät tietenkään poista kaikkea ahdinkoa, mutta osoittavat, että hallitus ei ole sulkenut silmiään siltä, keihin päätökset kohdistuvat. Olemme panostaneet lapsiin myös lisäämällä peruskoulutuksen rahoitusta kaksisataa miljoonaa euroa. Jatkamme myös Suomen harrastusmallin kehittämistä, ja kännykkäkielto sekä oppimistakuu parantavat lasten oppimisen mahdollisuuksia ja luovat parempia edellytyksiä tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella olisi oma asunto. Jokainen asunnoton on yksinkertaisesti liikaa. Olemme panostaneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa. Kokoomuksessa ajattelemme, että on oikein kohdentaa yhteiskunnan tukemat asunnot ensisijaisesti niille, jotka niitä kaikista eniten tarvitsevat, ei esimerkiksi vasemmistopoliitikkojen sijoitusasunnoiksi. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Oppositio haukkuu hallituksen työllisyyspolitiikkaa jatkuvasti. Oppositio osoittaisi hieman realismia puheissaan, jos he vihdoin ja viimein voisivat myöntää, että työttömyysluvut johtuvat ennen kaikkea kasvaneesta työvoiman määrästä, jota selittävät niin hallituksen sosiaaliturvamuutokset kuin myös voimistunut maahanmuutto. Realismia olisi myös myöntää, että maailmanpolitiikka iskee talouteen ja työllisyyteemme tsunamin lailla. Kun suhdanne piristyy, luo nyt kasvanut työvoima potentiaalia talouden vahvemmalle kasvulle. Vai onko vääristely sittenkin paras keino peittää oma tuhoisa vaihtoehto? Vasemmisto haukkuu, vaikka sen oman vaihtoehdon mukaan Suomeen tulisi 65 000 työtöntä lisää [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] — siis 65 000 työtöntä lisää. Vihreiden vaihtoehto toisi 15 000 työtöntä lisää. Kun me haluamme päätösperusteisesti lisätä työtä ja hyvinvointia, vasemmisto-oppositio haluaa vähentää työtä ja hyvinvointia aktiivisesti omilla veropäätöksillään ja laittaa entistä pienemmän joukon maksamaan rahaa on -politiikkansa. Jo nyt vain yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloveroista. Himoverottamisen lisääminen ei tuo työpaikkoja kuin verotoimistoon. Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kiistä ihmisten ahdinkoa. Köyhyyttä ei kuitenkaan poisteta sillä, että yhä useampi jää pysyvästi etuuden varaan. Köyhyyttä estetään vain kasvua, työpaikkoja ja vaurautta lisäämällä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi on hieno hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on vahvat turvaverkot, ja ihmiset saavat täällä apua ja tukea silloin kun sitä tarvitaan. Suomi on valitettavasti myös vaarallisesti velkaantuva maa. Tätä ylivelkaantumisen kierrettä olemme sitkeästi pyrkineet katkaisemaan koko tämän hallituskauden ajan ja tehneet säästöjä ja välttämättömiä uudistuksia talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Näiden ajoittain hyvin vaikeiden päätösten tavoitteena on turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, meille suomalaisille tärkeät palvelut — koulutus, terveydenhuolto, vanhuuden hoiva — sekä maanpuolustuskykymme epävakaassa maailmassa. Paras keino pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on se, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Työn pitää aina kannattaa. Samalla on totta, että juuri nyt elämme vaikeita aikoja. Meillä on Suomessa pulaa työpaikoista. Monissa kodeissa eletään nyt vaikeita tilanteita. Valitettavasti tämän hallituksen aikana maailmantilanne on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Venäjän aggressiivinen sota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta, Lähi-idän tilanne on kireä. Öljyn ja polttoaineiden hinta, tulli- ja kauppasodan uhka, epävarmuus ja epävakaus ovat kaikki myrkkyä turvallisuudelle, taloudelle ja luottamukselle. Siksi oppositionkin olisi hyvä olla rehellinen siitä, mikä osa taloutemme vaikeuksista on ylipäätään hallituksen ja eduskunnan käsissä. Me emme voi yksin päättää sotia emmekä vaikuttaa maailmantalouden suhdanteisiin. Mutta voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme, jotta Suomen talous saadaan kasvamaan ja jotta suomalaisilla perheillä olisi töitä. Todistuksena siitä Orpon hallitus on vienyt läpi historialliset uudistukset työmarkkinoilla, työllisyydessä ja sosiaaliturvassa. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu paikallisella sopimisella, työrauhalainsäädännöllä, luvituksen nopeuttamisella ja madaltamalla palkkaamisen kynnystä. Tulevalla yhdistelmävakuutuksella helpotamme palkkatyön ja yrittäjyyden yhteensovittamista. Parhaillaan korjaamme yrittäjien eläkevakuutuksen ongelmia katseemme erityisesti pienituloisten yrittäjien toimeentulossa. Olemme korjanneet suomalaisten ostovoimaa keventämällä työn verotusta puolellatoista miljardilla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Hyvä uutinen on, että työllisyys on pysynyt korkealla tasolla: yli kahdella ja puolella miljoonalla suomalaisella on töitä. Maaliskuussa — tämä on hyvä uutinen, oppositio — työllisten määrä kasvoi 25 000:lla. Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Olemme merkittävästi parantaneet yritysten kannustimia palkata uutta työvoimaa. Kun talouskasvu käynnistyy, työttömyys tulee vähenemään Suomessa nopeasti. Nuorten vaikea työttömyystilanne on sydäntä särkevä asia. Taloustilanne kohtelee huonosti heitä, joilla on kaikki vasta edessä. Parasta, mitä voimme nuorten hyväksi tehdä, on panostaa talouskasvuun ja työllisyyteen, ja juuri niin me teemme. Syksyn budjettiriihessä kohdistimme 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin. Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Hallitus päättää ensi viikon kehysriihessä myös uusista työllisyyttä vahvistavista keinoista. Panostamme myös osaamiseen ja nuortemme koulutusmahdollisuuksiin. Olemme vahvistaneet peruskoulua monin toimin 200 miljoonan euron lisärahoituksella, toteuttaneet lasten ja nuorten terapiatakuun ja lisänneet tuntuvasti aloituspaikkoja korkeakouluihin, ja nyt tulossa on myös uusi, maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Koulutus on tilastojen valossa edelleen kaikkein paras tae hyvään työmarkkina-asemaan ja palkkakehityksen. Koulutus on parasta mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tärkein keino katkaista ylisukupolvista köyhyyttä. Johtuen julkisen talouden heikosta tilasta sosiaaliturvaan on tällä hallituskaudella tehty merkittäviä leikkauksia. Niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu kattavasti muutosten yhteydessä ja seurataan edelleen eduskunnan tahdon mukaisesti, kuten seurataan EU:n yleistavoitteen toteutumista köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän pienentämiseksi. Eurostatin tuoreimman tilaston mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrässä Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella, parhaiten pärjäävien EU-maiden joukossa. Olemme myös vahvistaneet maahanmuuttajien kannustimia työntekoon. Jatkossa myös kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaatimukset ovat tiukemmat. Suomeen tulevan täytyy olla varautunut tämän maan hintatasoon. Arvoisa puhemies! Hallitus on purkanut merkittävällä tavalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja ja lisännyt velvoittavuutta pohjoismaisella työn linjalla. Tätä työtä on jatkettava. Oppositio on vaatinut suojaosien palauttamista. Suojaosien poisto oli julkisen talouden säästötoimi. Sillä myös lisättiin kokoaikatyön kannustimia. [Vasemmalta: Minkä kokoaikatyön?] Mikäli oppositio esittää niiden palauttamista, se vastatkoon ensimmäisenä kysymykseen, mistä noin 56 miljoonaa euroa tähän toimeen otetaan. [Välihuutoja vasemmalta] Opposition pelottelusta on voinut saada kuvan, ettei osa-aikatyötä kannata ollenkaan ottaa vastaan, ja se ei pidä paikkaansa. Suomessa on toimiva ja kansainvälisesti vertaillen kiitelty työttömyysturvan sovittelu: kun tienaat euron, työttömyysetuus alenee 50 sentillä. Me hallituksessa myös uskomme tutkittuun tietoon: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan suojaosien poistaminen ei ole romahduttanut osa-aikatyön tekemistä. Yleisesti työnteon kannustimia on parannettu tuntuvasti lukuisilla eri toimenpiteillä. Arvoisa oppositio, ottaako työtä vastaan vai ei — lyhytaikaistakin, jos sitä on tarjolla — ei voi olla oma valinta. Meillä on kattava työttömyysturva, mutta oikeuksien rinnalla on myös velvollisuuksia. Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää kaikkien työhön kykenevien osallistumista ja aktiivista työnhakua. Tämän ääneen sanominen onnistuu muissa Pohjoismaissa demareiltakin, miksi ei täällä? [Veronika Honkasalo: Aikamoista puhetta!] Arvoisa puhemies! ”Ekonomisti yllättyi: Suomalaisilla on nyt rahaa kuin vanhoina hyvinä aikoina — naisten reaalipalkat ovat ennätyssuuret”. [Suna Kymäläinen: Kiitos ay-liikkeen!] Näin uutisoi Helsingin Sanomat helmikuussa, ja tämä otsikko pitää paikkansa. Naisten ostovoima on tällä hetkellä korkeammalla kuin se on ollut kertaakaan kymmeneen vuoteen. Hallitus on keventänyt merkittävästi työn verotusta. Ostovoimaa parantaa edelleen sellainen politiikka, joka tähtää kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Työhön kannustava politiikka on pitkällä aikavälillä myös tehokkainta pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Suomi tasaa tuloeroja voimakkaasti progressiivisella verotuksella ja kattavalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Ihmisistä pidetään huolta. OECD-vertailun mukaan Suomen julkinen sektori on kehittyneiden maiden suurin. Sosiaaliturvamenot ovat tässä vertailussa suurin menoerämme. Ei voi, hyvä oppositio, sanoa, että hyvätuloiset eivät osallistuisi talkoisiin, sillä tuloerojen tasaamisessa olemme maailman kärkeä. Joku raja on siinäkin, kuinka paljon voidaan karhuta veroja työtä tekeviltä, eläkeläisiltä ja rehellisiltä suomalaisilta yrittäjiltä. Mutta hyvä uutinen on se, että ketään Suomessa ei jätetä pulaan. Ei, vaikka oppositio niin ihmisille jatkuvasti uskotteleekin. Pelottelupuheet kiirivät kauas ja epäluottamus leviää. Pienituloisuus ja heikko työmarkkina-asema kulkevat käsi kädessä. Myös lapsiperheiden pienituloisuuteen liittyy useimmiten se, ettei vanhemmilla ole työtä. Vanhempien työllisyyden tukeminen on kiistatta kaikkein tehokkain ja kestävin tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä, ja se on hallituksen tavoite. Säästöt on toteutettu tällä hallituskaudella tavalla, joka huomioi heikoimmassa asemassa olevien, erityisesti lapsiperheiden, aseman. Esimerkiksi toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on rajattu sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle. Asumistuen ja toimeentulotuen säästöissä on painotettu enemmän yksinasuvia ja pyritty suojaamaan lapsiperheitä. Julkisen velan vähentämiseksi tehtävillä säästöillä on kuitenkin aina vaikutuksia, ja se on rehellistä sanoa ääneen. Ei sellaista sopeutusta ole olemassakaan, joka ei jollain tavalla vaikuttaisi. Kielteisiä vaikutuksia ei ole mahdollista täysin välttää. Tämä on hyvä tiedostaa kaikkien niiden puolueiden, jotka ovat velkajarruunkin sitoutuneet. Arvoisa puhemies! Säästöt eivät vaikeasta tilanteesta huolimatta ole koko kuva. Olemme tehneet etuuksiin myös parannuksia ja priorisoineet niille rahoitusta. Ulosotossa olevien asemaa olemme vahvistaneet tekemällä ulosoton määräaikaisesta suojaosuuden korotuksesta pysyvän. Lapsilisien korotusosat on kohdennettu niihin perheisiin, joissa tutkimusten valossa on keskimäärin suurempi köyhyysriski. Monilapsisten perheiden lapsilisään ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaan lapsilisään on tehty korotus tämän hallituskauden alussa. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrää on kasvatettu ja äitiysavustukseen eli vauvaperheiden äitiyspakkaukseen on tehty tasokorotus. Verotuksen työtulovähennyksessä otettiin käyttöön lapsikorotus vuoden 2025 alusta. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Korotus myönnetään lapsen molemmille vanhemmille. Yksinhuoltajille korotus tehdään kaksinkertaisena. Arvoisa puhemies! Asunnottomuuden kasvu on huolestuttavaa, ja suhtaudumme tilanteeseen hyvin vakavasti. Olemme sitoutuneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen ja teemme toimia sen puolesta. Jokainen asunnoton hyvinvointiyhteiskunnassa on liikaa, ja koti on jokaisen oikeus. Asunnottomuus on Suomessa edelleen onneksi vähäistä kansainvälisesti vertaillen ja vähentynyt merkittävästi 80—90-luvuilta. Suomi on onnistunut asunnottomuuden hillinnässä. Orpon hallitus sääti valtion tukemiin vuokra-asuntoihin tulorajat. Jatkossa nämä asunnot kohdistuvat heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. On yksinkertaisesti väärin, että tuetun asumisen piiriin on voinut päästä, vaikka tulot ovat hyvät. Yksityinen rakentaminen ei tällä hetkellä vedä, ja siksi hallitus on pitänyt julkista asuntorakentamista korkealla tasolla. Samoin olemme toteuttaneet lukuisia infrahankkeita ja investoineet esimerkiksi teiden kunnossapitoon ihan historiallisella tavalla. Tämä luo työtä ja voita leivän päälle moneen kotiin. Rakennusalan vaikeuksien taustalla on erityisesti uusien asuntojen heikko kysyntä. Kysyntää olemme pyrkineet lisäämään muun muassa pidentämällä asuntolainojen enimmäisaikaa sekä kehittämällä ASP-järjestelmää. Asuntomarkkinoilla aito käänne tapahtuu vasta, kun ihmisten luottamus talouteen palaa, kun koteja uskalletaan taas ostaa ja remontoida. Rakentaminen ja asuntomarkkinat ovat esillä myös tulevassa kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen talouden ongelmien juurisyy on talouskasvun puute. Talouskasvu alkaa yrityksistä. Suomen on oltava hyvä paikka yrittää ja kansainvälisesti houkutteleva investoida ja kasvaa. Siksi kevennämme yhteisöveroa. Se on kasvutoimi — kasvutoimi, jota te, arvoisa oppositio, vastustatte, vaikka se toimi tutkitusti viime kerralla, kun uudistus tehtiin sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla. Verotuloilla, työllisyydellä ja kasvulla hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävät — koulutus, sosiaaliturva ja sotepalvelut — turvataan myös tuleville sukupolville. Me suomalaiset tässä maailman onnellisimmassa maassa tulemme pärjäämään yhdessä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo toden totta tänään salissa sanoi, että perussuomalaiset eivät ole saaneet hallituksessa mitään omia tavoitteitaan läpi. Se on kyllä mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että edustaja Honkasalo on kuitenkin itse tässä salissa joka kerta ollut vastustamassa hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. Toisaalta salin vasemmalta laidalta on kuultu esimerkiksi puheenvuoroja, että kuinka te kokoomuksessa voitte olla perussuomalaisten talutusnuorassa. No, näinhän ei tietenkään ole, koska jos näin olisi, niin siinä tapauksessahan nämä kiristykset olisivat vielä kovempia. Mutta joka tapauksessa edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut itärajan sulkua, edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut rajan poikkeuslakia, edustaja Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ja vihreiden tapaan vastustanut muun muassa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen purkamista, kuten monia muitakin erittäin tärkeitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tehnyt. Toisaalta vasemmistoliiton vaihtoehdossa vaaditaan — vastoin hallituksen näkemystä — esimerkiksi autoilun verotuksen merkittävää kiristämistä, polttoaineverojen kiristämistä, ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän hallituksen linjahan on ollut päinvastainen. He ovat kritisoineet meitä siitä, että me olemme alentaneet esimerkiksi autoilun verotusta. He ovat vastustaneet täällä meidän tekemiä päätöksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, joilla on turvattu muun muassa metsähakkuiden jatkuminen, suomalainen metsäteollisuus. Kaikkia näitä vasemmistoliitto on vastustanut, mutta herää kysymys, minkä takia he vastustavat näitä, jos kerran perussuomalaiset eivät olisi saaneet mitään aikaan. Eli siis kenen aikaansaannoksia nämä nyt sitten ovat, joita te olette vastustaneet täällä vuodesta toiseen? Ihmettelen, mutta ehkä vasemmistoliitto osaa sen kertoa. Mutta joka tapauksessa ilmeistä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja hänen toimistonsa 30-henkisen joukkueensa huudosta — vasemmistoliiton tukemana — huolimatta tämä hallitus jatkaa maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä, eikä oppositio voi asialle yhtään mitään.

Arvoisa puhemies! Palaan istunnossa aiemmin kuultuun puheenvuoroon. Täällä edustaja Honkasalo vasemmistoliitosta arvosteli kovaan sävyyn sitä, että perussuomalaiset eivät ole saaneet mitään aikaan tällä hallituskaudella, saaneet omia tavoitteitaan läpi. Miten minä muistelen, edustaja Honkasalo, että te olisitte liki jokaista maahanmuuton tiukennusta ollut arvostelemassa tässä salissa, kun niitä on ensinnäkin käsitelty täällä ja kun niitä on oltu toisaalta äänestämässä läpi. Napin painallus toisensa jälkeen teidät on nähty täällä salissa valittamassa, huutamassa ihmisoikeuksista, niiden rikkomuksista, perusoikeuksien kunnioittamattomuudesta ja ties mistä muusta, rasismista, aivan hallituskauden alusta lähtien. Kerta toisensa jälkeen te olette arvostellut tämän hallituksen tekemää maahanmuuttopolitiikkaa, perussuomalaisten kädenjälkeä sen eteen, että maahanmuutolta vaaditaan sitä, että se perustuu työhön, omillaan toimeentuloon, nuhteettomuuteen, maassa maan tavalla elämiseen. Kerta toisensa jälkeen, kun näitä lakimuutoksia on saatu läpi, te olette ollut niitä vastustamassa, ja nyt, kun me käsittelemme yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta, te keksittekin kertoa, että, perussuomalaiset, ette ole saaneet mitään läpi. No, ymmärrän kyllä, minkä takia te puolustelette kovasti tätä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta. Koska hän on hyvin samoilla linjoilla kuin te vasemmistoliitossa olette olleet. Hänkin on, oman toimistonsa kera, vastustanut suurta osaa tämän hallituksen tekemistä maahanmuuton tiukennuksista. Tässä opuksessa on pitkä lista kaikkia niitä maahanmuuton tiukennuksia, järkeviä velvoittavia lisäehtoja ulkomaalaispolitiikalle, joita olemme saaneet läpi ja joita yhdenvertaisuusvaltuutettu nyt vastustaa. Miksi hän niin tekee? Koska yhdenvertaisuusvaltuutettu on kuvitellut omaksi roolikseen ajaa yksisilmäisesti ja yksipuolisesti maahanmuuttajien oikeutta tulla Suomeen ja jäädä Suomeen, ei arvioida sitä, onko siinä järkeä, että henkilö päästetään Suomeen, tai onko siinä järkeä, että hänen annetaan, sallitaan jäädä Suomeen. On terveen — täysin terveen, järkevän, rationaalisen, realistisen — maahanmuuttopolitiikan mukaista se, että me arvioimme, keitä me tänne otamme ja keiden me sallimme täällä olevan. Ja jos me emme sitä tekisi ja jos me keskittyisimme vain siihen, että puolustamme, emme kritisoi, puhumme positiivista, emme koskaan kielteistä ja negatiivista, niin lopputuloksena olisi se, että kaikki toivotettaisiin sisään ja kaikista niistä ongelmista ja kielteisistä seurauksista vaiettaisiin. Se vain näyttää tähän asti olleen sekä vasemmistoliiton, poliittisen vasemmiston että myös yhdenvertaisuusvaltuutetun linja, valitettavasti.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemykseen siitä, että itärajan sulku on väärin ja että itärajalle pitäisi avata mahdollisuuksia hakea turvapaikkaa, ja toisaalta myöskin siihen, että tämä rajan poikkeuslaki, joka kansallisen turvallisuuden nimissä ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten vahvasta suosituksesta tähän maahan säädettiin, on yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ongelmallinen ja sitä ei pitäisi soveltaa eikä pitäisi myöskään sen kestoa jatkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ei sanallakaan tarkastella sitä näkökulmaa, että minkä takia tämä laki on säädetty. Siellä ei käsitellä sitä, mitä seurauksia sillä voi olla, mikäli Venäjä kykenee käyttämään hyväkseen tätä perus- ja ihmisoikeuskäsitystä ja sen muovaamaa lainsäädäntöä, jonka seurauksena meidän rajoille ja meidän rajojemme sisälle voisi tulla teoriassa jopa tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä hallitsemattomasti ja jonka seurauksena suomalainen yhteiskuntarauha hyvin suurella todennäköisyydellä järkkyisi ja viranomaisten resurssit puuttua ja huolehtia tilanteesta olisivat vähintäänkin kyseenalaiset, eli olisi kyse vakavasta poikkeustilanteesta. Hän ei ota kantaa siihen, miten tämmöinen menettely voidaan torjua. Sen sijaan hän esittää kyllä järjestelykeskuksia, ja hän esittää, että kaikki tänne vaan ja sitten katsotaan, miten käy, mutta hän ei pohdi sitä, että kyse on erittäin vakavasta vaikuttamisesta, jolle pitää pystyä sanomaan, että peli seis. Näinhän hallitus teki: kun itäraja suljettiin, turvapaikanhakijoiden virta rajoille loppui. No, toisaalta hallitus sääti rajan poikkeuslain, jota laaja enemmistö eduskunnassa tuki — pois lukien vihreät, vasemmistoliitto ja osa SDP:n kansanedustajista — ja näiden lakien seurauksena me ollaan tilanteessa, jossa meidän itärajalle ei ole tullut enää turvapaikanhakijoita, ja nyt me voidaan nähdä, että itse asiassa Venäjä ei ole päässyt käyttämään hyväksi näitä ihmisiä. Mutta on aika varma tieto ja näkemys siitä, että jos itäraja nyt avattaisiin turvapaikanhakijoille, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, me tultaisiin tilanteeseen, missä siellä rajalla olisi yhtäkkiä satoja ellei jopa tuhansia turvapaikanhakijoita. No, sekö sitten auttaisi heidän oikeuksiaan ja yhdenvertaisuutta? Enpä oikein usko. Täytyy ymmärtää, että kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, jota Venäjä systemaattisesti harjoittaa, ei, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvaa, ”niin sanotusta” välineellistetystä maahanmuutosta — erittäin vakavasta tilanteesta. On surullista, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ole ottanut huomioon sisäisen turvallisuuden viranomaisten näkemyksiä, tai jos on ottanut huomioon, niin ei ole ainakaan sisäistänyt niitä. Olisin toivonut hieman laajempaa tarkastelua etenkin tämän itärajan suhteen hänen kertomuksessaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kertomuksessa korostetaan niin sanottua tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja positiivista erityiskohtelua. Suomeksi sanottuna tämä siis tarkoittaa sitä, että ihmisiä kohdellaan eri tavoin taustansa perusteella, jotta lopputulokset olisivat samat. Perussuomalaisille yhdenvertaisuus tarkoittaa jotain aivan muuta, eli sitä, että kaikkia kohdellaan lain edessä samalla tavalla — ei erityiskohtelua, ei etuoikeuksia, vaan samat pelisäännöt kaikille. Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus on liian tärkeä asia tällaiseen politisoituneeseen sanoisinko roskaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee epätasa-arvoa siellä, missä sitä ei tosiasiallisesti ole. Ei ole yhdenvertaisuuden kysymys, saako Venäjä hybridivaikuttaa Suomen rajoilla. Ei meidän tarvitse huolehtia siitä, että hybridivaikuttava Venäjä saa jatkaa toimintaansa. Viranomaisen tehtävän ei missään nimessä tulisi olla tehdä politiikkaa tällaisilla asiakirjoilla, vaan toteuttaa lakia puolueettomasti, mutta tästä kertomuksesta näkee sen, että nyt viranomainen on ylittänyt tavallaan oman toimivaltansa rajat ja lähtenyt valikoimaan. Politiikka on valikointia, se on arvojen mukaista päätöksentekoa, ja tässä kertomuksessa näkee sen, että tässä on tehty valintoja. Edellisissä puheenvuoroissa oli hyvin lueteltu sitä, mitä kaikkea täältä puuttuu. Siksi on täysin perusteltua arvioida kriittisesti koko tätä valtuutetun toimintaa ja järjestelmän rakennetta. Yhdenvertaisuutta ei edistetä tällaisella ideologisella aktivismilla. Se edistyy vain sillä, että meillä on lait, jotka toimivat lain mukaisesti sillä kaikella toimivallalla, mikä meillä on esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan suhteen, ja sillä, että me olemme kaikki tasavertaisia lain edessä.

Arvoisa herra puhemies! Arvaa, minkä puolueen ohjelmasta löytyvät seuraavat sanat: antirasismi, tosiasiallinen yhdenvertaisuus, niin sanottu välineellistetty maahantulo, sateenkaari-ihmiset, rodullistetut suomalaiset, ihmisarvoa loukkaava ilmapiiri, rakenteellinen rasismi ja islamofobia. Todennäköisesti pohdit, että vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmista saattaa löytyä. Näin on, mutta ne löytyvät myös riippumattoman viranomaisen, yhdenvertaisuusvaltuutetun, kertomuksesta eduskunnalle. Kyllä, tämä koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus vilisee vasemmistolaista uuskieltä, jolla ei ole mitään tekemistä riippumattoman viranomaistoiminnan kanssa. Se on sanottava ääneen. Vasemmistoliitto ja vihreät ja heidän edustajansa saivat tänään hepulin tässä salissa, kun täältä perussuomalaisista nostettiin esiin erinäisiä ongelmia, mitä tämä kertomus pitää sisällään. Kun me kyseenalaistimme tämän riippumattomuuden, niin hehän hyökkäsivät täällä, mutta heille ei tuottanut mitään ongelmaa kuitenkaan esimerkiksi alle viikko sitten, kun he hyökkäsivät valtiovarainministeriön budjettipäällikköä vastaan sosiaalisessa mediassa. Se oli ok, mutta täällä kun kyseenalaistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun riippumattomuutta, niin se ei ole ok. He aina valikoivat, ketä saa kritisoida. Sitä ei saa kritisoida, mitä vasemmisto rakastaa. Se, mikä tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa on surullista, on se, että siellä nousee esiin, puhemies, erittäin tärkeitä teemoja — ikäsyrjintä, vammaisuuteen liittyvät ongelmat ja syrjintätapaukset — mutta ne jäävät kaiken tämän roskan alle, mitä sinne on tungettu. Paljonpuhuvaa on myös se, mitä sieltä kertomuksesta puuttuu. Edustaja Vigelius nosti esiin täällä esimerkiksi poikien ja miesten kohtaamat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat. Eipä paljon puhuta niistä. Siellä ei puhuta kunniaväkivallasta. Sana ”kunniaväkivalta” ei esiinny kertaakaan koko dokumentissa, vaikka se on tosiasiallinen yhdenvertaisuusongelma. [Mauri Peltokangas: Oho!] Takapajuisista kulttuureista tuodaan tänne toimintatapoja, joissa naisen asema on alhaisempi kuin eläimen. Ei yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitä siihen huomiota, [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] ei kertomuksessa sanaakaan kunniaväkivallasta. Meillä on ollut lehdissä viime aikoina juttuja siitä, minkälaista se on elää tämmöisen kulttuurin alla, jossa mies alistaa naisia, silvotaan, ei minkäännäköisiä ihmisoikeuksia — ei sanaakaan yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Ihmettelen, ja niin ihmettelee moni muukin suomalainen. Sen ymmärrän ja sen hyväksyn, että yhdenvertaisuusvaltuutettu yksilönä, ihmisenä ja koko toimisto, 30-henkinen joukkue siellä viestintätiimeineen ovat sitä mieltä, mitä he ovat, mutta toivotan heidät tervetulleiksi kamppailemaan näkemyksineen vaikka tänne eduskuntavaaleihin 2027. Menkööt jonkun puolueen listoille ehdolle. Tervetuloa, sitä on demokratia, tänne kertomaan mielipiteitä. Mutta riippumattomana viranomaisena voisi odottaa enemmän. Koko kertomus kyseenalaistaa hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan. Sen sijaan, että se nostaisi esimerkiksi objektiivisesti tosiasioita hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistuksista, kuten että tässä ovat uudistuksen tavoitteet, ne, mitä sillä on saavutettu, hyvät puolet, arvioitu joitain heikkouksia, ei, päinvastoin yhdenvertaisuusvaltuutettu ilmaisee hyvin selvästi, että nämä ovat heikennyksiä, ja vastustaa näitä. Rajamenettelyä vastustaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan leikkaamista hän vastustaa, turvapaikanhakua rajoittavaa lakia eli poikkeuslakia, mikä on säädetty Venäjän vaikuttamisen takia, hän vastustaa. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty hallituksen päätösten seurauksena, että saadaan esimerkiksi laittomasti maassa olevat rikolliset ulos tästä maasta — hän vastustaa. Laittomasti maassa olevien oikeutta terveyspalveluihin kun on rajoitettu, niin hän vastustaa sitä muutosta. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu, sitäkin hän vastustaa. Kaikkia järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä hän vastustaa. Itse asiassa hän toteaa jopa, että kansalaisuuden ja oleskeluluvan saamisen ehtoja pitäisi helpottaa. Tämä on poliittinen kanta. [Mauri Peltokangas: Uskomatonta!] Tämä on poliittinen kanta, ei tämä ole mikään viranomaiskanta. Se on poliittinen näkemys siitä, mille tasolle ehdot kansalaisuudesta ja oleskeluluvasta Suomen eduskunnan pitäisi säätää. Se on poliittinen päätös. On poliittinen päätös olla asettamatta kansalaisuudelle juuri mitään ehtoja, kuten vasemmistoliitto ja vihreät haluaisivat yhdessä muun keskusta- ja demarijoukon kanssa. On poliittinen päätös sitten, kuten tämä hallitus on tehnyt, että kansalaisuudelle asetetaan tiukemmat ehdot, toimeentulovaatimusta, nuhteettomuutta, asumisaikavaatimuksia tiukennetaan. Se on poliittinen kysymys, ja kun viranomainen ottaa tässä vasemmistolaisen näkemyksen siihen, niin kyllä, totta kai, näitä voi kritisoida. Sitten voi tietenkin nostaa esiin sen, että kun meidän valtio velkaantuu tällä hetkellä järkyttävää tahtia, meillä on edessä seuraavalla kaudella noin kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuus, niin onko toden totta niin, että me tarvitaan joku vasemmistovaltuutettu riippumattomana viranomaisena kertomaan meille, että maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa? Vai voisiko olla niin, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu ja vaikka tasa-arvovaltuutetun toimisto voitaisiin yhdistää ja näin ollen vaikka lakkauttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu? Voisiko heiltä leikata? Se on poliittinen näkemys. Minusta voi leikata. Vasemmiston on ihan turha tulla tänne, kuten aiemmin debatissa he tulivat, kertomaan, että tämä on järkyttävää oikeusvaltion pilkkaamista ja mitä vielä. Totta kai meillä on oikeus sanoa näin ja esittää näin. Sitä on demokratia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kertomuksen maahanmuuttoa koskeva linja on täysin irti todellisuudesta. Suomi on kohdannut tilanteen, jossa maahantuloa käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä. Tässä tilanteessa valtion ensisijainen velvollisuus on turvata rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. No, yhdenvertaisuusvaltuutettu kuitenkin kertomuksessaan vaatii, että turvapaikkaprosessiin pääsy on turvattava ihan kaikissa tilanteissa, jopa silloin, kun kyse on ilmiselvästä hybridivaikuttamisesta. Arvoisa puhemies! Herää perustavanlaatuinen kysymys: näkeekö yhdenvertaisuusvaltuutettu mitään tilannetta, jossa valtion oikeus suojata itseään menee yksittäisen maahantulijan edelle? Lisäksi linja, jossa palautuksia vaikeutetaan ja oleskelulupien ehtoja höllennetään, johtaisi väistämättä siihen, että laiton maassaoleskelu lisääntyisi. Se ei ole kenenkään etu, ei suomalaisten eikä aidosti suojelua tarvitsevien ihmisten.

Arvoisa puhemies! Kysytään suoraan: kuinka moni suomalainen veronmaksaja on koskaan kuullut rahoittavansa sellaista viranomaista kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu? Tai toisaalta: mihin ylipäätään tarvitaan tällaista hyväpalkkaista pestiä ja sen alaisuudessa toimivia kymmeniä työntekijöitä? No, esimerkillistän toteamalla, että vasemmiston tavoin paapomaan maahanmuuttajia ja vastustamaan tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Se on hyvin konkreettisesti tullut esille täällä eduskunnassa tällä vaalikaudella. Valtuutetun toimistossa työskentelee ihmisoikeusraportoinnin ja ulkomaalaisten oikeuksien yksikössä yhdeksän ihmistä ja kolmisenkymmentä koko toimistossa. Tällä vaalikaudella, kun täällä eduskunnassa olemme tiukentaneet esimerkiksi ulkomaalaisille myönnettäviä Suomen kansalaisuuden ehtoja, niin yhdenvertaisuusvaltuutettu on vastustanut tätä kiivaasti. Kun me olemme lisänneet karkotettavien, monesti rikollisten ulkomaalaisten säilöön ottamista ja sen enimmäiskestoa, mikä helpottaa heidän palauttamistaan kotimaihin, niin yhdenvertaisuusvaltuutettu on vastustanut tätäkin. Kun me olemme säätäneet rajaturvallisuuslain, jolla Suomi voi kieltäytyä vastaanottamasta laittomasti rajan yli tulleita turvapaikanhakijoita, yhdenvertaisuusvaltuutettu on voimakkaasti vastustanut tätä lakimuutosta. Kun leikkasimme ulkomaalaisten kotouttamiskorvauksia aiemmin tällä kaudella, yhdenvertaisuusvaltuutettu vastusti sitä. Kun teimme säästön myös turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoihin, valtuutettu vastusti jälleen. Kun korotimme ulkomaalaiselta työntekijältä vaadittua tulorajaa ja asetimme ehdon työttä jäävälle maahanmuuttajalle uudelleen työllistyä, yhdenvertaisuusvaltuutettu vastusti. Kun estimme turvapaikanhakijoiden jäämisen maahan tällaisella kikkailulla, valtuutettu vastusti. Kun päätimme tehostaa perusteettomilta vaikuttavien turvapaikkahakemusten käsittelyä, valtuutettu vastusti jälleen. Kun lyhensimme oleskelulupien kestoja valvonnan lisäämiseksi, yhdenvertaisuusvaltuutettu vastusti. Kun mahdollistimme kerran myönnetyn suojeluaseman lakkauttamisen väärin toimineelta Suomeen tulleelta ulkomaalaiselta, valtuutettu — yllätys, yllätys — vastusti sitäkin. Ei siis riitä, että nämä maahanmuuton tiukennukset ovat tänne eduskuntaan tulleet ja niiden laillisuutta ovat täällä jo eri toimijat arvioineet ja katsoneet, että tällaisia lakeja voidaan säätää, eikä riitä vielä sekään, että poliittinen vasemmisto iskee koko ajan näihin lakipykäliin kiinni ja on niitä vastustavinaan ja vastustaakin. Sen lisäksi meillä on viranomainen, jonka erityinen tehtävä on toimia ikään kuin viranomaistasolla poliittisena oppositiona ja poliittisena vasemmistona ja vastustaa maahanmuuton tiukennuksia — valtion viranomaisena monikymmenpäisen henkilöstön voimin. Mihin ihmeeseen me tarvitaan tällaisia viranomaisia, kun meiltä löytyy jo tämän eduskuntasalin vasen laita, joka tekee sen enemmän kuin mielellään, ehkä sille suurelle osalle ihmisiä, joita nämä maahanmuuttopolitiikan helpotukset ja ehtojen löysennykset palvelisivat, ehkä uusien äänestäjien toivossa. Enemmänhän tässä maassa olisi tosiasiallisesti tarvetta viranomaiselle, joka kaiken tämän mukatekemisen sijaan keskittyisi valvomaan esimerkiksi suomalaisen veronmaksajan etua. Montako viranomaista tulee mieleen, joka sitä täällä Suomessa tekee? [Miko Bergbom: Nolla!] Sen sijaan on erilaisia valtuutettuja, jotka keksivät ihmisille, erilaisille ihmisryhmille, ulkomaalaisille, valtavasti erilaisia oikeuksia, joita veronmaksajien tulee heille sitten tarjota. Yhden oikeus muuttuu toisen velvollisuudeksi, mutta koskaan näiltä ryhmiltä ei voida velvoittaa enempää, koska ihmisoikeudet velvoittavat meitä olemaan velvoittamatta mitään. — Kiitos.