Karoliina Partanen

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että vasemmistolla ottaa koville se puhe, mitä ministeri on täällä tänään puhunut — nimittäin vasemmiston puheenjohtajahan on sanonut, että hän ei tuomitse ideologisesti työttömiä. Hänen mielestään on siis ok, että voi olla kotona täysin terve ja valita tekemättä työtä. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta jos nyt olisitte kuunnelleet sen koko kappaleen, mitä ministeri tässä sanoi, niin hän sanoi, että ottaako työtä vastaan vai ei — lyhytaikaistakin, jos sitä on tarjolla — ei voi olla oma valinta. Meillä on kattava työttömyysturva mutta oikeuksien rinnalla myös velvollisuuksia. [Välihuutoja vasemmalta] Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan. Esimerkiksi se, mitä puheenjohtaja Lindtman täällä salissa sanoi, oli totaalista vääristelyä ministerin puheesta, ja se on törkeätä, mutta niin on myös se puhe, mitä puheenjohtaja Lindtman sanoi siitä, että suhdanne on kaikille sama. OECD ja komissio, kaikki asiantuntijat sanovat, että suhdanne ei ole sama vaan suhdanne on Suomelle kaikista vaikein meidän pitkän Venäjän rajan takia. [Puhemies koputtaa] Tämä on käsittämätöntä, että tätä ei voida täällä salissa ymmärtää opposition toimesta.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden lisääntyminen on vakava asia, eikä sitä pidä missään nimessä vähätellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa on edelleen kansainvälisesti varsin korkea ja hyvä sosiaaliturvan taso. Tällä hetkellä suurimpana esteenä perheiden toimeentulolle onkin talouskasvun ja työn puute, ja sitä tämä hallitus yrittää tähän maahan luoda. Perheiden raportoimat taloudelliset haasteet tulivat meille ilmi jo viime hallituskaudella, kun suhdanne heikentyi. Myös työttömyys lähti kasvuun vuonna 2022. Arvoisa puhemies! Minua hieman ihmetyttivät näissä ryhmäpuheenvuoroissa erityisesti keskustan ja vihreiden ryhmäpuheenvuorot. Keskustan puheenvuoro ei juurikaan eronnut vasemmistoliiton puheenvuorosta — tässä miljardit viuhuivat heidän puheenvuoroissaan. Entäpä vihreät? Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoi, että 16-vuotias joutuu laittamaan rastit unelmiensa eteen eikä voi lähteä opiskelemaan. He kuitenkin säätivät viime hallituskaudella oppimisvelvollisuuden, ja jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus toisen asteen koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Vähävaraisuus Suomessa on vakava asia. Liian moni suomalainen joutuu tänään laskemaan, riittävätkö rahat päivittäisiin arjen menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Tunnistamme ongelman, mutta ratkaisumme on erilainen kuin vasemmisto-oppositiolla. Siksi me luomme Suomeen kestävää kasvua ja työpaikkoja. Se on parasta sosiaaliturvaa. Ilman hallituksen toimia velkaantuisimme joka vuosi lähes neljä miljardia euroa lisää. Se veisi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalta pohjan ja kasvattaisi jo paisuneita korkomenoja entisestään. Heikoimpia suojataan päätöksillä nyt, ja samalla rakennamme Suomea, jossa yhä harvempi elää köyhyydessä tulevaisuudessa. Vahva ja vakaa julkinen talous turvaa heikoimmassa asemassa olevien avun ja tuen tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa laadittiin, kukaan meistä ei pystynyt arvioimaan maailman konfliktien ja kriisien pitkäkestoisuutta ja vaikutusta Suomeen. Pitkittynyt talouden taantuma Venäjän laittoman hyökkäyssodan, Lähi-idän konfliktin ja viimeisimpänä Iranin kriisin takia on vaikeuttanut kasvua ja työpaikkoja luovien hallituksen päätösten vaikutusten voimaantuloa. Kun talous ei kasva, työpaikkoja ei synny. Maailmanpoliittinen turbulenssi onkin Orpon hallituksen korona, jopa sitä vakavampi haaste. Toivoisinkin tässä salissa asiassa laajempaa yhteistä ymmärrystä ja tosiasioiden tunnustamista. Maailman kriiseistä huolimatta ostovoima on viimein kääntynyt Suomessa kasvuun. Palkankorotukset yhdessä hallituksen tekemien veronkevennysten kanssa vahvistavat ihmisten ostovoimaa nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Jokaisen suomalaisen palkansaajan, myös pieni- ja keskituloisen, verotus kevenee hallituskauden aikana historiallisella tavalla. Tätä tosiasiaa ei poista edes vasemmisto-opposition jatkuva asian vääristely. [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies! Me tunnistamme, että sosiaaliturvamuutoksilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi olemme suojanneet erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, kuten lapsia ja lapsiperheitä. Olemme korottaneet lapsilisiä, nostaneet opintotuen huoltajakorotusta ja ottaneet käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu muun muassa toimeentulotuki, vammaisetuudet, eläkkeet ja elatustuki. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia korotetaan, ei leikata. Elatustuen uudistuksella parannetaan erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Päätökset eivät tietenkään poista kaikkea ahdinkoa, mutta osoittavat, että hallitus ei ole sulkenut silmiään siltä, keihin päätökset kohdistuvat. Olemme panostaneet lapsiin myös lisäämällä peruskoulutuksen rahoitusta kaksisataa miljoonaa euroa. Jatkamme myös Suomen harrastusmallin kehittämistä, ja kännykkäkielto sekä oppimistakuu parantavat lasten oppimisen mahdollisuuksia ja luovat parempia edellytyksiä tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella olisi oma asunto. Jokainen asunnoton on yksinkertaisesti liikaa. Olemme panostaneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa. Kokoomuksessa ajattelemme, että on oikein kohdentaa yhteiskunnan tukemat asunnot ensisijaisesti niille, jotka niitä kaikista eniten tarvitsevat, ei esimerkiksi vasemmistopoliitikkojen sijoitusasunnoiksi. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Oppositio haukkuu hallituksen työllisyyspolitiikkaa jatkuvasti. Oppositio osoittaisi hieman realismia puheissaan, jos he vihdoin ja viimein voisivat myöntää, että työttömyysluvut johtuvat ennen kaikkea kasvaneesta työvoiman määrästä, jota selittävät niin hallituksen sosiaaliturvamuutokset kuin myös voimistunut maahanmuutto. Realismia olisi myös myöntää, että maailmanpolitiikka iskee talouteen ja työllisyyteemme tsunamin lailla. Kun suhdanne piristyy, luo nyt kasvanut työvoima potentiaalia talouden vahvemmalle kasvulle. Vai onko vääristely sittenkin paras keino peittää oma tuhoisa vaihtoehto? Vasemmisto haukkuu, vaikka sen oman vaihtoehdon mukaan Suomeen tulisi 65 000 työtöntä lisää [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] — siis 65 000 työtöntä lisää. Vihreiden vaihtoehto toisi 15 000 työtöntä lisää. Kun me haluamme päätösperusteisesti lisätä työtä ja hyvinvointia, vasemmisto-oppositio haluaa vähentää työtä ja hyvinvointia aktiivisesti omilla veropäätöksillään ja laittaa entistä pienemmän joukon maksamaan rahaa on -politiikkansa. Jo nyt vain yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloveroista. Himoverottamisen lisääminen ei tuo työpaikkoja kuin verotoimistoon. Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kiistä ihmisten ahdinkoa. Köyhyyttä ei kuitenkaan poisteta sillä, että yhä useampi jää pysyvästi etuuden varaan. Köyhyyttä estetään vain kasvua, työpaikkoja ja vaurautta lisäämällä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tarttua siihen, kun täällä salissa sanotaan koko ajan, että hallitus lisää raskaussyrjintää. Täytyy muistaa, että työnantaja tekee siellä työelämässä ne päätökset, ja nytten kun tehdään tasa-arvolakiin muutoksia, jotka lisäävät vastuita ja joita työnantajat nimenomaisesti vastustavat, niin hehän tekevät ne päätökset ja joutuvat sitten vastuuseen niistä lainvastaisista päätöksistä, mikäli niihin syyllistyvät tai ryhtyvät. Mitä tulee vielä tähän selvitysvelvollisuuteen, niin ajatelkaapa nyt, että mennään käräjille ja vastapuoli sanoo, että työnantaja ei ole antanut sitä selvitystä, ja sitten tuomari tai avustaja kysyy, että minkä takia et. Jos työnantaja sanoo siellä, että no, ei huvittanut tai enpä halunnut selvittää, niin mitäpä luulette, että siitä seuraa sen oikeudenkäynnin näyttötaakan ja näytön osalta? Siis työnantajahan suoraan sanottuna niin sanotusti munaa itsensä. Kyllä tämä laki velvoittaa työnantajaa, ja viimeistään käräjäsalissa sitten työnantaja vastaa siitä tuomion muodossa, jos ei tätä selvitystä anna, ja se on velvoittavaa.

Arvoisa puhemies! Olen juristina prosessannut raskaussyrjintäoikeudenkäyntejä kymmeniä jos en satoja työurani aikana, ja täytyy sanoa, että kyllä tämä uudistus on kaikkea muuta kuin kosmeettinen ja pieni. Se, että työnantajan on jatkossa annettava kirjallinen selvitys työntekijälle ja selvitettävä, miksi määräaikaista työsuhdetta ei enää jatketa, jos työntekijä on kertonut olevansa raskaana tai käyttävänsä perhevapaata tulevaisuudessa, tulee muuttamaan raskaussyrjintäoikeudenkäynnit kertakaikkisesti aivan kokonaan, koska työnantajan pitää antaa joku syy, minkä takia työsuhdetta ei jatketa, ja työnantaja ei pysty valehtelemaan, koska ne pitää näyttää oikeudessa toteen. Minä sanon, että minä voin lähteä mielelläni seuraamaan teidän kanssanne näitä oikeudenkäyntejä, kun näitä kirjallisia selvityksiä sitten siellä oikeudessa jatkossa mahdollisesti käsitellään, mutta tämä tulee todellakin muuttamaan sen oikeudenkäynnin luonteen niin, että työnantaja joutuu tässä vaikeuksiin. Minä kyllä sanon, että työnantajat ovat myös tätä lakiesitystä vastustaneet, koska he tietävät, [Puhemies koputtaa] että tämä tulee muuttamaan oikeudenkäyntien luonteen tulevaisuudessa. [Markku Eestilä: Päivän paras puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää ministeriä erittäin hyvästä työstä tämänkin esityksen osalta. Suomessa on ollut pitkään vakava perusoikeusongelma se, että meidän prosessit ovat kerta kaikkiaan olleet aivan liian pitkiä. Ministeri on tällä hallituskaudella tarmokkaasti tarttunut tähän haasteeseen ja tuonut eduskunnan käsiteltäväksi useita hyviä uudistuksia, jotka nopeuttavat oikeusprosesseja. Ihmiset saavat nopeammin oikeutta ja asiansa käsiteltäväksi. Se on todella, todella tärkeää. Tästä on Suomea myös arvioitu erilaisten kansainvälisten valvontaelinten toimesta, ja nyt Orpon hallitus ja ministeri ovat tehneet tässä erittäin hyvää työtä. Itse ajattelin ensin, että olisi ollut hyvä, jos tätä olisi vielä viety siihen suuntaan, että suostumusta ei edes tarvittaisi, mutta kun tässä nostettiin esimerkiksi nämä oikeusturvakysymykset, niin nythän sitten, jos suostumusta ei anneta, pystyy viemään asian prosessiin ja sitä kautta saamaan oikeusturvaa ja niin edespäin. En näe, että tässä olisi kyse säästöistä, vaikka niitäkin meidän pitää yhteiskunnassa tehdä. Kiitos vielä, ministeri, tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen asia on todella tärkeä, ja on hienoa, että me siitä keskustelemme tässä salissa. Se, mikä minua hieman ihmetyttää, on se, että välillä, kun me puhumme Venäjän sodan vaikutuksista Suomeen ja itäiseen Suomeen, oppositio sanoo, että sillä ei ole merkitystä, että suhdanne on kaikille sama Euroopassa. Vuodenvaihteessa komissio ja OECD sanoivat, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat kaikista suurimmat Suomelle, siis kaikista suurimmat, ja me kärsimme kaikista eniten siitä suhdanteesta, mutta välillä tätä ei suostuta myöntämään, ja välillä se taas suostutaan myöntämään. No, nyt sitten tästä EU-vaikuttamisesta. Me elämme rahoituskautta, joka on vuosille 2021—27, ja uutta neuvotellaan, ja voin vakuuttaa, että se on meidän kärkitavoite. Se on Orpon hallituksen kärkitavoite EU-vaikuttamisesta. Pöydällä on ollut [Vasemmalta: Kysymys!] jopa 1,6 miljardin euron paketti nimenomaisesti itäiselle Suomelle ja itärajalle. Ministeri Strand: voisitko vielä kerran aukaista, mitä EU-rahoituskautta me elämme tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] ja miten me vaikutamme tulevaan rahoituskauteen?

Arvoisa puhemies! Maanantaina uutisoitiin, että suomalaisten palkansaajien ostovoima on vahvistunut huomattavasti ja palautunut jo vuoden 2022 tasolle. Tästä voi kiittää niin ammattiliittojen neuvottelemia palkankorotuksia kuin myös hallituksen tekemiä veronkevennyksiä. Ostovoiman vahvistumisesta huolimatta kuluttajat pohtivat tällä hetkellä, mitä tehdä tällä parantuneella ostovoimalla: laittaako lisää sukanvarteen, vai lähteäkö ostoksille? Suomalaisilla on ennätysmäärä euroja tileillä ja säästöissä tällä hetkellä. Raha olisi todella hyvä saada kiertoon, ja se vaikuttaisi piristävästi talouskasvuun. Haluamme kannustaa suomalaisia asunnon vaihtamiseen ja kuluttamiseen myös tänään käsiteltävänä olevalla muutoksella. Kiitos esityksestä ministerille. Tämä muutos tuo perheiden arkeen joustoa. Asuntolainojen kuukausierän pienentyminen voi ratkaista sen, pystyykö perhe vaihtamaan asuntoa tai muuttamaan työn perässä muualle. Se voi myös ratkaista sen, uskaltaako kuluttaa muuhun kuin asunnon ostamiseen tai vaihtamiseen. Esityksen ollessa lausunnolla jotkut tahot pohtivat sitä, voiko tämä esitys johtaa asuntovelallisten velkaantumiseen. Lain tarkoituksena ja tavoitteena on kuitenkin antaa markkinoille hieman hengitystilaa tässä tilanteessa, jossa velkaantumisaste on jo laskenut huipustaan. On myös tärkeää, että tällä muutoksella tuetaan työllisyyttä ja kasvua, rakentaminen kun on 6—7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, ja se työllistää noin 170 000 suomalaista. Asuntomarkkinoiden elpyminen ja tämä uudistus tukevat siten koko taloutta. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää saada pankit mukaan tähän toimintaan lainoittamaan niin yksittäisiä ihmisiä kuin myös rakennusliikkeitä, yrityksiä korjausrakentamaan ja niin edespäin. Tällä hetkellä saamme huomattavan paljon erittäin huolestunutta viestiä niin yksittäisiltä ihmisiltä, suomalaisilta, kuin myös yrityksiltä siitä, että pankit eivät luotota. Sellaiset yritykset saavat lainaa, jotka sitä eivät tarvitse, mutta yritykset, jotka tarvitsevat lainaa, eivät sitä saa. Pankit myös avoimesti kertovat siitä, että luottotappioita ne eivät juurikaan tee, mikä kertoo omalta osaltaan kyllä vääristyneestä tilanteesta rahoitusmarkkinoilla. Suomi ei nouse ilman sitä, että myös pankit ottavat vastuunsa ja kantavat huolta siitä, että Suomeen syntyy talouskasvua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minulla on harmitus siitä, että edustaja Mattila ehti tästä paikalta lähteä. Olisin halunnut esittää hänelle tavallaan osanottoni ja myös sanoa, että itselläni on samanlainen kokemus. Läheinen perheenjäseneni sairastui vakavasti sen jälkeen, kun hän poltteli kannabista. Kun vastaa kesken työvuoron puheluun, joka tulee sairaalasta, ja puhelimen päässä on psykiatri, joka kysyy, että mitä tälle ihmiselle tehdään, mikä hänen taustansa on, ja että kun hänet on löydetty tämmöisestä tilasta, niin mitä sanot lähiomaisena, että pitäisi tehdä. Ja kun siinä sitten psykiatrille sanoo, että M1-lähetteellä mahdollisimman pitkäksi aikaa hoitoon, niin ei ensimmäisenä tule mieleen se, että haluaisi laillistaa kannabista Suomessa, koska tietää, että tämä läheinen ihminen ei ole ainut, jolle on käynyt niin, että jo hyvinkin lyhyellä käytöllä on psykoosi puhjennut, ja siitä on aiheutunut perheelle draamaa. Otan osaa jokaisen perheen kokemuksiin, jotka tällaisia ovat kokeneet. Kannabis ei ole vain nallekarkkeja ja suklaahippuja keksissä ja mukavia hetkiä, vaan se on todellista taistelua joskus kuolemaa ja elämästä luisumista vastaan. Tässä edustajat Rintamäki, Rasinkangas ja Kaunistola todistivat hyvin poliisin kokemuksella siitä, miten kannabis vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreille. Itse olen entisenä asianajajana nähnyt hyvin läheltä sen, että kannabis johtaa todella useassa tilanteessa myös kovimpien huumeiden käyttöön, niiden maahantuontiin, niiden myymiseen ja sitten luisumiseen kovaan rikollisuuteen. Ainakin itse haluan kyllä henkeen ja vereen vastustaa sitä, että tällainen kehitys Suomessa päästettäisiin valloilleen. Meillä on tiedossa myös se, niin kuin tässä lääkärikollegat ovat todistaneet, että lasten, nuorten, nuorten aikuisten aivot kehittyvät vielä noin 25 vuoteen asti, ja jos kannabis laillistettaisiin ja 18-vuotiaana siitä tulisi täysin laillista poltella, niin mitä tapahtuisi näille nuorille, kehittyville aivoille? Tapahtuisi se, että muisti- ja keskittymisvaikeudet lisääntyisivät ja oppiminen vaikeutuisi. Ja kyllä nämä psykoosiriskit entisestään lisääntyisivät, ja sillä olisi valtava kuormittava vaikutus myös meidän terveydenhuollon sektorille. Kun on tässä todistettu, että käyttö ei vähene sillä, että kannabis laillistetaan, niin herää kysymys, minkä ihmeen takia me tarvitsemme lisää Suomeen näitä kohtaloita, traagisia perhekohtaloita, joissa syynä on ollut se, että on alettu polttamaan kannabista, ehkä yhden kerran, sitten toisen kerran, ja kolmannella kerralla on jo voinut päätyä psykoosiin. Ei muuta sanottavaa. — Kiitos, rouva puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä työstä. On hienoa, että vihreän siirtymän investointeja valmistui viime vuonna yli kahdeksalla miljardilla eurolla ja uusia hankkeita tuli vireille melkein 25 miljardilla eurolla. Tämä on ehdottomasti oikea suunta. Sähkön hinta on puhututtanut viime aikoina paljon, ja pörssisähkön hinta on ollut korkealla. Kyse on ihmisten arjen kustannuksista, ja siksi se toki meitä puhututtaa. Siksi onkin tärkeää, että säävarman ydinenergian käytön lisääminen etenee. Ydinenergialainsäädännön laajan uudistuksen valmistelu on käsittääkseni loppuvaiheessa, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle pian. Suomeen onkin suunnitteilla useita pienydinvoimaloita. Ministeri Multala, kun sähkön hinta nyt puhututtaa, niin kysyn: eihän hallitus valmistele sellaista sähkön kriisiajan hintakattoa, jonka näimme neljä vuotta sitten ja joka johti siihen, että esimerkiksi Nalle Wahlroos sai tukea sähkölaskuihinsa?

Arvoisa puhemies! Ministerille tahdon esittää kiitokset tästä esityksestä. Kuten kerroitte, olemme saaneet myös hyviä uutisia alueilta. Viidellätoista hyvinvointialueella näyttää tilanne todella parantuneen, ja yhteensä ylijäämän määrä on 630 miljoonaa euroa. Siksi pidänkin hieman ihmeellisenä tätä opposition vaatimusta siitä, että kaikkien alueiden alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämistä harkittaisiin ja sellainen tehtäisiin. Edustaja Honkonen nosti tässä esille nämä diagnoositietojen vinoumat. Haluaisin sen kertoa edustaja Honkoselle, että ministeri Ikonen on nimittänyt selvityshenkilön läpivalaisemaan tätä soterahoituksen diagnoositietojen toimittamista ja tietopohjan varmennusta ja tämä työ jatkuu. Kaikki ei tule heti valmiiksi. Näin on minun ymmärtääkseni myös oppositio todennut tämän rahoituslain osalta, että se ei tullut valmiiksi edellisellä kaudella. Nyt sitä parannetaan ja tehdään tarvittavia muutoksia, mutta työ varmasti jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! On pakko muistuttaa siitä, että hallitus on myös antanut esityksen tasa-arvolain muuttamisesta, ja se on joulukuussa lähetetty lausunnoille. Me todella kannamme huolta raskaussyrjinnästä ja naisten asemasta työelämässä, ja siksipä haluammekin kirjata tasa-arvolakiin määräaikaisuuden, vanhemmuuden ja perhehuoltovelvollisuuden selkeiksi syrjintäperusteiksi. Sen lisäksi työnantajalle säädetään selvitysvelvollisuus, elikkä työnantajan tulee antaa kirjallinen selvitys, jos määräaikaisuutta ei jatketa raskauden tai perhevapaan ilmoittamisen jälkeen. Sen lisäksi haluamme antaa työntekijöille enemmän kanneaikaa, elikkä kanneaika tulee pitenemään ja keskeytyy lautakuntakäsittelyjen ajaksi. Lisäksi työnantajalle tulee vastuu liittyen vuokratyötä tekeviin työntekijöihin. Hyvitysvelvollisuus koskisi laajemmin myös työvoimaa vuokraavia yrityksiä. Hieman harmittelen sitä, että nämä tosiasiat usein puuttuvat opposition puheenvuoroista. [Jaana Strandman: Erinomainen puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Tietenkin meidän tilannetta olisi huomattavasti helpottanut se, jos meille olisi pystytty neuvottelemaan suurempi osuus tästä Euroopan elvytyspaketista, mutta näin ei tapahtunut, ja tässä tilanteessa me olemme. Minusta tuntuu, että tässä sosiaalidemokraatit eivät edelleenkään ymmärrä sitä, missä tilanteessa Suomen talous on ja miten kauan Suomi on harjoittanut elvyttämispolitiikkaa. Mehän olemme harjoittaneet elvyttämispolitiikkaa 20 vuotta, ja Suomessa ei ole tuona aikana ollut talouskasvua. Ei meillä ole varaa enää jatkaa tällaista politiikkaa. Meille on annettu tietyt raamit myös Euroopan komission toimesta, ja joudumme tekemään näitä valitettavia ratkaisuja ja päätöksiä ja sopeuttamaan tässä vaikeassa suhdanteessa. Olisi ollut hienoa, jos viime hallituskaudella, kun suhdanne oli parempi, olisi ryhdytty jonkinlaisiin toimenpiteisiin myös julkisen sektorin osalta, mutta näin ei toimittu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kiittää edustaja Räsästä. Hän ehti tässä lähteä, mutta olisin kiittänyt häntä siitä, että hän myöntää sen, että talouden suhdanteella on vaikutusta työllisyystilastoihin. Oman käsitykseni mukaan hän taitaa olla ainut sosiaalidemokraatti, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen, että talouden suhdanteella on suuri merkitys siinä, syntyykö Suomeen työpaikkoja vai ei. Meitä haukutaan myös siitä, että meillä on Euroopan surkein työllisyys. Täytyy sanoa, että olisin toivonut, että viime kaudella meille olisi neuvoteltu hieman suurempi osuus Euroopan unionin elvytyspaketista. Me emme ole saaneet nauttia tästä elvytyspaketista ja sen tuomista euroista, kuten muut Euroopan menestyvät maat. Kun esimerkiksi Kreikka, Kroatia, Italia, Romania, Puola ja Portugali saivat EU:n elvytyspaketista tukea yli kahdeksan prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, niin Suomi sai 0,7 prosenttia. Ja näissä maissa, jotka ovat nyt saaneet miljardeja näitä elvytysrahoja, joita jaetaan tälläkin hetkellä ja käytetään erilaisiin hankkeisiin, talouskasvu on neljä prosenttia ja työllisyys on hyvää. Kyllä minun täytyy sanoa, että toivoisin, että useampi sosiaalidemokraatti voisi esimerkiksi tämän tunnistaa ja tunnustaa omissa puheissaan, että tällä on valtava vaikutus Suomen työllisyystilanteeseen. No, mitä tulee sitten tämän hallituksen esityksen sukupuolivaikutuksiin, niin toivoisin, että myös sosiaalidemokraatit lukisivat sen hallituksen esityksen kohdan 4.2.6.1, missä todetaan hyvin selkeästi se, että irtisanomiset kohdistuvat Suomessa suurimmissa määrin miehiin ja vähemmissä määrin sitten naisiin ja muihin sukupuoliin. En pysty siksi allekirjoittamaan näitä väitteitä, että tällä nyt sitten tahallisesti ja tarkoituksellisesti haluttaisiin nimenomaan naisten asemaa heikentää. Tämä on suorastaan aika pöyristyttävää puhetta. Tänään myös ministeri Sanni Grahn-Laasonen on antanut esityksen tasa-arvolain täsmentämisestä. Tällä esityksellä tuodaan nimenomaan ratkaisuja siihen, että raskaussyrjintää saadaan vähennettyä. Me teemme muun muassa määräaikaisuudesta ja vanhemmuus- ja perhehuoltovelvollisuuksista selkeitä syrjintäperusteita tasa-arvolakiin. Me asetamme työnantajalle selvitysvelvollisuuden, jos määräaikaista työsuhdetta ei jatketa raskauden tai perhevapaan ilmoittamisen jälkeen, ja pidennämme myös kanneaikoja näissä syrjintätapauksissa. En usko, että tulemme näistä hirveästi kiitosta saamaan, mutta kun näin joulu on lähellä, niin toivoisin, että voisitte edes todeta sen, että meidän hallitus haluaa nimenomaisesti parantaa naisten asemaa työelämässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksilla on todella eroa siinä, minkälaisia työmarkkinatoimenpiteitä teemme ja millä tavalla pyrimme edistämään työllisyyttä Suomessa. Sen allekirjoitan kyllä, että tämä lakiesitys on sillä tavalla ideologinen, että me uskomme, että kestävät työpaikat syntyvät yrityksiin ja yritykset ovat niitä, joille meidän pitää mahdollistaa hyvät työllistämisedellytykset. Se ero tällä esityksellä on esimerkiksi Marinin hallituksen tekemään Työkanava Oy:n esitykseen, että edellinen hallitus uskoi julkiseen rahaan ja siihen, että lisäämällä julkisten varojen käyttöä työmarkkinoille ja luomalla sillä tavalla työpaikkoja saataisiin jotain hyvää aikaiseksi. Varmasti edellinen hallituskin perusteli tätä sillä, että työpaikkoja syntyisi ja suomalaiset saisivat töitä, mutta kuinkas sitten kävikään? Kävi niin, että tämän Työkanava Oy:n toimintakauden aikana se teki melkein kolmen miljoonan euron liiketappiot, aiheutti siis suomalaisille veronmaksajille kolmen miljoonan euron tappiot ja veromaksut. Kuinka monta työpaikkaa syntyi? Syntyikö 18 vai 17 työpaikkaa? Tämä on esimerkki siitä, minkälaisia työmarkkinatoimia sosiaalidemokraatit haluavat tässä yhteiskunnassa ja Suomessa synnyttää. Ja kenen varoilla he niitä haluavat tehdä? He haluavat tehdä niitä veronmaksajien rahoilla. Nyt kun me olemme tällä viikolla saaneet laajasti palautetta eri talouden arvioitsijoilta siitä, että Suomessa on hyvin suuri julkinen sektori — meillä on itse asiassa Euroopan suurin julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen — niin täytyy sanoa, että Suomella ei ole varaa tämänkaltaisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, vaan meidän pitää tehdä toimia, jotka parantavat yrittäjien edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Tämän lain esityksissä käytiin kyllä läpi sitä, että tällä uskotaan kuitenkin olevan parantavia mahdollisuuksia yrityksille siihen, että he uskaltavat rekrytoida uusia työntekijöitä, ja sitä kautta me saataisiin uusia työpaikkoja Suomeen. Nyt täytyy sanoa, että kun me katsomme näitä työllisyyslukuja, niin jos jotakin positiivista niistä yrittää hakea, niin se positiivinen on se, että työpaikat ovat syntyneet viime aikoina erityisesti yksityiselle sektorille ja yrityksiin. Kasvu lähtee yrityksistä, vientiyrityksistä, ja sinne me tarvitsemme niitä työpaikkoja. Emme halua kasvattaa veronmaksajien rahoilla tämmöisiä yrityksiä, kuten tämä erittäin epäonnistunut Työkanava Oy oli. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lupasin oikeusministerille myös kiitoksia. Aiemmissa puheenvuoroissa nostin esille tämän oikeudenkäyntikululeikkausta koskevan mahdollisen esityksen, jota kritisoin, mutta sen sijaan haluan nyt kiittää siitä, että oikeusministeriössä ollaan tehty vahvaa työtä oikeusprosessien sujuvoittamiseksi, ja olemme myös tehneet vahvaa työtä kriminaalipolitiikan suunnan muuttamisessa. Erityisen hienoa on se, että nytten keskimääräiset käsittelyajat niin käräjäoikeuksissa kuin myös hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa ja hallinto-oikeudessa ovat kääntyneet laskuun, ja tämä on erityisen merkityksellistä ja tärkeää ihmisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tällä on myös suuri vaikutus ja merkitys Suomen talouskasvuun, sillä on iso ongelma ja haaste se, että meillä oikeusprosessit pitkittyvät ja erityisesti lupa-asiat jylläävät oikeusjärjestelmän jaloissa vuodesta toiseen. On myös hienoa, että olemme todella tehneet kriminaalipolitiikan suuntaa muuntavia uudistuksia. Esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista tai luvattomista aseiden kanniskelusta julkisella paikalla saa nytten aiempaa ankarammat rangaistukset, ja tämä on tärkeä uudistus. Pidän myös erityisen tärkeänä sitä, että vanki voi olla ensikertalainen vain kerran eikä tappo enää vanhene. Näillä on erityinen oikeusturvaa vahvistava merkitys meidän yhteiskunnassa, näistä kiitos oikeusministerille.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että syytteestä vapautettu henkilö todella Suomessa on syytön, ja oikeusvaltion keskeinen periaate on se, että syytön ei joudu maksamaan viranomaisen käynnistämän rikosprosessin hintaa omasta pussistaan. On myös niin, kuten edustaja Vestman tässä erinomaisesti toi esille, että vastaajalla, joka vapautetaan syytteestä, on myös muita todella raskaita seuraamuksia siitä, että hän joutuu vuosikausien prosessiin. Itselleni jäi omalta asianajajauraltani erityisesti mieleen kerta, kun talousrikosasiassa oli syytettynä kirjanpitäjä. Prosessi kesti neljä vuotta, ja tuon neljän vuoden aikana kirjanpitäjä menetti työkykynsä, joutui lopettamaan oman liiketoimintansa ja irtisanomaan useita työntekijöitä. Tämän jälkeen hän ei ikinä palautunut työkykyiseksi. Jos tällaisessa tilanteessa — oikeudenkäynti kesti monta viikkoa, kulut olivat valtavat — hänelle annettaisiin maksimissaan 9 600 euron korvaus Suomen valtiolta, se olisi suorastaan oikeusmurha.

Arvoisa puhemies! On paljon, mistä kiittää, ja aion myös sen tehdä vielä myöhemmin tänään, mutta haluan kuitenkin nostaa keskusteluun Suomen oikeusvaltion siitä näkökulmasta, ovatko tulevaisuudessa Suomessa kaikki yhdenvertaisia lain edessä ja turvaammeko ihmis- ja perusoikeuksia: Useat tahot — Juristiliitto, Asianajajaliitto, yksittäiset ihmiset — ovat olleet allekirjoittaneeseen, ja olen ymmärtänyt, että myös moneen muuhun edustajaan tässä talossa, yhteydessä viime päivien aikana koskien oikeusministeriön valmistelua oikeudenkäyntikulukorvauksien rajoittamisesta. Tämä hämmentää suomalaisia ennen kaikkea sen takia, että olisimme rajoittamassa oikeudenkäyntikulujen korvaamista erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka vapautetaan syytteistä. Tämä ei tunnu olevan sellainen kehitys, jota suomalaiset haluavat, jota suomalaiset tukevat ja joka on osa suomalaista oikeusvaltiota. Kysynkin nyt oikeusministeri Mereltä: eihän tätä esitystä tulla antamaan eduskunnalle?

Arvoisa puhemies! Suomen julkisen sektorin suuruus ja julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on hälyttävällä tasolla. Se on itse asiassa Euroopan suurin. Kun kuuntelee tätä keskustelua tässä salissa, niin en pidä sitä mitenkään ihmeenä, sillä puheenvuorot erityisesti opposition toimesta keskittyvät siihen, kuinka lisätä julkisia menoja — eivät niinkään ratkaisuihin siihen, miten tehdä toisin tai miten supistaa julkista sektoria Suomessa. Kuntien taloudessa tärkeintä ovat verotulot, ja siksi veropohjan vahvistaminen kunnissa on erittäin tärkeää työtä. Tahdon kiittää hallitusta siitä, että olemme täällä talossa tehneet sellaisia ratkaisuita, jotka vahvistavat yrittämisen edellytyksiä ja työn tekemisen edellytyksiä jokaisessa kunnassa. Kunnissa ongelmia ei voi ratkaista pelkästään verottamalla vaan vahvistamalla työn ja yrittämisen edellytyksiä. Kiitos ministeri Ikoselle siitä, että aloititte tämän parlamentaarisen yhteistyön. Odotan kyllä kovasti sitä, että löydämme yhdessä ratkaisuja kuntien haasteisiin, eriytymiseen, demokratian haasteisiin, [Puhemies koputtaa] syntyvyyden laskuun ja ikääntymisen haasteisiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ministeri Talvitie sanoi osuvasti, että sivistys on Suomen supervoima. Sivistys tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen osaa olla empaattinen ja ymmärtää maailmaa. Välillä tuntuu siltä, että meilläkin olisi tässä talossa hieman tarvetta sivistyksen kasvattamiselle. Lohduttavaa on kuitenkin se, että lapsissa on tulevaisuus, ja tulevaisuudessa voi olla paremmin. Siksi haluan kiittää hallitusta siitä, että perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen ja sen kehittämiseen osoitetaan 50 miljoonan euron rahoitus ensi vuonna. Tahdon kiittää myös ministereitä siitä, että olemme saaneet aikaiseksi kännykkäkiellon. Lupasin välittää poikani terveiset siitä, että hän iloitsee, että nykyään välitunnilla riittää kavereita pelaamaan sählyä. Haluaisin kuitenkin vielä kysyä, onko ajatuksena viedä Suomea esimerkiksi muiden maiden malliin ja kieltää myös some alle 16-vuotiailta, koska esimerkiksi Australiassa jo lyhyetkin kokeilut ovat osoittaneet sen, että lapset ovat ruvenneet liikkumaan enemmän. — Kiitos.