Antti Lindtman

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu kehysriiheen tilanteessa, jossa — itse asiassa tarkistin juuri Tilastokeskuksen sivuilta — avoimia työpaikkoja on viimeisimmän tilaston mukaan tarjolla 22 700. Ja tiedättekö, arvoisa hallitus, kuinka paljon tässä maassa on työttömiä? Yli 300 000. Alle joka kymmenennelle työttömälle on siellä työpaikkoja. [Arto Satonen: Piilotyöpaikkoja on!] Tämä suhdeluku on karmiva. [Sanna Antikainen: Te ottaisitte maahanmuuttajia 40 00 lisää!] Kun tässä tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, niin kysyn, tiedättekö, miltä se tuntuu niistä työttömistä, jotka kerta toisensa jälkeen lähettävät hakemuksia, yrittävät päästä työhön ilman, että saavat edes vastauksia. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa!] Ja kun te puhutte näistä työnteon kannustimista, niin tehän nimenomaan poistamalla nämä suojaosat heikensitte niitä kannustimia ottaa pienipalkkaista osa-aikaista työtä vastaan. Mutta kun suurituloisista puhutaan, niin silloin kyllä tuhansia euroja tulee taskuun esimerkiksi sinne ministerin tuloluokkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko ulkomaisia osaajia?] Pääministeri Orpo, kysyn nyt vielä kerran: kun julkisuudessa olevien tietojen mukaan [Puhemies koputtaa] olette olleet valmis pakittamaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja muusta, [Puhemies koputtaa] niin onko tämä nyt ainoa työllisyyttä kasvattava toimi, jota ette ole valmis edes harkitsemaan ja ojentamaan kättä työttömille?

Arvoisa puhemies! Pakko vielä jatkaa tästä kysymyksestä, että oletteko te, arvoisat erityisesti kokoomusministerit, yhtään perillä siitä, mikä on työttömien tai työnhakijoiden arki tällä hetkellä. Otan vain yhden esimerkin. Helsingin Sanomat kertoi viime kuussa, että Puuiloon haki kesätöihin 21 000 hakijaa — 21 000 hakijaa. Heistä joka 50. sai työpaikan, siis joka 50., kaksi prosenttia. Loput jäivät rannalle. Tässä tilanteessa, jossa te olette todella teidän hallituskautenne aikana, ei löydy toista maata koko Euroopan unionissa, jossa työllisyysasteen kehitys olisi ollut niin heikko, jossa työttömyys olisi niin korkealle nostettu kuin se on teidän aikananne noussut. Arvoisat kokoomuslaiset, tässä tilanteessa puhutte työttömistä naapureina ja siitä, että ei edes ”jos” vaan ”kun” naapuri jää kotiin nukkumaan. [Puhemies koputtaa] Minusta tämä on ylimielistä työttömiä kohtaan, jotka kamppailevat arjessa ja yrittävät hakea työpaikkaa.

Arvoisa puhemies! Se on juuri tämän Orpon oikeistohallituksen aikana, kun työllisyyskehitys — tässä maailmanajassa, jossa jokainen maa EU:ssa joutuu kokemaan tämän epävarmuuden — on ollut heikoimmasta päästä täällä Suomessa. Teidän aikananne työttömyys on noussut EU:n korkeimmalle tasolle. Ja tässä tilanteessa köyhyyttä koskevaan välikysymykseen vastaava ministeri — tilanteessa, jossa teidän aikananne työttömyysaste on noussut koko EU:n korkeimmalle tasolle ja avointen työpaikkojen määrä on ollut jyrkässä laskussa — ryhtyy puhumaan työttömistä ikään kuin: ”kun he haluavat jäädä kotiin nukkumaan.” [Oikealta: Ei! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Sanoitte: ”kun naapuri jää nukkumaan.” Kyllä, arvoisat ministerit, arvoisa kokoomus, tämä kertoo siitä, että te olette vieraantuneet tavallisen työttömän arjesta maassa, jossa on nyt EU:n korkein työttömyys. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt edes pieni kädenojennus näille työttömille olisi palauttaa tämä suojaosa, [Puhemies koputtaa] kuten teidän omista riveistännekin vaaditaan?

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltojen ja Trumpin käynnistämä operaatio vailla kansainvälisen oikeuden hyväksyntää Iranissa on osoitus siitä, että ne laineet lyövät jo heti tänne Eurooppaan ja Suomeen. Huoli tästä on yhteinen, siitä olemme samaa mieltä, arvoisa pääministeri, ja olemme samaa mieltä siitäkin, että ne keinot, joita nyt tämän tilanteen helpottamiseksi kansalaisille on valittava, on sovitettava tähän jättimäiseen Euroopan nopeimpaan velkaantumiseen, jonka olemme tällä vaalikaudella nähneet. Julkisen talouden liikkumavara on vähäinen. Arvoisa puhemies! Juuri sen takia hiukan ihmettelemme, että juuri tässä tilanteessa hallituksen valitsema linja itse asiassa on kiristänyt tälle vuodelle 2 000 euroa ansaitsevan myyjän tai siivoojan verotusta, [Vasemmalta: Ohhoh!] samalla kun suurituloiset ovat saaneet nyt niin isot veronkevennykset, että ei heillä ole vielä tässä mitään hätää, vaikka tämä tilanne kohdistuu kaikkiin. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, onko teille tärkeämpää edelleen suurituloisten suojeleminen tässäkin tilanteessa [Puhemies koputtaa] vai tavallisten kansalaisten arjen helpottaminen?

Arvoisa puhemies! Tuhat päivää Orpon hallitus on ollut nyt vallassa, ja saldo on kyllä melkoinen: koko Euroopan unionin heikoin työllisyyskehitys, siis ei löydy Euroopan unionista toista hallitusta, jossa kehitys olisi sen aikana ollut niin huono kuin se on ollut Orpon hallituksen aikana; EU:n korkein työttömyys, korkein työttömyys — ei löydy toista maata, jossa on näin raju työttömyystilanne kuin Suomessa; kasvu kehittyneiden maiden heikoimmasta päästä viime vuonna [Sheikki Laakson välihuuto] ja, ministeri Grahn-Laasonen, velkaantuminen koko EU:n nopeinta, ja tähän päälle vielä nämä valtavat veronkevennykset velaksi. [Pia Viitanen: Hallituksella on varaa!] Mutta se, mihin teillä ei ole varaa, ovat ne aidot kasvu- ja työllisyystoimet, joita tässä on kaivattu jo pitkään. Ministeri Marttinen, kun te sanotte, että te aiotte jatkaa nyt sillä linjalla, joka esimerkiksi lisää tätä epävarmuutta, joka vähentää luottamusta ja joka vähentää kasvua, niin kyllä minusta teidän kannattaisi uudelleen miettiä. Teidän oma ministeriöhän katsauksessaan puolitoista vuotta sitten sanoi, että hallituksen toimet heikentävät [Puhemies koputtaa] työllisyystilannetta, [Juha Mäenpää: Pitäisikö lähettää Italiaan rahaa?] joten kysyn nyt: käykö varapuheenjohtaja Malmin malli [Puhemies koputtaa] siitä, että ihminen voi kouluttautua uudelleen työttömyyden aikana?

Arvoisa puhemies! Nuorten heikon työllisyystilanteen takana on, voi sanoa, jopa ennätyksellisen heikko työllisyystilanne Suomessa, ja se johtuu epävarmuudesta ja epäluottamuksesta, joita muun muassa tämä hallitus on lisännyt omilla päätöksillään. Nyt teidän lääkkeenne tähän siis on lisätä entisestään epävarmuutta työelämässä. Nämä kaikki heikennykset ja leikkaukset, joita olette tehneet, ovat juuri osaltaan se syy, minkä takia Suomi on tässä jamassa, ja nyt te tarjoatte lisää tätä samaa lääkettä. Ja kun katsoo tuloksia, nuorten työttömyys on ylittänyt jo korona-ajan, joten toivoisi, että sieltä työkalupakista löytyy jotain muutakin. Arvoisa puhemies! Ministeri tässä antoi ikään kuin ymmärtää, että tämä tasa-arvo tässä paranee, mutta jätätte kertomatta, että eikös siinä teidän omassa esityksessä todeta, että tässä on suuri riski, että tämä teidän esitys siis lisää — ei vähennä vaan lisää — raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Ja jos kerran olisi näin, että tämä tilanne parantaa tasa-arvoa, niin eivät kai tässä Suomen naiset olisi liikkeellä niin vahvasti. [Puhemies koputtaa] Aiotteko todella sulkea korvanne jopa teidän omilta naisjärjestöiltä?

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo! Onko nyt todella niin, että teidän mielestänne tälle puolueiden yhteiselle sopimukselle siitä, miten tulevien vuosien julkista taloutta laitetaan kuntoon, on paras mahdollinen aloitus se, että se hallitus, jota se ensimmäisenä koskee, ilmoittaa, että se ei tee mitään lisätoimia sen tavoitteen saavuttamiseksi? [Eduskunnasta: On tehnyt jo!] Siinä työryhmässä on useita skenaarioita. Vain yksi niistä siinä yhteissopimuksessa mahdollistaa hallitukselle, jos se niin päättää, olla tekemättä mitään. Onko tämä nyt se viesti myös tuleville hallituksille, että jos on mahdollisuus siirtää eteenpäin, niin siirretään sitä taakkaa sitten eteenpäin? Pääministeri Orpo, tämä yhteisöveron alennus on luomassa niin ison reiän Suomen julkiseen talouteen juuri niille vaikeille vuosille, jotka siellä ovat edessä, että ei ihme, että valtiovarainministeri käyttää kaikki hävittäjähankintojenkin kirjaukset kikkana sille, että teidän ei tarvitsisi mitään tehdä, mutta mitä se, arvoisa pääministeri, kertoo hallituspuolueiden sitoutumisesta tähän yhteiseen sopuun?

Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksihan me tässä tilanteessa olemme, kun Suomi on nyt näinä kahtena viimeisenä, erityisesti kahtena viimeisenä vaalikautena mutta myös aiemmin velkaantunut valtavia määriä: koronakriisi, energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota ja nyt tällä vaalikaudella Euroopan heikoin kasvu ja heikoin työllisyyskehitys. Nämä ovat ne pohjasyyt. [Mauri Peltokangas: Eikö Venäjän sotaa ole enää olemassa?] — Kyllä, se on edelleen olemassa, muun muassa silloin, kun te nämä lupaukset annoitte. Arvoisa puhemies! Juuri senhän takia tämä sopimus on nyt tehty, ja parlamentaarinen ryhmä päätti, että se tarkastelujakso on vuodelta 27 vuoteen 31, eli tämän hallituksen viimeinen vuosi. Nyt kuuluu, Kopra, kysymys, johon te ette vastannut enkä vielä ole kuullut vastauksia: oletteko te valmis tekemään oman osanne siitä, mitä tämä tarkkailuluokka muun muassa nyt teiltä edellyttää? Me olemme tehneet esityksen 1,4 miljardin säästöistä. Kelpaako?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunta on nyt kokoontunut vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Viimeiset merkittävät päätökset ovat nyt edessämme. Orpon—Purran hallituksen tilinpäätös alkaa olla jo näköpiirissä: työllisyyden ja kasvun laiminlyönti sekä työmarkkinoille luotu epävarmuus ovat kostautuneet talouskehityksessä ja ennätyksellisessä velkaantumisessa. Vaikeita aikojahan tässä on viime vuosina eletty. Marinin hallituksen aikaa rytmittivät koronakriisi, energiakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tälle hallitukselle ulkoisista vitsauksista jäi Ukrainan sota. Olisi siis ollut kaikki edellytykset lunastaa vaalilupaukset velkaantumisen lopettamisesta. Kolmen vuoden jälkeen on lupa odottaa taloudessa selvää käännettä. Nimittäin korkotaso on laskenut, inflaatio rauhoittunut. Palkansaajien ostovoima paranee ennen kaikkea tasapainoisten työehtosopimusten ansiosta. Euroopassa työllisyys ja kysyntä ovat pysyneet hyvinä, ja talous kasvaa myös Venäjän rajavaltioissa. Ruotsissa ennustetaan tälle vuodelle jo 2,6 prosentin kasvua. Mutta Euroopassa on yksi poikkeus. Arvoisat kollegat, se on Suomi. Arvoisa puhemies! Orpon oikeistohallituksen johdolla Suomen kasvu oli viime vuonna heikointa kaikista kehittyneistä maista, työttömyys EU:n korkeinta, velkaantuminen EU:n nopeinta. Sota ja Venäjän raja eivät kaikkea tätä selitä. Hallitus antoi niistä huolimatta suuria lupauksia. Pääministeri lupasi 100 000 uutta työpaikkaa — ei ole nähty. Luvattiin pysäyttää velkaantuminen — ei ole tapahtunut. Velkaa otetaan enemmän kuin edeltäjä. Luvattiin välttää EU:n talouden tarkkailuluokka — sillä luokalla ollaan nyt, etupulpetissa. On tulossa menetetty vaalikausi. Hiljaiseksi vetää. Kolme vuotta on kulunut lähinnä edeltäjän arvosteluun, ja nyt aika käy jo hallitukselta vähiin. Arvoisa puhemies! Talous on myös psykologiaa: Uskallanko ostaa asunnon? Uskallanko investoida yritykseen, aloittaa uutta? Hallitus on rapauttanut Suomesta historiallisesti tärkeimmän menestystekijämme: luottamuksen. Siksi juuri nyt on merkittävää, että suuri enemmistö puolueista on sitoutunut realistisen talouslinjan mukaiseen parlamentaariseen sopuun. Kahdeksan puolueen yhteinen linjaus antaa kansalaisille ja yrityksille viestin vastuunkannosta ja yhteistyökyvystä. Mutta ei tämä sopimus, hyvät edustajakollegat, yksin vielä Suomea pelasta. Sen uskottavuus mitataan teoissa. Ja ensimmäinen tulikoe tälle sopimukselle ja sen uskottavuudelle on kevään kehysriihi. Se testaa hallituspuolueiden sitoutumisen parlamentaariseen velkajarrusopuun tässä ja nyt. Onko tämä hallitus valmis tekemään oman osansa ja valmis parantamaan budjettitalouden tasapainoa 1,4 miljardilla eurolla vielä tällä vaalikaudella kuten myös EU-jäsenenä tekemämme sitoumukset edellyttävät? Ovatko siis hallituspuolueet valmiita vähentämään velkaantumista myös käytännössä, eivät vain puheessa, vai siirretäänkö laskut seuraaville hallituksille? Ramrian prövar regeringspartiernas förbindelse till skuldbromsen. Är regeringen redo att fatta beslut om extra åtgärder på 1,4 miljarder redan under den här valperioden? SDP on valmis tekemään tarvittavat talouden tasapainotuspäätökset. Ja jos hallitus kaipaa vaihtoehtoja, tarjoamme tiekartan. Tässä se tulee: Ensinnäkin luovutaan kalliista ja tehottomasta yhteisöveron alennuksesta. Toiseksi karsitaan yritystukia. Ja kolmanneksi luovutaan yksityisen hoidon tehottomiksi osoittautuneista Kela-korvauksista, niiden osuudesta. Rajataan kotihoidon tukea ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu. 1,4 miljardia euroa yhteensä. Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on todistanut, että talous ei tasapainotu ilman kasvua ja työllisyyttä. Siksi esitämme myös kolmea kiireellistä kasvutoimea: Ensinnäkin laitetaan nyt vihdoin vauhtia niihin asuntomarkkinoihin tuntuvilla kannusteilla ensiasunnon ostajille. Pistetään yritysten rahoitus, ennen kaikkea kasvurahoitus, kuntoon jykevillä toimilla ja tehdään vaikuttavat täsmätoimet suurtyöttömyyden nujertamiseksi. Tuplataan nuorten työllistymistuki, parannetaan kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyössä ja tuetaan pieniä yrityksiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. [Mauri Peltokangas: Mistä rahat?] Koska eihän se nyt voi olla niin, että työtön ei saa opiskella, yrittää tai edes tehdä vapaaehtoistyötä mutta risusavottaan on mentävä, kun Purran pilli soi. Arvoisa puhemies! Suomi on ajettu vaikeaan tilanteeseen, mutta suunta voidaan vielä kääntää oikeilla päätöksillä ja aloittamalla nyt. Luottamus palaa, jos päätökset koetaan taas oikeudenmukaisiksi: kun yhteisvastuu voittaa ahneuden, kun hoitoonpääsy voittaa veronkevennykset varakkaimmille ja kun toisesta välittäminen voittaa itsekkyyden. Silloin luottamus palaa ja alkaa Suomen käänne. [Timo Harakka: Siinä oli asiaa!]

Arvoisa puhemies! Kiinnitin itsekin huomiota siihen, että työministeri pyysi opposition tukea hallituksen työllisyyspolitiikalle. Arvoisa ministeri, hyvä hallitus, emme kyllä sellaista politiikkaa halua tukea, joka on tuottanut Euroopan heikoimman työllisyyskehityksen, [Vasemmalta: Näin on!] joka on politiikkaa, joka on tuottanut Euroopan korkeimman työttömyyden, politiikkaa, joka on tuottanut — toisin kuin pääministeri Orpo lupasi — ei sataatuhatta uutta työpaikkaa vaan lähes satatuhatta uutta työtöntä. Sitä me emme halua tukea. Olemme tässä koko vaalikauden yrittäneet tehdä ehdotuksia, jotka mahtuvat sinne budjettiin hyvin ja jotka parantaisivat tilannetta, mutta olette olleet kovin haluttomia ottamaan vastaan niitä, esimerkiksi kotitalousvähennyksen parantamista tai asuntomarkkinoiden liikkeelle laittamista. Kun ette näitä opposition työllisyyskeinoja halua ottaa käyttöön, niin miten suhtaudutte esimerkiksi [Puhemies koputtaa] ryhmäpuheenjohtaja Kopran avaukseen, jossa hän tuli opposition linjoille: voisiko kotitalousvähennys olla hyvä kasvukeino, arvoisa pääministeri?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. Esimerkiksi oppositio on tarjonnut, ja pienet yritykset ovat kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin?

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvin helpottava tieto, [Sinuhe Wallinheimo: Kaikki palkansaajat, kyllä, juuri näin!] että edustaja Wallinheimo totesi, että teillä kaikkien palkansaajien ahkeruus on sellaista, jota te haluatte tukea, ja ulotatte veronkevennykset kaikille. Arvoisa puhemies, tämä oli merkittävä uutinen. Nimittäin tämähän tarkoittaa sitä, että nyt tässä salikäsittelyssä hallituksen verolinjaa tullaan korjaamaan. Jos toimimme niin kuin edustaja Wallinheimo tässä lupasi, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että me tulemme korjaamaan sen hallituksen päätöksen, että 2 000 euroa ansaitsevan myyjän verotus ensi vuonna kiristyy, tai kun se järjestäytynyt opettaja tai insinööri ei kostu näistä hallituksen veronkevennyksistä mitään. Silloinhan se tarkoittaa sitä... Uskon, että sieltä edustaja Wallinheimo ja toivottavasti moni muukin alkaa tukea näitä oppositiosta esitettyjä linjauksia. Täällä on useita linjauksia hiukan eri painotuksin, mutta meidän arvovalintamme on se, että nimenomaan tavallisille suomalaisille, joiden parissa nyt näkyy tämä luottamuslukko, jonka te olette aiheuttaneet, pitää saada arkeen hiukan helpotusta. Tämä oli hyvä uutinen.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä lähes 18 miljardin euron velkamäärä tänä vuonna hallitukselta, joka lupasi lopettaa velkaantumisen, jäätävän iso määrä ja sanoinkuvaamattoman iso epäonnistuminen. Kun katsomme, mihin se juontaa, mihin tämä lähes koronavuotta hipova ennätysvelkaantuminen juontaa, niin kyllähän se juontaa siihen, että OECD:n mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, joka tänä vuonna ei kasva. Tässä on se teidän suurin epäonnistuminen, ja se taas juontaa siihen, mitä talouden kasvu tarvitsee. Se tarvitsee luottamusta. Arvoisa valtiovarainministeri, valtioneuvos Matti Vanhanen Talous & Yhteiskunta ‑lehdessä arvioi tätä hallituksen politiikkaa ja sanoi, että hän arvostaa työtä, jota hallitus tekee valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta ajattelee, että hallitus ja etenkin Riikka Purra ovat puheillaan ja toimillaan vahingoittaneet ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Mitä ajattelette näistä sanoista?

Arvoisa puhemies! Tässä hallitusohjelmassa luvataan 100 000 uutta työpaikkaa, ja sen pitäisi olla kaikille ilon ja juhlan aihe. 100 000 uutta suomalaista, jotka nousevat sosiaaliturvan varasta työhön ansaitsemaan oman työnsä hedelmiä. Työn arvostus palautetaan, ja siten hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta, turvataan. Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom, luulen, että tunnistitte nämä sanat, ja haluan sanoa, että 100 000 uutta työpaikkaa on kyllä ilon ja juhlan aihe — uskon, että kenelle tahansa tässä salissa, ihan vasemmalta oikealle. [Miko Bergbom: Työttömyys on teille naurun asia! — Vasemmalta: Höpö höpö!] Arvoisa puhemies! Kuten varmasti itsekin tiedätte, tätä 100 000:ta uutta työpaikkaa ei ole tullut. Tavoitteet siitä ovat hyvin pitkällä. En halua ilkkua tälle lupaukselle, [Miko Bergbom: Juu, et!] jota täällä mainostettiin, kyse ei ole siitä. Nyt kerron teille, mistä johtuu se, että te olette tästä tavoitteesta niin kaukana. Arvoisa puhemies! Itse asiassa sen kertoi syksyn budjettikäsittelyssä kokoomuksen ryhmän ryhmäpuheenvuorossa edustaja Satonen, joka totesi suurin piirtein niin, että Suomen taloudessa on tällä hetkellä luottamuksen lukko. Meillä on luottamuksessa lukko, joka meidän pitää avata, ja jos emme onnistu sitä avaamaan, niin on vaikea nähdä, että Suomen talous lähtee kasvuun. En sanatarkkoja siteerauksia muista, mutta suurin piirtein näin. Arvoisa puhemies! Edustaja Vuornos, muut kokoomuslaiset, olen Satosen kanssa tästä täysin samaa mieltä. Luottamus on Suomen talouden suurin ongelma tällä hetkellä. Luottamuksen puute on se syy, minkä takia Suomeen ei ole tullut 100 000:ta uutta työpaikkaa. Luottamus on se syy, minkä takia me emme voi iloita ja juhlia näistä uusista työpaikoista. Luottamuksen puute on se syy, minkä takia 100 000 uuden työpaikan sijaan Suomeen on tullut jopa yli 90 000 uutta työtöntä tämän hallituksen aikana. Voisin pitää loppupuheen niistä taloudellisista luvuista tai indikaattoreista, jotka osoittavat tätä luottamuksen puutetta, mutta sanon vain kaksi lukua. Tämän vuoden Q2:lla, eli huhtikuusta kesäkuuhun, suomalaisten säästämisaste oli seitsemänkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Suomalaiset ovat viimeisen vuoden aikana säästäneet neljä miljardia euroa pelkästään pankkitileille. Jos suhteutamme tätä summaa: Palkkasumma Suomessa on hiukan reilu yli 100 miljardia euroa. Kun siitä otetaan pois verot, puhutaan ehkä noin 60—70 miljardista eurosta, jotakin sitä suuruusluokkaa, ja siitä summasta — ja on oletettavaa, että palkansaajien osuus on siitä iso — neljä miljardia euroa on pelkästään mennyt pankkitileille, puhumattakaan sitten muusta rahoitusvarallisuudesta, jonka kohdalla on tietysti hyvä, että ihmiset säästöillä lähtevät rahoittamaan yrityksiä ja kasvua. Jos emme tätä Satosen mainitsemaa lukkoa saa avattua, on vaikea nähdä, että me pääsisimme edes lähellekään kohti niitä hallituksen tavoitteita, joita on asetettu. Sen takia tämän salin tärkein tehtävä, yhteinen tehtävä, on se, että kun aivan samalla tavalla me kaiken tämän synkkyyden keskellä onnistuimme sopimaan yhteisistä askelista julkisen talouden tasapainottamiseen, niin nyt samanlaista henkeä tarvittaisiin tähän työttömyyden nujertamiseen, ja jotta se työttömyys saadaan nujerrettua, niin meidän on pystyttävä palauttamaan tavallisiin suomalaisiin — ennen kaikkea palkansaajiin, mutta myös muihinkin — luottamus, usko huomiseen, jotta se kulutus lähtee liikkeelle, koska kaikkia edellytyksiä työllisyyden paranemiselle on: inflaatio on tullut alas, korot ovat tulleet alas. Palkankorotukset nostavat sitä ostovoimaa, aivan kuten edustaja Bergbom ja monet muut ovat täällä itse asiassa moneen kertaan mainostaneet. Suomalaisten ostovoima on nousussa. Tosin mikään näistä ei ole hallituksen päätös. Mikään näistä — inflaatio, korot ja palkankorotukset — ei ole hallituksen päätös. Tosin te olette pyrkineet nostamaan sitä inflaatiota aikaisemmilla päätöksillä kesken vuotta, mutta niin tai näin. Joka tapauksessa edellytyksiä on, mutta liikkeelle tämä kulutus ja luottamus eivät lähde. Sen takia kaikista tärkein asia, jos tämä sali haluaa ottaa työttömyyden nujertamisen yhteiseksi tehtäväksi, on keskittyä siihen, miten saamme luottamuksen palautettua, uskon huomiseen suomalaisille, jotka nyt pelkäävät työpaikkansa puolesta, pelkäävät tätä kansainvälistä epävarmuutta. Miten saamme palautettua luottamuksen? [Miko Bergbom: Lopettakaa pelottelu!] Arvoisa puhemies! Sen takia kaikkia esityksiä, joita nyt täällä käsittelemme, pitäisi pohtia tästä näkökulmasta. Sen takia kysyn, mikä on 2,6 miljoonan työssä olevan palkansaajan työsuhdeturvan heikentämisen vaikutus luottamukseen? Mikä on vaikutus nuorten, vaikkapa perheellistymisiässä olevien nuorten naisten, luottamukseen, kun hallitus monilla toimilla, paitsi tällä myös määräaikaisten, perusteettomien pätkätöiden laillistamisella, tosiasiassa hallituksen omienkin arvojen mukaan vähintäänkin lisää riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjintään? Miten luottamusta parantaa se epävarmuus, joka tulee nyt oikeuskäytäntöön uuden työntekijän palkkaamisesta, mikä on siellä valiokunnan käsittelyssä perustuslakivaliokunnassakin todettu? Miten luottamusta lisää epävarmuus perheen perustamisesta? [Puhemies koputtaa] Ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Miten tämä esitys lisää suomalaisten palkansaajien luottamusta huomiseen? Jään odottamaan vastauksia. [Timo Suhonen: Hyvä kysymys, Bergbom vastaa! — Miko Bergbomin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Nämä kuluneet vuodet ovat olleet todella poikkeuksellisia Suomen kasvun kannalta, ja on täysin selvä, että jonakin päivänä kyllä se kasvu sieltä tulee, mutta kysymys on siitä, kuinka pitkään sitä täällä Suomessa onnistutaan lykkäämään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sekö teidän tavoite on ollut?] Muu Eurooppa kasvaa jo. Suomi on OECD:n mukaan ainoa kehittynyt maa, joka tänä vuonna ei kasva ollenkaan — ainoa maa. [Eduskunnasta: Ainoa Venäjän naapurissa!] Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne. Vaikka epävarmuus koskettaa kaikkia, totta kai enemmän täällä rajan tuntumassa, niin silti Suomi on ainoa maa, ja tämän laskun maksavat karvaimmin ne suomalaiset, jotka ovat ilman työtä, joita on nytkin tänä jouluna 50 000 enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä on 30 000 enemmän tänä jouluna. Arvoisa pääministeri, tässä peräänkuulutettiin yhteistyön henkeä. Onko todella niin, että kun katsotte näitä tuloksia, teidän viesti näihin perheisiin ja koteihin on se, [Puhemies koputtaa] että mitään ette olisi voineet tehdä toisin paremman kehityksen aikaansaamiseksi?

Arvoisa puhemies! Minusta oli positiivista, että ensimmäisen kerran nyt te selvästi totesitte, että otatte vastuun tästä Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä niitä vaivaa?] koska tähän mennessä olette syyttäneet aiempia päättäjiä ja aiempia päätöksiä. Ja jos asia olisi ollut niin, niin ettehän te esimerkiksi viime vuonna tässä salissa olisi perustelleet arvonlisäveron korotusta kesken vuotta sillä, että Suomen pitää välttää alijäämämenettely, te nimenomaan perustelitte sen sillä. No, nyt olemme tässä. Olette vieneet Suomen sinne EU:n tarkkailuluokan etupulpettiin. Olette vieneet suoraan Suomen sinne. Kaikki nämä leikkaukset ja päätökset perustelitte sillä, että tämä pitää välttää. Ja nyt kysymys on se, kun otitte selvästi vastuun: Johtaako se johtopäätöksiin siitä, pitääkö jokin muuttaa, koska se kaikista suurin syy ja ongelma on se, että me olemme nähneet Suomessa heikoimmasta päästä olevan kasvun, heikoimman työllisyyskehityksen, heikoimmasta päästä olevan työttömyyskehityksen, uhkaamme tulla EU:n korkeimman työttömyyden maaksi? [Puhemies koputtaa] Mitä johtopäätöksiä nyt aiotte tehdä, kun Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn vastoin teidän lupauksia?

Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom kysyi, eikö meidän pitäisi tukea tai vähemmän verottaa niitä yrityksiä, jotka luovat sitä kasvua. No minkälaiset yritykset luovat sitä kasvua? Ennen kaikkea ne, jotka investoivat — eikö niin? — ne, jotka panostavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Juuri näille yrityksille SDP on esittänyt tuntuvampaa ja laajempaa verokannustinta. Eivätkös ne ole juuri ne pienet yritykset, jotka ahkeroivat siinä alkuvaiheessa? Eivätkö ne ole juuri ne ahkerat yrittäjät, jotka muun muassa tuovat kotitaloustyötä, hoivatyötä koteihin? [Jenna Simula: Onko laiskoja yrittäjiä? Näytä mulle laiska yrittäjä!] Ne ovat juuri niitä, joiden verotusta me laskettaisiin. Itse asiassa, arvoisat edustajat, SDP:n vaihtoehdossa suurin osa, siis suurin osa, yrittäjistä hyötyy, koska me tarjoamme myös ansiotuloverokevennyksiä. Harva yrittäjä lukumääräisesti on huipputuloinen, joita te täällä puolustatte. Arvoisa valtiovarainministeri, kysyn vielä kerran: [Puhemies: Aika!] otatteko vastuun Suomen joutumisesta alijäämämenettelyyn?

Arvoisa edustaja Heinonen, miksi tämä hallitus sitten kiristää OAJ:hin kuuluvan opettajan verotusta ensi vuodelle? Miksi te sitten kiristätte 2 000 euroa ansaitsevan myyjän verotusta ensi vuonna? Miksi te sitten kiristätte 6 000 euroa ansaitsevan insinöörin, joka kuuluu liittoon, verotusta ensi vuonna? [Juha Mäenpää: Mistä sä saat päähäsi noita?] Miksi te kiristätte 5 000, 6 000 ja 7 000 euroa ansaitsevien marginaaliveroa, nostatte sitä ensi vuodelle? [Välihuutoja] Missä se työnteon ylistys nyt on? [Marko Kilpi: Mielikuvitusmaailmasta!] Arvoisa puhemies! Onko se nyt niin, että kokoomuksen työnteon ja ahkeruuden eetos ulottuu ainoastaan siitä 9 000 eurosta ylöspäin? [Keskustan ryhmästä: Kyllä se on näin!] Arvoisa puhemies! Suomen talous vahvistuu, kun luottamus palautuu ennen kaikkea sinne keskiluokalle. Siksi nyt on tavallisten ihmisten vuoro. Riikka Purra, olisiko nyt kuitenkin niin, [Puhemies koputtaa] että kelpaisiko matalampi verotus tavallisille suomalaisille ja voisivatko ne miljonäärit, hyväosaiset, nyt hiukan odottaa?

Arvoisa puhemies! Suosittelen edustaja Kopralle ja ehkä myöskin valtiovarainministeri Purralle pientä kertauskurssia tästä SDP:n vaihtoehdosta. [Jenna Simula: Anna tulla!] Mitä tulee esimerkiksi perintöveroon, niin mehän huojentaisimme siellä tavallisten perintöjen verotusta, nostaisimme alarajan 40 000 euroon. Edustaja Kopra: Mitä tulee tähän ahkeruuteen, te olette kovasti puhuneet näistä marginaaliveroista. Minkä takia Veronmaksajien mukaan hallituksen esityksessä 5 000—6 000 euroa, jopa 7 000 euroa kuussa tienaavien marginaaliverotus ensi vuodelle kiristyy? Alkaako se hallituksen ahkeruus vasta siitä 8 000 eurosta ylöspäin? Miten se nyt on? Opettajat, insinöörit, lääkärit ja kaikki muut — onko heidän ahkeruutensa vähemmän ahkeruutta? Missä nyt on se työnteon ylistys? [Antti Kurvinen: On se vähemmän tärkeää!] Arvoisa puhemies! SDP on osoittanut omassa vaihtoehdossaan, että samaan aikaan on mahdollista olla inhimillinen ja vastuullinen. Lähes puoli miljardia pienempi alijäämä ja veronalennukset, [Puhemies koputtaa] jotka todella tuntuvat siellä tavallisissa suomalaisissa. [Puhemies: Aika!] Suurituloiset voivat nyt hetken odottaa.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, luottamus on talouden paras valuutta, [Jani Mäkelä: Miksi te rikotte sen?] ja sitä nyt Suomi kaipaa. Se on myös edellytys sille, että tulee niitä kasvuja ja tulee niitä investointeja, joista varmasti jokaisesta ilo tässä salissa, hyvä pääministeri, uskallan arvata, on yhteinen. [Sheikki Laakso: Ei näytä siltä!] Nyt kun olen paljon keskustellut elinkeinoelämän, sijoittajien kanssa, niin kyllä sieltä tulee vähän huolta, että tämä hallituksen poukkoilu vaikkapa makeisvero- tai datakeskusasiassa tai vaikkapa tässä tuulivoiman rakentamisen vaikeuttamisessa nyt vähentää sitä luottamusta, jota tarvittaisiin, jotta yritykset saadaan investoimaan. Toisaalta luottamuksen puute näkyy siinä, että suomalaiset säästävät tileille tällä hetkellä erittäin paljon. Meidän kotitalouksien tili- ja rahoitusvarallisuus on ennätyksellinen, yli 200 miljardia. Teenpä nyt tässä ehdotuksen, tein sen tänään Talouselämässä — taas uusi ehdotus kasvurahoituksen pullonkaulojen purkamiseksi. Kelpaisiko ajatus siitä, [Puhemies koputtaa] että näihin listaamattomiin yrityksiin sijoittavien kasvurahastojen verokohtelu [Puhemies koputtaa] tuotaisiin lähemmäksi normaaleja sijoitusrahastoja, jotta saataisiin suomalaisten kotitalouksien, piensijoittajien varat tukemaan paremmin Suomen kasvua?