Juha Hänninen

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa yleisö paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Käsittelemme tänään Euroopan turvallisuus‑ ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomusta ajalta, jolloin turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin. Puhumme nyt turvallisuudesta, jota rikotaan tässä ajassa räikeästi, erityisesti Venäjän raakalaismaisessa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Kyse ei ole vain Ukrainan turvallisuudesta vaan koko Euroopan vakaudesta ja siitä, hyväksytäänkö voimankäyttö, väkivalta, politiikan välineeksi. Tämä kertomus ei ole vain rutiiniluonteinen katsaus, vaan se on kuva ajasta, jossa sääntöpohjainen järjestys, demokratia ja kokonaisturvallisuus ovat suorassa paineessa. Suomi toimi kertomusvuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Se toi Suomelle näkyvyyttä mutta ennen kaikkea vastuuta. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta tässä kertomuksessa nousee vahvasti esiin hybridivaikuttaminen, disinformaatio ja vaaleihin kohdistuva ulkoinen vaikuttaminen. Vaalitarkkailua koskevat havainnot Romaniasta, Moldovasta ja muista maista osoittavat, että demokratiaa horjutetaan yhä useammin digitaalisin ja teknologisin keinoin, mukaan lukien tekoälyn hyödyntäminen. Tämä on suora uhka yhteiskuntien turvallisuudelle ja kansalaisten luottamukselle. Kuten kertomuksessa todetaan, demokratiaan kohdistuvat hyökkäykset ovat usein näkymättömiä mutta pitkävaikutteisia. Niihin vastaaminen edellyttää sekä kansallisia toimia että kansainvälistä yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei tässä kertomuksessa rajoitu sotilaallisiin kysymyksiin. Meriturvallisuus, yhteiskuntien kriittiset rakenteet, kyberturvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta nousevat kaikki osaksi myös Etyjin kokonaisvaltaista turvallisuuskäsitystä. Ja listaa yhä jatkaen myös inhimillinen turvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta. Ukrainasta kaapattujen lasten tilanne, siviileihin kohdistuvat iskut, kulttuurikohteiden systemaattinen tuhoaminen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen ovat vakavia rikkomuksia, joihin kansainvälisen yhteisön on vastattava johdonmukaisesti. Tätä olen myös itse usein täällä peräänkuuluttanut. Kun puhumme turvallisuudesta, on ajateltava turvallisuutta laajana kokonaisuutena ja rikolliset, viholliset, on saatava vastuuseen. Arvoisa puhemies! Tahdon lisäksi kiittää Suomen valtuuskuntaa siitä, että se on ollut aloitteellinen meriturvallisuutta koskevassa työssä aikana, jolloin Itämeren ja muiden merialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt. Se on Suomen turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Tämä kertomus osoittaa, että Etyj ei ole menneisyyden jäänne vaan välttämätön paikka vuoropuhelulle, yhteistyölle ja turvallisuuden rakentamiselle aikana, jolloin vaihtoehdot ovat vähissä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvokas puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon voimavarat joutuvat äkillisesti koetukselle. Esityksessä muutetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja siten, että kansainvälisen avun vastaanottaminen mahdollistuu selkeästi ilman viiveitä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Muutoksen myötä ulkomaiset säännellyissä terveydenhuollon tehtävissä toimivat ammattilaiset voisivat työskennellä Suomessa kansainvälisen avun osana ilman erillisiä suomalaisia lupamenettelyjä niissä tilanteissa, joissa apua on pyydetty valtioneuvoston tai tasavallan presidentin toimesta. Samalla tehdään myös tekniset muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin, jotta ne vastaavat uudistuvaa valtion aluehallintorakennetta ja uuden Lupa- ja valvontaviraston perustamista. Näitä muutoksia myös sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkensi käsittelyssään. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on yksi selkeä tavoite. Se on varmistaa, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua silloin, kun kyse on kiireellisestä ihmishenkiä koskettavasta tilanteesta. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän nopeaa reagointia. Lupaprosessit tai hallinnolliset esteet eivät saa olla syynä avun viivästymiseen suuronnettomuudessa, pandemiatilanteessa tai kriisissä, jossa terveydenhuollon kotimainen kantokyky on koetuksella. Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Sotejärjestelmä on osa yhteiskunnan kriittisiä palveluita. Kun avun vastaanottamista helpotetaan, vahvistamme koko järjestelmämme iskunkestävyyttä. Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Suomi rakentaa varautumistaan yhdessä kumppanimaiden kanssa. On tärkeää, ettei meidän tarvitse poikkeusoloissa keksiä hätäisiä väliaikaisia ratkaisuja, vaan valmiudet ovat kunnossa jo ennakolta. Tämä vahvistaa myös kansalaistemme luottamusta ja sitoutumista yhteistoimintaan, kun keskeiset ratkaisut ja toimintamallit ovat tiedossa etukäteen. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat terveydenhuoltoa oikea-aikaisesti ja tietoon perustuen. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selvä: terveyttä on hoidettava ennakoiden eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Siksi vahvistamme hyvinvointialueiden mahdollisuuksia toimia tiedolla. Jatkossa myös ennakoitavassa terveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia terveystietoja yksilön ja yhteisön terveyden edistämiseksi. Terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muutokset antavat ammattilaisille paremmat työkalut tunnistaa terveysriskit ajoissa, ohjata hoitoa oikeaan suuntaan ja estää sairauksien paheneminen. Tämä on paitsi järkevää, myös inhimillistä politiikkaa, jota myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt tukea. He ovat tehneet esitykseen pieniä tarkennuksia, mutta lain sisältö on yhä sama. Arvoisa puhemies! Terveyttä tulee hoitaa tiedolla. Tiettyjen terveystietojen käyttö ennakoivassa terveydenhoidossa ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Kun ammattilaisilla on mahdollisuus hyödyntää ajantasaista tietoa turvallisesti ja eettisesti, voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä sairauksista ja tarjota tukea jo ennen kuin ihminen itse huomaa tarvitsevansa sitä. Näin ehkäisemme inhimillistä kärsimystä, vähennämme hoidon kustannuksia ja rakennamme kestävää terveydenhuoltojärjestelmää. Tieto ei korvaa hoitoa, mutta se tekee hoidosta oikea-aikaisempaa ja vaikuttavampaa. Arkaluontoisia tietoja, kuten terveystietoja, on yhä edelleen käsiteltävä vastuullisesti, huolellisesti ja turvallisesti. Tämän esityksen tavoitteena ei ole vaarantaa suomalaisten terveystietoja, vaan selkeyttää hyvinvointialueille hoidon tarpeen ennakoimisen tärkeyttä ja parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän hoidon tarjoamiselle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on luonteeltaan hiljainen mutta hyvin kriittinen huoltovarmuudelle. Sillä varmistetaan, että maatalouden EU- ja kansalliset tukijärjestelmät toimivat oikein, ajantasaisesti ja luotettavasti ja että meillä on suomalaista ruokaa myös tulevina vuosikymmeninä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt esityksen antaen sille tarpeelliset tarkennukset, ja siksi esitys on nyt entistäkin parempi. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä emme vain toimeenpane jotain EU:sta meille annettua. Ensinnäkin tavoitteena on selkeyttää kuntien toimivaltaa tukihakemusten yhdistämisessä niissä tilanteissa, joissa hakijat on katsottava yhdeksi tilaksi. Tämä estää sen, että sama tila päätyisi kahden eri viranomaisen ristiriitaisiin ratkaisuihin. Toiseksi esityksessä täsmennetään, että tukikelpoisen maa-alan tulee olla viljelijän hallinnassa paitsi hakupäivänä myös aina hakemuksen viimeiseen muokkauspäivään saakka. Tämä on tärkeä täsmennys, koska se yhdenmukaistaa sääntelyä ja vähentää tilanteita, joissa viljelijät menettävät tukiosuuksia teknisten tulkintaerojen vuoksi. Kolmanneksi ympäristösopimuksiin liittyvä hallinnollinen tarkastuskäynti siirretään tehtäväksi nykyistä aikaisemmin jo ennen ensimmäistä sopimusvuoden loppumaksua, mikä ehkäisee takaisinperintää ja turvaa viljelijän asemaa. Uudistus on tältä osin monipuolinen ja kaivattu. Selkeät pelisäännöt vähentävät ristiriitoja ja yllätyksiä ja tekevät siten suomalaisen ruoan tuottamisesta helpompaa. Arvoisa puhemies! Näin lueteltuna nämä muutokset voivat tuntua hallinnollisilta, mutta taustalla on paljon suurempi merkitys. Kotimainen ruoantuotanto on osa Suomen huoltovarmuuden ydintä. Se on osa sitä perustaa, joka ei näy otsikoissa riittävästi mutta jonka puuttumisen huomaisimme yhdessä päivässä kriisin keskellä. Jos tukijärjestelmät eivät toimi, jos hallinnon viiveet kasvavat tai jos viljelijät eivät voi luottaa sääntöihin, vaikutukset näkyvät nopeasti pellolla, tuotannossa ja investoinneissa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse ennen kaikkea liikenneturvallisuudesta, oikeudenmukaisista pelisäännöistä ja viranomaisten valvontakyvystä. Kyse ei ole vain teknisestä hienosäädöstä vaan siitä, miten huolehdimme ihmisten turvallisuudesta teillä ja pidämme liikennejärjestelmän uskottavana. Arvoisa puhemies! Kun säännöt ovat epäselviä, niiden noudattaminen ja valvonta heikkenevät. Nyt esitetyt täsmennykset parantavat viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomaan toimintaan, vähentävät harmaata taloutta ja vahvistavat kuljetusalan turvallisuuskulttuuria. Liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään todennut, että tämä esitys helpottaa ja tehostaa valvontaa sekä ehkäisee epätervettä kilpailua. Tämä on juuri sitä, mitä lailta tarvitsemme. Tärkeä osa tätä liikenteen turvallisuutta parantavaa esitystä on hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöönotto. Seuraamusten on oltava todellisia ja perittävissä myös silloin, kun kyse on ulkomaalaisista toimijoista. On erittäin perusteltua, että tulevassa lainsäädäntötyössä otamme huomioon myös valiokunnan antaman lausunnon, jossa edellytetään konkreettisten keinojen selvittämistä seuraamusmaksujen tehokkaammaksi perimiseksi. Ilman toimivaa täytäntöönpanoa sääntely jää helposti näennäiseksi. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetut muutokset koskevat muitakin kuin ulkomaalaisia ammattikuljettajia. Nyt esitetyissä ajokortteja koskevissa muutoksissa turvallisuus on syytä pitää erityisen tarkasti esillä. B-luokan ajo-oikeuden laajentamisella painavampiin, vaihtoehtoisella polttoaineella kulkeviin ajoneuvoihin voidaan helposti edistää kuljetusalaa ja myös päästövähennyksiä, mutta se ei saa tapahtua liikenneturvallisuuden kustannuksella. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, on tärkeää, että muutoksen vaikutuksia seurataan huolellisesti ja että tarvittaessa ryhdytään täydentäviin toimiin esimerkiksi koulutuksen osalta. Myös ajokokeen vastaanottajia koskevissa muutoksissa turvallisuusnäkökulma säilyy keskiössä. Ajokokeiden saatavuus on tärkeää, mutta samalla on varmistettava, että osaamisen taso säilyy ja että arviointi on luotettavaa ja yhdenmukaista koko maassa. Siksi mahdollisuudet päästä ajokokeeseen on tarpeen turvata muuttamalla sääntelyä esityksen mukaisesti siten, että ajokokeen vastaanottajien saatavuus paranee. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys muodostaa kokonaisuuden, jossa liikenneturvallisuus, valvonnan uskottavuus ja vastuun toteutuminen kulkevat käsi kädessä. Kun sääntely on selkeää ja seuraamukset toimivia, myös turvallisuus paranee. Näistä syistä pidän tätä esitystä perusteltuna ja valiokunnan mietintöä hyvin tasapainotettuna. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä todettiin, että kansallinen turvallisuus maksaa paljon rahaa ja resursseja. Myös hävittäjistä tarvitsemme parhaat. Tämä ei ollut ilmeisestikään tämä ykkösasia, että keskustellaan noista. No, F-kolmevitonen on maailman paras hävittäjä, ja me tarvitaan sellainen. Se pärjää sille vihollisen koneelle, ja se riittää. Se suorituskyky on se tärkein elementti siinä. Eli varaudutaanko eilisiin sotiin? No, ei varmastikaan varauduta. Jos täällä on jollakin maanpuolustuskurssi käymättä eli ei tiedosta sitä tilannetta, minkälaisessa kunnossa meidän Suomen puolustusvoimat on ja mikä meidän iskukyky ja suorituskyky on, niin sitten kannattaa mennä vielä parsimaan sinne. Eli ei varauduta. Ja F-kolmevitosta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Jos tänne joku haluaa hyökätä, voin sanoa, että ei kannata. Suorituskyky on asejärjestelmien tärkeä ominaisuus, ja puolustuspoliittinen arviointi ratkaisee. Eurooppa on valinnut lännen, ja myös Suomi on valinnut lännen. Tietysti joku haluaa valita jotakin toista ilmansuuntaa, minä en. Suomalaisen kansallinen turvallisuusnäkökulma on se kansallinen turvallisuus ensin. Ja sanottakoon vielä kerran, että en ole kannattamassa tätä kansalaisaloitetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan ainoassa käsittelyssä oleva aloite puolustushankintojen sääntelystä pohjautuu ajatukseen siitä, että puolustuksellisia hankintoja tehdessä tulee katsoa kokonaisuutta kansainvälisesti, ei vain hintaa tai teknistä ominaisuutta. Aloitteen esittäjät haluavat tuoda mukaan tarkasteluun myös ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja turvallisuuspoliittisten vaikutusten arvioinnit. Tavoitteena on, että Suomi ei puolustushankinnoillaan sitoutuisi maihin, jotka rikkovat kansainvälisiä sääntöjä tai joiden kanssa pitkäaikainen huoltovarmuus voi vaarantua. Arvoisa puhemies! On selvää, että puolustushankinnat ovat tärkeä osa kansallista turvallisuuttamme. Niitä tehdään pitkällä aikavälillä, ja niihin liittyy aina strategisia sitoumuksia. Siksi niiden arviointi ei voi olla kevyttä tai yksisilmäistä. Tarvitaan monipuolista, ammattitaitoista ja turvallisuuspoliittisesti harkittua päätöksentekoa. Kuten tiedämme, Suomen lainsäädäntö jo nykyisellään huomioi monia turvallisuusnäkökohtia. Hankinnoissa arvioidaan suorituskyvyn ja hinnan lisäksi huoltovarmuutta, yhteensopivuutta olemassa olevan kaluston kanssa ja koko puolustusjärjestelmämme tarpeita. On kuitenkin arvokasta, että hankintoja tarkastellaan aika ajoin uusista näkökulmista. Siten voimme kehittää varautumistamme puolustushankinnoissa yhä paremmaksi. Tämä on kuitenkin nyt sanottava ihan suoraan, että lähtökohta aseiden ja asejärjestelmien ostamiselle ja hankkimiselle on se, että niillä pärjätään vihollisen sotakoneistoa vastaan. Tällainen on esimerkiksi viimeisimpien joukossa hankittu maailman paras ilmatorjuntajärjestelmä Daavidin linko. Kun kyse on turvallisuudesta, ei meillä ole varaa tinkiä. Arvoisa puhemies! Tämä aloite on nyt saanut huolellisen ja asiantuntevan käsittelyn puolustusvaliokunnassa. Siellä on todettu, että Suomi on riippuvainen suorituskykyisten puolustustarvikkeiden hankinnasta ja saatavuudesta globaaleilta markkinoilta. Siis sen lisäksi, että olemme kuin kaukainen saari EU:n itäisellä rajalla ja taloutemme kärsii pitkästä yhtenäisestä rajasta vihamielisen naapurimaan kanssa, oma puolustusteollinen kapasiteettimme on rajallinen ja useat asejärjestelmät joudutaan jatkossakin ostamaan ulkomailta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että altistaisimme itsemme harkitsemattomille riippuvuuksille. Tätä maata voimme puolustaa vain me itse, ja siksi meillä täytyy olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien ylläpitämisessä, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taata kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Myös nämä huomiot mietinnössään toi esiin puolustusvaliokunta, joka esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Siksi aloitteen hyvää tarkoitusperääkin tärkeämpää on, että turvallisuudesta pidetään huolta viisaasti, vastuullisesti, vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti. Suomen kansallinen turvallisuus tulee aina ensin. Suomi on myös kansainvälisen oikeuden puolustaja, ja niin tulee olla myös jatkossa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Se on tärkeä osa demokratiaa, että voidaan tämmöisiä aloitteita tehdä ja käydä ihan asiallista keskustelua täällä isossa salissa. Mutta varsinainen asia: Me tarvitsemme sellaiset asejärjestelmät, joilla pärjätään viholliselle ja sen asevoimille. Eli tarvitsemme parhaat mahdolliset järjestelmät, eikä siinä pidä olla vaihtoehtoja. Omaa puolustusteollisuutta pitäisi vahvasti lisätä, ja se on just tänään se hetki, jolloin se pitää viimeistään aloittaa. Eli omavaraisuuden ja huoltovarmuuden pitää tapahtua syvän, syvän rauhantilan aikana. Eli me ollaan nyt hyvin etenemässä tämän asian suhteen. Kansallinen turvallisuus on maamme ykkösasia, se on ykkösasia, se tulee ensin. Kannatan, että hylätään tämä kansalaisaloite. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny itsestään, se rakennetaan yhdessä — koulutuksessa, valmiudessa, varautumisessa — ja ennen kaikkea korkeasta halusta puolustaa omaa maataan. Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on yksi maailman vahvimmista juuri siksi, että se perustuu yhteiseen tahtoon ja vastuuseen. Tässä esityksessä puretaan lainsäädännön esteitä, jotka ovat aiemmin rajoittaneet yksilön mahdollisuutta osallistua maanpuolustukseen. Muutos on oikeudenmukainen ja linjassa sen perusajatuksen kanssa, että jokaisella kansalaisella, joka haluaa osallistua kotimaamme puolustamiseen, tulee olla siihen mahdollisuus. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun puhumme huoltovarmuudesta, puhumme siitä, että arki jatkuu myös silloin, kun maailma ympärillä kuohuu; siitä, että kaupoissa on ruokaa, lääkkeitä on saatavilla ja energiaa riittää silloinkin, kun kriisi iskee. Tämän päivän varautuminen on kuitenkin huomisen turvaa. Tämä esitys huoltovarmuuden turvaamisesta on merkitykseltään suuri. Se varmistaa, että Suomi pystyy hoitamaan varmuusvarastointia ja muuta materiaalista varautumista sujuvasti, selkeästi ja häiriöttä. Tässä esityksessä on siis kyse varautumisen turvaamisesta ja hyvin käytännöllisistä asioista: siitä, miten polttoaineita, viljaa, ruokaa, lääkkeitä ja muita kriittisiä tarvikkeita hankitaan, ylläpidetään ja tarvittaessa vaihdetaan niin, että ne ovat käyttökunnossa silloin, kun niitä oikeasti tarvitaan. Talousvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti, ja se on nyt valmis etenemään yhtenäisessä käsittelyssämme täällä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistelemme sosiaali- ja sosiaaliturvauudistusten kokonaisuutta. Tämä esitys osoittaa sitä, että jatkossa kaavailtu yleistuki korvaisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tämän muutoksen yhteydessä meidän velvollisuutemme on varmistaa, että järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti, ennakoitavasti ja ennen kaikkea siten, että suomalaisten arjen turvallisuus vahvistuu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän tulee viipymättä selvittää nyt säädettävän yleistuen tarveharkinnan vaikutukset heihin, jotka ovat tehneet päätöksen siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus syntyy siitä, että ihmisillä on varmuus toimeentulosta myös muutostilanteessa. Työttömyys, uranvaihto tai maahanmuutto ovat tilanteita, joissa ihminen tarvitsee tukea enemmän. Tämä esitys korjaa yleistuen osalta sen, että alkuperäisessä muodossa esitys yleistuesta ei riittävällä tavalla huomioinut aiempien työttömyysturvasäännösten käytäntöjä odotusajan osalta. Yleistuen odotusaikaa ei tule soveltaa silloin, kun ihminen osallistuu työvoimakoulutukseen, opiskelee työttömyysetuudella tuettuna tai suorittaa kotoutumisen edellyttämää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kun ihminen ottaa konkreettisen askeleen kohti työelämää, häntä ei pidä rangaista odotusajalla. Yhteiskunta hyötyy aina siitä, kun ihminen kouluttautuu, uudistaa osaamistaan tai kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärrän, ja on tietysti hyvä käydä tuota keskustelua vielä tuosta yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta. Näinhän sitä tehtiin tässä joku ilta sitten. Se iso asia, minkä haluan sanoa, on se, että kuitenkin tässä demokraattisessa yhteiskunnassa Suomessa meillä pitää olla mahdollisuus keskustella täällä myös sellaisesta asiasta. Näissä meidän muutaman ihmisen jorinoissa tässä illalla — Juha Hänninen tässä lähinnä jorisee, ja muut tietysti käyttävät arvokkaita puheenvuoroja — ei lakkauteta mitään virkoja, mutta pitää olla tässä demokratiassa mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja ajatuksensa suoraan. Tietysti semmoinen iso asia on, että kun ollaan tässä valtakunnan suurimmassa salissa, pitää olla sen kielenkäytön toisia kunnioittavaa ja arvostavaa, ja silloin voidaan puhua ihan mistä tahansa asiasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus syntyy myös luottamuksesta, siis siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja saavansa toimivaa oikeussuojaa. Juuri tätä luottamuksen perustaa halutaan tällä esityksellä vahvistaa. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pehmeitä arvoja. Ne ovat yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden perusedellytyksiä. Sellainen yhteiskunta ei ole vakaa, jossa syrjintä jää vaille vastausta, jossa oikeussuojakeinot ovat hitaita tai epäselviä ja jossa valvovat viranomaiset ovat haavoittuvia ulkopuoliselle vaikutukselle. Se on altis vastakkainasettelulle, epäluottamukselle ja pitkässä juoksussa myös ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä vahvistetaan Suomen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten riippumattomuutta, toimintakykyä ja oikeudellista selkeyttä EU-direktiivien edellyttämällä tavalla. Keskeistä turvallisuuden kannalta on kolme asiaa: Ensinnäkin viranomaisten riippumattomuus vahvistuu, kun henkilöstönnimittämistoimivalta siirretään pois ministeriöstä, kun sidonnaisuuksien ilmoittaminen tehdään velvollisuudeksi ja kun sisäistä toimivallan delegointia selkeytetään lailla — vahvistetaan sitä, että valvovat viranomaiset voivat tehdä työnsä ilman painostusta tai epäilyjä vaikuttamisesta. Toiseksi oikeussuojan ennakoitavuus ja toimivuus on keskeistä: hyvityskanteen määräajan keskeyttäminen sovintomenettelyn ja lautakuntakäsittelyn ajaksi lisää oikeusvarmuutta ja kannustaa ratkaisemaan riitoja ilman pitkiä ja kuormittavia oikeusprosesseja. Ja kolmanneksi tietosuoja- ja luottamusmenettelyihin panostetaan: Esityksessä korostetaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa huolellisuutta, anonymisointia ja tietosuojan noudattamista. Syrjintää epäilevälle annettavan alkuinformaation selkeyttäminen lisää ymmärrettävyyttä ja vähentää turhaa epävarmuutta. Turvallisuuden näkökulmasta tämä kokonaisuus tarkoittaa vähemmän kokemuksia mielivallasta ja enemmän kokemuksia oikeudenmukaisesta hallinnosta. Se tekee vain sen, mikä on tarpeen, siis vahvistaa riippumattomuutta, parantaa prosessien laatua ja turvaa kansalaisten oikeussuojaa. Arvoisa puhemies! Turvallinen yhteiskunta ei ole vain sellainen, joka kestää kriisit. Se on sellainen, jossa ihmiset eivät koe järjestelmän olevan heitä itseään vastaan. Tämän hallituksen esityksen merkitys on juuri tässä kokemuksessa. Se vahvistaa oikeusvaltion uskottavuutta, viranomaisten toimintavarmuutta ja kansalaisten luottamusta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Merta asian erinomaisesta valmistelusta ja esittelystä jälleen kerran. Turvallisuus ei synny vain rajojen valvonnasta tai maanpuolustuksesta. Se rakentuu myös luottamuksesta siihen, että viranomainen käsittelee ihmisten tietoja lainmukaisesti, huolellisesti ja vastuullisesti. Nyt käsittelyssämme oleva hallituksen esitys vahvistaa tätä luottamusta. Se päivittää seuraamusjärjestelmää siten, että myös viranomaiset ja julkisoikeudelliset toimijat voidaan asettaa hallinnollisen seuraamusmaksun piiriin vakavissa tietosuojalain säännösten rikkomuksissa. Tämä ei ole rangaistushenkinen ratkaisu vaan osa yhteistä turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme on voimakkaasti digitalisoitunut. Julkiset palvelut, etuudet, terveydenhuolto ja turvallisuustoiminta perustuvat yhä laajempaan henkilötietojen käsittelyyn. Kun tietoja yhdistellään, siirretään ja käsitellään automatisoidusti, myös riskit kasvavat. Tietoturvaloukkaus viranomaistyössä ei ole vain hallinnollinen virhe, vaan se voi horjuttaa kansalaisten luottamusta ja pahimmillaan vaarantaa yksilöiden tai koko yhteiskunnan turvallisuuden. Siksi asiaa on myös kohdeltava vakavuudella. Tässä tilanteessa seuraamusjärjestelmän uskottavuus on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta. On kestämätöntä, jos viranomainen ja yksityinen toimija ovat eri asemassa, vaikka ne hoitaisivat samoja tehtäviä tai käsittelisivät samoja arkaluonteisia tietoja. Tämä esitys vahvistaa oikeusvaltion periaatetta ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole siitä, että veronmaksajien rahoja laitettaisiin turhaan kiertoon rikkomusten sattuessa. Seuraamusmaksut ovat viranomaisille selvästi alemmat kuin yksityissektorilla. Ne ovat viimesijaisia, ja ne on aina suhteutettava viranomaisten kokoon, taloudelliseen asemaan ja rikkomuksen vakavuuteen. On mielestäni myös hyvä, että tässä esityksessä kansallisen turvallisuuden ydinviranomaiset, kuten Puolustusvoimat ja suojelupoliisi sekä tuomioistuimet ja eduskunnan virastot, on perustellusti rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Näin turvataan viranomaisten toimintakyky ja valtiosääntöiset perusteet. Lisäksi rikkeistä aiheutuvaa ilmoitusvelvollisuutta voitaisiin jatkossa rajoittaa silloin, kun ilmoittaminen voisi vaarantaa kansallista turvallisuutta, rikosten selvittämistä tai muiden perusoikeuksien suojan. Tämä on tärkeä turvallisuuskysymys, koska avoimuus ja tietosuoja eivät saa johtaa uusiin riskeihin. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei heikennä viranomaisten toimintaedellytyksiä. Päinvastoin, se antaa selkeän viestin siitä, että tietosuoja ja tietoturva ovat osa viranomaisen perustehtävää ja tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Se vahvistaa ennaltaehkäisyä, ohjaa parempaan riskienhallintaan ja lisää kansalaisten luottamusta julkiseen valtaan. Siksi tätä esitystä on syytä tarkastella nimenomaan turvallisuutta vahvistavana uudistuksena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Merta erinomaisesta asian valmistelusta ja esittelystä. Turvallisuus ei synny vain järjestyksestä, se on myös luottamusta markkinoihin, koska turvallisuus on myös taloudellista turvallisuutta. Se vahvistuu luottamuksesta siihen, että kuluttajaa ei johdeta harhaan ja että pelisäännöt ovat samat aivan kaikille. Siksi tämä lakiesitys vahvistaa arjen turvallisuutta, kun harhaanjohtavat ympäristöväitteet ja viherpesu kielletään selkeästi. Kuluttaja voi tehdä päätöksiä ilman pelkoa huijatuksi tulemisesta. Samalla rehellisesti toimivat yritykset saavat kilpailuedun. Tämä on sekä kuluttajansuojaa että reilua markkinataloutta. Siksi olemme oikealla asialla, kun ympäristöväitteille asetetaan selkeät rajat, estetään järjestelmällinen harhaanjohtaminen ja suojataan kuluttajan oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse myös vahvasta, reilusta talouspolitiikasta. Reilut ja yhteiset pelisäännöt turvaavat kilpailun, ja siten yritykset, jotka toimivat oikein, eivät jää altavastaajiksi suhteessa niihin, jotka lupaavat perusteettomasti enemmän. Siksi tavaroiden korjaamista koskevat velvoitteet ja korjattavuuden lisääminen pidentävät tuotteiden käyttöikää, vähentävät jätettä ja synnyttävät kotimaista työtä. Tämä sääntely vahvistaa huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Korjauspalveluja ei voi ulkoistaa, vaan ne työllistävät Suomessa paikallisesti ja pysyvästi. Kun laitteita korjataan meillä, ei tulla samalla tavalla riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Samalla vältetään valtavaa resurssihukkaa, pidennetään tuotteiden käyttöikää ja vähennetään tuontiriippuvuutta. [Tuomas Kettunen: Onko sekin viherpesua?] Tässä esityksessä annettu rajattu siirtymäaika ehkäisee turhaa hävikkiä yritysten varastoissa. Se on vastuullista talouspolitiikkaa vaikeissa ja vaikeassa taloustilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys katsoo tulevaisuuteen. Kuluttajat saavat paremmat tiedot tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta jo ostohetkellä. Se ohjaa markkinoita kohti pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, ei kertakäyttöistä taloutta. Rehelliset markkinat, vahva kuluttajansuoja ja kiertotaloutta tukeva sääntely rakentavat yhteiskuntaa, joka on turvallinen, taloudellisesti kestävä ja valmis tulevaisuuteen. Luottamus markkinoihin on kriittinen osa yhteiskunnan vakautta. Ilman sitä syntyy turvattomuutta, epäluottamusta ja harmaata taloutta. Siksi tämä esitys vahvistaa turvallisuutta, siksi se tukee talouskasvua, ja siksi se rakentaa kestävää tulevaisuutta Suomelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee ennen kaikkea luottamusta. Se kiteytyy luottamuksessa siihen, että suomalainen sosiaaliturva toimii oikein. Hyvinvointiyhteiskunnan turvallisuus ei rakennu vain maanpuolustuksesta. Sisäinen turvallisuus ei ole vain poliisia ja viranomaisia. Se rakentuu reilusta ja kestävästä sosiaaliturvasta. Se vaatii toimivia järjestelmiä ja luottamusta siihen, että säännöt koskettavat aivan kaikkia. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan väärinkäytöt murentavat tätä luottamusta. Ne heikentävät oikeudenmukaisuuden tunnetta, ja ne luovat tilaa harmaalle taloudelle ja järjestelmälliselle rikollisuudelle. Kun etuuksia maksetaan virheellisesti tai niitä käytetään väärin, kärsivät siitä ne, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Tämä lakiesitys vahvistaa sisäistä turvallisuutta puuttumalla juuri näihin väärinkäytöksiin. Se tekee virheellisistä maksuista harvinaisempia ja vahvistaa oikeudenmukaisuutta. Tämä lakiesitys vahvistaa Kelan mahdollisuuksia saada oikeat tiedot oikeaan aikaan. Kun Kela saa tarvitsemansa tiedot ajoissa ja turvallisesti, etuuksia ei käytetä rikolliseen toimintaan: asumistuki ei rahoita rikollisympäristöjä, eivätkä Kela-taksit ole väärinkäytön väline. Tieto liikkuu jatkossa sähköisesti ja turvallisesti, minkä myötä hallinnollinen taakka kevenee ja asiointi helpottuu rehellisille etuudensaajille. Samalla suojaamme julkista taloutta. Virheelliset maksut ja väärinkäytökset maksavat yhteiskunnalle vuosittain kymmeniä miljoonia. Ne ovat pois koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta. Esitys ei laajenna valvontaa summittaisesti. Esityksen tavoitteista huolimatta tietosuoja säilyy vahvana ja tietoja käytetään vain silloin, kun se on välttämätöntä. Näin myös henkilön oikeudet on turvattu ja oikeusturva säilyy. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus alkaa arjesta. Se alkaa siitä, että yhteiskunnan tukijärjestelmää ei voi käyttää hyväksi, siitä, että julkinen valta toimii ennakoivasti, ei jälkikäteen. Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta ei voi perustua epäluottamukselle. Sen on perustuttava siihen, että yhteiset varat käytetään oikein. Tämä esitys vahvistaa sosiaaliturvan kestävyyttä, kansalaistemme luottamusta sekä yhteiskuntarauhaa. Siksi se vahvistaa Suomen turvallisuutta. Siksi esitys on tärkeä ja perusteltu. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kunnioitettu puhemies! Arvoisa ministeri, hyvät kollegat ja yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Suomen turvallisuus ei synny vain rajoilla ja maanpuolustuksessa, se syntyy myös keittiön pöytien äärellä, kodeissa ja arjessa. Teemme vaikeita päätöksiä, jotta usko huomisen turvaan säilyy. Se on kestävintä köyhyyden ehkäisyä, ja se on vastuullista turvallisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähättely olisi yksiselitteisesti vastuutonta ja väärin, mutta yhtä vastuutonta olisi jättää julkinen talous heikkoon tilaan. Hätä on todellinen, ja juuri siksi emme voi tarjota vain hetkellisiä helpotuksia. Yhteiskunta, joka velkaantuu hallitsemattomasti, ei pysty suojaamaan köyhimpiä kriiseissä. Tänään käytetty velkaeuro on huomenna kalliimpi. Siksi köyhyyttä ei torjuta pysyvästi velkarahalla. Kestävin suoja köyhyyttä vastaan on työ, osaaminen ja toimiva talous. Valitettavasti kaikille työikäisille ja työkykyisille ei ole tarjota työtä tänä päivänä Suomessa. Näihin me panostamme. Se on turvallisuutta, ei kylmyyttä. Hädän lietsomisen sijaan tarvitsemme juuri nyt uskoa, toivoa ja sitä todellista lähimmäisenrakkautta. Arvoisa puhemies! Hallitus ei rakenna politiikkaansa hetken mielijohteista. Yhteiskuntarauhamme murenee silloin, kun Suomi ei pysty lupauksiaan pitämään. Jos velka jatkaa kiihtyvällä tavalla kasvua, vaarannamme juuri ne palvelut, joista heikoimmat ovat riippuvaisia. Turvallinen yhteiskunta vaatii vahvan talouden, korkean työllisyyden ja kestävän turvaverkon. Se edellyttää kykyä rahoittaa apua myös kriisiaikoina. Siksi vastuu julkisesta taloudesta on myös sosiaalista vastuuta ja yhteiskuntamme sisäistä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kylmyyttä olisi katsoa ongelmia ja olla tekemättä mitään. Hallitus tunnistaa pienituloisten ja työttömien ahdingon ja on kohdentanut tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan, mutta on sanottava suoraan, että sosiaaliturvan tehtävä on auttaa vaikean jakson yli, ei lukita ihmistä sen varaan. Työhön kannustaminen ei ole rangaistus vaan tie takaisin osallisuuteen. Yhteiskunta, jossa yhä harvempi elättää itsensä työllä, ei ole turvallinen kenellekään. Siksi työn tekeminen on tehtävä aina kannattavaksi. Se on inhimillistä realismia. Lopuksi muistutan vanhasta sanonnasta — olette kokeneita poliitikkoja — eli näitä vaikeitakin asioita ja politiikkaa tehdään yhdessä, ja yhdessä tekeminen perustuu luottamukseen, ja luottamus rakentuu toinen toistemme kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Eli yhdessä, ei toisiamme pilkaten vaan kunnioittaen ja arvostaen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme köyhyydestä, emme puhu vain tulonsiirrosta. Täälläkin viljelty narratiivi siitä, että köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan, on väärä. Ehkä on oikeammin sanottu, että varakkailta ihmisiltä ei oteta nyt aivan niin paljon kuin ennen. Isommassa kuvassa me puhumme nyt Suomen turvallisuudesta, ja se koskettaa meitä kaikkia. Tiedämme kyllä, että sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset kokevat pysyvää epävarmuutta toimeentulostaan, on haavoittuva. Köyhyys rapauttaa luottamusta, lisää syrjäytymistä ja heikentää kriisinkestävyyttä. Siksi köyhyyden ehkäisy ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan se on myös yhteistä turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella on nyt taloudellisesti tiukkaa — tätä ei tule vähätellä. Myös Suomella on nyt taloudellisesti tiukkaa. Kuitenkin on meidän vastuullamme katsoa tilannekuvaa niin tässä hetkessä kuin huomenna. On meidän tehtävämme varmistaa, että Suomi kykenee auttamaan kansalaisiaan vaikeissa tilanteissa myös ylihuomenna. Juuri tästä syystä olemme tehneet vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä julkisen talouden vakauttamiseksi. Vahva valtiontalous ei ole itseisarvo vaan edellytys sille, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien turva voidaan rahoittaa myös kriiseissä, sodan, pandemian tai energiašokin keskellä. Tämä on osa kansallista turvallisuutta ja varautumistamme. Arvoisa puhemies! Köyhyyttä ei torjuta pysyvästi velkarahalla. Velka sisältää turvaa tulevaisuudesta nykyhetkeen ja heikentää samalla huomiselta mahdollisuutta suojata ihmisiä. Juuri nyt maksamme laskua aiemmasta velanotosta, siis ei vain velasta vaan myös korkoja sen ottamisesta. Korkoja maksetaan jo lähes neljä miljardia euroa. Sillä rahalla saisi jo paljon turvallisuutta, terveyttä ja köyhyyden poistoa. Tänään käytetty velkaeuro on huomenna kalliimpi. Siksi todellinen turva syntyy työstä, osaamisesta ja osallisuudesta. Tärkeimmät toimet köyhyyden ehkäisyssä vahvistavat työllisyyttä, yritysten investointiedellytyksiä ja sitä, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Mahdollisimman monen työikäisen ja työkykyisen tulisi ottaa vastaan työtä, jolla tulee toimeen. Valitettavasti nyt ei ole työtä kaikille riittävästi tarjolla. Näin olemme toimineet, ja samalla on huolehdittu siitä, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa oleville käännetä selkää. Se tarkoittaa esimerkiksi panostuksia erityisesti lapsiin ja lapsiperheisiin, joissa on yhteiskuntamme toivo ja tulevaisuus. Lapsilisiä on korotettu, opintotuen huoltajakorotusta nostettu ja lapsikohtainen työtulovähennys on otettu käyttöön, jotta muiden tehtyjen muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin on voitu lieventää. Asunto, koti, on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Myös asunnottomuuden ehkäisyyn on osoitettu resursseja ja lähisuhdeväkivaltaan on puututtu, jotta jokainen voisi saada turvallisen kodin, jossa rakentaa arkea tulevaisuuteen luottaen. Kyse ei ole täydellisestä ratkaisusta, mutta ne osoittavat, että turvaa rakennetaan kerros kerrokselta. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei synny vain rajoilla ja puolustuksessa, se syntyy myös keittiöpöytien äärellä, kodeissa ja arjessa. Teemme vaikeita päätöksiä tänään, jotta usko huomiseen turvaan säilyy. Se on kestävintä köyhyyden ehkäisyä, ja se on vastuullista [Puhemies koputtaa] turvallisuuspolitiikkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Köyhyyden vähättely on yksiselitteisesti vastuutonta, mutta yhtä vastuutonta olisi jättää julkinen talous heikkoon tilaan. Hätä on todellinen, ja juuri siksi emme voi tarjota vain hetkellisiä helpotuksia. Yhteiskunta, joka velkaantuu hallitsemattomasti, ei pysty suojaamaan köyhimpiä kriiseissä. Tänään käytetty velkaeuro on huomenna kalliimpi, siksi köyhyyttä ei torjuta pysyvästi velkarahalla. [Krista Kiuru: Mutta rikkaita tuetaan kyllä!] Kestävin suoja köyhyyttä vastaan on työ, osaaminen ja toimiva talous. Näihin me panostamme. Se on turvallisuutta, ei kylmyyttä. Hädän lietsomisen sijaan tarvitsemme juuri nyt uskoa, toivoa ja lähimmäisenrakkautta. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Ruokapoliittinen selonteko muistuttaa meitä yhdestä perustavanlaatuisesta asiasta, nimittäin siitä, että ruoka ei ole vain kulutushyödyke. Kun puhumme kotimaisesta ruuasta, kyse on myös Suomen kokonaisturvallisuudesta. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että huoltovarmuus ei synny pelkästään varastoista yksin. Sen perustukset rakentuvat myös toimivasta kotimaisesta ruokajärjestelmästä, joka kestää häiriöitä, tunnistaa ja ehkäisee riippuvuuksia ja sietää muutoksia. Nyt käsittelyssämme oleva ruokapoliittinen selonteko tekee oikein nostaessaan ruuan tuotannon, jalostuksen ja jakelun osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuusajattelua. Suomi on poikkeuksellisen pitkälti omavarainen ruuassa, mutta samalla liian riippuvainen myös tuonnista silloin kun se kohdistuu lannoitteisiin, rehuun, energiaan ja koneisiin. Siksi on olennaista, että selonteossa painotetaan kotimaisen tuotannon jatkuvuutta, hajautettua rakennetta ja riskien hallintaa. Huoltovarmuutta on se, että ruokaa tuotetaan koko maassa monipuolisesti, ei vain tehokkaissa keskuksissa, eikä vain tiettyjä ruokia. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin, että tämä ruokapoliittinen selonteko ei kosketa vain maatalouttamme, ruokajärjestelmäämme tai kansallista turvallisuuttamme. Se on myös kansanterveyttä koskeva asiakirja. Terveellinen kotiruoka on yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevän terveydenhuollon muodoista. Kun syömme enemmän kotimaisista, puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia, vähennämme sairauksia ja samalla terveydenhuollon kustannuksia. Terveellinen kotiruoka on siksi turvallisuuskysymys siinä missä huoltovarmuuden kannalta kriittinen kotimainen ruokateollisuus ja maanviljely. Erityisen tärkeänä pidän julkisten ruokapalvelujen roolia tässä kokonaiskuvassa. Kouluruoka, sairaalaruoka ja työpaikkaruokailu eivät ole vain aterioita. Ne ovat ruokapolitiikan arkea, joka vaikuttaa miljooniin suomalaisiin päivittäin. Tämä selonteko tunnistaa nämä arjen ruokapalvelut osana kansallista hyvinvointiamme. Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko ei lupaa nopeita voittoja, vaan rakentaa kestävää suuntaa. Se yhdistää turvallisuuden, huoltovarmuuden ja terveellisen kotiruuan tavalla, joka vastaa tämän ajan todellisuutta. Suomalaisen ruuan puolustaminen ei ole nostalgiaa, vaan se on vastuullista turvallisuuspolitiikkaa. Siksi pidän tätä selontekoa tärkeänä ja kannatettavana. — Kiitos, arvoisa puhemies.