Oskari Valtola

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaunisto puhui erittäin hyvin Etyjin tärkeästä merkityksestä maailmanpolitiikan näyttämöllä. Itse haluan erityisesti korostaa sitä työtä, mitä Etyj on tehnyt Ukrainan tukemiseksi vuoden 2025 aikana. Kun tuota Venäjän raakalaismaista, laitonta hyökkäyssotaa on nyt käyty vuodesta 2022 alkaen, niin on tärkeää, että meillä on organisaatioita ja järjestöjä, jotka ylläpitävät tätä tukea ja asiaa ja — niin kuin edellisessä puheenvuorossa hyvin tuli esille — toimivat myös alustana tai jonkinlaisena pienenä linkkinä, jonka kautta pystytään ehkä rauhanprosessia sitten jossain vaiheessa edistämään.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan koskee ammattihenkilölainsäädäntöä kriisiajoissa, joissa Suomeen tarvitaan henkilöstöä huolehtimaan kansalaistemme ja mahdollisesti esimerkiksi täällä taistelevien joukkojen terveydenhuollosta. Se koskee tosiaan näitä selkeitä kriisitilanteita, joiden päätöksenteon edustaja Hänninen erittäin hyvin kuvasi aiemmassa puheenvuorossaan, ja siinä mielessä edustaja Merisen esittämä lausumaehdotus ei ehkä ihan osu lankulle tämän esityksen kohdalla. Mutta tämä lainsäädäntömuutos, mitä nyt tehdään ja mitä on aiemmin tehty, kuvaa oikeastaan sitä tilannetta, missä Suomi on pitkään ollut, että meidän varautuminen ja valmistautuminen erilaisiin kriiseihin on ollut ehkä vähän, sanotaan, alkeellisella tasolla, ja nyt tämän hallituksen aikana ja Nato-jäsenyyden myötä näitä on tuotu paremmin nykyiseen tilanteeseen sopiviksi. Tämä on hyvä jatkumo siinä, ja kannatan tätä esitystä lämpimästi.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hallituksen jatkumoa sille, miten kehitämme sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme tehokkaammaksi tulevaisuudessa. Kaikki ovat varmaan nähneet Tom Cruisen tähdittämän Minority Report ‑elokuvan, jossa pääosan esittäjä estää tulevaisuudessa tapahtuvia murhia tämmöisellä ennakkojärjestelmällä. Tämä laki on yksi askel siihen, että omalääkärit tulevaisuudessa voivat estää väestönsä sairastumisen kansansairauksiin tai erilaisiin sairauksiin, kunhan nyt teknologia ja ohjelmat kehittyvät ja lisäävät mahdollisuuksia tämänkaltaiseen toimintaan. Eli erittäin kannatettava esitys. Rokotuksia käsittelimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tarkasti ja tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että nämä rokotuksiin liittyvät asiat tulee ja kannattaa kirjata uudistuvaan tartuntatautilakiin, joka on ilmeisesti nyt syksyllä tulossa eduskuntaan. Samoiten tähän voidaan palata myös ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeessa.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan tänään kuultu, miten vasemmisto-opposition vaihtoehdot taloustilanteen korjaamiseen, työttömyyden hoitoon ja sosiaalitukiin lisäisivät työttömiä Suomessa. Hallitus on tähän mennessä tehnyt VM:n arvion mukaan päätösperusteisesti yli 100 000 uutta työpaikkaa — siis VM:n laskelmien mukaan — ja nämä työpaikat realisoituvat sitten, kun suhdanne muuttuu ja korjaantuu normaaliksi. Me ollaan nyt Suomessa kärsitty todella pitkään huonosta suhdannetilanteesta johtuen siitä, että Euroopassa on ollut poikkeuksellisen pitkä vaikea suhdannetilanne. Meidän rakennusala ajoi tosi kovasti päin seinää ylikuumenemisen jälkeen ja inflaation jälkeen, ja maksamme nyt niitä kuluja. Tässä on puhuttu työn verotuksesta ja sen vähentämisestä. Pitää muistaa — ministeri Multala erittäin hienosti avasi tänään tässä välikysymyskeskustelussa tätä — mitä ylimmän marginaaliveron lasku merkitsee. Sehän on kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. Ruotsin esimerkki näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. [Markku Siponen: Yhteisövero!] — Myös yhteisöverosta on arvioitu, että sillä on talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä ja se tulee nostamaan meidän verotuloja. Niinhän meillä kävi silloin, kun sitä viimeksi laskettiin. Silloin tosin nostettiin osinkoverotusta samalla, eli nyt lasku on hieman pienempi, mutta nyt onneksi ei olla tekemässä osinkoveroon nousua. Eli hallitus koettaa kovasti luoda työtä Suomeen. Se on aivan oikea linja siinä, kun me koetetaan vähentää köyhyyttä. Meillä Suomessa siis lähtökohtaisesti rakennetyöttömyys on yksi Euroopan korkeimpia, ja se on pakko saada alaspäin, jos me meinataan olla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. [Aki Lindén: Lääkkeiden täytyy olla väärät, kun potilas ei parane!]

Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä kaikkein kestävin ratkaisu on työ. Siksi hallituksen politiikan ytimessä on ollut yksi selkeä periaate: työn pitää aina kannattaa, ja yhä useammalle suomalaiselle on oltava mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Vain siten voimme ajatella vähentävämme köyhyyttä. Siihen nähden vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin vaikutukset, yli 65 000 uutta työtöntä, ovat surullinen esimerkki politiikasta, joka ei välitä pienituloisista tai köyhistä — tai SDP:n aiempi vaihtoehtobudjetti, jonka työllisyysvaikutukset salattiin, [Timo Suhosen välihuuto] eikä tämän harjoituksen tuloksia ole vieläkään julkaistu, vaikka puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman näin pyhästi lupasi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen merkittävästi. Kehityksessä on ollut monia kasvupiikkejä nimenomaan heikomman talouskasvun vaiheisiin. Tosin iso kuva näyttää, että kun talouskasvua ei meillä Suomessa ole ollut reaalisesti 18 vuoteen, on myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys noussut korkealle tasolle. Meidän on siis aivan välttämätöntä rikkoa tämä kehä, jossa Suomen talous ei realistisesti kasva. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Suomessa. Tavoitteen eteen hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia. Olemme purkaneet sosiaaliturvan kannustinloukkuja, lisänneet työnteon velvoittavuutta ja parantaneet työn vastaanottamisen kannustimia. Työttömyysturvaa on kehitetty niin, että työn vastaanottaminen myös osa-aikaisesti on aina taloudellisesti järkevää. Samalla olemme helpottaneet yritysten mahdollisuuksia työllistää. Paikallisen sopimisen lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ovat konkreettisia toimia, joilla syntyy uusia työpaikkoja. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata, syntyy myös mahdollisuuksia ihmisille päästä kiinni työelämään. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanne on ollut todella vaikea, vaikein Euroopassa pitkän itärajamme takia, työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samalla sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet ihmisiä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta. Tämä on tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja pienempää köyhyyttä, kunhan suhdannetilanne kääntyy. Olemme myös vahvistaneet työnteon kannustimia keventämällä verotusta erityisesti pieni‑ ja keskituloisilta. Tämä parantaa suoraan ihmisten ostovoimaa ja tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä keskeistä on myös lasten ja perheiden tukeminen. Hallitus on kohdentanut parannuksia erityisesti niihin perheisiin, joissa köyhyysriski on suurin. Lapsilisiin on tehty korotuksia, yksinhuoltajien asemaa on vahvistettu, ja tulonvähennykseen on lisätty lapsikorotus. Samalla olemme suojanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle ja asumistuen muutoksissa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tilanne. On selvää, että julkisen talouden sopeutustoimilla on vaikutuksia, mutta hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kohdentuvat vaikeassa tilanteessa oikein. Arvoisa puhemies! Nuorten tilanne on meille erityisen tärkeä. Siksi olemme panostaneet nuorten työllisyyteen ja koulutukseen. Nuorten työllistymisseteli, koulutuspaikkojen lisääminen ja uudet mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen auttavat nuoria kiinnittymään työelämään. Koulutus on edelleen paras keino ehkäistä köyhyyttä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja siksi siihen panostaminen on keskeinen osa hallituksen politiikkaa. Nuorisobarometrin mukaan edelleen yli 80 prosenttia nuorista haluaa rakentaa tulevaisuutensa korkeakoulutuksen varaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selkeä: köyhyyttä vähennetään parhaiten lisäämällä työtä, vahvistamalla talouskasvua ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia pärjätä omillaan. Samalla pidämme huolta niistä, jotka tarvitsevat apua eniten. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusta on vahva. Me huolehdimme toisistamme ja kannamme vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Eilen Finlandia-talolla järjestettiin Nuori 2026 -messut, ja siellä kannettiin hyvin paljon huolta siitä, miten politiikassa puhutaan meidän nykyisestä tilanteesta. Samalla meidän on kuitenkin katsottava totuutta silmiin. Suomi on velkaantunut pitkään, eikä tätä kehitystä voi enää sivuuttaa. Siksi hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näiden päätösten tavoitteena ei ole ollut heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa, päinvastoin. Niiden tarkoitus on turvata suomalaisille tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa: laadukas koulutus, toimiva terveydenhuolto, arvokas vanhuuden hoiva sekä vahva maanpuolustus epävarmassa maailmassa.

Arvoisa herra puhemies! Näen tämän lakiesityksen erityisesti yrittäjyyttä ja matkailua kehittävänä ja tukevana esityksenä. Alkoholipolitiikalla on Suomessa tärkeä rooli, ja alkoholilla on haittansa. Se on todettu muun muassa syöpää aiheuttavaksi viimeisten tutkimusten mukaisesti, ja sillä tavalla siihen tietysti pitää vastuullisesti suhtautua. Hyötyjä alkoholista löytyy lähinnä käsidesin käytöstä, jonka nyt onneksi EU:kin näyttää meillä tulevaisuudessa sallivan. Kuitenkin alkoholia olemme käyttäneet vuosisatojen jos ei vuosituhansien ajan, ja tietyllä tavalla se kuuluu meidän yhteiskuntaan, ja sen kanssa meidän on pystyttävä elämään. Tässä lakiesityksessä ei arvioiden mukaan ole vaikutusta alkoholin kokonaiskulutukseen Suomessa, ja sillä osalla näenkin tämän vaikutukset yrittäjyyteen ja matkailuun suurempina kuin tämän lakiesityksen negatiiviset vaikutukset. Olisin kysynyt ministeriltä myös tästä 100 000 litraa per vuosi -rajasta, joka on tähän yritykselle asetettu. Onko se miten järkevä tässä, kun voisi ajatella, että tietynlaiset sääntöjen poistot ja nämä mahdollistaisivat myös isompien yritysten toiminnan matkailualalla? Jos vertaa esimerkiksi käyntejä Guinnessillä tai Jamesonin tehtaalla Dublinissa, niin ne ovat erittäin mielenkiintoisia turistikohteita ja kertovat paljon paikallisesta historiasta. Jos sieltä pullon on ostanut, niin ainakin itselläni se on säilynyt juomatta kaapin nurkassa hyvänä muistona.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille maaseutupoliittisen selonteon esittelystä ja kaikille sen tekoon osallistuneille. Maaseudulla on monia elinvoimatekijöitä, joista metsät ja metsätalous on yksi suurimmista ja tärkeimmistä. Metsäteollisuudella suurena vientialana on ollut suuri merkitys koko Suomen hyvinvoinnin kehittymisessä. Metsänhoito ja metsäteollisuus ovat Suomessa kestävyyden ja ekologisuuden osalta maailman huipputasoa. Arvoisa ministeri, mitä toimenpiteitä hallitus on tekemässä ja jo tehnyt, jotta maailman paras metsätalous voi jatkaa toimintaansa ja työtä täällä Suomessa meidän hyvinvointimme eteen?

Arvoisa puhemies! Välillä tämä fakta unohtuu: keskimäärin Suomessa sote toimii; ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa ja he ovat siihen tyytyväisiä. Hyvinvointialueiden henkilöstö on tehnyt määrätietoista työtä, ja tulokset näkyvät. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy on nopeutunut, lastensuojelun toimintamalleja on kehitetty, hoidon jatkuvuus on parantunut, ja alueet tekivät viime vuonna yli 600 miljoonan euron ylijäämän. Tämä ei ole tapahtunut itsestään. Se on seurausta oikeista päätöksistä ja siitä kovasta työstä, jota alueilla on tehty. Mutta rehellisyys velvoittaa myös sanomaan: yhdeksän aluetta teki edelleen tappiota, ja vanhaa alijäämää on yhä jäljellä noin kaksi miljardia euroa. Alueiden eriytyminen jatkuu väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja muuttoliikkeen seurauksena. Vinoon rakennettua perustusta eli viime hallituksen soteuudistusta on vaikea korjata pienellä pintaremontilla. Tähän työhön tarvitaan mukaan myös ne puolueet, jotka ovat tämän vinon pohjan muuranneet. Siksi onkin hyvä, että pääsemme parlamentaarisesti miettimään sotea perusteellisesti. Arvoisa puhemies! Opposition ehdottamat sotetoimet ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet haavekuviksi. Esimerkiksi SDP on aiemmin esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan valtavia satojen miljoonien eurojen lisämenoja hallituksen vaihtoehtoon verrattuna. Velkajarrutyön ansiosta meillä on vihdoin yhteinen tilannekuva siitä, että tällaista ylimääräistä rahaa ei ole eikä tule. Toivonkin, että oppositio muistaa yhteiset lupauksemme. Kokoomus haluaa, että hoidot ja palvelut priorisoidaan vaikuttavuuden perusteella niin sosiaali- kuin terveydenhuollon puolella. Siis resurssit sinne, missä niillä on todellinen vaikutus ihmisten arkeen ja toimintakykyyn. Teknologian laajempi käyttöönotto esimerkiksi tekoälypohjaisen kirjaamisen, lääkerobottien tai älylattioiden ja muiden ihmisten hyvinvointia seuraavien sensoreiden [Puhemies koputtaa] muodossa varmistaa, että ammattilaiselle jää enemmän aikaa sille työlle, jota ei voi koneella korvata. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! On harmittavaa, että oppositio lähes jokaisessa puheenvuorossa kääntää tämän yhteisöveron alennuksen täysin tehottomaksi toimenpiteeksi. Taloustieteen kirjallisuuden yleinen johtopäätös on, että yhteisöveron alennus lisää investointeja ja siirtää kansainvälisten yritysten voiton raportointia veroa alentavaan maahan. Tämän johtopäätöksen Suomessa ovat tehneet muun muassa VATT ja Valtiontalouden tarkastusvirasto jo vuonna 2014, eikä tuoreempi kirjallisuus ole tätä johtopäätöstä käytännössä kumonnut. Nämä ja muut vaikutukset lisäävät talouden aktiviteettia ja verotuloja jopa siinä määrin, että veronalennus voi olla itsensä rahoittava julkiselle sektorille useamman vuoden horisontilla.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on monesti maininnut, että Suomessa eivät tällä hetkellä kasva kuin konkurssit ja työttömyys. Ajattelinkin tässä puheenvuorossa puhua enemmän tästä tämänhetkisestä konkurssien tilanteesta Suomessa. Viime vuonna Suomessa laitettiin vireille 3 900 konkurssia. Konkurssien lukumäärä on noussut vuosittain, ja on koholla, mutta lukema on aika kaukana siitä, mitä se on ollut 1990-luvulla. Vuonna 92 Suomessa laitettiin vireille 7 400 konkurssia, eli lähes kaksi kertaa enemmän. Tilastokeskuksen viime vuoden julkaisun perusteella henkilökuntaa näissä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli yhteensä 14 300 henkilöä. Meillä on ollut muutamia vuosia 2000-luvulla, jolloin tämä konkurssissa irtisanottujen henkilöiden määrä on ollut suurempi: 2009, 2013 ja 2023. Kauppalehdessä reilu viikko sitten Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus hyvin arvioi, että konkurssimäärän nousun taustalla, tietysti taloustilanteen lisäksi, voi olla se, että vuosina 2018—2019 käynnistyi uusi yrittäjäaktiivisuuden lisääntyminen ja yritysten määrän kasvun nousu, ja 2015—2016 Suomeen perustettiin alle 30 000 yritystä vuodessa, kun viime vuonna näitä yrityksiä perustettiin sitten jo 41 000. Eli siinä on jo yli 3 000 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna eli vuonna 2024. Eli tämä yrityskenttä meillä on muuttunut, ja yritysaktiivisuus on selvästi noussut, mikä on hyvä asia. Edellisessä puheenvuorossa tuotiin esille keskustan Viron yritysveromallia. Jos olen ymmärtänyt oikein, se olisi tarkoitus tehdä niin sanotusti kustannusneutraalisti, eli yrityksen sisälle jätettäviä voittoja verotettaisiin vähemmän, ja sitten se, minkä siinä valtio menettää verotuloja, otettaisiin osinkotuloina pois — tai osinkoverotusta nostettaisiin sitten saman verran, muutenhan sitä ei saataisi kustannusneutraalisti. Mutta tämähän nostaisi osinkojen verotuksen aivan hurjalle tasolle. Miten se kannustaisi yrittämiseen ja yritysten perustamiseen?

Arvoisa herra puhemies! Suomen työttömyys on noussut, se on totta, mutta on myös totta, että julkisessa keskustelussa maalaillaan kuvaa työmarkkinoiden romahduksesta, mikä ei vastaa kokonaiskuvaa. Suomen työllisyysaste ei ole Euroopan heikointa, se on keskitasoa. Työllisten määrä on edelleen korkeammalla kuin ennen koronakriisiä. Työllisyys on kääntymässä kasvuun, joskin hitaasti. Me emme elä 1990-luvun kaltaisessa kriisissä. Mistä työttömyyden nopea nousu sitten johtuu? Ensinnäkin suhdanteesta. Kuplaan ajautuneen rakennusalan romahdus vuosina 22—23 veti yksityisen sektorin työllisyyttä alas. Julkinen sektori kannatteli työllisyyttä, mutta kun säästötoimet käynnistyivät, myös siellä kasvu pysähtyi. On kuitenkin huomioitava, että julkinen sektori työllistää edelleen tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin Marinin hallituskaudella. Tämä on klassinen suhdannetilanne, ei niinkään järjestelmän romahdus. Toiseksi — ja tämä on keskeinen asia — työvoima on kasvanut voimakkaasti. Työllisyys ja työttömyys kasvavat nyt yhtä aikaa. Miksi? Koska työmarkkinoille on tullut ihmisiä, jotka aiemmin olivat työvoiman ulkopuolella. Erityisesti 55—64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut. Eläkeiän nousu ja ikäsidonnaisista työttömyysturvan poikkeuksista luopuminen ovat aktivoineet työnhakuun. Myös nuorten osallistuminen on kasvanut. Tämä ei ole epäonnistuminen vaan osaltaan uudistusten seuraus. Jos työvoiman osuus olisi vuoden 2017 tasolla, työttömiä olisi tilastollisesti jopa puolet vähemmän. Osa työttömyysasteen noususta johtuu siis siitä, että ihmiset ovat aktivoituneet, ei siitä, että työpaikkoja olisi kadonnut samassa suhteessa. Kuten aiemmin debattipuheenvuorossa toin esille, TEMin selvitysten mukaan yllättävän vähän työpaikkoja meillä tällä hetkellä katoaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä. Työttömyysturvan porrastus, työnhakuvelvoitteen tiukentaminen, kannustusloukkujen purkaminen: nämä uudistukset lisäävät työvoiman tarjontaa. Juuri tätä Suomi tarvitsee, jos haluamme saavuttaa 80 prosentin työllisyysasteen. VM:n arvioima työllisyysvaikutus rakenteellisille toimille on tällä hetkellä noin 105 000 henkilöä ja julkista taloutta vahvistava vaikutus lähes kaksi ja puoli miljardia euroa. Vaikutukset eivät synny yhdessä kvartaalissa, mutta ne syntyvät ajan myötä. Kuten ministeri Marttinen aiemmin sanoi, ei työpaikkojen määrä ole Suomessa vakio. Hallituksen tavoite on, että työpaikkoja ja työtä tekeviä ihmisiä olisi tulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Entisellä tavalla jatkamalla olisi lopputulos kaikkien tiedossa: se olisi Kreikan tie. On myös syytä puhua maahanmuutosta rehellisesti. 2020-luvulla käytännössä koko työllisten nettokasvu on tullut ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Ilman maahanmuuttoa työllisten määrä olisi laskenut merkittävästi. Maahanmuutto kasvattaa työvoimaa, ja siksi se kasvattaa myös työllisten ja työttömien määrää. Valtaosa työttömyyden kasvusta selittyy kuitenkin suomalaisten työttömyyden kasvulla, ei maahanmuutolla, ja ukrainalaisten tilapäinen suojelu selittää suuren osan ulkomaalaisten työttömyyden kasvusta. Siksi yksinkertainen syyllistäminen ei vie Suomea eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tilanne on vakava mutta ei toivoton. Suurin riski ei ole tällä hetkellä työttömyysaste. Suurin riski on se, että suhdanteen pitkittyminen muuttaa tilapäisen työttömyyden pysyväksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Siksi meidän on samanaikaisesti vahvistettava kasvua ja investointeja, pidettävä kiinni työn kannustavuudesta ja varmistettava, että työvoiman kasvu muuttuu työllisyyden kasvuksi. Hallitus ei ole valinnut helppoa tietä. Olemme valinneet vastuullisen tien. Kun suhdanne kääntyy, ja se kääntyy, on Suomi vahvempi kuin ilman näitä päätöksiä. Sitten vielä nosto aiemmasta puheenvuorosta: Helsingin pörssin yhtiöiden kurssit ovat nousseet vuonna 25 yllättävän vahvasti. Toisaalta lähtötaso oli todella matala. Nousua on vetänyt erityisesti yhtiöiden arvostuskertoimien kasvu, kun taas yhtiöiden tulosten odotetaan laskevan vuonna 25 hieman vuodesta 24. Toivottavasti tämä ennakko-odotusten kasvu on myös merkki talouskasvun alkamisesta. Markkinathan ovat aina oikeassa. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että keskustelemme täällä työttömyydestä. Työttömyys on jokaiselle työttömälle henkilökohtainen tragedia. On totta, että työttömyysaste on ollut viime aikoina EU:n korkeimpia. Työllisyysaste on kuitenkin aika lailla tasan EU:n keskitasoa. Keskeisin syy työttömyyden kasvulle on suhdanne. Työttömyysjaksojen alku tuotannollisista ja taloudellisista syistä on ollut kuitenkin varsin vähäistä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen voimakas työttömyyden kasvu johtuu erityisesti työvoimaosuuden kasvusta eli työttömien ja työllisten summan kasvusta. Tämä on tarkoittanut sitä, että meillä on Suomessa nyt ollut outo tilanne, jossa sekä työllisten että työttömien määrä on lisääntynyt. Hallitus on tehnyt määrätietoisesti kasvu- ja työllisyystoimia, ja nämä toimet jatkuvat edelleen, kuten pääministerikin totesi. Nämä toimenpiteet tulevat muuttumaan talouskasvuksi ja työpaikoiksi tulevaisuudessa, kunhan suhdanne muuttuu.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta, jossa esitetään kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on arvioinut aloitetta huolellisesti ennen kaikkea kansanterveyden, lasten ja nuorten suojelun sekä yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten näkökulmasta. Johtopäätös on selkeä: valiokunta ei kannata lainvalmisteluun ryhtymistä kannabiksen laillistamiseksi. Ensinnäkin on syytä tarkastella terveyshaittoja. Kannabis ei ole harmiton aine. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan riippuvuus kehittyy noin 17 prosentille niistä, jotka aloittavat käytön nuoruudessa, ja jopa 25—50 prosentille päivittäiskäyttäjistä. Erityisen huolestuttavaa on vaikutus nuorten aivojen kehitykseen. Nuoruusiässä aloitettu runsas käyttö heikentää kognitiivista suoriutumista, lisää mielenterveyden häiriöiden riskiä ja altistaa syrjäytymiselle. Kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennukseen ja psykooseihin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että kannabikseen liittyvät psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista jopa joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa laillistamisen jälkeen kannabiksen ongelmakäyttöön liittyvien skitsofreniatapausten osuus lähes kolminkertaistui. Tämä ei ole vähäinen signaali, tämä on vakava kansanterveydellinen varoitus. On myös huomioitava, että tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö ei korvaa alkoholia vaan tulee sen rinnalle. Laillistaminen ei siis poistaisi muita päihdehaittoja vaan todennäköisesti lisäisi kokonaiskuormaa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Toiseksi, kokemukset maista, joissa kannabis on laillistettu, eivät anna perusteita optimismille. Käyttö on valtaosan tutkimuksista mukaan lisääntynyt laillistamisen jälkeen. Alaikäisten käyttö ei ole vähentynyt. Sairaalahoidon tarve ja myrkytykset ovat kasvaneet. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan laillinen säätely ei ole poistanut laittomia markkinoita, vaan ne toimivat rinnakkain. Kolmanneksi ja aivan keskeisesti: Kansalaisaloitteessa ehdotettu malli olisi kansainvälisten velvoitteidemme vastainen. Suomi on sitoutunut YK:n huumausaineyleissopimuksiin, jotka eivät tunnista kannabiksen tuotantoa päihdekäyttöön. Lisäksi EU-lainsäädännön mukaan kannabis on huumausaine eikä sen myynti ole sallittua. Laillistaminen aloitteen mukaisesti olisi ristiriidassa sekä YK-velvoitteiden että EU-oikeuden kanssa. Oikeusvaltiona emme voi näitä sitoumuksia sivuuttaa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: kannabiksen laillistaminen ja käyttäjien hoitoon ohjaaminen. Valiokunta on korostanut, että hoitoonpääsyn tulee olla ensisijaista rikosoikeudellisiin seuraamuksiin nähden. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo lievissä käyttörikoksissa syyttämättä jättämisen ja hoitoon ohjaamisen. Tätä linjaa meidän tulee edelleen kehittää. Ratkaisu ei ole markkinoiden avaaminen uudelle päihteelle. Ratkaisu on ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen sekä nuorten suojeleminen. Kannabiksen laillistamista on perusteltu yksilönvapaudella, mutta lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös heikompien suojaa, nuorten tulevaisuutta ja kansanterveyden kokonaisuutta. Vapaus ei voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä seurauksista. Huumausainelaki ei estä huumausainetta, kuten kannabista, sisältävien lääkkeiden tutkimusta tai käyttöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tähän liittyen haasteena niin Suomessa kuin muuallakin on ollut ensisijaisesti tasalaatuisten lääkevalmisteiden puute. Kannabiskasvissa on yli 140 erilaista yhdistettä, ja tasalaatuisen sekä turvallisen tutkimusvalmisteen tuottaminen tällaisesta edellyttää huomattavasti enemmän työtä kuin yksittäisten synteettisten vaikuttavien aineiden tutkiminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kannabispohjaisilla valmisteilla ei kuitenkaan ole lääkkeeltä edellytettävää tehoa minkään kiputilan lievityksessä. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntija-arvio on selvä: laillistaminen todennäköisesti lisäisi käyttöä, lisäisi haittoja ja kasvattaisi palvelutarvetta. Se olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme kanssa. Siksi meidän tulee hylätä tämä kansalaisaloite ja jatkaa päihdepolitiikan kehittämistä keinoin, jotka aidosti vähentävät haittoja. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on vahva oma puolustus, ja nyt tätä rakennetaan ja vahvistetaan osana Natoa. Jännitteinen turvallisuusympäristö, itänaapurin arvaamaton käytös ja suurvaltapoliittisen ajattelun voimistuminen eivät anna aihetta puolustuksen karsimiseen. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa valtion tärkein tehtävä on pitää suomalaiset turvassa. Se on siis valtion tärkein tehtävä. Panostukset kansalliseen puolustukseen ovat siis välttämättömiä. On tärkeää, että puolustusta kehitetään jatkossa nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. Kiitoksia hallitukselle tästä.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä tätä korkeakoulutuksen sijoittumista ja tulevaisuutta pohditaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä, joka tähtää pitkälle 2040-luvulle. Kyllähän, kun näitä kuulemisia on tehty, siellä esimerkiksi teknologiateollisuus ehdottaa, että korkeakoulutettuja pitäisi olla 70 prosenttia ikäluokasta, eli mennään koko ajan osaamisessa eteenpäin. Meillä tosiaan ikäluokat näyttävät tällä hetkellä siltä, että vuonna 2030 emme pääse tähän 50 prosentin tavoitteeseen mutta 2035 jo pääsemme, ja sitten tämä ikäluokkien raju pieneneminen tulee johtamaan siihen, että esimerkiksi 60 prosenttia ikäluokasta tulee olemaan hyvinkin todennäköisesti korkeakoulutettuja silloin. On ollut tärkeää puhetta tästä koulutuksen tasa-arvosta, mikä on äärettömän tärkeä ja näkyy myös tässä ensi vuoden budjetissa. Koulutuksen tasa-arvohan alkaa jo siellä ensimmäisinä ikävuosina, ja tätä hallitus tukee Lukulahja lapselle ‑toiminnalla, johon osoitetaan nyt pysyvästi 350 000 euroa vuodessa, eli käytännössä jokaiselle lapselle annetaan kirjakoti, jotta sitten vanhemmat pystyvät hänelle lukemaan tai pystyy itse lukemaan. Lisäksi kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa jatketaan. Lukutaito-ohjelma tukee kaikkien ikäisten lukemista ja lukutaitoa. Sitten varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustusten määrärahataso vakiinnutetaan noin 50 miljoonan euron tasoon, tehdään tästä vakituinen. Tällä on tarkoitus vahvistaa lasten ja nuorten tasa-arvoista ja yhdenvertaista kehitystä kohdentamalla tukea niille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa S2-opetusta sekä opetuksen vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta parannetaan tämmöisellä kertaluontoisella kahdeksan miljoonan euron panostuksella. Lisäksi uutena panostuksena esitetään valmistavan opetuksen lisäopetukseen 13,8 miljoonan euron korotusta yhteensä 20,3 miljoonaan. Sitten esimerkiksi tähän liittyen, että joka puolella Suomea lukiokoulutus olisi mahdollista, syrjäisempien koulujen rahoitusta lisätään. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kävin omassa aiemmassa puheenvuorossani läpi, miten tähän opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan on varattu yhdeksän miljardia euroa. Meillä on todella vaikea taloudellinen tilanne tällä hetkellä, ja myös OKM:n puolella on jouduttu tiettyjä kohdennettuja sopeutuksia tekemään. Yksi näistä on ollut ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus, joka on pyritty kohdentamaan sillä tavalla, että se kohdistuu opiskelijoihin, joilla on jo aiempi tutkinto olemassa, eli ei toisen asteen ilman tutkintoa oleviin opiskelijoihin. Aikuiskoulutustukikeskustelu käytiin tässä salissa jo aiemmin, ja siinä tuli hyvin esille, että se ei enää kohdentunut järkevästi ja aiheutti yhteiskunnalle käytännössä menoja sillä tavalla, että moni aikuiskoulutustuen käyttäjä oli jo korkeasti koulutettu ja he hakeutuivat sitten lisäkoulutuksiin, ja tällä oli myös aika merkittäviä työllisyysvaikutuksia eteenpäin. Mutta on todella tärkeää muistaa, että hallitus on hallitusohjelmassaan määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään koko koulutuksen ketjua ja panostukset erityisesti perusopetukseen ovat olleet vahvoja, ja nytten panostetaan myös toisen asteen oppimisen tukeen merkittävästi. Sitten vielä tuohon osaajien kouluttamiseen: Hallitushan on kohdentanut tiettyjä määrärahoja esimerkiksi ensi vuodelle. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään ratkaisemaan täydennyskoulutusmallin jatkolla, johon osoitetaan kuusi miljoonaa euroa rahoitusta. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä talousarvioesityksessä jatketaan panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen, vaikka julkinen talous on edelleen tiukalla. Pääluokan menot ovat noin yhdeksän miljardia euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen on 0,5 miljardia. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia niin yksilöiden hyvinvointiin kuin yhteiskunnan menestymiseen ja muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen. Nämä ovat toimenpiteitä ja satsauksia, joilla luodaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Jatkamme työtä sen eteen, että kokoomuksen tavoitteen mukaisesti jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat perustaidot ja -tiedot ja löytää vähintään yhden mieluisan harrastuksen itselleen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin ja harrastamisen Suomen mallin edistämiseen. Juuri ministeriöstä lausunnolle lähtenyt osaamistakuu on osa tätä ketjua perustaitojen vahvistamiseksi. Osaamistakuun tavoitteena on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Hallituskauden aikana perusopetusta tullaan vahvistamaan vuositasolla yli 200 miljoonalla eurolla. Hallitus satsaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan kunnianhimoisesti. T&k-rahoitusta suunnataan Suomen pärjäämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten korkeakoulujen t&k-toimintaan, EU:n rahoittamien t&k-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin. Korkeakoulujen indeksikorotukset ovat edelleen voimassa, ja aloituspaikkamäärän lisäämiseen varataan pysyvä lisäys. T&k-rahoituksessa teemme merkittävät suorat kohdennukset korkeakouluille. Vaikka olemme joutuneet säästämään rahoituksesta kohdennuksien ja indeksikorotusten jälkeen, olemme kuitenkin korkeakoulujen rahoituksen osalta plussan puolella. Olemme myös päättäneet lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisesta asteen koulutuksesta valmistuneille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimiin korkeakouluihin. Tämä pyritään saamaan voimaan jo kevään yhteishakuun. Tämä on osa tavoitettamme saada jokainen halukas nuori kiinni korkeakouluopintoihin ja matkalle toteuttamaan unelmiaan. On tärkeää, että perustaitoihin, koulutukseen ja osaamiseen ja tutkimukseen osoitetaan lisärahoitusta myös silloin, kun julkista taloutta on väistämätöntä sopeuttaa. Nämä panostukset ovat keskeisiä pidemmän aikavälin talouskasvun tukemisessa. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Vaikeassa taloustilanteessa hallitus panostaa koulutukseen ja tutkimukseen merkittävästi. OKM:n pääluokan budjetti on noin yhdeksän miljardia euroa, ja kasvua edellisvuoteen tulee olemaan noin 500 miljoonaa, joka on lähes kuusi prosenttia, eli merkittävä satsaus vaikeassa tilanteessa. Haluan kuitenkin nostaa esille myös taiteen ja kulttuurin osan, eli taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan tulevalle vuodelle 557:ää miljoonaa euroa, joka on onneksi noin 19 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisellä vuodella. Taide ja kulttuuri on tärkeä kasvuala, joka tuo hyvinvointia Suomeen myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt sivistysvaliokunnan mietinnön hallituksen esitykseen 133/2025 Osaamispolkua koskevaan säätelyyn. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja koulutustarjonnan tietovarannosta, jotka liittyvät Osaamispolku-palveluun. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Osaamispolku-hankkeen taustalla ovat vuoden 2020 lopussa valmistuneet parlamentaarisesti valmistellut jatkuvan oppimisen linjaukset. Osaamispolku on koulutus- ja urasuunnittelun, osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tueksi tarkoitettu sähköinen palvelu. Sen tarkoituksena on tukea yksilöiden osaamisen kehittämistä ja osaamisen tunnistamista yksilöllisiin tarpeisiin sopivien koulutusvalintojen tekemiseksi. Osaamispolku-palvelu tarjoaa sitä hyödyntäville henkilöille mahdollisuuden saada tietoa itselle sopivista opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista sekä jäsentää toiveitaan koulutus- ja uramahdollisuuksistaan. Palvelulla voidaan sujuvoittaa siirtymiä koulutuksen ja työuran nivelvaiheissa, kuten nopeuttaa hakeutumista jatko-opintoihin ja edistää osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä oman tehtäväkuvan tai työmahdollisuuksien laajentamiseksi. Hallituksen esitys sai valiokunnan asiantuntijakuulemisissa laajaa kannatusta. Sivistysvaliokunta antoi esityksestä yksimielisen mietinnön ja puoltaa lakiesityksen hyväksymistä eräin muutosehdotuksin. Valiokunta esittää, että ensimmäisen lakiesityksen, joka koskee valtakunnallista osaamistietovarantoa, 3 §:ää täsmennetään siten, että siitä ilmenee tarkemmin, mitä henkilötietoja henkilö voi tietovarantoon tallentaa. 4 §:ää täsmennetään lisäämällä siihen säännös Opetushallituksen velvollisuudesta lähettää henkilölle muistutus hänen tallentamistaan tiedoista, jos hän ei ole kirjautunut palveluun viiden vuoden aikana, ja tiedot on poistettava, jos henkilö ei muistutuksen jälkeenkään kirjaudu palveluun vuoden kuluessa. 5 §:ää tarkennetaan siten, että siihen lisätään vaatimus, jonka mukaan henkilön tietoja voidaan käyttää säännöksessä mainittuun tarkoitukseen, jos henkilö on valinnut sen mahdollisuuden nimenomaisesti ja joka kerralla palvelua käytettäessä. 9 §:n 1 momentin loppuun lisätään säännös, joka ulottaa säännöksen soveltamisen tietojen luovuttamisen lisäksi muillakin tavoilla annettuihin tietoihin. Valiokunta esittää lisäksi, että toisen lakiesityksen eli lain valtakunnallisesta opinto- ja tutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta 22 b §:stä poistetaan maininta ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksesta, koska tätä koskeva lakiesitys on vielä valmisteilla opetus- ja kulttuuriministeriössä. — Kiitoksia.