Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustajille hyvistä puheenvuoroista. Täällä monet toivat esille Suomen metsien merkityksen ja tarkoituksen, ja täytyy sanoa, että tämä metsäkatoasetus on sellaista sääntelyä, jota ei kyllä soisi näkevän, koska kyllä tämä on kääntynyt aivan itseänsä vastaan. Elikkä lähtökohtana on ollut silloin aikanaan, että tällä suojellaan Amazonin sademetsiä, ja sitten yhtäkkiä me ollaan tilanteessa, jossa Euroopan unioni ampuu itseänsä omaan jalkaan käsittämättömällä sääntelyllä, jonka volyymi on sen tyyppinen, että tälläkin hetkellä Brysselissä mietitään, löytyykö meiltä semmoinen tietojärjestelmä, joka pystyy tällaisen määrän informaatiota pyörittämään. Eli tämä on aika mielenkiintoinen asia, ja tähän tälläkin hetkellä kohdistuu melko suuria paineita myöskin EU:n ulkopuolelta. Siksi tämän asetuksen — vaikka se tosiaan, niin kuin totesin, edellisen hallituksen aikana hyväksyttiin — toimeenpanoa on lykätty pariinkin otteeseen ja on yritetty etsiä mahdollisia, erityisesti alkutuottajien ja ensimmäisten markkinoille saattajien byrokratiaa vähentäviä toimenpiteitä. Täällä edustaja Kallio nosti esiin laiduntamiset, ja kyllä metsälaiduntaminen on mahdollista. Tämä oli jo siinä vaiheessa selvitetty asia, kun tulin ministeriksi, mutta sen sijaan navettarakentamiset, jotka täällä edustaja Mehtälä toi esille, olivat jumissa. Siinä vaiheessa Suomessa oli varmaan joku 30—40 navettainvestointia jumissa, ja se oli ensimmäinen asia, jota lähdin ministerinä sinne Brysseliin selvittämään komissaari Sinkevičiuksen kanssa. Sitten saimme selkeät toimeenpano-ohjeet siitä, että kyllä Suomen ilmasto-oloissa navetan rakentaminen on välttämätöntä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Suomessa, joka on Euroopan metsäisin maa, on aika vaikeaa rakentaa mitään, ellei jouduta muutamia puita siitä alta kaatamaan, ja toisaalta eläimet kyllä tarvitsevat myöskin jaloittelutarhan. Elikkä nämä asiat saatiin silloin hoidettua ja investoinnit sitten myöskin eteenpäin vietyä. No, täällä on kysytty tästä omaisuudensuojasta ja monesta tällaisesta asiasta, ja tietysti aina voi miettiä, miksi näitä viime kaudella sitten niin innokkaasti eteenpäin vietiin. Kyllä tällä hetkellä voi sanoa, että monessa kohtaa miettii juuri sitä, onko tässä arkijärkeä. Edustaja Elo nosti tästä esille resurssit. Tosiaankin silloin, kun edellisen kerran tämä annettiin eduskuntaan, siinä yhteydessä elikkä vuonna 2025 budjettiin tuotiin puolitoista miljoonaa euroa lisäystä. Ne liittyivät silloin tähän CERiin, NIS 2:een ja metsäkatoon. Siinä vaiheessa sitten tosiaankin annettiin budjetissa se puolitoista miljoonaa ja siinä mielessä sitä rahoitusta siinä vaiheessa lisättiin, ja tietysti se liittyy näitten kaikkien kolmen EU-säännöksen kansalliseen toimeenpanoon, elikkä kyllä sinne sitä resurssipuolta siinä vaiheessa haluttiin laittaa. Tietysti täytyy toivoa, että tässä tosiaankin monissa asioissa sitten käytäntö osoittaa sen, että pystytään huolehtimaan siitä, että täytetään nämä paragrafit, mutta kyllä tässä kansallisessa toimeenpanossa on nimenomaisesti haluttu katsoa se kaikki kansallinen liikkumavara ja huomioida se, että tässä ei tulisi ylimääräistä byrokratiaa. Vielä edustaja Elon kysymys lausuntopalautteessa annetusta palautteesta, jossa oli kysytty siitä, kun ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon johdosta teot tahallisesta ja törkeästä huolimattomuudesta tehtyinä kuuluvat rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin, kun taas tällaiset teot tavallisesta huolimattomuudesta tehtyinä jäävät tämän hallinnollisen sanktion ulkopuolelle. Tässä esityksen kokonaisvalmistelussa se on huomioitu, ja ottaen huomioon kaksoisrangaistavuuden kielto, nämä vaatimukset ja toisaalta EU:n metsäkatoasetuksen 25 artiklan mahdollistama kansallinen liikkumavara ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa esitystä tältä osin. — Kiitos.