Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessä, joka siirtää perustoimeentulotuen laskutusta nopeammaksi, kahdesta vuodesta kahteen kuukauteen — noin jos pelkistää sitä — on kyllä isosta asiasta kysymys. Ihan suuruusluokkina: tässä sanotaan, että tänä vuonna eli vuonna 26 toimeentulomeno, jota vähennetään kuntien valtionosuuksista, on 360 miljoonaa euroa vuodelta 24 ja ensi vuonna se on 480 miljoonaa euroa vuodelta 25 ja sitten vuonna 28 on 521 miljoonaa euroa tältä vuodelta. Ensi vuoden menoiksi on arvioitu 596 miljoonaa, ja ne vähennetään vuonna 29. Eli puhutaan kasvavasta määrästä toimeentulomenoja, ja toimeentulomenot ovat kasvaneet työttömyystilanteesta johtuen ja sosiaaliturvaleikkausten myötä. Sitten kun katsotaan kuntien maksuvastuuta, niin sitä on kasvatettu nuorten osalta, kotoutujien osalta. Alle 25-vuotiaat nuoret ovat sataprosenttisesti toimeentulotuen osalta kuntien vastuulla. Tässä se kysymys, joka liittyy nyt tähän maksun siirtämiseen, liittyy siihen, kuinka nopeasti tämä kova nousu tässä otetaan mukaan. Nyt kun meillä on työttömyysturvamenojen osalta kuntien talous tullut erittäin suhdanneherkäksi tässä mielessä, kun työttömyys kasvaa, verotuloja tulee vähemmän ja menoja menee enemmän ja myös toimeentulotukimenot tulevat samalla tavalla kasvamaan silloin kun on huono taloustilanne ja työttömyys kasvaa, niin se suhdanneherkkyys kasvaa edelleen kuntien osalta. Nyt tämä on hieman jarruttanut sitä kehitystä, koska se aika, jolloin sitä tarkastellaan, on kaksi vuotta. Tässä mielessä suhdanneherkkyys kunnilla tulee kasvamaan. Arvoisa rouva puhemies! Sitten tässä on toinen ongelma, joka liittyy tähän tilanteeseen. Kunnilla pitäisi olla välineet vastata siihen, miten toimeentulotukea voitaisiin vähentää. Useimmat välineet ovat tuolla hyvinvointialueilla ja sosiaalipuolella. Kunnilla aika vähän on näitä välineitä vähentää toimeentulotukimenoja, koska ne liittyvät työttömyyteen ja muihin toimeentulo-ongelmiin. Siinä mielessä olisi ollut järkevää se, mitä muun muassa Kuntaliitto, Tampereen kaupunki ja Järvenpään kaupunki esittivät, että nämä toimeentulotuen saajien yksilötiedot olisi pitänyt antaa hyvinvointialueille, työllisyysalueille ja esimerkiksi koulutuksen järjestäjille, joilla olisi oikeat mahdollisuudet tarjota niitä palveluja, joilla voitaisiin välttää näitä toimeentulotuen menoja. Kysynkin tätä ministeriltä, kun hän on paikalla: miten tähän osioon pitäisi valmistautua? Toinen kysymys liittyy siihen, kuinka paljon arvelette tämän muutoksen heijastuvan tähän volatiliteettiin, mitä kuntien taloudessa tulee. Nämä mittaluokat ovat todella isoja, ja siinä mielessä meidän pitäisi jatkossa miettiä, onko oikein, että kunnat maksavat perustoimeentulotuen menoista yhtään, koska kunnilla ei ole niitä välineitä juurikaan niihin vastata. — Kiitos.