Arvoisa puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteko käsittelee Suomen toimintaympäristöä pitkällä aikavälillä. Keskeisin ja pitkäkestoisin siinä tunnistettu muutostekijä on planetaaristen rajojen rikkoutuminen ja kestävän kehityksen tarve. Ne ovat perusta, jolle muut keskeiset uhat ja mahdollisuudet rakentuvat. Meidän on kyettävä ihmiskuntana tekemään valtava kestävyysmurros niin omassa ajattelussamme kuin talouden rakenteissa. Se on meille kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Planetaarinen kolmoiskriisi etenee hälyttävää vauhtia. Kolmoiskriisin muodostavat ilmaston kuumeneminen, saastuminen ja luontokato. Asiantuntijat varoittavat, että seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Samaan aikaan maailman konfliktit ja sosioekonomiset kriisit eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä maailmassa on kääntynyt kasvuun. Ekologiset ja sosioekonomiset kriisit sekä konfliktit kietoutuvat yhteen, kun esimerkiksi ilmaston kuumeneminen aiheuttaa kuivuutta, josta seuraa köyhyyttä ja konflikteja, jotka puolestaan estävät peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisen. Planetaaristen rajojen järkkyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintaedellytyksiin Suomessa ja koko maailmassa. Siksi niihin tulisi syventyä tulevaisuusselonteossa riittävällä vakavuudella. Suomen on osaltaan vastattava kestävyyskriisin ratkaisemiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Se kaikkein keskeisin kysymys tulevaisuudessa on, miten saamme sovitettua kaiken toimintamme maapallon ekologisiin rajoihin. Ilmastokriisi, luontokato ja saastuminen ovat luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan elämäntapamme tuhoisia seurauksia. Kun tiedämme tämän, on hätkähdyttävää, että kestävyyskriisiin vastaaminen ei edelleenkään etene edes niin nopeasti kuin maailman valtiot ovat keskenään sopineet. Kansainvälisistä Agenda 2030 ‑tavoitteista on toteutumassa alle viidennes. Maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöt nousivat jälleen viime vuonna uuteen ennätykseen. YK:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nykytoimilla nousta jopa 3,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtamerten lämpötila oli viime vuonna korkeimmillaan 65 vuoden havaintojakson aikana, ja koralliriutoille olemme aiheuttaneet jo peruuttamatonta tuhoa. Arvoisa puhemies! Keikahduspisteellä tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen jokin ilmiö kiihtyy dramaattisesti eikä sitä voi enää pysäyttää. Tämän pisteen jälkeen luonto ei enää ylläpidä itseään. Me olemme jo kuulleet, että korallit eivät tule enää toipumaan. Seuraavaksi edessä voi olla jäätiköiden romahtaminen, nykyisten merivirtausten heikkeneminen, Amazonin sademetsän kuivuminen tai ikiroudan sulaminen. Tulevaisuusselonteon skenaariot, joissa vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta ei edistetä riittävästi, ovat karua luettavaa. Ekologinen romahdus näkyy esimerkiksi taloudellisina menetyksinä ja ihmisten hyvinvoinnin heikkenemisenä. On selvää, että emme etene riittävällä tahdilla kohti tulevaisuusselonteon positiivisia skenaarioita. On huolestuttavaa, että ilmasto- ja luontotoimissa on otettu takapakkia niin Suomessa kuin EU:ssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että peli olisi menetetty. Muutos on mahdollinen. Tulevaisuusselonteossa esitellään myös skenaario hyvästä elämästä planeetan rajojen sisällä. Tässä skenaariossa ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat lisääntyneet samalla, kun globaali turvallisuus on parantunut, vihreä siirtymä ja kestävyysmurros etenevät yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla, ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, kiertotalous sekä teknologiset innovaatiot auttavat sopeutumaan ja hillitsemään ilmastokriisiä. Tämä maailma on vielä mahdollinen, ja ennen kaikkea se on tavoittelemisen arvoinen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia. Se vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja rohkeutta tehdä vastuullisia ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Suomen on oltava maa, jossa päätökset tehdään parhaaseen tutkittuun tietoon pohjaten ja jossa pidetään kiinni kansainvälisistä sitoumuksista. Meillä on täällä kyky ja resurssit toimia suunnannäyttäjänä, mutta se vaatii johdonmukaista politiikkaa kaikilla hallinnonaloilla.