Tiina Elo

Arvoisa puhemies! Köyhyys koskettaa myös opiskelijoita. Orpon hallitus hävittää kautensa aikana opiskelijan toimeentulosta jopa lähes kolmanneksen. Kuinka monen ihmisryhmän toimeentulosta voitaisiin leikata pois lähes kolmannes ja ajatella, että sehän on vain kannustavaa? Opiskelijat elävät yhä enemmän velaksi. Opintovelallisilta jäi viime vuonna maksamatta yli 100 miljoonaa euroa opintolainoja. Kelan perinnässä on jo yli 36 000 opintovelallista, jotka eivät ole pystyneet maksamaan opintolainojaan takaisin. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen ja todella kohtuuttomiin tilanteisiin, varsinkin kun vakituisen työpaikan saamiseen opintojen jälkeen ei voi luottaa. Hyvä hallitus, THL:n tutkimuksen mukaan joka neljäs opiskelija pelkää, ettei raha riitä ruokaan. Mitä te vastaatte näille opiskelijoille?

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi on ongelmallinen sekä vaikutuksiltaan että periaatteiltaan. Esityksen tavoitteena on vähentää koulutuksen kasautumista ja nostaa korkeakoulutettujen osuutta, mutta tosiasiassa se ei lisää korkean osaamisen määrää Suomessa. Tämä esitys kohdistuu hyvin pieneen joukkoon opiskelijoita, alle kolmeen prosenttiin, ja silti se rajoittaa sivistyksellisiä perusoikeuksia epäsuhtaisen voimakkaasti. On myös tärkeätä huomata, että pelkkä opiskeluoikeus ei kuluta korkeakoulujen resursseja, vaan ratkaisevaa on se, opiskellaanko aktiivisesti. Korkeakoulut osaavat jo nykyisin mitoittaa opetuksensa todellisen osallistumisen mukaan. Lisäksi tämä esitys lisää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Kuten Unifi on todennut, opiskeluoikeuksien päättymisten kirjaaminen aiheuttaisi merkittävää lisätyötä ilman, että siitä saatavat hyödyt olisivat vastaavia. Tätä emme pidä tehokkaana emmekä järkevänä resurssien käyttönä. Arvoisa puhemies! Tilanne on se, että nuoret kokevat jo nyt suurta painetta tehdä oikeita koulutusvalintoja. Tämä esitys lisää sitä painetta entisestään ja tekee koulutuspoluista entistä jäykempiä. Sen sijaan vihreät ajattelevat, että meidän tulisi rakentaa järjestelmää, jossa nuorena tehdyt valinnat eivät lukitse tulevaisuutta. Tämä esitys myös pakottaisi useampaa tutkintoa tavoittelevat opiskelijat suorittamaan tutkinnot peräkkäin, mikä voi pidentää opintoaikoja, ja on vaikea nähdä, mitä hyötyä tästä erityisesti syntyisi. Suomi tarvitsee lisää osaamista, mutta sitä ei synnytetä rajoittamalla opiskeluoikeuksia. Me tarvitaan riittävää korkeakoulujen perusrahoitusta, opiskelijoille turvattua toimeentuloa sekä aloituspaikkojen lisäämistä, ei tällaisia uusia rajoituksia. Korkeakoulutuksen kehittämisessä tulisi edetä kannustimien, ei rajoitusten kautta, ja nyt tässä toimitaan päinvastoin. Hallitus on esimerkiksi kasvattanut entisestään opintotuen lainapainotteisuutta aikana, jolloin opintolainat ovat kasvaneet merkittävästi muutenkin ja isot lainat epävarmassa maailmassa ovat iso este kouluttautua etenkin heille, joilla ei ole vahvoja taloudellisia turvaverkkoja lähipiirissään. Arvoisa puhemies! Vihreiden ja vasemmistoliiton sivistysvaliokunnassa jättämässä vastalauseessa todetaan, että tämä hallituksen esittämä mekaaninen ja kaikkia koskeva opiskeluoikeuksia rajoittava ratkaisu ei ole vaikutuksiltaan oikeasuhtainen, ja siksi esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus tekee pieniä parannuksia eläinten hyvinvointiin ja lisää myös sitä koskevaa valvontaa, mutta tässä lainsäädännössä on tosiaan kyse varsin pienistä muutoksista, ja ymmärtääkseni ne perustuvat EU:n vaatimuksiin. Sikojen hyvinvointia parantavana toimena esitettävä teurastettavien sikojen tunnistamistietojen keventäminen on sinänsä varmasti hyvä asia, mutta tosiaan pieni uudistus, jos nyt viittaan tässä taas tähän käsittelyssä olevaan esitykseen porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamiseksi. Eli toivoisi tietysti, että olisi laajempaa näkemystä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Olisinkin kysynyt ministeriltä: onko hallitukselta vielä tulossa joitakin eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyviä esityksiä tässä loppukaudella? Sitten vielä tästä lemmikkieläinten sirutuksesta, siihen liittyen tosiaan tehdään muutoksia. Itse olisin toivonut, että tässä yhteydessä olisi jo voitu edistää myös tätä kissarekisteriä ja kissojen siruttamista — siihen edustajat Lyly ja Viljanen täällä jo viittasivatkin. Meillähän on tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelyssä kansalaisaloite kissojen vapaana pitämisen kieltämiseksi, ja tämä kissarekisteriasia on siinäkin yhteydessä noussut esiin. Se olisi yksi ratkaisu siihen, että saataisiin kissojen hyvinvointia parannettua nykytilasta ja esimerkiksi näitä kissapopulaatioita parempaan hallintaan. Ymmärtääkseni ministeriössä olisi jo valmius tämän kissarekisterin eteenpäinviemiseen ja käyttöön ottamiseen, mutta poliittinen päätös tästä puuttuu. Kysynkin ministeriltä, vähän samalla tavalla kuin edustajat Lyly ja Viljanen, mutta siitä näkökulmasta, että toivoisi, että tätä voisi vauhdittaa: mikä sen rekisterin tilanne on, ja voitaisiinko sitä vauhdittaa, että Suomessa saataisiin myös kissat rekisteröinnin piiriin?

Arvoisa puhemies! On helppo olla tässä salissa samaa mieltä siitä, että kestävän kotimaisen ruuantuotannon edellytykset on turvattava. Se edellyttää fossiilisista polttoaineista irtautumista ja lannoiteomavaraisuuden vahvistamista. Vihreissä ollaan tehty paljon työtä biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotannon edistämiseksi. Hyvä, jos tämä asia on hallituksenkin agendalla. Ruokaviennistä on paljon puhuttu, mutta sitä ei pidä perustaa tehotuotetun broilerin ja sianlihan vientiin, kuten nyt tehdään. Broilerit on jalostettu kasvamaan niin nopeasti ja niin isoiksi, että ne kärsivät kivusta käytännössä koko valveillaoloaikansa, ja porsaiden kastraatiokiellon poistamista hallitus perustelee nimenomaan viennin vaarantumisella. Kärsimystä ei ole kestävää perustella sillä, että muualla asiat ovat vielä huonommin. Onneksi meillä on yrityksiä, jotka ovat lähteneet ennakkoluulottomasti kehittämään kasvipohjaisia tuotteita ja viemään niitä myös maailmalle. Todella toivon, että tämä kasvupotentiaali hallituksessa tunnistetaan. Onneksi myös sentyyppisiä puheenvuoroja on täällä salissa kuulunut.

Arvoisa puhemies! Kasvipohjaisen ruuan osuuden kasvattaminen nousi esiin myös ruokastrategian valmistelussa, ja olisi tosiaan suonut sen näkyvän myös tässä ruokapoliittisessa selonteossa. Tällä hetkellä Suomi tuo valtaosan tarvitsemastaan kasviperäisestä proteiinista, vaikka se voitaisiin kasvattaa täällä. Sitran tilaaman selvityksen mukaan suomalaisilla pelloilla voitaisiin tuottaa vuodessa jopa 228 miljoonaa kiloa kasviproteiinia, ja siitä riittäisi myös vientiin. Tuotannon kasvu edellyttää viljelyn taloudellista kannattavuutta ja viljelyvarmuuden parantamista, siihen tulisi satsata. Mutta suurin pullonkaula on jalostuskapasiteetin puute. Ilman investointeja prosessiteknologiaan kotimainen sato ei muutu kotimaisiksi elintarvikkeiksi, joita täällä varmasti kaikki haluamme nauttia. Kysyisinkin ministeriltä: aikooko hallitus investoida nyt kehysriihessä kasvipohjaiseen ruuantuotantoon osana kasvun mahdollistamista?

Arvoisa puhemies! Ruoka koskettaa meitä kaikkia. Se on välttämättömyys, mutta myös asia, joka tuottaa paljon iloa, kokoaa ihmisiä yhteen sekä luo kansallisia perinteitä ja ylpeydenaiheita. Samaan aikaan ruoka aiheuttaa noin viidenneksen meidän suomalaisten hiilijalanjäljestä. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruuan tuotanto. Jotta saamme pysäytettyä ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on muutettava koko ruokajärjestelmäämme. Se tarkoittaa siirtymistä kohti kasvipohjaista ruuantuotantoa, joka edistää samaan aikaan ihmisten terveyttä ja planeetan hyvinvointia. Uusissa kasvipohjaisissa ruokainnovaatioissa piilee myös valtava mahdollisuus. Luonnonvarakeskuksen mallinnusten mukaan yli puolet ruokasektorimme kasvupotentiaalista liittyy kasviproteiineihin, solumaatalouteen ja kasvimeijerituotteisiin. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Lisäämällä valkuais- ja öljykasvien viljelyä sekä jalostamalla satoa eläinten rehun sijaan suoraan ihmisten ruuaksi voimme vahvistaa omavaraisuutta, monipuolistaa maataloutta ja kasvattaa kotimaista arvonlisää. Kansallisen ruokastrategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Valitettavasti kasvipohjaisen ruuan mahdollisuuksiin hallitus ei kuitenkaan halua tarttua. Ärade talman! I den livsmedelspolitiska redogörelsen har djurens roll i vårt livsmedelssystem i stort sett suddats ut. Produktionsdjurens välbefinnande lyser med sin frånvaro, trots att det är en central fråga för många finländare och särskilt för unga. Nykymuotoinen tehoeläintuotanto ei anna tuotantoeläimille mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään tai voida hyvin, päinvastoin. Mietitään vaikka porsitushäkkiin vangittua emakkoa, joka ei pääse huolehtimaan porsaistaan tai edes kääntymään kunnolla; tai lypsylehmiä, joista joka neljäs ei pääse koskaan ulkoilemaan; tai ylijalostettua broileria, jonka paino yli 50-kertaistuu reilussa kuukaudessa ja joka ei eläessään, saati kuollessaan, tule käsitellyksi yksilönä vaan massana. Nykymuotoinen tehoeläintuotanto osoittaa, että eläinten hyvinvointilaki, niin tarpeellinen uudistus kuin se olikin, ei riitä takaamaan tuotantoeläimille edes riittävän hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Nyt hallitus on vielä vesittämässä yhtä lain keskeistä parannusta poistamalla porsaiden kirurgisen kastraation kiellon. Tämä on häpeällistä. [Petri Huru: Hyvä päätös!] Vihreiden tavoitteena on Suomi, jossa tuotantoeläimet saavat elää onnellista elämää. Arvoisa puhemies! Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli ruokajärjestelmän ohjaamisessa kestävämpään ja terveellisempään suuntaan. Kouluruokailu oli aikanaan valtavan hieno sosiaalinen innovaatio, joka on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollistanut täysipainoisen oppimisen sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatus vaikuttaa suoraan lasten ruokailutottumuksiin, hyvinvointiin ja myös ruokavalintojen ympäristövaikutuksiin. Vihreät haluaa turvata maukkaan ja ravitsemussuositusten mukaisen ruuan jokaisessa koulussa ja päiväkodissa. Tavoitteeksi on asetettava maidon ja lihan kulutuksen puolittaminen. Samalla on satsattava reseptiikan kehittämiseen yhdessä lasten ja nuorten kanssa niin, että kasvisruoka maistuu ja että se nähdään ihan tavallisena ruokana siinä missä liharuokakin. Arvoisa puhemies! Ruokapolitiikassa tarvitaan nyt vahvaa visiota ja ennakoivaa otetta, jotta Suomi voi olla ruokastrategian vision mukaisesti onnellisen ruoan maa, joka tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Valitettavasti tämän strategian toimenpiteillä visio ei toteudu. Linjauksia ohjaa liikaa nykytilan puolustaminen — ja erityisesti eläinperäisen tuotannon aseman varjeleminen — vaikka katseen tulisi kohdistua ennen kaikkea suomalaisen maatalouden uudistamiseen viljelijöille reilulla ja ennakoitavalla tavalla. Meidän tehtävämme päättäjinä on muuttaa maatalouden tuotantorakenteet niin, että Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa kestävästi myös tulevaisuudessa ja että terveelliset ja ympäristön kannalta kestävät valinnat ovat ihmisille houkuttelevia ja saavutettavia. Tämän tulisi olla ruokapoliittisen selonteon keskeinen viesti.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamiseksi on kaikessa karuudessaan räikeä osoitus Orpon hallituksen piittaamattomuudesta eläinten hyvinvointia kohtaan. Kun vastakkain ovat eläinten oikeus hyvään elämään ja jonkun eturyhmän taloudelliset intressit, eläinten hyvinvointi jää jalkoihin siitä huolimatta, että tutkimus osoittaa kiistattomasti nykymuotoisen tehoeläintuotannon aiheuttavan eläimille monenlaista kärsimystä. Syytä olisi siis kiristää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, ei heikentää sitä. Porsaiden kirurgisen kastraation kielto osana uutta eläinten hyvinvointilakia oli yksi viime hallituskauden tärkeistä parannuksista eläinten hyvinvointilakiin — toki pienten porsaiden kannalta aivan liian pitkällä siirtymäajalla, mutta tuolla siirtymäajalla juuri haluttiin varmistaa sitä, että ala pystyy tähän tilanteeseen sopeutumaan. Tämä hallituksen esitys kirurgisen kastraation kiellon perumiseksi osoittaa, että Orpon hallitus toimii eläinten oikeuksien puolustamisen sijaan suurten lihatalojen edunajajana ja on valmis painostuksen alla heikentämään vasta voimaan saatua lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Suomessa kastroidaan joka vuosi noin 850 000 karjuporsasta. Asia koskettaa siis suurta määrää eläimiä. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on erittäin kivulias ja vahingollinen toimenpide. Siinä sikatilallinen viiltää pikkupossun ihon auki, vetää kivekset ulos ja katkaisee siemenjohtimet. Tämä toimenpide aiheuttaa vakavan kudosvaurion, ja kipu jatkuu kastraation jälkeen vielä useita päiviä, eikä possuille annettava kipulääkitys riitä sitä turruttamaan. Kastroituja porsaita kuolee muita sikoja enemmän muun muassa haavan tulehtumisen takia. Vuonna 2021 julkaistun maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan myöskään sianlihan tuottajat eivät pidä porsaiden kastroimisesta, koska se on heille työlästä ja se tuottaa porsaille kärsimystä. Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että kirurginen kastraatio ei ole millään tavalla välttämätöntä. Se tehdään, jotta sianlihaan ei jäisi karjunhajua, jonka tosiaan sanotaan vaikeuttavan sianlihan vientiä, kuten tässä kuultiin. Mutta vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle on olemassa. Possut on mahdollista jättää kastroimatta — se onnistuu muissa Euroopan maissa — tai hoitaa kastraatio kemiallisesti rokotteen avulla, jota sitäkin tehdään muualla. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kiellon säilyttäminen olisi perusteltua porsaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Edelleen todetaan, että kiellon säilyttäminen myös edistäisi kirurgiselle kastraatiolle korvaavien menetelmien kehittämistä, ja tätä kehittämistyötä on todellakin jatkettava, ja sitä olisi edistänyt se, että olisi tämä määräaika kastraation kiellolle. Hallituksen esityksessä vedotaan siihen, ja ministerikin siihen vetosi, että porsaiden kirurgisen kastraation kielto ei tällä hetkellä etene EU:ssa, mutta tämä ei kuitenkaan ole syy peruuttaa eläinten hyvinvointia parantavasta lainsäädännöstä Suomessa. Hallituksen esityksen mukaan Suomi tulee jatkossakin aktiivisesti edistämään sitä, että porsaiden kirurgisesta kastraatiokiellosta saataisiin aikaan yhteinen ratkaisu EU:n lainsäädännön tasolla. Tähän ministerikin viittasi. Jos tämmöinen mahdollinen lainsäädännön muutos vaatii kansallista lainsäädäntöä, niin sitten Suomessakin ryhdytään tällöin viipymättä valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa. Mutta siis meillä on jo nyt se lainsäädäntö, ja Suomi voi ajaa asiaa EU:ssa huomattavasti uskottavammin, kun me toimimme itse edelläkävijöiden joukossa porsaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Arvoisa puhemies! Lihateollisuus vetoaa lobbauksessaan sikatilojen kilpailukykyyn maailmalla. Kirurgisen kastraation kiellon seurauksena lihanvienti kärsisi, kuten tässä kuulimme. Tähän totean, että meidän ei ylipäänsä tule tavoitella eettisesti kestämättömän lihantuotannon kasvattamista viennin nimissä tai ylipäänsä. Toiseksi totean, että argumentti ei ole pitävä, sillä maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan eurooppalaiset verrokkimaat voivat viedä ongelmitta myös kastroimattomien sikojen lihaa. Suomen maatalousvientiä ei pidä rakentaa tehotuotetun lihan varaan vaan keskittyä uusien kotimaisten kasvipohjaisten ruokien kehittämiseen. Niissä meillä on tutkitusti merkittävää potentiaalia myös vientinäkökulmassa. Me voimme olla eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä ja kasviproteiini-innovaatioiden suurvalta, jos valitsemme tehdä niin, mutta nyt hallitus vie Suomea tässäkin asiassa jääräpäisesti väärään suuntaan. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys sivuuttaa eläinten hyvinvoinnin parantamisen, eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä. Vetoankin ministeriin, joka tosin nyt jo lähti, että vetäisi tämän vastuuttoman hallituksen esityksen pois eduskunnan käsittelystä. Toissijaisesti vetoan eduskuntaan, että tämä esitys vielä voitaisiin täällä eduskunnassa torpata.

Arvoisa puhemies! Suomessa kastroidaan joka vuosi noin 850 000 karjuporsasta ilman riittävää kivunlievitystä, ja kyse on nimenomaan riittävästä kivunlievityksestä, jota tämä hallituksen esityskään ei tule tuomaan. Kirurginen kastraatio on siis kipua ja kärsimystä tuottava toimenpide, ja se tutkitusti lisää myös possujen kuolleisuutta. On todella surullista, että hallitus on taipunut lihatalojen lobbauksen alla ja aikoo kumota nyt tämän kiellon, kiellon, joka saatiin viime hallituskaudella tärkeänä parannuksena tähän uuteen hyvinvointilakiin. Te vetoatte siihen, että kastraatiokielto toteutuessaan heikentäisi suomalaisen sianlihantuotannon kannattavuutta ja vientiä, mutta on vastuutonta kasvattaa eläinten tehotuotannon kannattavuutta heikentämällä eläinten hyvinvointia edistävää lainsäädäntöä. Kysynkin ministeriltä: haluatteko te todella kilpailla eläinten hyvinvoinnin kustannuksella sen sijaan, että me oltaisiin etujoukoissa parantamassa tuotantoeläinten hyvinvointia ja vaatimassa sitä myös muilta?

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta tosiaan ehdottaa hallituksen esityksestä poiketen, että asuntolainojen enimmäismaksuaikaa voitaisiin pidentää valtioneuvoston asetuksella niin, että takaisinmaksuaika voisi olla jopa enintään 40 vuotta. Kuten edustaja Tynkkynen tässä lausuntoja siteeraten totesi, asiantuntijalausunnot eivät tätä tue. Tämä 40 vuoden takaisinmaksuaika olisi kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen pitkä ja johtaisi siihen, että yhä useampi maksaisi lainaa takaisin vielä eläkeiässä. Laina-ajan pidentämisellä olisi merkittävä vaikutus korkomenojen kasvuun, mikä saattaa sitten taas puolestaan johtaa virhearvioihin — erityisesti, jos lainanottaja painottaa matalaa kuukausierää. Eli tosiaan asiantuntijalausunnoista ei löydy tukea tälle pidennykselle, joka olisi varsin poikkeuksellinen, ja sen takia tuen sitä ajatusta, minkä edustaja Tynkkynen esitti, että jos tällaiseen lähdettäisiin, niin se pitäisi ainakin tehdä vakaasti harkiten ja kerätä kokemuksia tästä, mitä nyt hallitus olisi esittänyt pidennykseksi. Eli näillä sanoilla kannatan edustaja Tynkkysen tekemää esitystä siitä, että hallituksen esitys hyväksytään muuttamattomana.

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on suuri huolenaihe, ja tuottajien asemaa on parannettava, jotta kestävä ruuantuotanto on Suomessa kannattavaa myös tulevaisuudessa. Siihen tällä lailla nyt osaltaan pyritään. Kaupan rakenne ja epäterve neuvotteluasema markkinoilla on iso ongelma. Se käy hyvin ilmi myös tästä hallituksen esityksestä. Lausuntokierroksella on tullut kritiikkiä tämän lain epämääräisyydestä ja tarkkarajaisuuden puutteesta, eikä näitä ongelmia ole kaikilta osin saatu edelleenkään ratkaistua. Yksi esiin noussut huoli on se, että lainsäädäntömuutoksissa puututaan alkutuotannon sijaan lähinnä elintarviketeollisuuden ja kaupan välisiin neuvotteluasemiin. Kysyisinkin nyt vielä ministeriltä: vahvistaako tämä lainsäädäntö ja hallituksen toimet ylipäänsä nyt riittävästi maataloustuottajien asemaa ja ennen kaikkea edellytyksiä tuottaa Suomessa ruokaa ympäristön kannalta kestävästi?

Arvoisa puhemies! Metsien kesäaikaisissa hakkuissa tuhoutuu vuosittain arviolta 100 000 linnunpesää, puoli miljoonaa linnunpoikasta. Kesähakkuiden pinta-ala on Suomessa lähes kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan monien lintujen kannat ovat romahtaneet ja aiemmin tavallisetkin metsälajit, kuten hömötiainen, ovat käyneet harvinaisiksi. Tästä hallituksen esityksestä annetut lausunnot puhuvat selvää kieltä siitä, että hallituksen ehdottamilla muutoksilla lintujen pesimärauhaa ei turvata. Esityksessä kesäaikaisten hakkuiden ulkopuolelle rajattaisiin vain hyvin pieni määrä metsistä. Samoin haitan tahallisuus määriteltäisiin niin, että se käytännössä mahdollistaisi laajan kesäaikaisten hakkuiden jatkamisen pesien tuhoutumisesta piittaamatta. Kuten asiantuntijalausunnot osoittavat, lintujen pesinnän turvaaminen edellyttää kaikkien hakkuiden kieltämistä lintujen pesimäaikana.

Arvoisa puhemies! Alkuun hallitukselle täytyy antaa kiitosta tästä lakiesityksestä. On tärkeää, että työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen on teema, joka yhdistää hallitus—oppositio-rajojen yli. On hyvä, että hallitus esittää työelämässä tapahtuvan kiskonnan rangaistavuuden kiristämistä, ja samoin on tärkeää, että tällaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan määrätä liiketoimintakieltoon ja että telekuuntelun mahdollistavien rikosten listaan lisätään törkeä kiskonta työelämässä. Nämä ovat oikeansuuntaisia ja tarpeellisia toimia työriiston kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Haluan nyt vielä kertaalleen kiittää Finlandia-palkittua toimittajaa Paavo Teittistä kirjasta Pitkä vuoro, joka tosiaan syksyllä nosti tämän rikollisen ilmiön laajasti julkisuuteen ja herätti paljon tärkeää keskustelua. On pysäyttävää, miten suuri osa Suomessa tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta nojaa työntekijöiden, usein ulkomaisten työntekijöiden, systemaattiseen hyväksikäyttöön ja suoranaiseen riistoon. Esimerkkejä vakiintuneista työperäisen hyväksikäytön rakenteista löytyy ravintoloista, kuljetuspalveluista, rakennusalalta, marjabisneksestä, metsäalalta. Meidän on yhteiskuntana pystyttävä pysäyttämään tämä kehitys ja kitkemään tällainen rikollinen toiminta ja varmistettava, että tällaisten rikosten uhreiksi joutuneet saavat Suomessa oikeutta ja turvaa. Arvoisa puhemies! On selvää, että työnantajalla ei tule olla minkäänlaisia kannustimia rakentaa liiketoimintansa kannattavuutta työperäisen hyväksikäytön varaan. Sääntelyn ja valvonnan on oltava tehokasta ja sanktioiden niin ankaria, ettei kenellekään tule kiusausta tavoitella voittoa työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Tärkeää on myös linjata selkeästi, miten työntekijöiden oikeudet saadaan turvattua työnteon muotojen muuttuessa esimerkiksi alustatalouden myötä. Ei ole kestävää, jos uusien menestyvien liiketoimintamallien kannattavuus perustuu lähinnä työlainsäädännön kiertämiseen, kun työnantajan velvollisuudet on ulkoistettu yrittäjäkumppanien eli työntekijöiden vastuulle. Hallituksen esitys tunnistaa aivan oikein, että työperäinen hyväksikäyttö liittyy sekä työelämän murrokseen että ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Työmarkkinoiden rakennemuutos, uudet työnteon muodot ja alihankintaketjujen pirstaloituminen ovat hämärtäneet työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Suomessa on kasvanut, ja samalla ovat lisääntyneet tapaukset, joissa työntekijän haavoittuvaa asemaa tai tietämättömyyttä omista oikeuksistaan käytetään häikäilemättä hyväksi reilua palkkausta ja työehtoja laiminlyöden. Keskeisiä riskitekijöitä näissä tapauksissa ovat muun muassa työntekijän riippuvuus työnantajasta erityisesti oleskeluluvan saamisen osalta, heikko tieto omista oikeuksista, kielitaidon puute sekä työsuhteiden epävarmuus. Erityisen huolestuttavaa on niin sanottu vale- ja pakkoyrittäjyys. Monilla aloilla erityisesti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ohjataan näennäiseen yrittäjäasemaan, jolloin he jäävät ilman työsuhteen suojaa. On hyvä, että esityksessä selvennetään, että myös tällaiset näennäiset toimeksiantosuhteet kuuluvat sääntelyn piiriin ja voivat täyttää kiskonnan tunnusmerkistön. Edelleen jää kuitenkin tarve kokonaisvaltaisemmalle lainsäädännön uudistamiselle. Toivon, että hallitus huomioi alustatyöntekijät ja heidän asemansa turvaamisen riittävällä tavalla viimeistään alustatyödirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Arvoisa puhemies! Tosiaan myös muita toimenpiteitä tarvitaan, jotta työperäinen hyväksikäyttö saadaan kitkettyä Suomen työmarkkinoilta. Vihreät ovat esittäneet keinoiksi jo täällä mainittua ammattiliittojen kanneoikeutta, jotta omien oikeuksien puolesta taisteleminen ei jää vain yksittäisen hyväksikäytetyn työntekijän vastuulle. Kannatamme myös alipalkkauksen kriminalisointia, jota täällä myös edeltävät edustajat ovat nostaneet esiin. Viranomaisille on taattava riittävät resurssit tutkia työperäistä hyväksikäyttöä ja puuttua siihen, ja lisäksi on varmistettava, ettei hyväksikäyttötapauksia priorisoida tutkintavaiheessa pois muiden asioiden tieltä. Myös uhrien saamaa apua on vahvistettava. Esimerkiksi tulkkaus- ja oikeusapupalveluita on vahvistettava niin, että uhrit saavat apua heti prosessin alusta asti sekä lievissä että vakavissa rikosnimikkeissä. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on tärkeää nostaa esiin myös hallituksen harjoittama maahanmuuttajien aseman systemaattinen heikentäminen, joka lisää riskiä työvoiman hyväksikäyttöön, kun työntekijät eivät esimerkiksi oleskeluluvan menettämisen pelossa uskalla vaatia oikeuksiaan. Leikkaukset kotoutumisesta puolestaan heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada tietää omista oikeuksistaan. Mutta kun hallitus on nyt näin lupaavasti aloittanut tämän työvoiman systemaattiseen hyväksikäyttöön puuttumisen, niin toivon, että se jatkaa tätä työtä edistämällä myös näitä muita esiin nostettuja toimia. Vaikuttavaa ja johdonmukaista politiikkaa olisi varmistaa, etteivät hallituksen omat toimet ole keskenään ristiriidassa tässäkään asiassa. Jos ja kun haluamme elää yhteiskunnassa, jossa mikään osa taloudellisesta toiminnasta ei rakennu heikoimpien hyväksikäytön varaan, emme voi tyytyä yksittäisiin korjausliikkeisiin ja poukkoilevaan politiikkaan. Siksi odotan tässä hallitukselta enemmän.

Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on suomalaiseenkin yhteiskuntaan pesiytynyt rikollisuuden muoto, joka on saanut jatkua aivan liian pitkään. Kiitos hallitukselle ja ministerille esityksestä, jolla siihen nyt pyritään puuttumaan. Ja haluan myös kiittää toimittaja Paavo Teittistä Pitkä vuoro ‑kirjasta, joka pakotti meidät kaikki näkemään ilmiön laajuuden ja riistetyt ihmiset sen takana. [Juho Eerola: Osa sen oli nähnyt jo aiemmin!] Se, mitä tässä esityksessä ei riittävällä tavalla ole huomioitu, on kysymys vale- ja pakkoyrittäjyyden laajamittaisesta hyödyntämisestä ja sen pohjalle rakentuvista liiketoimintamalleista. Monilla aloilla erityisesti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ohjataan tai käytännössä pakotetaan näennäiseen yrittäjäasemaan, jolloin he jäävät ilman työsuhteen suojaa. [Juho Eerolan välihuuto] Kysynkin: aikooko hallitus puuttua tähän ilmiöön alustatyödirektiivin toimeenpanossa tai muulla tavoin?

Arvoisa puhemies! Keskustelemme täällä tänään valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sen tarkoituksena on kehittää koko Suomen liikennejärjestelmää 12 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmaa on käsitelty parlamentaarisessa työryhmässä. Olin itse jonkin aikaa tuon ryhmän vihreiden edustajana, ja valitettavasti täytyy todeta, että työskentely oli varsin ministeri- ja hallitusvetoista eikä parlamentaariselle työlle juuri painoarvoa annettu. Tämä turhautuminen on kuulunut täällä aiemmin kollegojen puheenvuoroissa. Kuten aiemmassa debatissa totesin, tämän suunnitelman keskeisin puute on, että se ei yritäkään vastata liikenteen päästövähennystavoitteisiin. Suomi on sitoutunut liikenteen ilmastopäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Orpon hallituksen päätöksillä liikenteen päästövähennystavoitteet karkaavat kuitenkin yhä kauemmas. Tämä on vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ympäristövaikutusten arviointiosio tässä suunnitelmassa on kokonaisuudessaan surullista luettavaa. Suunnitelman toimenpiteet heikentävät ekologista kestävyyttä. Sen arvioidaan lisäävän ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä. Yhdyskuntarakenteen vähähiilisyyttä tai resurssitehokkuuttakaan suunnitelman ei arvioida parantavan. Luontovaikutusten osalta todetaan, että ne tarkentuvat investointien hankesuunnittelussa, ei siis minkäänlaista tahtotilaa haitallisten vaikutusten minimoimisesta esimerkiksi ekologisiin käytäviin, elinympäristöjen pirstoutumiseen tai uhanalaisiin elinympäristöihin. Näin ei rakenneta tulevaisuuden kestävää liikennejärjestelmää, eikä tämä ole myöskään suomalaisten etu. Mitä pidemmälle välttämättömiä päästövähennystoimia lykätään, sen kalliimmaksi ne tulevat. Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että Orpon hallitus ei edistä kestävää liikkumista vaan päinvastoin heikentää sitä. Sen vahtivuorolla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on huononnettu rahoituksen leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Tämä koskee kaikkia niitä, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Hallitusta ei näytä juuri kiinnostavan näiden ihmisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Vihreiden vaihtoehdosta löytyy konkreettisia keinoja vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen. Peruisimme hallituksen bensaveron alennukset ja sähköautojen veronkorotukset. Laskisimme joukkoliikenteen arvonlisäveroa. Palauttaisimme tehokkaaksi osoittautuneen työsuhdepyöräedun. Ottaisimme käyttöön reilun lentoveron. Näin ohjaisimme liikennettä kestävämpään suuntaan ja vähentäisimme päästöjä oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kaupungeissa joukkoliikenteen toimivuus on elinehto eheälle ja viihtyisälle kaupunkirakenteelle. Toimiva joukkoliikenne tarkoittaa myös vähemmän ruuhkia heille, jotka omaa autoa käyttävät. On todella huolestuttavaa, että hallituksen leikkausten takia joukkoliikenteeseen kohdistuu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla mittavat säästöpaineet. Se näkyy palveluverkon karsimisena ja lipunhintojen kohtuuttomina korotuspaineina, ja tämä puolestaan ajaa negatiiviseen kierteeseen, jossa joukkoliikenne menettää houkuttelevuuttaan. Lipun hintojen korotuksen ongelmallisuus vielä korostuu, kun monet ihmiset ovat hallituksen leikkauspolitiikan myötä muutenkin taloudellisesti tiukoilla. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa myös kävelyn ja pyöräilyn, mikä puolestaan on keskeistä kansanterveyden kannalta. Orpon hallituksella on erillinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Ohjelma on toki tärkeä, mutta olennaisinta olisi varmistaa, että kävely ja pyöräily on turvallista ja sujuvaa mahdollisimman monelle ja joukkoliikenne houkutteleva vaihtoehto, jolloin sitä arkiliikuntaa ja askelia kertyy myös päivän mittaan. Kaikkien ei ole mahdollista luopua autosta, mutta erityisesti kaupungeissa, joissa julkinen liikenne ja pyöräily ovat toimivia vaihtoehtoja, autoilua on fiksua vähentää. Tällä hetkellä valtaosa automatkoista on varsin lyhyitä ja tehdään juuri näillä verrattain tiiviisti asutuilla alueilla, joissa vaihtoehtoja autoilulle on tarjolla. Näitä matkoja vihreät haluavat ohjata kestäviin kulkumuotoihin. Korostan, että joukkoliikenteen sekä turvallisten kävely- ja pyöräteiden kehittäminen on tärkeää myös kaupunkien ulkopuolella ja pienemmissä taajamissa. Lopuksi haluan vielä todeta, etten pidä eri liikennemuotojen tarkoitushakuista vastakkainasettelua kovin hedelmällisenä tapana käydä tätä keskustelua. [Miko Bergbom: No niinhän te teitte! — Tiina Elo: Ei tässä ollut mitään vastakkainasettelua!]

Arvoisa puhemies! Digitaalinen asiointi sinänsä helpottaa monien ihmisten arkea ja tehostaa viranomaistoimintaa, ja tämä tavoite on sinänsä kannatettava ja tätä päivää ja tulevaisuutta. Hallitus on kuitenkin lähtenyt säästöjen nimissä käytännössä pakottamaan ihmisiä digitaalisten palvelujen käyttöön, vaikka kaikilla ihmisillä ei tarvittavia laitteita saati riittäviä digitaitoja ole. Tämä hallituksen linjaus, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään jatkossa sähköisesti niille asiakkaille, joilla on käytössä OmaVero tai Suomi.fi-tili, sisältää tosiaan merkittäviä oikeusturvariskejä. Kun siitä periaatteesta, että ihmisen täytyy antaa suostumus sähköiseen asiointiin, siirrytään tähän järjestelmään, jossa kansalaisen vastuulle jää itse huolehtia siitä, ettei hän kuulu sinne sähköisen tiedoksiannon piiriin tai ettei häntä sinne uudelleen palauteta, niin on ilmeinen riski, että tärkeitä viranomaisviestejä sitten voi jäädä saamatta. Tämä erityisesti koskee vanhuksia, muistisairaita ja muita, joiden digitaidot ovat syystä tai toisesta puutteellisia. Edustaja Viitanen täällä tosiaan kuvasi puheenvuorossaan varsin seikkaperäisesti tästä aiheutuvia ongelmia. Olin itse käsittelemässä hallintovaliokunnassa sitä hallituksen esitystä, jossa oli tämä ensisijaisuus laajemmin ja Suomi.fi-palvelun käyttöönotto. Tuossa keskustelussakin todettiin, että ilman tällaista pakottamistakin ihmiset yhä enenevässä määrin siirtyvät digipalveluiden käyttöön, ja sen pitäisi tässä tilanteessa riittää. Eli ajan myötä se tulee olemaan varmasti suuren enemmistön tapa asioida, mutta nyt tämä tapa, että siihen vauhdilla pakotetaan myös ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä, ei ole oikea tapa edetä eikä niiden muutamien säästömiljoonien arvoinen tapa. Esimerkiksi vanhusasiavaltuutettu on kritisoinut nimenomaan yleisesti vanhusten sivuuttamista yhteiskunnan digitalisaatiokehityksestä. Hänen mukaansa noin 300 000 vanhusta on kokonaan vailla digitaitoja. Suunnilleen yhtä monen digitaidot eivät sinänsä riitä itsenäiseen asiointiin. Tätä edustaja Viitanen just hyvin kuvasi, että käytännössä siellä sitten puolesta-asioidaan, jolloin näitä sekaannuksia ja hämmennyksiä voi sattua, ja se ei ole kenenkään etu, että semmoiseen tilanteeseen ajetaan ihmisiä. Vielä haluan nostaa sen, että samaan aikaan, kun hallitus nyt vauhdilla sähköistää palveluita, se ei ole huolehtinut digituen riittävistä resursseista. Vastuu digituen järjestämisestä on jäänyt käytännössä kunnille ja järjestöille, ja näiden rahoitusta on leikattu, eikä kaikilla edes ole niitä omaisia tai ystäviä, jotka voisivat näissä tilanteissa auttaa. Viranomaisviestinnän pitää tavoittaa kaikki, myös heidät, joilta digitaidot puuttuvat, ja siksi kannatan tätä edustaja Viitasen tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen liikennepolitiikan keskeinen ongelma on, että se ei vastaa alkuunkaan riittävällä tavalla tarpeeseen vähentää liikenteen päästöjä. Liikenteen päästöt ovat kääntyneet kasvuun, vaikka ilmastokriisin torjumiseksi meidän pitäisi tehdä määrätietoisia toimia niiden vähentämiseksi. Päästöjen vähentäminen edellyttää nopeaa etenemistä liikenteen sähköistämisessä, raideliikenteen lisäämisessä sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Valitettavasti hallituksen politiikka vie näiltä osin väärään suuntaan. Iranin kriisi osoittaa, että fossiiliriippuvuus on ongelma paitsi ilmaston myös Suomen talouden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Johtopäätöksen tulisi olla mahdollisimman nopea fossiilisista irtautuminen, ei niihin takertuminen, kuten Orpon hallitus tekee. [Juha Mäenpää: Ideologiahan tuokin on!]

Arvoisa puhemies! Nostan tässä vielä selonteossa mainittuja uusia keinoja maaseudun elinvoiman kasvattamiselle kestävästi. Siellä todetaan, että maaseudulla kansalaisjärjestötoiminta on edelleen voimissaan ja järjestöillä on merkittävä rooli paikallisten palveluiden tuottajina ja myös julkisen ja yksityisen sektorin väliin jäävän yhteisötalouden toimijoina. Minusta tämä yhteisötalous vaikutti tässä tosi kiinnostavalta juuri maaseutumaisilla alueilla. Jos ei ole toimivia markkinoita, niin se voisi tarjota sinne ratkaisuja. Tähän olisi kiva kuulla ministerinkin näkemyksiä. Tietysti kiertotalous ja lannoiteomavaraisuus, biokaasu tässä jo mainittiinkin, mutta ne varmasti myös aidosti tuottaisivat uutta työtä ja toimeentuloa, kun ne osattaisiin, saataisiin nyt vihdoin hyödynnettyä. Vielä tämän väestön vähenemisen totean tähän. Se on monessa paikassa tosiasia, mutta siihenkin voidaan viisaasti sopeutua, ja täällä on myös siitä hyviä esimerkkejä. Toivon, että voidaan näitäkin ratkaisuja tukea ja sillä tavalla saada sitä elinvoimaa kohennettua, vaikka se väestö siellä vähenisi.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että me tarkastellaan maaseudun tulevaisuutta täällä nimenomaan ratkaisujen ja mahdollisuuksien kautta. Maa- ja metsätaloudella on tärkeä rooli niin huoltovarmuuden turvaamisessa kuin ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa. Ymmärrän nämä maatalouden kannattavuusongelmat, ja niitä meidän pitää yhdessä kyetä täällä ratkomaan, jotta meillä on kotimaista ja kestävästi tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Mutta on tärkeätä, että me kyetään uudistamaan niin maataloutta kuin metsätalouttakin niin, että me pystytään pysäyttämään luonnon köyhtyminen ja saavuttamaan ilmastotavoitteet eivätkä kannattavuus ja ympäristötavoitteet ole ristiriidassa keskenään. Maatalouden tukijärjestelmää on uudistettava niin, että se ohjaa kasvipohjaiseen ruuantuotantoon, uudistavaan viljelyyn ja vesistöpäästöjen vähentämiseen. Metsäteollisuuden on kyettävä uudistumaan nimenomaan jalostusarvoa nostamalla, jonka ministerikin täällä nosti, ja metsänomistajille on saatava muitakin ansaintakeinoja kuin puiden hakkaaminen. Velvoittava ekologinen kompensaatio ja luonnonarvomarkkinat olisivat yhdessä toimiva ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Pääsin tähän keskusteluun mukaan vasta näin illemmalla, mutta halusin tulla käyttämään puheenvuoron, koska työttömyystilanne kaikessa karmeudessaan on asia, johon on löydettävä kestäviä ratkaisuja. On hälyttävää, että Suomessa työttömyys on nyt korkeammalla tasolla kuin muualla Euroopassa. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa korkeakoulutettu nuori ei löydä alansa töitä, tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet irtisanovat henkilökuntaa, vaikka hoidon tarve ei ole kadonnut mihinkään, tilanteeseen, jossa työllisyyspalvelut eivät pysty palvelemaan asiakkaitaan. Hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka on ajanut Suomea väärään suuntaan. Tehdyt leikkaukset ajavat ihmisiä köyhyyteen, jarruttavat taloutta ja vievät työpaikkoja. Lyhytnäköistä on myös se, että hallituksen talouspolitiikkaa tehdään luonnon ja ilmaston kustannuksella. Meidän on kyettävä viemään läpi talouden rakennemurros, joka on kestävä niin yksilöiden, kansantalouden kuin ympäristön kannalta. Kestävän talouden uudet työpaikat syntyvät vihreän siirtymän hankkeisiin, luoville aloille, palveluihin ja kiertotalouteen, ja näihin on uskallettava satsata. Arvoisa puhemies! Olen todella huolissani — ja varmasti me kaikki olemme — nuorten tilanteesta. Nuorten työttömyys on noussut pelottavaa tahtia. Viime vuoden lopussa alle 25-vuotiaista lähes joka viides oli vailla työtä. Tämä on järkyttävä luku. Kun suhdannetilanne on heikko, työuraansa aloittelevat nuoret ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa, ja nuorena koettu työttömyys voi tutkimusten mukaan vaikuttaa työuraan vielä pitkään myöhemmin. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret eivät pääse kiinnittymään työelämään. Meidän onkin tehtävä kaikkemme, että nuoret voivat luottaa jatkossakin siihen, että opiskeleminen kannattaa ja tähän maahan voi perustaa perheen luottaen siihen, että työtä löytyy ja yhteiskunta kannattelee yli vaikeiden aikojen. Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tarjonneet toistuvasti hallitukselle kestävämpiä keinoja hyvinvoinnin ja taloustilanteen parantamiseksi. Tärkeä lähtökohta on, että kaiken työnteon pitää aina olla kannattavaa. Opiskelun, osaamisen kehittämisen sekä vapaaehtoistyön tulee olla mahdollista kaikille työttömille. Itsensä kehittämisestä ja toimeliaisuudesta ei pidä rankaista. Vapaaehtoistyön osalta on oltava samat selkeät käytännöt halki Suomen. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen oli suuri virhe. Se on vaikeuttanut pienituloisten, osatyökykyisten ja työttömyyden kanssa kamppailevien ihmisten mahdollisuutta ottaa satunnaista tai osa-aikaista työtä vastaan. Työelämän muutos on johtanut siihen, että yhä useampi joutuu vakituisen kokopäivätyön sijaan selviytymään pätkätöiden ja keikkatöiden maailmassa ja elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yli 130 000 työntekijää, jotka tekivät osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Yleisintä osa-aikatyö on vähittäiskaupassa sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Yhä useampi työllistää itsensä tänä päivänä yrittäjänä. Yrittämisen riskejä on pystyttävä pienentämään. Vihreät tukisivat yrittäjiä esimerkiksi kannustamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja korottamalla arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan alarajaa. Kun yhä useamman työura rakentuu pienistä palasista, tilausta olisi vihreiden pitkään ajamalle perustulolle, joka tekisi työnteosta aina kannattavaa. Toivonkin, että hallitus voisi suhtautua perustuloon avoimin mielin. Arvoisa puhemies! Ei vielä riitä, että työllisyystilanne kohenee, jos työntekijöiden työehtoja poljetaan tai palkalla ei aidosti tule toimeen. Siksi vihreät puuttuisivat myös alipalkkaukseen, vale- ja pakkoyrittäjyyteen sekä vastaavaan työntekijöiden laajamittaiseen hyväksikäyttöön. Esimerkiksi ruokalähettien tai marjanpoimijoiden johdonmukainen hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen oikeus- eikä hyvinvointivaltioon. Toivon, että työministeri Marttinen tähän työvoiman hyväksikäyttöön todella tomeralla tavalla puuttuu. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä totean, että vihreät parantaisivat työllisyyttä sekä täsmätoimilla että pitkän tähtäimen ratkaisuilla, parantamalla mahdollisuuksia kouluttautua, uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää kohti perustuloa sekä luomalla aitoja kannustimia työntekoon ja yrittämiseen. Toivon, että hallituksella on sama suunta. Täällä on tänään käyty hyvää keskustelua, toivon, että se johtaa myös ratkaisuihin. Kiitän myös paikalla olevia ministereitä, että olette täällä käymässä keskustelua.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi niin sanottua palomuurisääntelyä eli sääntelyä siviilitiedustelun aikana saadun tiedon luovuttamisesta rikostorjuntaan. Esityksessä arvioidaan, että se voisi parantaa viranomaisten kykyä reagoida kansallisen turvallisuuden uhkiin. Tätä tavoitetta voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavana. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallisen turvallisuuden uhkiin reagointia voidaan pitää välttämättömänä. Kansallisen turvallisuuden puolustamisessa on kuitenkin ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota sääntelyn perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin ja huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. Esityksessä puhutaan sääntelyn täsmentämisestä, mutta termi on harhaanjohtava. Kyse on melko perustavanlaatuisista muutoksista, joilla laajennettaisiin mahdollisuutta luovuttaa siviilitiedustelun tietoja rikostorjuntaan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että siviilitiedustelumenetelmiä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu rikostorjuntaan. Tietojen luovuttamisessa rikostorjuntaan onkin siten aina kyse poikkeamisesta tietojen käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Rikostorjuntaan tietoja voidaan sen sijaan hankkia muun muassa salaisilla tiedonhankintakeinoilla ja pakkokeinoilla. Erona rikosten torjuntaan käytettävien poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelumenetelmien käytön välillä on se, että käytännössä samoja keinoja tai menetelmiä voidaan käyttää tiedustelussa paljon väljemmin edellytyksin kuin salaisessa tiedonhankinnassa. Perustuslakivaliokunta onkin palomuurisääntelyä koskevassa aiemmassa lausuntokäytännössä kiinnittänyt huomiota siihen, että tiedustelutoimintaa ei pidä säännellä siten, että se avaisi tosiasiallisen mahdollisuuden kiertää tai väljentää salaisille tiedonhankintakeinoille tai salaisille pakkokeinoille asetettuja edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Tiedustelumenetelmillä saadun tiedon luovuttamiseen rikostorjunnan käyttöön tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti. Tiedustelutoimivaltuuksien laajempi käyttömahdollisuus on katsottu hyväksyttäväksi nimenomaan tiedustelutoiminnan kohteena olevan toiminnan vakavuuden ja rikostorjunnan kohteista poikkeavan luonteensa vuoksi. Palomuurisääntelyn heikentämisessä vaarana on tiedustelun ja rikostorjunnan erottelun murentaminen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti esitystä koskevassa lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettu sääntely tiedon luovuttamisesta muodostuu varsin väljäksi perusoikeuksien rajoittamista koskevan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Sisäministeriö on täsmentänyt esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta, mutta täsmennykset vastaavat nähdäkseni vain osittain perustuslakivaliokunnan esittämään kritiikkiin. Esityksen käsittelyä ja arviointia on osaltaan vaikeuttanut se, että sisäministeriö on valiokuntakäsittelyn aikana esittänyt useita jopa päinvastaisiin suuntiin vieneitä muutoksia. Arvoisa puhemies! Esitetyt muutokset eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia tavalla, jota perusoikeusrajoituksilta on syytä edellyttää. Vaikka tässä esityksessä olevat perusoikeusrajoitusten täsmällisyyteen liittyvät ongelmat korjattaisiin, tulisi lisäksi esittää konkreettisia perusteita muutokselle, kun ehdotetaan näin syvälle käyviä muutoksia. Pelkästään kansalliseen turvallisuuteen vetoamista ei voi pitää riittävänä, vaan muutosten välttämättömyyden tueksi olisi syytä esittää tietoja konkreettisista ongelmista, joita voimassa oleva laki ja palomuurisääntely ovat aiheuttaneet. Tällaisia esimerkkejä ei kuitenkaan ole riittävässä määrin esitetty. Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä esitän, että tämä lakiesitys hylätään.