Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on hyvin huolissaan siitä Suomen kehityspolitiikan suunnasta, johon Orpon hallitus on sitä viemässä. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan kokonaisvaltaiseksi tavoitteeksi on kirjattu "kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpi yhteys". Selontekoa lukiessa tuleekin selväksi, että kauppa on kiilannut kehitysyhteistyön edelle: painotus on Suomen viennin ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien edistämisessä. Kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehityspolitiikan päämäärät ja tavoitteet puuttuvat kokonaan. Kehitysyhteistyön rahoitusta on siis lähdetty ohjaamaan Suomen hyödyksi — se, jos mikä, on uuskolonialismia. Orpon hallitus myös leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti aikana, jossa pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa. Rahoituksen leikkaus syö myös Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisessä politiikassa. Tämä on täysin väärä, vastuuton ja lyhytnäköinen suunta. Arvoisa puhemies! Suomen kehityspolitiikan painopisteitä on myös kavennettu ja vähennetty. Suomi on aikaisemmin pitänyt vahvasti esillä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, mutta nyt ne ovat taka-alalla, eivät Suomen kehityspolitiikan varsinaisia tavoitteita. Lisäksi itse avun saaminen on ehdollistettu. Kehitysavun vastaanottajamaille esitetään ehtoja, kuten se, että valtioiden on vastaanotettava omia kansalaisiaan. Vahvimmiksi painopisteiksi nousevat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet. Nämä tietysti ovat kannatettavia painopisteitä, joista Suomen tuleekin pitää kiinni. Tosin meille on viime päivinä tullut selväksi, että Suomen ulkopoliittinen linja on nykyään perussuomalaisten tasa-arvon vastainen linja, sillä muu hallitus on siunannut Tavion päätöksen olla liittymättä Ukrainan tasa-arvoliittoumaan. [Vasemmalta: Järkyttävää!] Mitkään hallituksen yhteistyössä Sanni Grahn-Laasosen ja ministeri Tavion kanssa rustaamat osiot Ukrainan jälleenrakentamiseen eivät tätä tosiasiaa poista. On selvää, ettei vasemmistoliitolla ole luottamusta ministeri Tavion toimintaan. Arvoisa puhemies! On hienoa, että ilmastotoimet ovat hallituksen painopisteenä, mutta kun selontekoa lukee, huomaa, että ilmastokriisin osalta näkökulma on suppea ja ohi varsinaisen asian. Ilmastorahoituksen osalta selonteossa todetaan vain nykytilan säilyttäminen eli se, että Suomi osallistuu ilmasto- ja ympäristörahoitukseen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Ilmastokriisin vaikutus kehittyvissä maissa nähdään lähinnä mahdollisuutena suomalaiselle osaamiselle, viennille ja kaupalle. Selonteosta piirtyy kuva, että teemme ilmastotoimia vain silloin, kun voimme itse hyötyä niistä kaupallisesti, emmekä sen mukaan, mikä helpottaisi ilmastokriisistä pahiten kärsivien ihmisten tilannetta. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kannettava globaali vastuunsa. Kehityspolitiikkamme kaipaa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta. Suomen kaltaisen vauraan maan on tuettava kestävää kehitystä myös muualla niin, ettei ketään jätetä jälkeen. Siksi Suomen kehityspolitiikan päämäärinä pitäisi edelleen olla köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Arvoisa puhemies! Globaali ympäristökriisi on polttavin kestävän kehityksen este, ja sen eteneminen täytyy pysäyttää, jos halutaan tehdä vaikuttavaa kehityspolitiikkaa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemisella ja ilmaston kuumenemisella on suora linkki ihmisten elämän edellytyksiin muun muassa ruokaturvan ja kodin kautta. Kehittyvät maat elävät jo nyt ilmastokriisin keskellä. Ilmaston kuumenemisen hillintä on tärkeää, mutta ilmastoon sopeutuminen on monilla alueilla aivan elinehto. Siksi olisi oikein, että Suomen kaltainen hyvinvoiva ja vahva maa auttaisi kehittyviä maita ilmastokriisiin sopeutuessa. Arvoisa puhemies! Suomen on osoitettava teoissa, että se kantaa globaalin vastuun tilanteessa, jossa globaalin etelän luottamus länsimaihin on valtavien kaksoisstandardien edessä murentumassa. Sen lisäksi, että kehityspolitiikan massiiviset leikkaukset ovat eettisesti täysin vastuuttomia, ovat ne myös leikkaus Suomen ulkopoliittiseen liikkumatilaan ja uskottavuuteen maailmalla. — Kiitos.