Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisuus maaseutupoliittisesta selonteosta on valtavan suuri ja laaja. Esittelen nyt maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietinnön valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kokonaisuutena hyvänä ja sen tavoitteita kannattavina. Nyt on tärkeää varmistaa, että tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Suomen maaseutu on keskeinen osa koko maan taloutta, turvallisuutta, huoltovarmuutta ja tulevaisuuden kasvua. Selonteon visiona on, että vuonna 2040 Suomessa on digitaalisesti ja fyysisesti saavutettava, taloutta uudistava ja kestävästi elinvoimainen maaseutu. Tavoite on tärkeä, sillä noin 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutumaisia alueita. Niillä asuu vakituisesti runsas neljännes väestöstämme, ja maaseudulla toimii noin 40 prosenttia yrityksistä, kun maatilayritykset lasketaan mukaan. Maaseudulla tuotetaan ruokaa ja energiaa, hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja ja tuotetaan raaka-aineita teollisuuden tarpeisiin. Maaseudun elinvoima hyödyttää siis koko Suomea. Yksi suurimmista haasteista on väestökehitys. Työikäisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy, mikä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, palveluihin, yritysten jatkuvuuteen ja kuntien talouteen. Kehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Suomalaisten kiinnostus maaseutuasumiseen on vahvaa, ja selonteossa nostetaan esiin myös alueita, joilla väestökehitystä on onnistuttu kääntämään myönteisemmäksi. Meidän on muutettava kiinnostus todellisiksi mahdollisuuksiksi asua ja yrittää maaseudulla. Valiokunta kiinnittää huomiota myös maaseudun kiinteistöjen heikentyneisiin vakuusarvoihin, jotka vaikeuttavat rahoituksen saamista ja voivat estää asuntokauppoja, investointeja ja yritysten omistajanvaihdoksia. Myös monipaikkaisuus on huomioitava nykyistä paremmin. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät paikallisia palveluja ja ylläpitävät alueiden elinvoimaa. Siksi väestö‑ ja asumistilastoja on kehitettävä vastaamaan paremmin maaseudun tarpeellisia tarpeita. Maaseudun elinvoima edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, tietoliikenneverkkoja ja palveluja. Maaseudun teiden ja yksityisteiden kunnosta on huolehdittava pitkäjänteisesti. Niillä on keskeinen merkitys maa‑ ja metsätalouden kuljetuksille, elintarviketeollisuudelle, pelastustoimelle ja huoltovarmuudelle. Rahoitusta ei pidä jakaa vain liikennemäärien perusteella, sillä vähäliikenteinenkin tie voi olla elintärkeä maatilalle tai yritykselle. Myös luotettavat puhelin‑ ja laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä etätyölle, yritystoiminnalle, sähköisille palveluille ja turvallisuudelle. Harvaan asutun maaseudun laajakaistarakentamisen rahoitus on turvattava. Samalla on pidettävä huolta siitä, etteivät palvelujen digitalisoituminen ja puutteelliset digitaidot syrjäytä ihmisiä. Koulujen ja ammatillisen koulutuksen saatavuus vaikuttaa siihen, voivatko nuoret jäädä maaseudulle tai palata sinne myöhemmin. Ammatillinen koulutus auttaa turvaamaan yritysten osaavan työvoiman saantia ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Maaseudun talouden uudistuminen edellyttää kannattavaa yritystoimintaa, investointeja ja uusia kasvun mahdollisuuksia. Maatalous ja elintarviketuotanto ovat maaseudun keskeisiä elinkeinoja. Kotimainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus muodostavat kokonaisuuden, jonka kasvupotentiaalia voidaan hyödyntää lisäämällä jalostusarvoa ja vientiä. Tämä edellyttää kannattavaa alkutuotantoa, investointeja ja toimivia markkinoita. Kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Alkutuottajien edellytykset tuottaa kannattavasti ruokaa ovat jatkuvasti heikentyneet. Ruokaketjun toimintakyvystä huolehtiminen on myös yksi huoltovarmuuden peruskivistä. Myös metsätalous ja metsäteollisuus ovat maaseudun talouden kulmakiviä. Nykyisten elinkeinojen rinnalle tarvitaan uusia yrityksiä, teknologiaa ja korkeamman jalostusarvon tuotteita. Tutkimuksella, kehittämisellä ja innovaatioilla on tässä tärkeä rooli. Maaseudun yritysten on päästävä nykyistä paremmin hyötymään tutkimus‑ ja kehittämisrahoituksesta. Samalla yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä on vahvistettava. Maaseudun kehittämisessä ei riitä nykyisen toiminnan ylläpitäminen. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja, investointeja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maaseudulla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa sekä ympäristön tilan parantamisessa. Biotalous, kiertotalous ja ravinteiden kierrätys tarjoavat mahdollisuuksia ympäristön parantamiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää biokaasun tuotannon edellytysten parantamista. Biokaasu on kotimaista uusiutuvaa energiaa, joka voi vähentää päästöjä, edistää ravinteiden kierrätystä ja vahvistaa paikallistaloutta. Kestävyyssiirtymä on kuitenkin toteutettava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Maaseudun asukkaat ja yrittäjät eivät saa jäädä päätöksenteon sivustakatsojiksi, vaan heidät on otettava mukaan ratkaisujen valmisteluun. Maaseudun merkitys korostuu erityisesti kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Ruoka‑, energia‑ ja vesihuolto sekä logistiikka perustuvat suurelta osin maaseudulla sijaitseviin toimintoihin. Elinvoimainen ja asuttu maaseutu vahvistaa Suomen kykyä selviytyä häiriötilanteista. Turvallisuutta rakentavat myös kyläyhdistykset, vapaaehtoiset pelastuspalvelut, vapaapalokunnat, reserviläiset ja monet muut paikalliset toimijat. Näiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava, ja esimerkiksi Kylävara-konseptin kaltaisia varautumisen ratkaisuja tulee kehittää. Arvoisa puhemies! Maaseutupoliittisen selonteon onnistuminen ratkaistaan sen toimeenpanossa. Selonteossa esitetään viisi tavoitekokonaisuutta ja 23 kehittämissuositusta. Niiden toteutuminen edellyttää ministeriöiden välistä yhteistyötä ja maaseudun tarpeiden huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Myös EU:n tuleva rahoituskausi 2028—2034 on maaseudun kehittämisen kannalta tärkeä. Suomen on huolehdittava maaseudun tarpeiden huomioimisesta ja turvattava paikallisesti johdetun kehittämisen edellytykset. Yli 30 vuotta toiminut Leader-toiminta on osoittanut vaikuttavuutensa, ja sitä tarvitaan jatkossa. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kolme konkreettista toimenpidettä: Ensinnäkin, valtioneuvoston tulee antaa kevätistuntokauden 2028 loppuun mennessä valiokunnalle selvitys selonteon toimeenpano-ohjelmasta. Toiseksi, valtioneuvoston tulee edistää alueellisia tai kunnallisia pilottikokeiluja, joilla etsitään maaseudulle sopivia ratkaisuja talouden uudistamiseen, kestävään kehitykseen ja huoltovarmuuteen. Kolmanneksi, väestö‑ ja asumistilastoja tulee kehittää niin, että monipaikkaisuutta voidaan seurata nykyistä paremmin ja tietoa hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Arvoisa puhemies! Suomen maaseudulla on haasteita mutta myös valtavasti osaamista, yrittäjyyttä, luonnonvaroja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Maaseudun elinvoimasta huolehtiminen tarkoittaa työpaikoista, kotimaisesta ruuasta, energiantuotannosta, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja koko Suomen turvallisuudesta huolehtimista. Samalla varmistamme, että ihmisillä on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää eri puolilla Suomea. Näillä perusteilla maa‑ ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy mietinnössä esitetyn kannanoton valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta. Valiokunta oli yksimielinen. Kiitänkin valiokunnan jäseniä ja asiantuntijoita tehdystä työstä. — Kiitos.