Ritva Elomaa

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tärkeys tässä maailmantilanteessa nousee arvoon arvaamattomaan — todella tärkeä. Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Totta kai puolustuksen on oltava mahdollisimman hyvin varautunut mahdollisiin vaaratilanteisiin. Peruspilareita huoltovarmuudessa on ehdottomasti omavaraisuus ruuantuotannossa. Myös energian omavaraisuutta on kehitettävä, ja tässä epävarmassa maailmantilanteessa todella meidän pitää ottaa myös turpeen tilanne käsittelyyn ja sen myötä sen tärkeys. Puhumme kuiviketurpeesta, myös kasvuturpeesta. Tilalle ei ole mitään korvaavaa tullut, joten ne ovat hyvin tärkeitä asioita kehittää ja myös pitää Suomessa, niin että olemme varautuneet myös turpeen osalta, että meillä on sitä saatavissa.

Arvoisa puhemies! Tänään onkin monta maa- ja metsätaloutta koskevaa asiaa käsittelyssä täällä salissa. Niin tämä seuraavakin on. Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä koskien maatalouden tukijärjestelmien toimeenpanoa, viljelijätukia sekä maaseudun kehittämisen korvauksia. Esityksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää tukijärjestelmien hallinnointia, yhtenäistää tukiehtoja ja keventää sekä viljelijöiden että hallinnon taakkaa. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Kyse on pitkälti käytännön toimivuuden parantamisesta. Sääntelyä täsmennetään niiltä osin, joissa nykykäytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä tai hallinnollista kuormitusta. Keskeinen muutos koskee kuntien toimivaltaa. Lakiin kirjataan selkeästi, että kunta tekee päätöksen tukihakemusten yhdistämisestä silloin, kun samaa kokonaisuutta on haettu usealla hakemuksella mutta kyse on tosiasiallisesti vain yhdestä maatilasta. Valiokunta korostaa, että tämä ei muuta maatilan määritelmää vaan selkeyttää toimivaltaa ja varmistaa EU-lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen. Yhdenmukainen tulkinta on tärkeää sekä viljelijöiden yhdenvertaisuuden että EU-rahoituksen turvaamisen kannalta. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että kunnan päätös hakemusten yhdistämisestä ulotetaan kattamaan myös eräät elinvoimakeskusten myöntämät tuet. Tämä on perusteltua, koska samat pellot ja eläimet ovat useiden tukien perusteena. Ratkaisu vähentää päällekkäistä hallintoa ja selkeyttää tukien käsittelyä myös viljelijän näkökulmasta. Esityksessä tehdään myös muita tärkeitä muutoksia: Ensinnäkin tukikelpoisen alan hallintaa koskevaa sääntelyä täsmennetään. Jatkossa tukikelpoisen alan tulee olla aktiiviviljelijän hallinnassa koko hakemuksen jättöajan viimeisestä päivästä sen muutospäivään asti. Tämä yhdenmukaistaa käytäntöjä eri tukimuotojen välillä ja lisää selkeyttä hakijoille. Toiseksi pysyvän nurmen ennallistamistavoitteen kynnystä muutetaan. Ennallistamismenettely otetaan jatkossa käyttöön vasta, jos pysyvän nurmen ala vähenee yli 10 prosenttia vuoden 2018 viitealaan verrattuna nykyisen 5 prosentin sijaan. Valiokunta pitää muutosta erittäin kannatettavana, sillä se keventää viljelijöiden velvoitteita ilman, että ympäristötavoitteista tingitään kohtuuttomasti. Kolmanneksi ympäristökorvauksiin liittyvää hallinnollista tarkastusta aikaistetaan. Tarkastus tehdään jatkossa ennen ensimmäisen sopimusvuoden loppumaksua. Tämä vähentää riskiä takaisinperintään ja parantaa ennakoitavuutta viljelijän kannalta. Valiokunta on lisäksi täsmentänyt sääntelyä viranomaisen alueellisen toimivallan osalta. Jos hakemuksia yhdistetään ja maatilat sijaitsevat usean kunnan alueella, toimivaltainen kunta määräytyy jatkossa sen perusteella, missä suurin osa pelloista sijaitsee. Tämä lisää selkeyttä ja ehkäisee tulkintaongelmia. Kokonaisuutena esitys vahvistaa maataloustukijärjestelmän selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja toimivuutta. Samalla se vähentää hallinnollista taakkaa ja tukee viljelijöiden arkea käytännön tasolla. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyllä tavalla. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä, joka koskee Luonnonvarakeskuksesta annetun lain sekä ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain muuttamista. Tämän esityksen keskeisenä tavoitteena on päivittää lainsäädäntö vastaamaan paremmin Luonnonvarakeskuksen nykyistä toimintaa ja tehtäviä. Samalla toimeenpannaan EU-sääntelyä ja erityisesti niin sanottua FSDN-asetusta, joka koskee maatilojen kestävyyden tietoverkon perustamista. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Luonnonvarakeskuksen roolia selkeytetään tutkimus- ja tilastoviranomaisena, ja sen tehtäviä täsmennetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Keskeinen uudistus liittyy maatilojen kestävyyden tietoverkkoon. Nykyinen kirjanpidon tietoverkko laajenee kattamaan taloudellisten tietojen lisäksi myös ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä tietoja. Tämä on tärkeää, jotta maatalouden kehitystä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Valiokunta kuitenkin korostaa vahvasti vapaaehtoisuuden merkitystä. Maatilojen osallistuminen tietoverkkoon perustuu jatkossakin yrittäjän suostumukseen, ja tietojen antaminen on täysin vapaaehtoista. Tätä valiokunta pitää keskeisenä hyväksyttävyyden ja luottamuksen kannalta. Lisäksi valiokunta painottaa, että kerättäviä tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Niitä ei saa käyttää esimerkiksi valvontaan tai verotukseen. Myös henkilötietojen suojaamisesta huolehditaan EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Valiokunta on tehnyt esitykseen joitakin täsmennyksiä. Ensinnäkin valiokunta poistaa tarpeettomana säännöksen Luonnonvarakeskuksen sisäisestä tiedonsaantioikeudesta mutta selkeyttää samalla oikeutta luovuttaa tarvittavat tiedot edelleen Euroopan komissiolle. Toiseksi valiokunta täsmentää pääjohtajan toimivallan delegointia koskevaa sääntelyä. Julkisiin hallintotehtäviin liittyvää ratkaisuvaltaa voidaan jatkossakin siirtää vain virkamiehille, mikä on oikeusturvan kannalta perusteltua. Arvoisa puhemies! Vielä lisäksi ruoka- ja luonnonvaratilastoja koskevaa lakia täydennetään siten, että tilastointi kattaa jatkossa myös riistatalouden ja metsästyksen. Kokonaisuutena esitys parantaa tiedon laatua, tukee päätöksentekoa ja vahvistaa maatalouden kestävyyden seurantaa ilman, että viljelijöille aiheutuu kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyllä tavalla. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni tämä hallituksen esitys parantaa eläinten hyvinvointia. Pieni askel, mutta kuitenkin parempaan suuntaan, ja siitä kiitän ministeriä. Tässä on noussut tämä lemmikkieläinten rekisteröinti ja sirutus esille. Täytyy sanoa, kun somea ja esimerkiksi Facebookiakin seuraa, niin siellä on ihan mieletön määrä esimerkiksi koiria, jotka jostain syystä ovat päässeet karkaamaan. On todella tärkeää, että koirillakin on silloin siru, jotta pystyy seuraamaan ja tunnistamaan ja löytämään sitten oikean omistajankin. Se on ehdottoman tärkeää. Kissojenkin kohdalla se tulee varmaan tulevaisuudessa. Ehkä se on kaukana vielä, mutta se on hyvä suunta, että sitä kohti ja sinnepäin mennään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun sanotaan sana maataloustuki, niin monella karvat nousevat pystyyn ja ajatellaan, että voi kauheata, että niitä ei pitäisi maksaa. Mielestäni meille kuluttajille ei ole tarpeeksi hyvin selvitetty, miksi maataloustukia maksetaan. Niitä maksetaan sen takia, että me saadaan ostaa edullista ruokaa, hyvää, kotimaista, edullista ruokaa, ja sitä tarvitsisi tuoda vähän enemmän esille. No, sitten minä kysyisin ministeriltä näistä maataloustuista. Monet kasvi- ja viljatilat ovat esittäneet, että tukien tarvitsisi tulla tietysti ajoissa, ja mielellään, jos osa voitaisiin maksaa vähän aikaisemmin, niin tässä kovassa kriisissä se olisi valtavan tervetullutta. Onko mitään mahdollisuutta, että niitä voisi maksaa vähän aiemmin? Sitten turpeesta vielä: kun ei kasvu- ja kuiviketurpeen tilalle ole tullut mitään, niin silloin niitä on pakko saada nostaa, ja silloin se tarkoittaa, että turvetta pitää saada nostaa tulevaisuudessakin. Lindén ja Sillanpää ottivat esille tämän kouluruokailun: erittäin arvokas asia. Suomi on siinä edistyksellinen, ja pitää jatkossakin turvata se.

Arvoisa puhemies! Omavaraisuus ruuantuotannossa on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. CAP-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Niissä ratkaistaan Suomen maatalouden tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeiden maataloustukien kohtalo. Euroopan unioni on tekemässä Latinalaisen Amerikan, eli Mercosurin, ja Australian kanssa tärkeitä kauppasopimuksia. Suomalainen tuottaja täyttää tunnollisesti kaikki puhtaan ja eettisesti tuotetun ruuan vaatimukset. Ulkomailla asiat voivat olla täysin toisin. Suomalaiset tuottajat saavat liian heikkoja hintoja tuotteistaan vaikka puhtauteen ja laatuun ja eläinten hyvinvointiin on todella panostettu. Millä keinoilla elintarviketuotanto saataisiin yhteismitalliseksi, jotta kaikki pelaisivat samoilla säännöillä edes täällä EU:n sisällä? Ja kiitos, ministeri, siitä, että elintarvikemarkkinalaki nyt edistyy. Se on ollut vuosia toivelistalla. Mitään ei ole tapahtunut, mutta nyt tapahtuu. Kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Mitä tarkoittaa ruokapoliittinen selonteko ja ruokastrategia? Kyseessä on suunnannäyttäjä päätöksenteolle, toimintasuunnitelma siitä, mitä ja miten aiomme syödä jatkossa ja kuinka ruuantuotantomme turvataan. Oman lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin maatilalla Lokalahdella. Navetassa oli monenlaista eläintä ja pelloilla kasvatettiin ruokaa. Eettiset periaatteet, joita noudattaen silloin tuotettiin ruokaa, olivat samat kuin Suomessa tänään. Meillä edelleen tuotetaan puhdasta ruokaa: antibioottivapaata, hormonivapaata ja salmonellavapaata. Eläinten hyvinvointi otetaan huomioon. Olen koko ammatillisen urani ajan nähnyt, kuinka perustavanlaatuinen merkitys ruualla ihmisen hyvinvoinnille on. Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema, se on turvallisuuskysymys. Me emme voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Kotimainen tuotanto on turvattava, ja sen toimintaedellytykset tulee asettaa etusijalle. Selonteossa tunnistetaan myös nuorten vähäinen kiinnostus alaa kohtaan. Ei se ole ihme. Kuka lähtee alalle, jossa työ on raskasta, riskit suuret ja toimeentulo epävarma? Jos haluamme tulevaisuudessa kotimaista ruokaa, meidän on palautettava usko siihen, että työllä on mahdollisuus elää. Perussuomalaiset haluavat turvata EU:n ahtaalle ajamien suomalaisten, varsinkin pienten ja keskisuurten perheviljelmien säilymisen ja tehdä kaikkensa, jotta niiden kannattavuus paranisi. Tämä tapahtuu tukemalla muun muassa sukupolvenvaihdoksia. Tällä tavoin toimimalla voimme saada myös nuoria uusia aktiiviviljelijöitä alalle. Haluamme ylläpitää läpinäkyvää niin sanottua ”pellosta ruokapöytään” ‑ketjutusta. Painotamme sitä tosiasiaa, että suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa huomattavalta osalta muun elintarvikesektorin sekä siihen liittyvien noin 320 000 työpaikan säilymisen maassamme. Ostamalla kotimaisia elintarvikkeita tuemme suomalaista ruuantuotantoa ja työtä laajasti. Tavoitteena tulee olla, että myös julkiset toimijat tarjoavat kotimaista ruokaa. Perussuomalaisille oma ruuantuotanto on huoltovarmuuden peruspilareita. Omavaraisuuden lisääminen energiantuotannossa on myös huipputärkeää. Se pitää sisällään myös turpeen saatavuuden, kasvu- ja kuiviketurpeineen. Perussuomalaiset peräänkuuluttavat edelleen ruuan arvostuksen nostamista. Laadukas ruoka edistää terveyttä ja lihaskuntoa. Puhdas ruoka on tulevaisuudessa varmasti potentiaalinen vientivaltti. Pyrimme lisäämään ruokavientiämme yhdessä ulkoministeriömme ja sen toimijoiden kanssa. Viljelijöille on tarjottava apua ja palveluja kansainvälistymiseen ja markkinointiin, kuten muillekin yrittäjille. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä myös luomutuotannon edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Kannattavuus, reiluus, huoltovarmuus ja luonnon kantokyky ovat ruokastrategian päätavoitteita. On tärkeää, että alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan välille saadaan oikeudenmukaisempi tulonjako. Arvoisa puhemies! Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen ohjelma ja toiminta korostavat kotimaisen kalan merkitystä osana suomalaista ruokaturvaa, maaseudun elinkeinoja ja ympäristöpolitiikkaa. Kuten tunnettua hallitus jatkaa aiemmin aloitettua kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Tavoitteena on tätä kautta lisätä kotimaisen kalan osuutta suomalaisten lautasilla ja ruokapalveluissa. Ammatillisen kalastuksen puolella tuetaan elinkeinoa. Kalastustappioita ehkäistään merimetsojen suojametsästyksellä, ja myös valkoposkihanhet ovat listalla. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari sanaa metsästyksestä ja riistasta. Tulee muistaa, että maaseutu ei kosketa pelkästään maaseutuasukkaita vaan myös kaupunkilaisia. Kesäiset matkat maaseudulle mummolaan, lukuisat kesämökit järvien rannoilla ja kokoontumiset suvun kanssa sukutiloille kuuluvat suomalaiseen elämään. Maaseudulla käydään nauttimassa jokamiehenoikeuksista, virkistäytymässä, retkeilemässä ja otollisilla alueilla metsästämässä ja kalastamassa. Metsästys edistää terveen luontosuhteen muodostumista ja ylläpitoa sekä luo myös yhteisöllisyyttä ja pitää osaltaan sekä maaseutua että luonnonsuojelua elinvoimaisena. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, se tekee hyvää eläimille ja se tekee hyvää ympäristölle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kauden lopussa parlamentaarinen työryhmä kokoontui ja sai valmiiksi raporttinsa, aivan siinä vaalikauden lopussa, maaliskuussa. Siinä oli lista, mitä pitäisi tehdä, jotta kannattavuus paranisi maataloudessa, ja myös metsätaloutta käsiteltiin. Siinä oli lista, joka olisi pitänyt toteuttaa jo aikaisempina vaalikausina, koska tässä maatalouden kannattavuuden kehityksessä on nähty jo vuosia, että se on menossa huonoon suuntaan. Onneksi tämä hallitus on nyt alkanut toteuttaa näitä asioita, ja muun muassa tämä elintarvikemarkkinalaki on yksi niistä. Hallituksen esityksellä uudistetaan elintarvikemarkkinalakia tavalla, jolla on suuri merkitys suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuudelle. Meillä on hyvin pitkään jatkunut maatalouden kannattavuuskriisi, joka on uhka sekä kotimaiselle ruuantuotannolle että huoltovarmuudelle. Suomen elintarvikeketjussa on vakava epätasapaino. Päivittäistavarakauppa on äärimmäisen keskittynyttä, kun taas tuottajia on lähes 40 000 ja elintarviketeollisuusyrityksiä noin 2 600, joista valtaosa on pieniä pk-yrityksiä. Tämä asetelma on johtanut tilanteeseen, jossa heikompi osapuoli joutuu hyväksymään kohtuuttomia sopimusehtoja tai vaikenemaan epäkohdista liikesuhteen menettämisen pelossa. Esitys puuttuu tähän neljällä keskeisellä tavalla. Ensinnäkin ostajan oman tuotemerkin suosiminen kielletään silloin, kun tavarantoimittaja on neuvotteluvoimaltaan heikompi. Kaupan kaksoisrooli tuottajien kilpailijana ja portinvartijana on ongelma, johon tarvitaan nimenomaiset pelisäännöt. Toiseksi lakiin lisätään velvollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten pandemian tai energiakriisin, yllättäessä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittivat, kuinka haavoittuvia pitkät kiinteähintaiset sopimukset voivat olla. Kolmanneksi suojataan tavarantoimittajien liikesalaisuuksia kieltämällä tarpeettomien tietojen vaatiminen kustannusrakenteista ja tuotantotavoista. Nämä tiedot ovat olleet väylä, jota kautta tietoinnovaatioita on kopioitu kaupan omiksi merkeiksi. Neljänneksi kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Tänään aikaisemmin otin meidän valiokunnassa esille sellaisen asian, että tarvitsemme silloin tällöin tuottajan sinne asiantuntijaksi ja olisi suotavaa, että sellainen olisi. Nyt tähän hallituksen esitykseen, elintarvikemarkkinalakiin, on aika vaikeaa, jos halutaan saada joku tuottaja kertomaan näistä omista sopimusehdoistaan ja varsinkin avoimesti. Pelko siitä, että se kostautuu hänelle jotenkin, on todellinen. Neljänneksi tosiaan näitä kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan se kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Toistan tämän asian, koska tämä on tärkeä asia. Esitys ei kiellä kaupan omia merkkejä eikä puutu hintoihin. Se luo reilummat pelisäännöt. Kotimaisen ruuantuotannon elinvoima, huoltovarmuus ja tulevien sukupolvien mahdollisuus jatkaa tiloja edellyttävät, että alkutuottajan asema on kestävällä pohjalla. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan. Totta kai on tärkeää, että kaupalla menee hyvin ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta kaiken pohja on se, että alkutuottajalla menee myös hyvin, ja nämä täytyy saada balanssiin. Vielä sellainen tieto ja fakta, että kuluttajalle ruoka ei kallistu tämän elintarvikemarkkinalain uudistuksen myötä. Kysymys on vain oikeudenmukaisuudesta. Se on meille kaikille suomalaisille tärkeää.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Lylyä. Teillä on varmasti vankat tiedot eläkejärjestelmästä ja kokemusta näiden asioiden käsittelystä, ja tämä info on aina hyvä saada, jos asia ei ole ihan niin selkeä itselle. Myös Kaarisalo nosti esille työkyvyttömyyseläkkeet ja nuorten mielenterveysongelmat sun muut — hyvin tärkeitä asioita käsitellä myös hallituksen ja täällä salissa. Kiitos näistä puheenvuoroista.

Arvoisa puhemies! Todella naisjärjestöt lähtivät mukaan tähän kannanottoon, kun nousi huolia tästä hallituksen esityksestä. Ministeri Marttinen kyllä otti asian vakavasti ja teki muutoksiakin, ja varmasti tätä asiaa seurataan. Oppositio on nostanut edelleen nämä huolet esille tässä salissa nyt tänään, mutta kyllä näitä asioita seurataan ja katsotaan niin, että tässä tasa-arvoasiassa eivät sitten naisetkaan mitenkään kärsisi tulevaisuudessa. Kyllä tätä seurataan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Todella naisjärjestöt lähtivät mukaan tähän kannanottoon, kun nousi huolia tästä hallituksen esityksestä. Ministeri Marttinen kyllä otti asian vakavasti ja teki muutoksiakin, ja varmasti tätä asiaa seurataan. Oppositio on nostanut edelleen nämä huolet esille tässä salissa nyt tänään, mutta kyllä näitä asioita seurataan ja katsotaan niin, että tässä tasa-arvoasiassa eivät sitten naisetkaan mitenkään kärsisi tulevaisuudessa. Kyllä tätä seurataan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Jukkolaa tästä puheenvuorosta. Nimittäin on tosi arvokasta saada sieltä tietoa siitä, kuinka toimitaan, ja aina jos joku täältäkin siellä käy, niin on tärkeää saada tätä faktaa. Myös edustaja Kallio nosti tämän alueellisen huoltovarmuuden esille, ja totta kai meidän pitää pitää huolta siitä, että meidän huoltovarmuus on tulevaisuudessakin — ja tällä hetkellä — erittäin korkealla tasolla. Kentältä on tullut myös sellaista palautetta joiltakin tilallisilta, että he haluaisivat vielä enemmän semmoista konkreettista ohjausta ja infoa, miten menetellä, jos tulee kriisitilanne. Se ei ole vielä ihan hanskassa, miten esimerkiksi yksittäiset tilat voisivat toimia, kun puhutaan ruokaturvasta ja ruuan tuottamisesta. Tämmöinen info, on se sitten koulutuksen nimellä tai millä vaan, pitää kehittää, koska meillä on nyt siihen aikaa, kun vielä ei ole tapahtunut sitä pahinta — ja voi olla, ettei tapahdukaan, mutta varautua pitää.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain 14 §:n muuttamisesta. Esityksen keskeinen sisältö on tekninen mutta käytännön kannalta tärkeä. Lakiin lisätään Ruokavirasto toimivaltaiseksi tahoksi antamaan toimeksiantoja valtuutetuille tarkastajille. Voimassa olevan lain mukaan tämä mahdollisuus on ollut vain elinvoimakeskuksilla, vaikka Ruokavirasto toimii jo nykyisin luonnonmukaisen tuotannon virallisena valvontaviranomaisena. Kyse on vuoden 2026 aluehallintouudistuksen yhteydessä lakiin jääneen virheen korjaamisesta. Muutoksella varmistetaan, että valvonta voi toimia sujuvasti ja ilman tarpeettomia hallinnollisia esteitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutos voidaan toteuttaa nopeasti, sillä tarkastajille annettavia toimeksiantoja tehdään runsaasti ja käytännön työ edellyttää toimivaa sääntelyä. Samalla on syytä korostaa, ettei esityksellä ole merkittäviä taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia eikä se muuta valvonnan käytännön toteutusta tai aiheuta lisäkustannuksia luomutuottajille. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo esityksen olevan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana ja yksimielisesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, kannattavuus on se suuri ongelma, mikä maataloudessa on EU:ssa kaikkialla ja varsinkin Suomessa. Tämä elintarvikemarkkinalaki on yksi parannuskeino nyt tähän hätään, mutta se on vain yksi. Minä kysyisinkin ministeriltä: mitä muita toimia on tehty tai tullaan tekemään, jotta viljelijöiden mahdollisuudet tulevaisuudessa olisivat paremmat ja me saataisiin ne nuoret pysymään tai tulemaan tälle alalle, koska se on suuri ongelma, että näkyvyys nuorilla on vähän heikko siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Siihen täytyy keksiä keinot. Mitä sanottiin tuottajaorganisaatioista, niin ne ovat hyvät, ja kaikkien viljelijöitten pitäisi mennä yhteen ja olla yhdessä miehin ja naisin. Mutta ne ovat täällä niin repaleisina ympäri Suomen, että se on vaikeaa, mutta se me kaikki ymmärretään, että ruoantuotannon pitää jatkua, jos me meinataan, että huoltovarmuus on hyvällä tasolla.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Menen nimittäin suoraan asiaan. Tämä elintarvikemarkkinalaki on hyvin tärkeä laki, kuten ministeri totesi, ja se on nyt meillä kohta käsittelyssä valiokunnassa. Olen sitä mieltä, että kun meille maa- ja metsätalousvaliokuntaan tulee näitä esityksiä, niin joskus on hyvä saada myös tuottajan näkökulma, ei ainoastaan järjestöjen. Ajattelin, että vähän kokeilen kenttää, ja tiedustelin: Nythän on sellainen pelon ilmapiiri, että on vaikea saada tuottajaa selittämään omalta kantiltaan hänen asemaansa suhteessa kauppaan ja teollisuuteen. Se pelon ilmapiiri on olemassa siellä, että pelätään, että se vaikuttaa heidän omiin sopimuksiinsa, ja tämä on ihan totaalinen ongelma. Nyt kysynkin ministeriltä: tullaanko tässä laissa vaikuttamaan juuri tähänkin asiaan positiivisesti viljelijän kannalta?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Huoltovarmuudesta on puhuttu syystäkin erittäin paljon viime vuosina, ensin koronaepidemian ja sittemmin Ukrainan sodan takia. On hyvin tärkeää, että me kaikki ymmärrämme nyt huoltovarmuuden tärkeyden. Erityisesti kotimaisen ruoantuotannon näkökulma on tärkeä ymmärtää, sillä maatalouden kannattavuuskriisi on edelleen paljolti ratkaisematta. Selvää on kuitenkin, että ruoantuotanto täytyy turvata jatkossakin. Myös turve ansaitsee oman mainintansa. Turpeen tuotanto on ajettu lähes kokonaan alas aiempien huonojen päätösten takia. Tämä on kiistämättä eräs huoltovarmuuttamme heikentävä tekijä. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on tärkeä ja perusteltu täsmennys hiljattain uudistettuun huoltovarmuuslainsäädäntöön. Se vahvistaa Suomen huoltovarmuutta nimenomaan siellä, missä sen on oltava kunnossa: materiaalisen varautumisen käytännön toteutuksessa ja rahoituksen selkeydessä. Esityksen keskeinen ansio on siinä, että se selkeyttää Huoltovarmuusrahaston ja virastoksi muuttuneen Huoltovarmuuskeskuksen rooleja. Rahaston tehtävät pysyvät ennallaan, mutta niiden toteutusta täsmennetään niin, että materiaaliseen varautumiseen liittyvät liiketoimet ovat läpinäkyviä, johdonmukaisia ja kirjanpidollisesti selkeitä. Samalla arvonlisäverotusta koskeva ratkaisu on perusteltu ja käytännöllinen. Kun Huoltovarmuusrahastosta tehdään erikseen verovelvollinen, varmistetaan kilpailuneutraalius ja ennen kaikkea se, ettei järjestelmä aiheuta tarpeetonta lisäpainetta valtiontaloudelle. Vähennysoikeuden säilyminen rahastolla tukee tehokasta varautumista ilman ylimääräisiä kustannuksia. On tärkeää korostaa, että kyse ei ole toiminnan laajentamisesta vaan sen selkeyttämisestä. Tämä on hyvää lainsäädäntöä: tarkkarajaista, teknisesti perusteltua ja toimeenpanon kannalta välttämätöntä. Myös lausuntopalaute on pääosin myönteistä, mikä vahvistaa käsitystä esityksen tarpeellisuudesta. Lisäksi siirtymäsäännös on erittäin perusteltu. Se ehkäisee hallinnollista epäselvyyttä ja varmistaa, että uudistus voidaan toteuttaa sujuvasti ilman katkoksia huoltovarmuuden kannalta kriittisessä toiminnassa. Suomen huoltovarmuus on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Tämä esitys tukee sitä konkreettisesti parantamalla rakenteita ja varmistamalla, että järjestelmä toimii tehokkaasti myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Ensin koronakriisin ja sittemmin Ukrainan sodan sekä heikentyneen turvallisuusympäristömme johdosta huoltovarmuuden merkityksen ymmärtäminen on parantunut. En ole kuitenkaan varma, ymmärtävätkö kaikki tässä salissakaan viljelijän ahdinkoa tänä päivänä ja myöskään turpeen merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Turve on kotimainen energiamuoto, joten sen tuotanto ei olisi riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista tai geopoliittisesta riskistä. Turpeen tuotantoa on lyhytnäköisillä ja huonosti harkituilla päätöksillä ajettu alas. Kotimaisen turvetuotannon merkitys eräänlaisena huoltovarmuuden viimeisenä vakuutuksena pitäisi olla keskeinen. Kasvu- ja kuiviketurpeesta on paljon puhuttu. Mitään suoraan korvaavaa ei ole niiden tilalle, joten niiden tuotannon pitää saada olla käynnissä, kunnes jotain muuta yhtä hyvää keksitään, mutta siihen kuluu vielä pitkä aika. Huoltovarmuus on kykyä pitää yhteiskunta käynnissä kaikissa tilanteissa. Suomi on logistisesti käytännössä saari, joten olemme hyvin haavoittuvaisia ollessamme kapean meriväylän varassa. Eli meillä ei ole varaa menettää viljelijöitämme, meillä ei ole varaa menettää turvetuotantoamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella hyvä. Maa- ja metsätalousvaliokunta oli tästä asiasta ihan yhtä mieltä, yksimielinen. Mutta alleviivaan eritoten tässä esityksessä lemmikkieläinten kohdalla sitä asiaa, että asiakirjat eläinten siirroista ovat ajantasaiset. Sitä tietoa, sitä infoa kaikista asiakirjojen vaateista pitää jakaa koko ajan. On ollut silloin tällöin tapauksia, että tuodaan oma uusi, tai vanhakin, rakas lemmikkieläin ja asiakirjat eivät ole kohdallaan. Voi olla sellainen tilanne, että silloin halutaan, että mennään eläimen kanssa sinne lähtömaahan tai jopa joudutaan lopettamaan eläin, ja se on todella raskas tie. Rescuekoirien maahantuonnissa yhdistykset päätoimisesti toimivat todella vastuullisesti, ja niin pitää ollakin. Yksittäisten ihmisten kohdalla vastuuta pitää alleviivata, sitä, että on oikeat rokotukset ja kaikki paperit ovat kunnossa. Edustaja Heinonen nosti sikaruton esille. Se on todella vakavaa. Meidän pitää tehdä kaikki toimet, ettei se pääse rantautumaan Suomeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos, edustaja Suhonen: äärettömän tärkeä keskustelualoite. Lastensuojelu on yhteiskuntamme turvaverkko kaikkein haavoittuvimmille lapsille, jotka eivät voi itse valita olosuhteitaan. Tämän päivän tilannekuva on huolestuttava: asiakasmäärät kasvavat, työntekijät kuormittuvat ja alueelliset erot palveluissa syvenevät. Samalla riskinä on, että lapsen etu jää resurssipaineiden varjoon. Hyvinvointialueiden vastuulla on varmistaa, että lastensuojelu toteutuu lain edellyttämällä tavalla, oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta, toimivaa johtamista sekä pysyviä, koulutettuja ammattilaisia. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on avain. Perheiden varhainen tuki vähentää raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Samalla on vahvistettava valvontaa, jotta lasten oikeudet toteutuvat kaikkialla Suomessa. Kyse ei ole vain järjestelmästä, kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta. Meillä ei ole varaa epäonnistua. Jokaiselle ihmiselle, jokaiselle lapselle, eritoten jokaiselle lapselle, on tärkeätä, [Puhemies koputtaa] että on läheisen turva ja välittäminen.

Arvoisa puhemies! Seniorineuvolapalvelut olisi hyvä saada koko Suomessa käyttöön. Tarve on suuri, ja tietenkin iäkkäät kansalaisemme ovat sen ansainneet. Elämä on niin hektistä nykyään: pitää olla kaikessa nopea, ja teknologia etenee vauhdilla. Neuvonta ihmiseltä ihmiselle, siis konkreettinen kohtaaminen neuvonnassa, on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen tarkoittaa myös tällaisia palveluja, mitä aloitteessa on. Kiitän edustaja Mattilaa tästä aloitteesta ja kannatan sitä lämpimästi.

Arvoisa puhemies! Minä kiitän edustajia Rintamäki, Seppänen ja Hänninen, että olette täällä salissa puhumassa myös eläinten hyvinvoinnin puolesta, eläinten puolesta, ja kannatatte tätä lakialoitetta, kiitos teille.