Arvoisa puhemies! Suomen valmistelu myyntikuntoon jatkuu. Tällä kertaa vuorossa on junaliikenne. Palvelutasossa tämä on jo näkynyt. Lipunmyynti fyysisessä muodossa on katoavaa kansanperinnettä. Asiakkaat manaavat VR:n digitaalista lippu-uudistusta ja paikan varaamisen vaikeutta. Voi vain kuvitella, miten ilman tietokonetta elävät mummot ja papat pääsevät tulevaisuudessa junamatkalle. Lähijunassa konduktööri ei enää lippua myy mutta ajaa kyllä junasta ulos, jos lippua ei löydy. Mikäli VR toimii mallina liikenteen digitalisaatiolle, olemme synkällä tiellä. Hallituksen kaavailut VR:n pilkkomisesta ja kilpailun vapauttamisesta merkitsevät sitä, että Etelä-Suomi ja HSL:n alue tulee kuhisemaan yksityisiä yrityksiä, jotka kuorivat kermat päältä. VR puksuttaa kannattamattomat syrjäseudut veronmaksajien tappioksi. Voi vain ihmetellä hallituksen tarkoitusperiä. EU:lle kumarretaan ja taas kumarretaan niin syvään kuin mahdollista. Samalla omalle kansalle käännetään selkää. Todellista kilpailuahan ei reiteille synny. VR:n monopoli vaihtuu alueelliseen monopoliin. Ei asiakas voi jatkossakaan valita useamman yhtiön raideliikenteen väliltä vaan hän käyttää sitä, mitä pystyy. Mitä hyötyä tällainen kilpailu tuo asiakkaalle? Mitään tarvetta laskea lippujen hintoja ei tule. Mitä intressejä yrityksellä on kehittää liikenteen palveluja, kun kaikilla on sama kalusto ja samat raiteet? Todennäköisesti kaikki palvelu karsitaan minimiin, jotta yrityksen taseeseen jäisi mahdollisimman paljon plussaa. Kaiken kaikkiaan yhtälö on kummallinen: Hallitus lupailee asiakkaille halvempia lippuja ja enemmän yhteyksiä uudistuksen myötä. Toisaalta sitoutuminen kansainvälisiin ilmasto- ja ympäristösopimuksiin tarkoittaa hyvin todennäköisesti sähkön hinnan nousua ja kohoavia kustannuksia myös raideliikenteelle. Tuntuu siltä, että uudistuksessa otetaan kaikki kilpailun avaamisen huonot puolet mutta sen lisäksi mukaan jätetään myös julkisen palvelun huonot puolet. Arvoisa puhemies! Britanniaa pidetään Ruotsin ohella menestysmaana, mitä tulee kilpailuttamiseen ja matkustajamäärien nostamiseen. Todellisuudessa Briteissä oli kyse hyvin pitkälle viedystä yksityistämisestä, jossa raiteetkin yksityistettiin ja otettiin takaisin, kun tuli ongelmia. Tälle tielle onneksi ei ehkä kuitenkaan olla menossa. Ruotsin menestys on johtunut merkittävistä investoinneista ratainfraan ja kilpailijoiden laadukkaasta ja lisääntyneestä kalustosta. Ruotsin-malli eroaa muutenkin hallituksen kaavailemasta: Suomen-mallissa kilpailusta ei tule avointa, vaan siihen ehkä sisällytetään osto- ja velvoiteliikennettä. Jos tuottavan reitin lisäksi on velvoite pitää hiljaisia ja huonosti kannattavia reittejä, asetetaan käytännössä suosittujen reittien käyttäjille ylimääräinen vero, jolla hiljaiset reitit ylläpidetään. Perussuomalaiset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla kansalaisille tasavertaista ja että maaseudun elinvoimaisuudesta pidetään kiinni. Tämä uudistus ei sitä tee. Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on myös spekuloitu niin sanotusta Sveitsin-mallista. Sveitsillä on kuitenkin se ero, ettei sen tarvitse noudattaa EU:n määräyksiä. Ainoastaan sveitsiläiset yritykset saavat siellä osallistua kilpailuun. Suomessa infra avataan ulkomaisen pääoman käyttöön ja tulot valuvat maasta pois. Niin kauan kuin Suomi on EU-jäsenvaltio, meillä on supistettu työkalupakki käytössä. Sveitsi ei muutenkaan ole mikään malliesimerkki, siellä on nimittäin Euroopan suurimmat lippujen hinnat. Tällä menolla Suomi [Puhemies koputtaa] kyllä on viemässä senkin ennätyksen nimiinsä.