Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Saaristolaki on peräisin vuodelta 1981, ja on selvä, että maailma ja Suomi ovat muuttuneet tässä yli 40 vuodessa aika paljon, joten on hyvä, että tämä laki päivitetään nykypäivään. Tässä uudistuksessa olennaista on se, että saaristossa pitää voida asua ja elää myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa toimivia palveluita, sujuvia yhteyksiä ja mahdollisuutta tehdä saaristossa töitä ja toimia yrittäjänä. Siksi saariston erityisolosuhteet pitää ottaa huomioon, kun teemme päätöksiä kunnallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla. Saaristot ovat kuitenkin tärkeä osa Suomen luontoa, maisemaa ja kulttuuriperintöä. Arvoisa rouva puhemies! Yhteysalusliikenne on hyvin tärkeä osa saaristolaiselämää. Jos ihmisen koti sijaitsee saarella, yhteysalus ei ole mikään ylimääräinen mukavuustekijä, vaan se on monelle välttämätön osa arkea ja liikkumista. Näiden yhteyksien pitää toimia myös silloin jos meillä on häiriötilanne ja poikkeusolo. Tämä on myös huoltovarmuuskysymys. Kun saaristossa asuu vakituisia asukkaita ja siellä on toimiva liikenne, siellä kiinnitetään ympärillä tapahtuviin asioihin huomiota ja pystytään tarvittaessa reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. On myös hyvä, että uudistuksessa huomioidaan kausiasukkaat. He ovat nimittäin tärkeä osa saariston elinvoimaa ja tuovat työtä saaristokuntiin. Arvoisa rouva puhemies! Saaristolain uudistamisessa huolehdimme siitä, että pidämme saariston mukana suomalaisessa yhteiskunnan kehityksessä. Saaristot eivät ole erillinen osa yhteiskuntaa, vaan ainutlaatuinen osa Suomea. Saaristossa pitää voida asua, yrittää ja elää hyvää ja turvallista arkea myös tulevaisuudessa. Tämä lakiuudistus onkin yksi keino, jolla voimme edesauttaa, että niin myös tapahtuu. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Juha Hänninen: Loistava puhe!]