Mikko Lundén

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää kanssa edustaja Kalmaria hyvästä puheenvuorosta, ja minäkin arvostan teitä äärimmäisen paljon. — Tuohon private label -hommaan — puhun nyt vain omasta takaa: Meillä ainakin Somerolla ne ovat siellä kyykyssä, ja meillä ovat brändituotteet esillä, mitä ihmiset haluavat. En ymmärrä, miksi se kauppa on tehnyt niin — en viitsi kertoa, mikä kauppa mahtaa olla, mutta tiedän varmaan ketjunkin — mutta todennäköisesti siellä on tullut hyllynreunakuvat, ja ne ovat tehneet sen mukaan ne tuotteet sinne. Luulen näin. Ja meillä Somerolla ainakin — teidän äskeinen puheenvuoro oli kanssa erinomainen — kesäisin kurkut ja tomaatit tulevat suoraan pellolta myytäväksi meidän kauppaan. Eli meilläkin tuetaan paikallista viljelijää, puolin ja toisin, niin että en osta mistään tukkuliikkeestä kesäiseen aikaan yhtään mitään. Mutta on tosi ikävä kuulla, että ne private label ‑tuotteet ovat siinä ns. saman tien silmien korkeudella, niin että ne myyvät entistä enemmän. Siinäkin kauppa voi kyllä sen mahdollistaa, että laitetaan ne brändituotteet siihen, mihinkä halutaan. Kirjoittakaa sille myymäläpäällikölle vain terveisiä, ja luulen, että homma onnistuu. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä elintarvikelain muutosten tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia: halutaan vahvistaa alkutuottajan asemaa, puuttua epäreiluihin kauppatapoihin ja tasapainottaa neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa. Tähän esitykseen kytkeytyy vahvasti kotimainen ruoantuotanto, joka on myös huoltovarmuuskysymys, ja juuri siksi haluan tuoda esille näkemyksiä tämän esityksen ongelmakohdista. Tahdon sanoa, että täällä on tänään pidetty erinomaisia puheenvuoroja. Asia on todella vakava, mutta koen oikeutena tai jopa velvollisuutena sanoa tästä laista myös muutaman erilaisen sanan siitä, mitä tänään täällä on kuultu kaupan ja kuluttajan näkökulmasta. Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi: En olisi ikinä uskonut enkä usko vieläkään — kun 15-vuotiaana menin töihin Salon Citymarketin palvelutiskille, jossa muuten viihdyin 23 vuotta putkeen, ja siitä suoraan pienemmässä kaupassa Somerolla olen ollut noin kahdeksan vuotta ja olen edelleenkin — että olen joskus eduskunnan salissa puhujapöntössä kyselemässä/kyseenalaistamassa, mitä suomalaisessa kaupassa saa myydä ja mitä ei ja millä hinnalla. Toivon todella, että olen ymmärtänyt jotain nyt väärin, mutta eihän se nyt voi olla niin, että valtiovalta päättää, mitä kaupassa myydään, millä hinnalla tai jopa missä kohtaa kaupassa tuotteita myydään. Näin ymmärtääkseni toimitaan maailmassa tasan yhdessä maassa, jonka nimen jätän nyt mainitsematta. Olen siis työskennellyt kaupan alalla jo vuosia, joten voin sanoa, että näiden vuosien aikana olen oppinut jotain tuotteista ja kauppatavoista. Siksi en voi olla tuomatta esille minun ja satojen muiden yrittäjien ja kymmenientuhansien työntekijöiden huolta liittyen tähän hallituksen esitykseen. Arvoisa herra puhemies! On esitetty, että jos lisäämme sääntelyä, se parantaisi tuottajien asemaa ja sitä kautta kannattavuutta, mutta haluan kysyä: Mikä on se konkreettinen asia, miten sääntely parantaisi näitä asioita? Mikä on tämän esityksen näyttö siitä, että juuri nämä keinot nostavat niitä tuottajahintoja tai parantavat viljelijän tulotasoa? Toivottavasti nämä eivät ole vain pelkkiä oletuksia siitä, että näin tulee tapahtumaan. Arvoisa puhemies! Toinen huoleni liittyy kilpailuun ja kuluttajiin. Esityksessä kielletään kaupan omien tuotemerkkien suosiminen. Sinänsä ymmärrän tämän ajatuksen, mutta sen seuraukset voivat olla täysin päinvastaiset. Moni suomalainen ostaa kaupan omia merkkejä siksi, että ne ovat edullisempia ja usein kaikista halvimpia. Jos kauppojen omien merkkien asemaa lähdetään rajoittamaan epäselvillä säännöksillä, se voi johtaa hintojen nousuun, ja se osuu erityisesti pienituloisiin. Sitä tuskin kukaan täällä haluaa. On myös hyvä muistuttaa tässä samalla, että kilpailu ei lisäänny siitä, että lisätään sääntelyä. Suomessa päivittäistavarakauppa on jo valmiiksi hyvin keskittynyttä. Ongelma ei ratkea sillä, että lisätään byrokratiaa, vaan sillä, että puretaan niitä esteitä, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä puhutaan paljon ”suosimisesta” ja ”tavarantoimittajan etujen huomioon ottamisesta”, mutta niitä ei määritellä täsmällisesti missään. Tämä jättää tulkinnan siis kokonaan viranomaisille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viranomainen voisi arvioida jälkikäteen, onko kauppa toiminut oikein esimerkiksi hyllyjärjestyksen, valikoiman tai hinnoittelun osalta, ja tämä vasta on ongelmallista. Se luo yrityksille merkittävää oikeudellista epävarmuutta, eli yritykset eivät voi mitenkään ennakoida, mikä oikeasti on lain mukaan sallittua ja mikä ei. Samoin tämä esitys puuttuisi suoraan elinkeinovapauden ytimeen: Kun tuote on ostettu kauppaan, se on kaupan omaisuutta. Silti lainsäädäntö pyrkisi ohjaamaan sitä, miten tätä omaisuutta käytetään. Kysynpähän vaan: onko perustuslain näkökulmasta ihan sallittua? Arvoisa herra puhemies! Myös kansainvälinen kilpailu on yksi huolenaihe tähän esitykseen liittyen. Tämä esitys ei käytännössä koske kansainvälisiä sopimuksia samalla tavalla kuin kotimaisia toimijoita. Tämä voisi siis johtaa siihen, että kauppa siirtää hankintojaan ulkomaille, missä sääntely on kevyempää. Eli jos kotimaisten markkinoiden sääntelyä kiristetään, kauppa voi todeta, että on helpompaa ostaa ulkomailta kuin Suomesta. Silloin lopputuloksena voi olla juuri päinvastainen kehitys kuin tavoitellaan, eli kotimainen tuotanto heikkenee ja oma varallisuus laskee, ja se vasta on huono asia huoltovarmuuden kannalta ja kaiken muunkin. Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on nostettu hyviä ja tärkeitä asioita esille. Esimerkiksi kaupan neuvotteluvoima on suuri, ja on selvää, että alalla on olemassa myös epäreiluja käytäntöjä, joihin pitäisi löytyä ratkaisuja. Juuri siksi jokaisen pitäisi pysähtyä kysymään, ovatko nyt esitetyt keinot oikeita ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo nyt osaltaan työkaluja puuttua ongelmatilanteisiin. Ennen kuin rakennamme uutta raskasta sääntelykierrosta, tulisi arvioida, miksi nykyiset keinot eivät aina riitä ja miten niitä voitaisiin kehittää. Arvoisa herra puhemies! Me kaikki haluamme turvata kotimaisen ruoantuotannon, ja kaikki haluamme, että viljelijät saavat työpanoksestaan oikeudenmukaisen korvauksen, mutta tämä ei saa johtaa siihen, että rakennamme epäselvän, raskaan ja kilpailua vääristävän himmelin, joka lopulta heikentää juuri niitä tavoitteita, joita yritetään edistää. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka toimivat oikeasti ja jotka vahvistavat kotimaista kilpailua eivätkä heikennä sitä. Siksi mielestäni on tärkeää, että tämän esityksen ongelmakohdat käydään läpi huolellisesti. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lupaan tuttuun tyyliin puhua erittäin nopeasti. Täällä on tänään varmaan jo kaikki tarpeellinen mainittu, mutta tahdon nyt muutaman oman ajatukseni tähän keskusteluun tuoda mukaan. — Välikysymyksessä kannetaan huolta korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Olemme kaikki huolissamme työttömyydestä tässä maassa. Työttömyys on aina vastoinkäyminen niin yksilöille ja kotitalouksille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnallekin. Jokainen menetetty työpaikka luo epävarmuutta, vaikuttaa toimeentuloon ja herättää huolta tulevaisuudesta. Ei ole kuitenkaan rehellistä syyttää hallitusta työttömyydestä, kun me yritämme tehdä kaikkemme, että tämä maa saadaan vihdoin nousuun. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022. Vuosi 23 mentiin pitkälti edellisen hallituksen budjetilla ja lainsäädännöllä. Nykyisen hallituksen politiikka on alkanut vaikuttaa kunnolla vasta vuodesta 24 lähtien, ja tällä kaudella tehdyt päätökset näkyvät työpaikkojen osalta viiveellä. Olemme esimerkiksi korjanneet työllisyyspalveluiden ongelmakohtia ja lisänneet harkintavaltaa kaavamaisuuden tilalle, mutta merkittävä osa uudistuksista tulee voimaan vasta vuoden 26 alussa. On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa väittää, että nykyinen työttömyyden kasvu johtuisi hallituksen päätöksistä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on hyvin selvä: Valtio ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat niitä. Valtion tehtävä sen sijaan on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisuus investoida, kasvaa ja työllistää ihmisiä. Siksi olemme edistäneet paikallista sopimista, rajoittaneet poliittisia lakkoja, madaltaneet rekrytointikynnystä ja vahvistaneet investointiympäristöä. Miksi työllisyystilanne ei sitten vielä ole parantunut? Se johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä: Euroopan heikosta taloudesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä korkeista koroista, jotka ovat iskeneet Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Kun suhdanne paranee, nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset alkavat näkyä. On aina ollut niin, että työllisyystoimet näkyvät pitkällä aikavälillä, eli eivät viikkojen tai kuukausien päästä, vaan vuosien päästä. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myös ymmärtää tämän hetken todellinen tila. Oppositio maalaa kuvaa täydellisestä romahduksesta, oli kyse sitten työttömyydestä tai sotepalveluista. Kyllä, työttömyyden trendiluku nousi joulukuussa jo 10,7 prosenttiin, ja se on korkea, mutta samaan aikaan työllisyysaste on edelleenkin hyvinkin kohtuullisella tasolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos onkin todennut, että vuodesta 22 alkaneesta työttömyyden kasvusta hyvin suuri osa selittyy maahanmuutolla. Työttömien määrä on kasvanut noin 77 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta 45 prosenttia koskee ulkomailla syntyneitä, siis melkein puolet. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on pysynyt vakaana. Maahanmuuton vaikutus työttömyystilastoihin ei selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta on selvää, että se on vaikuttanut isosti kokonaiskuvaan. Työvoiman määrä on kasvanut, ja työttömien työntekijöiden määrä on kasvanut. Taustalla on maahanmuutto, mutta myös sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistukset, joiden tarkoituksena on ollut saada työvoiman ulkopuolella olevia hakeutumaan työnhakijoiksi. Moni puolue haluaa edistää maahanmuuttoa Suomeen. On kuitenkin tosiasia, että Suomi ei houkuttele sellaista maahanmuuttoa, jolla olisi aitoa ja oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Ei tänne muuteta huippuasiantuntijatöihin. Sen sijaan kattava sosiaaliturva vetää puoleensa sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta, ja tulijoiden riittämätön kielitaito on este työllistymiselle. Näistä tosiasioista huolimatta oppositiopuolueet haluavat jopa 40 000 maahanmuuttajaa tänne Suomeen vuosittain. Minun on ainakin hyvin vaikea nähdä, miten tämä muka laskisi työttömyyttä tilanteessa, jossa maahanmuuton osuus työttömyyden kasvusta on jo nyt merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella oli haastavat lähtökohdat kauden aluksi, eivätkä haasteet ole vieläkään ohi. Taistelemme valtavan velkataakan alla ja yritämme jatkuvasti etsiä lisää keinoja talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan työtä on jatkettava loppuun asti. Suomi on ajettu vuosien varrella tilanteeseen, jossa talouden tosiasiat tulevat vastaan. Olemme sidottuja euroalueeseen, jossa suhdannevaihtelut iskevät meihin kovaa. Lisäksi täällä on tehty jo pitkään vastuuttomia päätöksiä maahanmuutosta ja julkisesta taloudesta. Me teemme nyt niitä päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus. Jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perustason alentamiseen. Perussuomalaiset kannattavat tätä uudistusta. Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Arvoisa sosiaaliturvaministeri: miten te arvioitte voimaan tulleiden muutosten vaikuttavan maahanmuuttajien integroitumiseen? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tätä metsästyslain muutosta on odotettu monta vuotta. Tämä uudistus palauttaa maalaisjärjen ja tasapainon Suomen suurpetopolitiikkaan. Se on uudistus, joka mahdollistaa suden ja kananhoidon metsästyksen siten, kuin sen kuuluu toimia, eli avoimesti, ennakoitavasti ja paikalliset ihmiset ja yrittäjät huomioiden. Arvoisa puhemies! Lähtökohdat tälle esitykselle ovat selvät. Euroopan unionin luontodirektiivin muutos siirsi suden tiukasti suojeltavista lajeista luokkaan, jossa sudet eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että susi on nyt kestävästi hyödynnettävä laji, aivan kuten muut riistalajit, joiden metsästystä voidaan säädellä. Toisin sanoen: Suomella ei ole enää mitään perusteita jatkossa nojata yksinomaan poikkeuslupiin, jotka EU-lainsäädäntö on tehnyt vuosikaudet lähes mahdottomiksi. Meillä on nyt sekä oikeus että velvollisuus rakentaa suden osalta toimiva kansallinen metsästysjärjestelmä. Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että poikkeusjärjestelmä ei ole toiminut. Vuosi toisensa jälkeen lupia on kumottu. Sillä välin susikanta on kasvanut, susien käyttäytyminen on muuttunut ja jännitteet ovat voimistuneet erityisesti maaseudulla. Jatkuvat luontojärjestöjen valituskierteet veivät päätöksenteon oikeusasteisiin sen sijaan, että paikallisia olisi kuultu ja ongelmia ratkaistu ennakolta. Nyt tilanne vihdoin muuttuu. Uudessa mallissa sudenmetsästys siirretään asetuksella säädettäviin kiintiöihin. Se on vakaa ja toimivaksi todistettu ratkaisu esimerkiksi Ruotsissa ja Baltian maissa. Suomen riistakeskus myöntää jatkossakin pyyntiluvat, mutta valituskierre ei enää muodosta koko järjestelmään estettä, koska perusta on vahvempi, selkeämpi ja ennakoivampi. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää ymmärtää, ettemme ole tekemässä sudesta vihollista, vaan teemme suden kannanhoidosta järkevää. Mielestäni on täysin kohtuutonta, että ihmiset joutuvat elämään jatkuvan pelon, turvattomuuden ja vahinkoriskin kanssa samalla, kun sääntely ei ole pystynyt vastaamaan tilanteeseen. Suden metsästyskiintiöiden kautta on keino palauttaa tasapaino luonnon ja ihmisten arjen välille. Minä en ainakaan haluaisi, että oma lapseni joutuisi kulkemaan susien pelossa talven pimeinä aamuina odottamaan koulukyytiä, tai kuinka moni yrittäjä on joutunut heräämään aamulla näkyyn, jossa sudet ovat raadelleet lampaita hengiltä tai lemmikkikoirat on syöty pihasta. Siksi meidän täytyy saada susien osalta ratkaisuja, sillä nykytilanne ei voi jatkua näin. Tämän esityksen myötä siirrymme kohti ennakoitavaa kannanhoitoa, mikä on kaikkien etu. Onkin tärkeää korostaa, että poikkeusluvat eivät katoa mihinkään. Ne säilyvät edelleen niihin tilanteisiin, joissa tietty susiyksilö aiheuttaa merkittävää vahinkoa tai välitöntä turvallisuusuhkaa, mutta nyt poikkeuslupien ei enää tarvitse kantaa koko kannanhoidon taakkaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys toteuttaa EU:n muutokset, eduskunnan lausumat, hallitusohjelman mukaiset toimet, ja ennen kaikkea toteuttaa sen, mitä suomalaiset ovat odottaneet: mahdollisuuden suden kannanhoidolliseen metsästykseen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahdon vielä muistuttaa, että tällä hetkellä keskustalla on enemmistö peräti yhdeksässä Keski- ja Pohjois-Suomen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Mitä keskustan edustajat tekevät siellä? He haluavat irtisanoa satoja sotealan ammattilaisia hyvinvointialueilla. [Välihuutoja] Etelä-Pohjanmaalla on säästötavoitteena vähentää 300 henkilötyövuotta pois, Keski-Suomessa 400, Lapissa jopa 700. Keskusta yhdessä hallituskumppaneiden kanssa päätti viime hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoituslaista, minkä vuoksi ihmisiä on jäänyt työttömäksi. [Antti Kurvinen: Säälittävää!] Voin kysyä, miten meni niin kuin omasta mielestä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Samaan aikaan keskusta haluaa Suomeen kymmeniätuhansia maahanmuuttajia töihin, vaikka olemme saaneet kuulla maahanmuuttajataustaisten hoitajien heikon ammatillisen kielitaidon aiheuttamista vakavista vaaratilanteista ja potilasvahingoista. [Välihuutoja] On helppo syyttää aina hallitusta, mutta jos keskusta haluaisi tehdä työttömille jotain, niin voisitte aloittaa johtamistanne aluevaltuustoista. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava asia, joka koskettaa työttömän lisäksi työttömän lähipiiriä ja perhettä. Työttömyys vaikuttaa yksilön taloudellisen tilanteen lisäksi henkiseen hyvinvointiin puhumattakaan sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Monelle työttömälle on lyöty häpeän leima otsaan. Samaan aikaan kun rehellinen suomalainen duunari ei löydä töitä sadoista hakemuksista huolimatta, elämäntapatyöttömät kerskailevat elävänsä muiden verorahoilla, eikä heillä ole mitään aikomustakaan mennä töihin. Se ei ole loukkaus pelkästään suomalaista hyvinvointivaltiota kohtaan vaan myös jokaista ahkeraa suomalaista työtöntä kohtaan. Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme näin vakavista asioista, ei voi kuin ihmetellä tätä keskustan välikysymystä, tässä kun eivät puheet ja teot kohtaa. Missä nämä samat edustajat olivat silloin, kun heidän hallituksensa saavutti Suomen ennätyksen velkaantumisessa ja teki päätöksiä, jotka söivät työnteon kannustimia vuosi toisensa jälkeen? [Hälinää] On helppoa tulla huutelemaan työttömyydestä, mutta totuus on se, että nykyinen työllisyystilanne on seurausta monista kansainvälisistä ja pitkäaikaisista tekijöistä. Siihen ei tällä hallituksella ole osaa eikä arpaa. [Petri Honkonen: Kumma juttu, että muualla Euroopassa talous kasvaa!] Me kaikki tässä salissa tiedämme tilastot. Ne kertovat meille selkeästi sen, miten työttömyys lähti nousuun jo vuonna 2022. Silloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan seurauksena energiakriisi ja korkojen raju nousu iskivät nimenomaan tavalliseen suomalaiseen asuntovelalliseen. Siinä missä muualla Euroopassa asuntolainat ovat pääosin kiinteäkorkoisia, suomalaisilla vaihtuvakorkoiset lainat kallistuivat nopeasti. Tämä vaimensi kulutuskysyntää niin marketeissa ja kahviloissa kuin asuntolainatiskeillä. Seuraukset näkyvät ikävästi asuntomarkkinoilla. Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyysaste on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin luokkaa, mutta kun katsomme lukuja ja kokonaistilannetta, pystymme näkemään työttömyyden kasvua selittäviä tekijöitä. Iso osa työttömyyslukujen noususta johtuu siitä, että työnhakijoiden määrä on kasvanut, ei siis siitä, että työpaikkoja olisi jotenkin massoittain kadonnut. Ja mistä tämä johtuu? Sanotaan se ääneen, vaikka oppositio ei halua sitä kuulla: se johtuu maahanmuutosta. [Välihuutoja vasemmalta] Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, toimitusjohtaja, taloustieteilijä Aki Kangasharju on todennut, että työttömyysluvuista keskusteltaessa vähätellään maahanmuuton merkitystä: ”Varmaankin perussuomalaisten pelossa, kun ei uskalleta sanoa, että maahanmuuttajat saavat työttömyysturvaa tai sosiaalitukea.” Maahanmuuton seurauksena Suomeen on tullut ennätysmäärä uusia työnhakijoita. Työikäinen väestö kasvoikin todella paljon maahanmuuton myötä aina viime vuoden loppuun asti. Sodan jaloista tulleet ukrainalaiset ovat luonnollisesti rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, ja heidän lisäksi monien muiden maiden maahanmuuttajat ovat tulleet työmarkkinoille tilanteessa, jossa Suomen talous on muutenkin heikko. Tämä nostaa työttömyyslukua tilastollisesti, vaikka suomalaisten työllisyystilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon. Samalla luvuissa näkyvät hallituksen toimet, joilla on nimenomaan pyritty lisäämään suomalaisen työvoiman tarjontaa markkinoille, eli tilastoissa näkyvät myös ne ihmiset, jotka eivät ole menettäneet työpaikkaansa vaan ovat täysin uusia työnhakijoita työmarkkinoilla. Sodan alkuun verrattuna työllisten määrä onkin vähentynyt 30 000:lla, mutta työttömien määrä on lisääntynyt 95 000:lla. Arvoisa herra puhemies! Mitä tekee keskusta tässä tilanteessa? Keskusta haluaa kasvattaa maahanmuuton määrää Suomessa. Keskusta haluaa tuoda Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi — siis 40 000 maahanmuuttajaa samaan aikaan, kun he ovat muka huolissaan suurtyöttömyydestä. Ironista, eikö totta? Heidän ratkaisunsa työttömyyteen on siis haalia työvoimaa Suomeen niistä maista, joista ei tälläkään hetkellä monet työllisty — lisää työttömiä maahanmuuttajia taistelemaan samoista työpaikoista suomalaisten duunarien kanssa. Käsittämätöntä, sanon minä. [Antti Kaikkonen: Kuulit puheeni väärin!] Meillä perussuomalaisilla on aina ollut selkeä linja: meidän on pidettävä huolta suomalaisesta työstä ja suomalaisesta työntekijästä. Ne tulevat perussuomalaisille aina ensin. Työllisyysongelmaa ei ratkaista tuomalla tänne kymmeniätuhansia uusia työnhakijoita vaan parantamalla työn kannustimia, laskemalla verotusta, nopeuttamalla luvituksia, edistämällä investointeja ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa — niitä toimia, joita me olemme hallituksessa jo tehneet. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee aitoja työllisyystoimia, joilla saamme luotua oikeita työpaikkoja suomalaisille, ei tempputyöllistämistä eikä tilastojen koristelua, vaan yrityksiä ja työpaikkoja, joista saatavalla palkalla ihmiset voivat elättää itsensä ja perheensä. Haluan muistuttaa surullisenkuuluisan esimerkin viime hallituksen työllisyystoimista. Muistatte ehkä Työkanava Oy:n, valtion omistaman erityisyhtiön vuodelta 22. Sen tavoitteena oli työllistää 170 osatyökykyistä ihmistä vuoden 23 loppuun mennessä ja myöhemmin työllistää tuhat. Lopputuloksena se työllisti 17 osatyökykyistä. Rahaakin tähän paloi noin 1,3 miljoonaa euroa. Onneksi tämän kaltainen sekoilu saatiin loppumaan tällä hallituskaudella ja koko Työkanava Oy lakkautettua. Ei työpaikkoja synny sillä, että pumpataan rahaa leikkifirmoihin ja pilipalihankkeisiin, vaan työpaikat syntyvät oikeissa yrityksissä. Siksi me hallituksessa muutamme rohkeasti suuria linjoja, jotta yritysten perustaminen ja työntekijöiden palkkaaminen olisi entistä helpompaa. Sitä tämä maa ja suomalaiset tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt jo nyt paljon erilaisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. On tehty työmarkkinauudistuksia, edistetty paikallista sopimista ja purettu kannustinloukkuja, jotta työnteko on aina kannattavampaa. Lisäksi olemme laskeneet työn verotusta, jotta kasvussa oleva ostovoima kasvaisi entisestään. Odottavan aika on pitkä, mutta hyvää kannattaa odottaa. Me uskomme siihen, että tästä tilanteesta noustaan entistä vahvempana. Tämä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu kovalla työllä, ja sitä ylläpidetään myös kovalla työllä. Me uskomme suomalaisiin ja suomalaiseen työhön, ja olisi korkea aika, että myös keskusta alkaisi uskomaan suomalaisiin ulkomaalaisen työvoiman sijaan. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on otettu huomioon myös kansallinen turvallisuus. On selvää, ettei Suomi voi myöntää kansalaisuutta sellaisille henkilöille, joiden toiminta tai tausta uhkaa yhteiskuntamme turvallisuutta. Siksi tämä laki antaa viranomaisille, mukaan lukien suojelupoliisille, mahdollisuuden arvioida turvallisuusuhkia myös ilmoitusmenettelyissä. Kun mietimme maailman nykyistä turvallisuustilannetta, jossa uhkia aiheuttavat muun muassa terrorismi ja vakoilu, tämä muutos on vain ja ainoastaan välttämätön. Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on mietinnössään painottanut, että kotouttaminen on olennainen osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunta tukee toimeentulon, nuhteettomuuden ja turvallisuuden vahvempaa painotusta kansalaisuuden edellytyksenä. Tämä lakiesitys ei ole yksittäinen muutos vaan osa suurempaa kokonaisuutta, jossa teemme tarvittavia kiristyksiä maahanmuuttolakeihin. Suomalaisuutta ei voi ostaa, eikä Suomen kansalaisuuteen ole oikopolkuja. Suomen kansalaisuus kuuluu niille, jotka ovat osoittaneet halunsa ja kykynsä olla osa tätä kansaa ja yhteiskuntaa. Se osoitus tehdään työllä, toiminnalla, kielen oppimisella ja kunnioituksella Suomen lakeja kohtaan. Muistetaan, että Suomen kansalaisuus on arvokas asia eikä se kuulu kenelle tahansa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten yksi tärkeimpiä tavoitteita on ollut tiukentaa kansalaisuuden saamisen edellytyksiä ja varmistaa se, että tähän maahan tulevilla Suomen kansalaisuus on ansaittu etuoikeus eikä mikään automaattinen oletus, joka tulee annettuna. Suomen kansalaisuuden pitäisi olla merkki siitä, että ihminen on sitoutunut tähän maahan, suomalaisiin arvoihin ja Suomen lakeihin. Se on osoitus kotoutumisesta, suomen kielen taidosta, vastuunkannosta ja ihmisen halusta kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan. Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kolme keskeistä muutosta. Se vahvistaa vaatimusta siitä, että ihmisen henkilöllisyys tulee olla selvitetty. Se tiukentaa nuhteettomuuden ja turvallisuuden kriteerejä ja kiristää toimeentuloedellytystä niin, ettei kansalaisuutta voi jatkossa rakentaa pelkän sosiaaliturvan varaan. Ensinnäkin lisäämme hakijan omaa vastuuta henkilöllisyyden osoittamisen osalta. Kansalaisuutta ei enää voi hakea pelkästään sillä perusteella, että aikaa on kulunut. On vain ja ainoastaan oikein, että hakijan on itse kyettävä osoittamaan oma henkilöllisyytensä luotettavasti. Tämän pitäisi olla peruslähtökohta missä tahansa oikeusvaltiossa, eikä se voi olla kenenkään muun kuin hakijan itsensä ensisijainen tehtävä. Lisäksi vaadimme hakijalta nuhteettomuutta. Tämä laki toteuttaa sen, mitä suomalaiset ovat jo pitkään ajatelleet. Rikosrekisterillä ei voi ansaita Suomen kansalaisuutta. Jos ihminen ei noudata Suomen lakeja, hänen ei tulisi saada Suomen kansalaisuutta. Esimerkiksi jos hakija syyllistyy vakaviin rikoksiin, kansalaisuutta ei myönnetä ollenkaan. Näin sen kuuluisikin mennä. Kolmas keskeinen muutos liittyy toimeentuloon ja siihen liittyviin vaatimuksiin. Vaadittavan toimeentulon osalta painopiste siirtyy turvattuun toimeentuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijan omaa panosta ja työtä. Toimeentulo ei siis voi tarkoittaa jatkuvaa riippuvuutta toimeentulotuesta tai työttömyysetuuksista. He, jotka asennoituvat elättämään itsensä omalla työllään, pärjäävät, ja työ on yksi tärkeä osa kotoutumista. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänä päivänä on myös selvää, että tekoälyn tuottama materiaali vaikuttaa kulttuuriin, luovaan työhön ja kulttuurialan teoksiin. Silloin on erityisen tärkeää pitää kiinni tekijänoikeuksista ja suomalaisten taiteilijoiden työn tuloksista. Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuri on kuin silta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Hallitus haluaa, että jokainen suomalainen lapsi kasvaa tuntien ja oppien oman kulttuuriperintönsä ja saa mahdollisuuden harrastaa ja luoda. Siksi on tärkeää panostaa esimerkiksi lasten ja nuorten lukutaitoon ja paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin. Suomen kielen tukeminen, kulttuuriperintömme arvostaminen ja historian kunnioittaminen ovat osa suomalaista yhdistävää kulttuuripolitiikkaa. Kunhan ymmärrämme näiden arvon, voimme todeta, että suomalainen kulttuuri on meillä voimavara ja ylpeyden aihe. Pidetään kulttuuriperinnöstämme huolta yhdessä, rohkeasti ja juuret maassa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kulttuuri ei ole vain maalauksia, kuvanveistoa tai taidetta. Kulttuuri on osa meidän suomalaisten identiteettiä ja meidän arvojamme. Kulttuuri kertoo siitä, keitä me olemme ja mistä oikein tulemme. Se on yksi osa sitä, miten pidämme kansakunnan koossa myös vaikeina aikoina. Arvoisa rouva puhemies! Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä sitä, että suomalainen kulttuuripolitiikka nojaa omaan kieleemme, historiaamme ja perinteeseemme. Suomen kieli on kulttuurimme peruskivi, ja sen rinnalla myös ruotsi, saamen kielet, karjala ja muut kotoperäiset kielet ansaitsevat oman arvostuksensa. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että suomalainen kulttuuri säilyy elinvoimaisena. Se ei saa kadota globaalin massakulttuurin alle, jossa englanti yrittää häivyttää oman kielemme vähitellen kadoksiin. Parhaimmillaan kulttuuri on koko kansan yhteinen asia, eikä minkään pienen piirin etuoikeus. Kulttuuri kuuluu kaikille, lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikäihmisille, maaseudulla ja kaupungeissa. Kulttuuri ei saa keskittyä vain suurimpiin kaupunkeihin, vaan sen on oltava läsnä myös pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Viime viikkoina on uutisoitu ulkomaalaisen halpatyövoiman hyväksikäytöstä Suomessa. Maahanmuuttajia on houkuteltu tänne töihin rahan toivossa, mutta osa heistä on joutunut törkeän hyväksikäytön kohteeksi. Tämä ei ole mikään uusi ongelma. Me perussuomalaiset olemme nostaneet näitä harmaaseen talouteen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä epäkohtia esiin kerta toisensa jälkeen. Epäkohtien korjaamiseksi olemme ryhtyneet toimiin. Hallitus on selkeyttänyt pelisääntöjä ja julkaissut ohjelman, jolla torjutaan nimenomaan työperäistä hyväksikäyttöä. Seuraamme myös sen toteutumista todella tarkasti. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttöön on puututtu. Työperäisille maahanmuuttajille on asetettu 1 600 euron vähimmäispalkka, joka voisi olla korkeampikin. Lisäksi on otettu käyttöön niin sanottu kolmen kuukauden sääntö, ja keväällä on tulossa vielä uusi esitys, jolla ehkäistään työperäistä hyväksikäyttöä entisestään. Arvoisa työministeri Marttinen, voidaanko sanoa, että tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin mikään aiempi hallitus työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemiseksi? [Välihuutoja]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jo aiemmat alkoholiin liittyvät lakimuutokset ovat osoittaneet sen, että suomalaiset ovat vastuullisia alkoholinkäyttäjiä. Vuodesta 2007 lähtien alkoholijuomien kokonaiskulutus on laskenut, ja esimerkiksi vuoden 24 kokonaiskulutus väheni vuoteen 23 verrattuna 4,4 prosenttia. Aina kun alkoholilakia on kevennetty, meitä pelotellaan sillä, miten alkoholinkulutus kääntyy nousuun ja suomalaisista tulee alkoholisteja. Tilastot kuitenkin osoittavat sen, että niin ei ole käynyt. Haluan myös muistuttaa, että tämä uudistus säilyttää tiukat rajat. Toimitukset sallitaan vain aamu- ja iltayhdeksän välillä, ja vain luvan saaneet toimijat voivat hoitaa toimituksia. Verotuksen läpinäkyvyys lisääntyy, ja samalla vähennämme harmaan talouden riskiä. Nyt viimeistään on korkea aika tunnustaa se tosiasia, että sääntelyn pitää pohjautua maalaisjärkeen eikä keksittyihin uhkakuviin. Tämän esityksen vaikutukset kuluttajan valinnanvapauteen ja yritysten toimintamahdollisuuksiin ovat vain ja ainoastaan positiiviset. Jos minä saisin päättää — minun henkilökohtainen mielipiteeni — niin alkoholilakia voisi vapauttaa vielä entisestään. Kaupoissa voisi hyvin olla vähän väkevämmät viinit ja alkoholituotteet. Mutta aloitetaan nyt kuitenkin tällä etämyynnin hyvällä muutoksella, koska se on taas yksi askel kohti [Puhemies koputtaa] järkevämpää alkoholipolitiikkaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tahdon tähän loppuun vielä sanoa, kun edustaja Kilpi piti jälleen kerran loistavia puheenvuoroja ja kertoi just, että pitää turvata poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat ynnä muut, että kannan kanssa erittäin suurta huolta päivittäistavarakauppojen myyjistä, koska just myymälävarkauksia ja -ryöstöjä tapahtuu päivittäin ympäri Suomenmaata, valitettavasti. Just tämä edustaja Kilven mainitsema peukkuhuumekin on vain kirvoittanut lisää tätä asiaa. On todella ikävä tilanne, kun olet kaupan kassalla ja sinulle tulee ryöstäjä siihen, ja sitten puhutaan vielä rahasta sillä lailla, että hävikki on noin miljardi euroa vuodessa, mutta totta kai mikään rahasumma ei korvaa sitä tilannetta, kun se tilanne on päällä. Minä tiedän, että hallitus on tekemässä nyt tämän yrityslähestymiskiellon. Se ei ole mikään autuus ja onni, mutta se on hyvä suunta tässä kohtaa. Todella, todella kannan huolta. On kumminkin useita kymmeniätuhansia myyjiä Suomenmaassa, ja tämä on todella ikävä tilanne. Tähän pitää kyllä saada stoppi tulemaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sisäiseen turvallisuuteen liittyvä tärkeä osa-alue on ollut myös varautuminen ulkoisiin uhkiin ja hybridivaikuttamiseen. Venäjän hyökkäyssota ja sen vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ovat muistuttaneet meitä rajaturvallisuuteen panostamisesta. Tiedämme hyvin itärajan tilanteen ja sen, miten Venäjän harjoittama välineellistetty maahantulo on tuonut meille uudenlaisia uhkia. Onneksi olemme nyt tehneet tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja tehneet toimenpiteitä, joilla suojellaan kansallista turvallisuutta. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia on laajennettu, ja Suomi suojaa paitsi omaa myös koko Euroopan unionin ulkorajaa. Samalla olemme parantaneet kyberturvallisuuden tasoa. Uusi kyberturvallisuusstrategia ja yhteiset toimintamallit viranomaisten kesken vahvistavat Suomen kykyä ja keinoja torjua digitaalista rikollisuutta, tietomurtoja ja muita kyberuhkia, jotka voivat kohdistua niin yhteiskunnan perustoimintoihin kuin tavallisiin kansalaisiin. Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy miettiä nykyhetken lisäksi tulevaisuutta. Minkälainen turvallisuustilanne meillä tulee olemaan 10 tai 20 vuoden päästä, ja miten varaudumme siihen? Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kattavimmista väestönsuojelujärjestelmistä, mutta varautumista täytyy parantaa edelleen jatkuvasti. Myös omatoimista varautumista pitää lisätä, jotta kaikista kotitalouksista löytyisi kotivaraa eli vettä ja ruokaa kolmeksi päiväksi. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus on paljon enemmän kuin rikollisuuden torjuntaa tai Suomen rajojen vartiointia, ja meidän kaikkien tulisi muistaa, että turvallinen yhteiskunta ei synny itsestään. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä, viisaista päätöksistä ja ennen kaikkea yhteistyöstä, jolla on yhteinen päämäärä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi on maa, jossa ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että arki ja elämä on turvallista. Meillä on vahva demokratia, riippumaton oikeuslaitos, korkea koulutustaso ja yhteiskunta, jossa suomalaisten arvoihin kuuluu oikeudenmukaisuus, luottamus ja rehellisyys. Nämä asiat ovat sisäisen turvallisuutemme peruspilareita, jotka tekevät Suomesta yhden maailman turvallisimmista maista. Vaikka nykyinen turvallisuustilanteemme on kansainvälisesti verrattuna vakaa, se ei ole mikään itsestäänselvyys. Ympäröivä maailmamme on muuttunut kovin nopeasti viime vuosien aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, geopoliittiset jännitteet ja hybridivaikuttamisen tuomat uhat tuovat haasteen myös Suomen turvallisuudelle. Sisäisen turvallisuuden merkitys korostuu erityisesti näinä aikoina. Silloin kun yhteiskunta joutuu koetukselle, tarvitaan vahvaa kriisinkestävyyttä, ei pelkästään viranomaisilta vaan meiltä kaikilta suomalaisilta. Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosina on tehty paljon niitä oikeita toimia, joilla Suomen turvallisuutta on parannettu. Poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin resursseja on vahvistettu ja viranomaisten välistä yhteistyötä on kehitetty. Esimerkiksi poliisi on saanut entistä paremmat valmiudet torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Rikostiedustelun säännöksiä on myös uudistettu niin, että mahdollisiin uhkiin voidaan puuttua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut pääosin laskussa 90-luvun alusta lähtien. Suuri osa lainvastaisista teoista ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon vaan jää niin sanotuksi piilorikollisuudeksi. On myös tärkeää sanoa ääneen se seikka, että Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat suhteellisesti useammin epäiltyjä rikoksista kuin Suomen kansalaiset. Kun kokonaiskuvaa katsoo, yleisesti ottaen Suomessa on melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä, jotka tekevät suurimman osan muista kuin liikennerikoksista eli rikosten tekeminen kasautuu tietyille henkilöille samoin kuin rikosten uhriksi joutuminen. Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä on erityisen huolestuttavaa, on se, että vuonna 24 lähes puolet vakavista väkivaltarikoksista tapahtui yleisillä paikoilla, ja vielä huolestuttavampaa on se, että näistä julkisilla paikoilla tehdyistä vakavista väkivaltarikoksista epäillyistä noin 30 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Eli puhumme siis lapsista ja teini-ikäisistä, jotka tekevät osan näistä vakavista väkivaltarikoksista. Hallitus pitääkin erityisen tärkeänä toimia, joilla ehkäistään nuoriso- ja jengirikollisuutta. Hallitus on käynnistänyt laajan toimenpideohjelman, jolla yritetään estää katujengien syntymistä ja nuorten ajautumista rikoskierteeseen. Tähän sisältyy varhaista tukea, moniammatillista yhteistyötä, kuten Ankkuri-toimintaa, sekä kovennettuja rangaistuksia erityisesti julmista ja nöyryyttävistä väkivaltarikoksista. Samalla tuetaan rikoksista irtautumista ja nuorten mahdollisuuksia palata turvalliseen arkeen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Vuonna 2018 tehdyn taksiuudistuksen korjaaminen on ollut perussuomalaisten yksi suurimpia tavoitteita jo vuosia. Olemme joutuneet lukemaan viimeisten vuosien aikana surullisista ja järkyttävistä tapahtumista, joita yhdenkään asiakkaan ei pitäisi koskaan joutua kokemaan matkustaessaan taksilla. On selvää, että alalle sopimattomat henkilöt ovat tahranneet taksialan ja rehellisten kuskien mainetta liian monta kertaa ja aivan liian pitkään. Siksi meidän täytyy palauttaa pelisäännöt takaisin, jotta myös asiakkaiden luottamus taksialaan palautuu ja ihmiset uskaltavat tulevaisuudessakin kulkea taksilla. Siksi kysynkin, arvoisa ministeri Ranne: missä vaiheessa taksilain uudistus on, ja milloin voimme odottaa konkreettisia muutoksia alalle? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan sanoa vielä muutaman asian sisäisestä turvallisuudesta, rajaturvallisuudesta ja maahanmuutosta, sillä tämä kokonaisuus on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Ministeri Rantanen on tehnyt valtavan hyvää työtä näiden teemojen osalta. Kiitos, ministeri Rantanen, työstäsi tähän mennessä. Ensinnäkin poliisitoimeen esitetään yli miljardi euroa rahaa, mikä on yli 40 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Lisäresurssit tullaan kohdentamaan erityisesti poliisin operatiiviseen toimintaan, jotta poliisi voi torjua rikollisuutta, vähentää jengirikollisuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Maasta poistamiseen varataan liki neljä miljoonaa euroa, jotta kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen voidaan hoitaa nopeasti, asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla hallitus painottaa vapaaehtoista paluuta ensisijaisena keinona, mikä säästää kustannuksia ja vähentää laittoman oleskelun riskejä. Arvoisa rouva puhemies! Suojelupoliisin strategista suorituskykyä tullaan vahvistamaan kymmenen miljoonan euron lisäyksellä. Hallitus haluaa varmistaa, että kansallisen turvallisuuden uhat tunnistetaan ja torjutaan ajoissa. Sillä parannetaan jokaisen suomalaisen turvallisuutta. Lisäksi Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan sekä henkilöstön että teknisten järjestelmien osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään itärajan esteeseen ja sen valvontajärjestelmiin, jotta Suomi pystyy vastaamaan myös välineellistettyyn maahantuloon ja hybridivaikuttamiseen. Lisäksi investoidaan kalustoon, kuten ulkovartiolaivoihin, nopeisiin veneisiin sekä tekniseen valvontaan, jotta rajaturvallisuus on kaikissa oloissa uskottavalla tasolla. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tiukentanut turvapaikkapolitiikkaa, ja syystäkin. Kansainvälinen suojelu on jatkossakin luonteeltaan väliaikaista, ja kielteisen päätöksen saaneen paluu tapahtuu ilman viivytystä. Samalla pysyvän oleskeluluvan ja kansallisuuden ehtoja tiukennetaan, jotta Suomeen tulevat ovat oikeasti heitä, jotka integroituvat yhteiskuntaamme ja noudattavat sen sääntöjä. Turvapaikanhakujärjestelmää tullaan tehostamaan ja järjestelmän väärinkäytöksiä pyritään estämään poistamalla esteet viranomaisten keskinäiseltä tietojenvaihdolta. Turvapaikanhakijoiden perusteettomia uusintahakemuksia vähennetään ja vastaanottolaki uudistetaan. Nämä ovat merkittäviä asioita, joita ei olisi saatu edistettyä ilman ministeri Rantasen ja perussuomalaisten pitkäjänteistä työtä. Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 26 talousarvio vahvistaa muun muassa teiden turvallisuutta ja Suomen kykyä varautua ja vastata erilaisiin turvallisuushaasteisiin. Poliisi, Rajavartiolaitos ja suojelupoliisi saavat tarvitsemansa resurssit, jotta ne voivat tehdä työnsä tehokkaasti. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuoden 26 talousarvion osalta hallitus jatkaa määrätietoisesti linjaa, joka rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä suomalaisille ja koko Suomelle. Yksi tämän työn kulmakivistä on hallituksen investointiohjelma, jonka kautta varmistamme, että maan väylät, radat ja yhteydet palvelevat sekä ihmisiä että elinkeinoelämää myös tulevaisuudessa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan investointiohjelmaan yhteensä 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Näin varmistamme, että tärkeimmät hankkeet etenevät aikataulussa ja Suomi pysyy liikkeessä. Arvoisa rouva puhemies! Jokainen autolla ajava tietää, missä kunnossa Suomen tiestö on ollut ja kuinka pahasti tiet ovat rappeutuneet vuosien saatossa. Tiestön korjausvelkaa on kertynyt yksinkertaisesti liikaa. Nyt voimme onneksi todeta, että hallituksen ja arvoisan ministeri Ranteen työ on tuottanut toivottua tulosta: korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä. Vuonna 26 panostamme korjausvelan purkuun edelleen 118 miljoonalla eurolla, jotta suomalaisilla olisi turvalliset tiet kulkea ja liikkua paikasta toiseen. Tiestön korjausvelan purkamiseen on tähän mennessä osoitettu yhteensä 450 miljoonaa euroa, ja työ jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Lisäksi osoitamme 20 miljoonaa euroa romutuspalkkioihin, mikä edesauttaa autokannan uusiutumista. Investointiohjelman kokonaisuus on valtava niin euroissa kuin tekoina. Sen valtuudet ja määrärahat nousevat tämän esityksen myötä yhteensä 3,9 miljardiin euroon. Näin mittava panostus ei ole vain kustannus, vaan se on pitkän ajan sijoitus. Sujuvat ja turvalliset väylät tukevat yritysten kilpailukykyä, ihmisten arkea ja koko kansantalouden kasvua. Perussuomalaisille on aina ollut tärkeää huolehtia turvallisista väylistä, vahvistaa alueiden elinvoimaa ja rakentaa pohjaa talouskasvulle. Väyläpolitiikka on talouspolitiikkaa parhaimmillaan, sillä jokainen euro, jonka laitamme liikenneyhteyksiin, maksaa itsensä takaisin kasvuna ja hyvinvointina. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys vuoden 26 talousarvioksi. Kyseessä on yhteensä noin 90 miljardin euron kokonaisuus, joka on noin miljardin enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä kertoo hyvin siitä, ettei sopeutuksia tehdä mitenkään kevyin tai helpoin perustein, vaan talousarvion pohja rakentuu tasapainoiselle ja vakaalle linjalle. On edelleen jatkettava välttämättömiä säästöjä ja uudistuksia, mutta samalla myös tehtävä investointeja, jotka vauhdittavat kasvua, ja toimia, jotka tukevat ihmisten arkea. Haluan tähän alkuun todeta myös sen, että hallitus on sitoutunut menokehysmenettelyyn. Marinin hallitus hylkäsi kehykset, mutta tämä hallitus on onneksi palauttanut ne käyttöön, ja se jos mikä on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Valtion velkasuhde on kaikkien toimien jälkeen vakautumassa hallitusohjelman mukaisesti vuonna 27. Tämä on merkittävä saavutus, sillä vuosien holtittoman rahankäytön jälkeen velkaantumisen hillitseminen ei ole mitenkään helppoa. Valtiovarainministeriön tuore ennuste muistuttaa siitä, että meillä on Suomessa rakenteellinen kestävyysvaje eli menot ovat pysyvästi suuremmat kuin tulot, ja kaikkien pitäisi ymmärtää se tosiasia, ettei tilanteen pitäisi olla näin. Pelkästään ensi vuonna valtionvelan korkomenot nousevat 3,2 miljardiin euroon. Se on paljon rahaa, niinkin paljon kuin sisäministeriön ja oikeusministeriön budjetit yhteensä. Tämä jos jokin antaa mittasuhteita sille, kuinka suurista summista puhutaan. Jokainen euro valtionvelan korkoihin on pois esimerkiksi poliisin, oikeuslaitoksen ja hyvinvointipalvelujen kaltaisista tärkeistä menoista. Täytyy tiedostaa se, että tilanne olisi täysin erilainen talouden suhteen, jos valtionvelan korot olisivat vuoden 22 tasolla emmekä joutuisi panostamaan näin paljon puolustukseen. Tästäkin voi päätellä, kuinka suurista summista on kyse. Ratkaisu tämän yhtälön ratkaisemiseen on kasvu. Siksi hallitus tekee toimia, jotka vahvistavat työllisyyttä, parantavat työnteon ja yrittämisen kannustimia sekä lisäävät investointeja, sillä niitä me nimenomaan nyt tarvitsemme. Esimerkiksi yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 27 alkaen. Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvio ei koostu vain numeroista vaan päätöksistä, joissa panostetaan erityisesti Suomen turvallisuuteen, lapsiin, koulutukseen sekä tulevaisuuden kasvuun. Esimerkiksi puolustusmateriaaleihin esitetään kuuden miljardin euron tilausvaltuuksia, mikä on välttämätöntä tässä nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa olemme. Lapsiin ja lapsiperheisiin käytetään 200 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, mikä tarkoittaa yhteensä 11,4:ää miljardia euroa. Työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan ja suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta. Peruskoulu saa koko vaalikaudella 200 miljoonan euron lisäpanostuksen, mutta vielä tärkeämpää on kunnianpalautus peruskouluille. Osaamistakuu ja kännykkäkielto ovat uudistuksia, joista ei aiheudu miljardin hintalappua, mutta joilla on suuri vaikutus nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli 27 miljardiin euroon, joka sekin on suuri rahallinen panostus. Arvoisa rouva puhemies! Tämä talousarvio on rehellisesti ja vastuullisesti laadittu. Se ei lupaa liikoja, ja se on realistinen. Se osoittaa sen, että hallitus kykenee yhdistämään taloudellisen kurin, velkaantumisen hillinnän ja oikeudenmukaiset sekä tarpeelliset panostukset suomalaisen arjen turvaamiseksi. Se rakentaa kasvua ja palauttaa talouden raiteilleen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.