Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos keskustelusta ja kiitos myös näkemyksistä tähän asti. Muutama huomio näistä työelämätoimikunnista, jotka tässä ovat pääasiassa nousseet keskusteluun. Niitten lakkauttaminen tai itse asiassa rajaaminen on osa sopeutustoimenpidettä. Niitä ei ole pidetty kovinkaan tehokkaina nykymuodossaan: jos työelämätoimikunta valvoo 132:ta järjestäjää, niin koko siihen spektriin on aika vaikea keskittyä. Kuljettajien ammattipätevyystoimikunta jää vielä voimaan. Ja tässäkin esityksessä jää voimaan se mahdollisuus, että opetus- ja kulttuuriministeri voisi määräajaksi asettaa työelämätoimikunnan vaikka tutkintorakenteen kehittämiseksi tai opetuksen perusteiden kehittämiseksi noin laajemmin. Eli sellainen mahdollisuus siellä vielä on, mutta tietenkin laajasti ne poistuvat tätä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö yhteistyö työelämän kanssa olisi äärimmäisen tärkeätä, ja se yhteistyö tulee tietenkin isossa kuvassa hyvinkin jatkumaan arvioinnissa. Jatkossakin työelämä on läsnä. Ja kun tässä nytten pohditaan tämän hallituskauden ehkä merkittävintä uudistusta ammatillisen koulutuksen osalta, niin kun tätä ohjausta nyt on tämän toiminnanohjauskokeilun myötä oleellisesti muutettu, niin siinähän keskeinen ajatus on nimenomaan se, että yhteistyötä työelämän kanssa vahvistetaan. Ja kun vielä rahoitusmalliakin on muutettu niin, että työllisyyttä painotetaan, työllistymistä painotetaan entistä enemmän, niin sekin puolestaan lisää tarvetta vuorovaikuttaa työelämän kanssa. Eli ajattelen, että muilla tavoin ollaan luotu keinoja, joilla voidaan paremmin varmistaa se, että opetus vastaa tarvetta, että koulutus vastaa markkinoiden tarvetta ja että kohtaanto-ongelmat vähenevät.