Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on nyt tärkeä hallituksen esitys, joka liittyy Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamiseen. Venäjä toimii räikeästi vastoin kansainvälistä oikeutta hyökkäyksellään Ukrainaa vastaan, ja Venäjä on asetettava vastuuseen toimistaan. On tärkeää, että kansainvälisen oikeuden noudattamista edellytetään johdonmukaisesti. Siinä, missä hallituksen linja on ollut selkeä Ukrainan osalta ja korostanut Ukrainan tuen tärkeyttä, Venäjä-vastaisia pakotteita ja Venäjän vastuuta kansainvälisen oikeuden loukkauksista, on hallituksen linja Suomen Lähi-itä-politiikassa ristiriitainen. Arvoisa puhemies! Syyskuun alussa ulkoministeri Elina Valtonen liitti Suomen kansainväliseen yhteislausuntoon, jossa todetaan Israelin hallituksen toimien Länsirannalla heikentävän kahden valtion ratkaisun edellytyksiä ja jossa tuetaan kauppaan liittyviä rajoituksia tavaroille, jotka ovat peräisin kansainvälisen oikeuden vastaisista Israelin siirtokunnista. Yhteislausunnossa on mukana 12 valtiota, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Tämän jälkeen kaksi hallituspuoluetta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, irtisanoutui ulkoministerin linjauksesta. Lisäksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ilmoitti, ettei hän tue EU-tason kaupparajoituksia. Nämä hallituksen sisäiset linjaerot lähettävät ristiriitaisen viestin maailmalle Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Ministeri Tavion linjaus osoittaa myös passiivisuutta ja välinpitämättömyyttä edistää kansainvälisen oikeuden noudattamista eikä ole johdonmukainen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa. Muistettakoon, että hallitus on juuri keväällä päivitetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kirjannut Suomen puolustavan kansainvälisen oikeuden noudattamista ja tukevan monenvälistä järjestelmää. Myös puolustusministeri Antti Häkkäsen hiljattaista Israelin-matkaa on arvioitava osana laajempaa Lähi-idän politiikkaa. SDP:lle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Esiin nostamassamme huolessa ei ole kyse Suomen turvallisuudesta tai puolustuskyvystä. Kyse ei ole Daavidin linko ‑ilmatorjuntajärjestelmän perumisesta — siitä on sovittu viime kaudella, ja pidämme siitä kiinni. Kyse ei ole myöskään sisäpolitiikasta. Kyse on hallituksen ristiriitaisesta Lähi-idän politiikasta, joka on seurausta hallituspuolueiden välisistä omista linjaeroista ja joka ei ole Suomen edun mukainen. Arvoisa puhemies! Hallitus ei myöskään ole selkeästi tuonut esille kantaansa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen osittaiseen keskeyttämiseen kauppamääräysten osalta, josta on Euroopan komission ehdotus viime syksyltä. Vaikkakin asian käsittely neuvostossa on keskeytetty tulitauon vuoksi, ehdotusta ei ole vedetty pois. Hallitus ei myöskään ole edistänyt Palestiinan valtion tunnustamista siitä huolimatta, että tasavallan presidentti Alexander Stubb on ollut valmis tunnustamaan Palestiinan, mikäli hallitus tuo asian sen päätettäväksi. Tämä on lähettänyt ristiriitaisen viestin Suomen ulkopolitiikasta, jossa tasavallan presidentin ja hallituksen välillä on selkeä linjaero. Myöskään pääministeri Orpon hallitus ei ole kyennyt tekemään päätöstä ja edistämään konkreettisesti kahden valtion ratkaisua viemällä eteenpäin Palestiinan valtion tunnustamista. Erikoista on myös, että ministeri Tavio päätti hiljattain, ettei YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWAn rahoitusta enää jatketa nykyisen rahoitussopimuksen päätyttyä mutta että arvioitavana kuitenkin olisi tuen kanavoiminen alueelle mahdollisesti muiden järjestöjen kautta ja arvioinnissa olisi mukana myös UNRWA. Arvoisa puhemies! Hallituksen sisäiset linjaerot sekä epäjohdonmukaisuus ja passiivisuus Suomen Lähi-idän politiikassa luovat epätietoisuutta Suomen ulkopoliittisesta linjasta ja hallituksen yhtenäisyydestä ulkopoliittisissa kysymyksissä. Näistä syistä johtuen esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.