Arvoisa puhemies! Edelleen uskon ja toivon, että eduskunnassa ja kansalaisten keskuudessa on aika laaja yhteinen ymmärrys siitä, että sotilaalliset uhat, joita Venäjä yhdessä heidän tukijoidensa kanssa voi kohdistaa Suomeen tai lähimaihin, ovat erittäin vakavat ja niissä pitää edetä kiireellä. Suomen puolustuskyvyssä, kuten muidenkin Nato-maiden puolustuskyvyssä, on myös merkittäviä puutteita. Ilmapuolustus on näistä yksi keskeinen osa-alue, ja siinä Marinin hallituksen päätös on ollut erittäin hyvä ja viisas, [Mika Kari: Kyllä!] ja kaikkien muidenkin puolueiden, jotka ovat tätä tukeneet. Pari sellaista asiaa, jotka tässä keskustelussa hukkuvat. En halua tästä tehdä nyt mitään puoluepoliittista riitelyä, vaan ihan avaan tätä — puolustusvaliokunnan jäsenten pitäisi tämä tietää. Teknologiajärjestelmän hankinta on sellainen, että sitä kehitetään kuukausissa niin paljon, että vanha järjestelmä ei ehkä enää pysäytä jotain vastaavanlaista järjestelmää. Iran ja Venäjä kehittävät tällä hetkellä ohjusteknologiaa yhdessä. Ne yrittävät saada länsimaiset järjestelmät kierrettyä niin, että vanhalla teknologialla niitä ei saada pysäytettyä. Teknologian kiihtyvä kehitys sotarintamalla ei siis ole teoreettinen juhlapuhe, vaan se näkyy kaikessa, mitä me tehdään. Ne päätökset, mitä on tehty — F-kolmevitosten hankinta tai Daavidin linko — ovat 30—40 vuoden hankintoja, joissa keskiössä on sen maan sinänsä se puolustusteollisuus- ja ‑teknologiayhtiö mutta myös puolustushallinto, joka kehittää sitä järjestelmää koko ajan paremmaksi ja antaa niitä oppeja enemmän tai vähemmän. Tästä pitää koko ajan käydä keskustelua ja tehdä yhteistyötä. Mitä me nähdään nyt markkinoilta keskeisissä puolustusjärjestelmätoimituksissa? Esimerkiksi amerikkalaiset ovat Lähi-idän sodan takia joutuneet perumaan toimituksia Eurooppaan, ihan meidän lähimaillekin. Minun tehtäväni Suomen puolustusministerinä on tinkimättömästi huolehtia siitä, että Suomen puolustuskyvyn puutteet korjataan mahdollisimman ripeästi. Ja jos on tehty vielä päätös — jos on tehty vielä päätös — siitä, että Israelista hankitaan meille keskeisiä puolustusjärjestelmiä — meritorjuntaohjuksia, panssaritorjuntaohjuksia ja koko ilmatorjunnan keskeinen elementti, Daavidin linko, johon liittyy merkittävä määrä teknologian kehittymistä viimeisen kolmen vuoden aikana, päivityksiä, oppeja ja myös tiettyjä huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä, joita me joudutaan koko ajan käymään ja joita ei ihan kaikkia voi julkisuudessa aina avata — niin se edellyttää sitä, että me pidetään vuoropuhelua. Näin me tehdään muidenkin maiden puolustushallintojen kanssa, jos on vähänkään riskiä siitä, että voi tulla joitain hidastuksia, viiveitä tai sitä, että ei saada teknologiapäivityksiä. [Eduskunnasta: Onko riskiä? Semmoinen riski on siis ollut?] Mitä näissä keskusteluissa tehdään? Tämä on aivan poliittista keksintöä, että tällä lähetetään poliittisia signaaleja. [Välihuutoja vasemmalta] — Ei, se on keksittyä. — Suomella on ollut jo useita vuosia, pitkän aikaa, linja, siis silloinkin, kun tämä hankinta tehtiin — eihän silloinkaan Israel toiminut kaikessa täysin moitteetta — [Timo Harakka: Oli se nyt ennen lokakuuta 23!] eli meillä on se linja, niin kuin olen allekirjoittanutkin ja sanonut Israelin ministerille, että kansainvälisen oikeuden noudattamista pitää kunnioittaa [Vasemmalta: Eivät kunnioita!] ja tämä on Suomelle myös ensilinjan puolustusta, että sitä kunnioitetaan [Eduskunnasta: Sanoitteko?] — kyllä sanoin, päivänselvää — mutta että Venäjän uhasta johtuen me joudutaan hankkimaan parhaita puolustusjärjestelmiä suomalaisten väestökeskusten suojaksi ja mahdollisimman ripeästi ja haluamme siihen parhaat päivitykset, uusimmat teknologiat ja kaiken sen hyödyn, minkä te olette oppineet myös Israelin ballististen ohjusten torjunnasta. Tämä oli vierailun tarkoitus Israelissa: varmistaa heidän yhtiöidensä, puolustushallinnon ja muiden kanssa, että suomalaiset saavat parhaan mahdollisen suojan. Se on puolustusministerin ykköstehtävä. Tasavallan presidentti on pitänyt yhteyttä Israelin presidenttiin. Ulkoministeri vieraili siellä helmikuussa, tapasi vastinpariaan. Diplomatian vähimmin pelisäännöin, jos menet toiseen maahan, on aika vaikeata olla tapaamatta edes kohteliaisuuskäynnillä kollegaa. Se on aika vaikea juttu. Ulkoministerille täysi tuki lausumassa, siitä on keskustelu käynnissä. En omassa roolissani ota aitiosta enempää siihen kantaa. Siitä ei ole epäselvyyttä. Minulta on kysytty yksityiskohtia jostain neuvottelutilanteesta, mutta en voi ottaa UM:n roolia tässä tilanteessa. Mitä tulee tähän pöytäkirjaan, niin se on normaali materiaaliyhteistyöpöytäkirja. Silloin kun tehdään pitkäaikainen hankintasopimus jostain maasta, vaikka nyt USA:n kanssa tai Israelin kanssa nyt on tehty, niin silloin tehdään pidempiä materiaaliyhteistyöpöytäkirjoja, joissa varmistetaan, mitkä tahot asevoimissa ja puolustushallinnossa ovat salaisen tiedon vaihdossa ja teknologian kehittämisessä yhteistyötahoja, miten käytännöt toimivat. Se on sama asiakirja, joka on vuodesta 2013 lähtien ollut Suomessa, sisällöllisesti jatkui samana, eli ei ns. syvennetty, ja sen voimassaoloa vain jatkettiin, koska nyt tehtiin Marinin hallituksen toimesta 30 vuoden puolustushankinta Suomelle. Sitten näihin muihin asioihin, joita oli aikamoinen tukku. Sanon vain, että jalkaväkimiinojen osalta on nyt ilo sanoa, että siinä päästään eteenpäin. Ensi vuonna jo rahoitusta pystytään kanavoimaan, saamaan tuotantoa käyntiin. Kotimaan puolustusteollisuuden ja Ukrainan puolustusteollisuuden osalta olemme Ukrainan puolustusministeriön kanssa saaneet neuvottelut käytännössä jo valmiiksi, ja kohta päästään sen asian osalta eteenpäin. Kriisinhallintaveteraanien tukea kehitetään STM:n vedolla. Diabeetikkojen palvelusta vauhditetaan. Se tulee vielä tällä vaalikaudella, viedään eteenpäin sitä uudistusta. Varusmiesten päivärahojen osalta olemme tehneet pieniä täsmäkorotuksia. Toive on se, että saataisiin käytännössä isompi kertakorotus sinne eli tasokorotus. Minulle käy kyllä se, jos oikeusministeriö olisi valmis pohtimaan jonkinlaista säästöä siltä puolelta varusmiesten puolelle. Reserviläisten verovähennys on erittäin vakava ja kannatettava esitys. Pohjoismainen yhteistyö on tällä hetkellä meidän yksi iso painopistealue. Paljon konkretiaa, paljon hyvää sillä puolella. Mitä tulee Itä-Suomen läsnäoloon, voidaan siihen palata tarkemmin vielä myöhemmin, mutta meillä on esimerkiksi Mikkeliin perustettu juuri Nato-esikunta, Etelä-Savon maakuntaan. Droonitorjunnan toimintakykyyn liittyen meillä on jo nyt resursseja tässä budjetissa siihen aika hyvin, eli päästään aika isosti eteenpäin. [Veronika Honkasalo: Eli ulkopoliittinen johto ei tiennyt vierailusta?]