Antti Häkkänen

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille ryhmille. Siitä vallitsee laaja yhteinen käsitys, että Suomen tulee osallistua rauhanajan tehtäviin ottaen huomioon tietysti oma maantiede ja oman puolustuksen tarpeet. Samassa yhteydessä on huomioitava se, että myös me tällä hetkellä rakennamme rauhanajan tehtäväkokonaisuutta Suomen eli pohjoisen eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen osalta, viemme eteenpäin tällä hetkellä neuvotteluja useiden maiden kanssa heidän joukkojensa määrittämisestä. Juuri eilen kävimme vierailulla suuressa puolustusharjoituksessa pohjoisessa, jossa myös Ranskan, Italian, USA:n ja brittien joukot olivat harjoittelemassa siellä metrin lumihangessa ja ottamassa tuntumaa, miltä se tuleva FLF-roolitus sitten ehkä maistuu. Se oli myös ensimmäinen suurempi harjoitus, jota Mikkelin esikunta nyt sitten johti, eli jatkossa suomalainen kenraali käytännössä kriisiaikana johtaa Naton maapuolustusta Skandinavian alueella. Eli se on hyvä. Me ollaan haluttu rakentaa se niin, että suomalaiset ovat päällikön paikalla myös siinä Naton kokonaismaanpuolustusjärjestelyssä, koska meillä on myös se paras tuntuma, miten tämä asia pitää hoitaa täällä. Trumpin pyyntö Natolle: On päivänselvä asia, että Natossa käydään nyt kovaa keskustelua, ja myräkkä maailmanpolitiikassa on rantautunut aina aika ajoin myös Naton sisälle. Ei siitä pääse mihinkään. Suomelle Naton yhtenäisyys ja päättäväisyys on kriittisen tärkeää, ehkä jopa elintärkeää. Me tehdään kovasti töitä sen kanssa, että Nato pysyy päättäväisenä ja vahvana liittokuntana. Nämä pyynnöt eivät sinänsä liity Naton ydintehtäviin, enkä näe perustelluksi, että Nato lähtee näissä jotenkin aktivoitumaan, mutta sitten kun mennään itse asiaan, niin on päivänselvää, että tietyt kriittiset kauppareitit tai tässä tapauksessa energiahuollon reitit ovat myös Euroopan taloudelle, energialle, lannoitteiden saamiselle maatalouteen ja muihin kriittisen tärkeitä, jos me halutaan, että jotenkin yhteiskunnan olot eivät lähde käsistä niin bensapumpuilla kuin ruoan hinnassa tai monissa muissakin. Sen takia varmasti läntisen Euroopan suuremmat valtiot tällä hetkellä ihan vakavasti pohtivat, miten tätä asiaa voitaisiin järjestää. Siellä on aiemmin ollut EU-viitekehyksissä tiettyjä operaatioita, mutta tämä on selvästi vaarallisempi, joten tässä on pidättyväisyyttä sen takia monella maalla. Suomi katsoo ihan rauhassa, miten Euroopan maat toimivat, ja meidän resurssit ovat ensisijaisesti sidottuina Venäjän lähipiirin toimintoihin. Rauhanajan tehtävistä on syntynyt erittäin merkittävää ja hyvää kokemusta. Olemme päässeet kehittämään yhteistoimintaa Meri- ja Ilmavoimien osalta, ja on havaittu, että meidän toimintomme ovat oikein laadukkaita ja hyviä. Täällä on useampaan otteeseen mainittu tästä ydinenergialaista, joka ei suoraan tähän liity, mutta siinä mielessä se liittyy, että me tiedetään, että naapurimme valitettavasti on osoittanut Ukrainassa, että se voi ottaa mielivaltaisia sotilaallisia riskejä naapureitaan kohtaan. Sen takia Naton perinteisen puolustuskyvyn ja ydinasesuojan muodostama ennakkopelote on äärimmäisen tärkeä, että niitä vahvistetaan määrätietoisesti koko liittokunnassa ja Suomen osalta. Niillä on tarkoitus estää ennalta Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Nato-jäsenmaita kohtaan. Sen takia näitä esityksiä tehdään. Ne perustuvat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaiden asiantuntijoiden syvälliseen asiantuntemukseen ja suunnitteluun, eivät mihinkään yhtäkkisiin poliittisiin julkilausumiin puoluetoimistoilta tai muualta. Se esitys olisi tullut sieltä virkakunnalta minkä väriselle hallitukselle tahansa. Tähän palataan jäsentyneesti sitten lainvalmisteluprosessin yhteydessä. Väylien kehittäminen on erittäin keskeinen kysymys meille. Olemme käytännössä kriisin aikana saari. Sen takia länsirannikon satamat, pohjoisen siltojen kestävyys, raideyhteydet ja Pohjola-yhteys ovat meille kriittisen tärkeitä, ja kulkureitit niin pohjoisessa Suomessa kuin aina Itä-Suomessa ovat meille todella tärkeitä tämän military mobilityn kokonaisuudessa. Pyrimme niissä huomioimaan aina myös teollisuuden ja elinkeinoelämän tietyt hyödyt. Henkilöstön riittävyys näihin tehtäviin järjestyy nykyvolyymissa, mutta tulevaisuudessa pitää arvioida yhä enemmän reserviläisten mahdollista palkkaamista sopimussotilaiksi. Vapaaehtoisia näihin yleensä löytyy kyllä ihan hyvinkin. Sitten vielä edustajat Kokko ja Jäntti: Onko tämä liian raskas malli selontekoprosessiin? Meillä on tällä hetkellä käynnissä arviointityö, miten meidän kannattaa normalisoida valtioinstituutioiden päätöksentekomalleja Nato-aikaan, koska esimerkiksi tämä rauhanajan tehtäviin osallistuminen kuormittaa hallintokoneistoa pienillä virkamiesresursseilla. Siellä pyöritetään erittäin paljon paperia tavallaan vanhasta ja tutusta, normaalista asiasta. Tätä on syytä arvioida varmasti ensi vaalikaudella, kannattaako näissä ihan tavanomaisissa asioissa olla näin raskas prosessi, vaikkakin keskustelu on aina hyvästä. Drone-kehittäminen osana Natoa: Me tehdään tällä hetkellä merkittävästi kotimaan puolustusteollisuuteen investointeja ja kannustetaan meidän yrityksiä pääsemään Naton kasvaviin puolustushankintamarkkinoihin mukaan. Esimerkiksi Mikkelissä tehtävä drone-kehittäminen on yksi hyvä esimerkki, että meillä on paljon tällaisia pysyviä, kasvavia yritysmahdollisuuksia tällä sektorilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Eduskunnalle annetun selonteon pohjalta kuullaan eduskuntaa koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Arvoisa puhemies! Viime vuonna osallistuimme ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja pysyvien merivoimaosastojen toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Kuluvan vuoden aikana jatkamme osallistumista merivoimaosastojen toimintaan. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut osa normaalia Puolustusvoimiemme toimintaa. Osallistuminen näihin tehtäviin on tuonut Puolustusvoimille konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyjämme ja edistänyt Suomen Nato-integraatiota. Osallistuminen on myös tiivistänyt Suomen liittolaissuhteita useiden maiden kanssa. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja on erittäin tärkeää osoittaa sitoutumista Euroopan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen myös transatlanttisten suhteiden vahvistamisen näkökulmasta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin yhdellä Katanpää-luokan aluksella enintään kuuden kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän laivasto-osaston tehtäviin henkilöstöllä sekä mahdollisesti yhdellä Hamina-luokan aluksella enintään kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Mahdollisella Hamina-luokan aluksen osallistumisella varaudutaan Naton mahdollisiin päätöksiin yllättäviin turvallisuusuhkiin vastaamisesta SNMG1-alusosastolla, kuten erillisenä valvonta- ja valmiustoimena tällä hetkellä toteutettu Baltic Sentry. Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli kansallisen puolustuksen kehitysnäkymä sitä edellyttäisi. Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2027. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana sekä Suomen rooli Naton alueellisessa suunnittelussa muodostavat asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toiminta Suomen omalle alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen hiljattain perustettu maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteen työnnetty Naton maavoimajoukko pohjoiseen. Myöskään ilmapuolustuksen ennalta suunniteltuihin valmiusvuoroihin muissa liittolaismaissa ei ole tässä vaiheessa suunniteltu osallistumista vuodelle 2027. F-35-käyttöönottoprojektin käynnistyminen ja eteneminen määrittävät, milloin Ilmavoimien on mahdollista tähän toimintaan tulevaisuudessa osallistua. Arvoisa puhemies! Toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaaliin kansainväliseen harjoitustoimintaan tai kansalliseen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Muutokset turvallisuustilanteessa ovat kuitenkin mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät sisältävät tällä hetkellä tavanomaisia rauhan aikaisia alusten toimia, joilla Nato osoittaa yhtäältä sotilaallista valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Ne ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissain olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valtioneuvosto kuulee näin ollen eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteon.

Arvoisa puhemies! Ensin tästä luonnonesteiden hyödyntämisestä puolustuksen järjestelyissä. Tällä hetkellä siis olemme käynnistäneet puolustusministeriön aloitteesta yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa arvioinnin luonnon ennallistamisesta, jossa arvioidaan myös, minkälaisia tiettyjä maastohyödyntämiskysymyksiä siinä voi tulla eteen. Tämä pitää pitää oikeissa mittasuhteissa. Kautta historian ja myös Ukrainassa on aina eri tavalla hyödynnetty maastoa ja luonnonolosuhteita. Nyt katsotaan, onko siitä saatavissa joku taloudellinen, järjellinen yhteensovittaminen, mutta tämä on joka tapauksessa hyvin pienimuotoinen kysymys. Mitä tulee tuulivoimaan, joka on tietysti ainakin tälleen itäsuomalaisen ministerin näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, me ollaan tällä vaalikaudella tehty nyt ensimmäistä kertaa ihan konkreettinen ratkaisuesitys, jolla sen voisi ratkaista. Viime vaalikaudella sellaista ei tehty. Nyt sitten on tehty yrityksille mahdolliseksi se, että me voidaan tehdä kompensaatioaluemalli, ja on käyty keskustelua yritysten kanssa ja alueiden ja maakuntaliittojen kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta yrityksillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta, koska sähkön hinta on pysynyt [Puhemies koputtaa] keskimäärin liian matalalla. Me yritetään edelleen saada ratkaisua siihen aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän puolustusta kehitetään koko Suomessa. Se käsittää tietysti meidän olemassa olevia varuskuntaverkostoja ja kaikkia erilaisia tukeutumisjärjestelyjä, myös liittolaisten toimintoja ja kumppanimaiden toimintoja ja erityisen paljon myös puolustusteollisuuteen liittyviä kohteita, joita me kehitetään tällä hetkellä. Näitä kaikkia koitetaan tällä hetkellä kehittää jo olemassa olevan varuskuntaverkoston ympärillä, sen, joka on tehty. Tällä hetkellä Puolustusvoimat ei ole erityisesti pitänyt perusteltuna laajentaa tätä varuskuntainfraa ja ‑verkostoa. Tulevaisuudessa, kun neljän viiden vuoden päästä budjetit alkavat nousemaan, siinä vaiheessa voidaan arvioida, mikä on sen jälkeen liikkumavara. Tällä hetkellä puolustuksen näkökulmasta ei nähdä perusteita tälle infran merkittävälle laajentamiselle joillekin uusille alueille, mutta droonikehittämistä tehdään tällä hetkellä hyvin laajasti. Kaikissa maakunnissa on myös merkittäviä puolustusteollisuusyrityksiä, joita me kannustetaan tiiviiseen yhteistyöhön myös puolustushallinnon kanssa. Sillä on [Puhemies koputtaa] myös merkittävät työllisyysvaikutukset, ja näitä löytyy koko Suomesta.

Arvoisa puhemies! Totta kai elinvoima on merkityksellinen asia, mutta toivon, että tässä salissa kukaan ei anna sellaista viestiä, että maanpuolustustahto riippuu aina kulloisestakin talouden tilanteesta. Se on äärimmäisen tärkeätä. [Eduskunnasta: Hyvä vastaus!] Vaikka tulisi talousromahdus, niin silti tämä maanpuolustustahto ei tule siihen romahtamaan. Tämä maa on puolustamisen arvoinen riippumatta meidän bkt:n tasosta tai etenemisestä. [Sari Sarkomaa: Hyvä vastaus!] Mitä tulee sitten varsinaisesti tähän Itä-Suomen kehittämiseen, niin se on vuosikymmenten haaste, minkä kaikki, ketkä ovat Itä-Suomesta edustettuina täällä, kuten itse, tietävät — olemme olleet mukana useissa Itä-Suomen elinvoimahankkeissa. Se syntyy yrittäjyydestä, hyvistä yhteyksistä, koulutusjärjestelmästä, tulevaisuudenuskosta. Koulutusjärjestelmä on yksi keskeinen, johon on panostettu. Liikenneyhteyksiin on panostettu — voi karkeasti laskea — varmaan 400—500 miljoonaa. Yrittäjyyden edellytykset, vaikka metsäteollisuus, ovat vientinäkymiä, tervehenkistä metsäpolitiikkaa, yrittäjyysmyönteistä politiikkaa, joita kaikkia on edistetty, mutta siltikään se ei ole helppo rasti.

Arvoisa puhemies! Kiitän hyvistä kommenteista ja puheenvuoroista. Ensinnäkin maailmanpolitiikan arvaamattomuus ja turbulenssihan ovat viime viikkoina puhuttaneet paljon, mutta sitähän ei pienen, kaukaisen, pohjoisen Venäjän rajamaan kannata jäädä vain hämmästelemään ja kommentoimaan ulkopoliittisilla areenoilla vaan miettiä, mitä me itse voimme tehdä. Se itse tekeminen on juuri tätä. Kuinka paljon ehdimme itse vahvistamaan omaa puolustusta ja huoltovarmuutta ja myös talouden iskukykyä ja perustaa, nämä ovat viime kädessä meidän omissa käsissä olevia asioita. Sen rinnalla me rakennetaan kansainvälisen puolustuspolitiikan nurkkapultteja hyvin monen pilarin varaan, joista yksi on USA-yhteistyö. Materiaalin, teknologian, DCA-sopimuksen, kriittisten teknologioiden, työryhmien ja monien muiden pilareiden kautta meitä implementoidaan Natoon laaja-alaisesti ja syvällisesti tällä hetkellä, samoin Nordefco-puolustusyhteistyöhön, JEF-puolustusyhteistyöhön ja sen lisäksi kahdenvälisillä erilaisilla järjestelyillä maiden välillä. Eli meillä on hyvin laaja kudelma kansainvälistä puolustusyhteistyötä — aina Japani-, Korea-yhteistyöstä lähtien — jolla me tuetaan meidän huoltovarmuutta, kriisinkestokykyä ja sitten ihan kovaa operatiivista toimintaa tiukassa paikassa, useiden eri pilareiden kautta, kansainvälisellä verkostolla. Mutta kaikki lähtee kotimaan puolustuskyvystä, maanpuolustustahdosta, reserviläisten kunnosta ja näin poispäin. Nato-tavoitteet: Kaikki ne Nato-tavoitteet, mitä puolustukselle on rakennettu tällä vaalikaudella, on tällä hetkellä täytetty kovalla lobbaamisella ja väännöllä, myönnetään, määrätietoisella vaikuttamisella kansainvälisillä areenoilla. Ne kaikki on saatu maaliin. Työtä riittää toki vielä, mutta kaikki ne on saatu maaliin ja itse asiassa nopeammassa aikataulussa kuin aluksi edes arveltiin. DCA-sopimuksen toimeenpano: Juuri tuoreeltaan, pari viikkoa sitten, tapasin puolustusministeri Hegsethin kanssa. Samoin USEUCOMin ja Pentagonin porukoitten kanssa tiivis vuoropuhelu jatkuvasti etenee oikeaan suuntaan oikeassa aikataulussa. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ja myös Pohjola-kokonaisuus etenee, etenee hyvin, ja nämä kaikki myös täydentyvät tässä Norfolkin alle menevässä kokonaissuunnittelussa. Energiaomavaraisuuskysymys: Päivä päivältä yhä tärkeämpi asia. Me emme lähde ottamaan yksittäisiin energiantuotantomuotoihin sinänsä kantaa, mutta se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa — yrittää saada maan polvilleen energiajärjestelmän tuhoamisella — pitää ottaa huomioon myös Suomessa energiapoliittisissa selonteoissa ja muissa. Parlamentaarinen seuranta: Varsinaisia talouspoliittisia toimenpiteitä siellä ei käsitellä — vaikka saa käsitellä kaikkea, mitä haluaa — vaan siellä käsitellään yleisesti ymmärrystä, mihin tullaan käyttämään ja millä aikavälillä rahaa ja resursseja suhteessa Venäjän muodostamaan uhkaan. Puolustusteollisuuden kokonaisuudesta tiiviisti, äärettömän laajasta aiheesta: Miljardien kaupat tänään julkaistu. Meillä on puolustusministeriön johtamana rakennettu suomalaisten firmojen tuotteiden ympärille useita eri puolustusteollisuushankkeita, joihin me väännetään nyt muita maita mukaan. Patrian panssariajoneuvohanke on yksi näistä, se on tänään saanut jättitilauksen Saksasta — Saksa liittyi tähän kaksi kuukautta sitten. Lisää on tulossa. Myös Iceye — meillä on satelliittiyhteistyörinki — on tänään saanut Saksasta ison tilauksen. Saatiin jo Hollanti ja Puola siihen aiemmin syksyllä mukaan. Erittäin isoja tilauksia. Eli me vivutetaan näitä firmoja eteenpäin. Siitä tulee Suomeen työllisyyttä ja vientiä mutta samalla eurooppalaisia yhteisiä tuotteita, yhteensopivia tuotteita. Ja myös me ostetaan maailmalta. Meille on äärimmäisen tärkeää, kun me tiedetään vaikka tuon naapurin tarkat kyvykkyydet ja se tietää eri tuotteiden kyvykkyydet, että meillä on oikeasti paremmat vehkeet. Se kotimaisuusaste eurossa on meille tärkeä, mutta me joudutaan kirittämään meidän firmoja, jos se firman tuote ei vastaa sitä naapurin muodostamaa uhkaa. Sellaisella tuotteella ei tee mitään, jolla ei pärjää rintamalla, viime kädessä. Eli me tehdään tavallaan paljon panostusta kotimaahan tällä hetkellä, mutta me joudutaan myös kirittämään meidän firmoja tietyssä tuotekehityksessä, ja sitten sitä kautta niistä tulee yleensä myös hyviä vientifirmoja. Puolentoista prosentin sisältö: maanpuolustus edellä suunnitellaan puolentoista prosentin sisältöä. Tuhannen ampumaradan tavoite: iso hanke lähti eteenpäin, kun pistettiin tässä vireille lainsäädäntöhanke, jossa luvitusta nopeutetaan ja sujuvoitetaan. Kasarmit: Siellä edetään erittäin hyvin tällä hetkellä. Meillä on ongelmakasarmeja yhä vähemmän koko ajan, pohjoisessa muutama, etelässä muutama, ja niitä on saatu korjattua voimakkaasti. Päivärahojen nostoa kannatan lämpimästi. Pyrimme löytämään siihen resurssit ja ratkaisut heti vaan, kun vähänkään tähän liikenee resurssia. Henkilöstön riittävyydessä edetään jo, isot koulutusmäärät on laitettu voimaan, voimakkaasti edetään ja itse asiassa ennakoidaan jo nyt sitä puolustuksen uutta kolmen ja puolen prosentin asentoa. Meillähän on ollut puolustus siis noin puolentoista prosentin asennossa vuosikymmeniä, ja nyt se tulee olemaan kolmen ja puolen, siis yli kaksinkertaisessa asennossa, ja nyt sitä rakennetaan jo ennakoivasti. Itä-Suomen osalta on satojen miljoonien investoinnit puolustuksen sektorilla, mutta myönnettäköön, että Pohjois-Karjala on yksi sellainen maakunta, joka ei ole meidän selkeissä kohdelistoissa tässä kokonaisuudessa. Mutta Itä-Suomeen tuli vaikka Nato-päämaja. Pohjois-Savon tukikohtarakenteita ja muita kehitetään massiivisilla summilla, samoin Kymenlaaksoa ja muuta. Mutta me ei voida myöskään kokonaisuudessaan muuttaa puolustusbudjettia aluekehitysbudjetiksi, joten tunnistan tämän haasteen erittäin selkeästi. Ensimmäinen F-kolmevitonen tulee syksyllä Suomeen, ja sen ympärille me neuvoteltiin USA:ssa just nyt alkuviikosta Lockheed Martinin ja Pratt & Whitneyn kanssa useille suomalaisille firmoille laajempaa yhteistyötä — Installe, Patrialle — satelliitteja, muita, jotta ne pääsisivät mukaan tähän globaaliin F-35-teolliseen perheeseen. Amerikkalaiset ovat kovia neuvottelemaan, mutta mekin pyritään parhaaseemme. — Puheenjohtaja, aika on käytetty.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Voimapolitiikka on tehnyt paluun maailmanpolitiikan arkeen, ja Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan meidän on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja jopa vuosia kestävään laajamittaiseen puolustussodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Tämä linjauksemme edellyttää, että puolustuskykymme on jatkuvasti kunnossa ja kehittyy ennakoivasti. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,4 miljardia euroa. Tämä on noin 111 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä lasku johtuu pääosin F-35-hävittäjien maksuaikataulujen muutoksesta. Vaikka määräraha on edelleen merkittävä, kyse on pitkälti aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpanosta. On tärkeää ymmärtää, että puolustuksen rahoitus ei ole hetkellinen ratkaisu vaan pitkäjänteinen investointi kansalliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi äsken mainittu F-35 on usean vuosikymmenen ajan Suomen puolustuksen selkäranka niin ilma-, meri- kuin maasuorituskykyjen osalta. Arvoisa puhemies! Merkittävin avaus talousarviossa on puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuudet. Tarkoitus on hallituksen kevään 2025 linjausten mukaisesti käynnistää etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Tämä uudistus on keskeinen osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä. Maavoimien liikkuvuuden ja tulivoiman parantaminen on välttämätöntä, jotta kykenemme vastaamaan nopeasti muuttuviin uhkiin ja ylläpitämään uskottavaa ennakkopelotetta. Kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: 4 miljardin euron valtuus erityisesti Maavoimien liikkuvuuden kehittämiseen ja 2 miljardin euron valtuus yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen, erityisesti ampumatarvikkeiden hankintaan. Näiden maksatus ajoittuu pääosin vuosien 2029 ja 2036 väliselle ajalle. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2026 noin puolitoista miljardia euroa. Näillä määrärahoilla rakennetaan uutta suorituskykyä, vastataan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja myös korvataan Ukrainalle luovutettua materiaalia. EU:n rauhanrahaston kautta saadaan myös takaisin korvauksia Ukrainalle annetusta tuesta. Vuoden 2026 talousarvio sisältää myös 100 miljoonaa euroa, joilla Suomi osallistuu Naton koordinoimaan PURL-aloitteeseen, jolla ostetaan puolustusmateriaalia USA:sta Ukrainan tueksi. Puolustusvoimien toimintamenot nousevat 79 miljoonalla eurolla noin 2,6 miljardiin euroon. Lisäys kattaa kustannustason nousun, palkkaustarkistukset ja Nato-jäsenyyden kustannukset. Nato-integraation kokonaiskustannukset ovat noin 82,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jäsenmaksuihin on budjetoitu 33 miljoonaa euroa. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta jatkuu tällä hetkellä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 talousarvioehdotus sisältää myös 116 miljoonan euron tilausvaltuuden järjestelmien huoltoon ja varaosahankintoihin. F-35-hankkeen rahoitus on edelleen merkittävä, 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2026 valuuttakurssitappioarvio, noin 80 miljoonaa euroa, katetaan aiemmin myönnetyillä mutta käyttämättömillä määrärahoilla. Laivue 2020 ‑hankkeen menot ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa ovat noin 213 miljoonaa euroa. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen tukemiseen ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus mahdollistaa veteraaniperinnetyön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen koko maassa. MPK:n koulutustoiminnan tukeminen on erityisen tärkeää kasvavan kansalaiskiinnostuksen ja myös kustannusten nousun vuoksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa ja maanpuolustustahdon vaalimisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään 66 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen painopiste säilyy Libanonin UNIFIL-operaatiossa, ja osallistuminen EUAM Ukraine ‑koulutusoperaatioon jatkuu. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2026. Hallituksen päätöksen mukaan puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Tavoite vaikuttaa kenties kunnianhimoiselta, mutta uhkatilanteen valossa ja verrattuna muihin Venäjän rajamaihin lähialueillamme tavoitteemme on pikemminkin maltillinen. Vuoden 2026 tilausvaltuudet ovat askel kohti tätä uutta puolustuksen tasoa. Suuria tilausvaltuuksia on odotettavissa myös tulevissa talousarvioissa. Ratkaisevin tekijä Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi ja laaja parlamentaarinen sitoutuminen puolustuksen vahvistamiseen. Lopuksi haluan kiittää eduskuntaa ja valiokuntajaostoa hyvästä yhteistyöstä vuoden aikana ja myös tehokkaasta vuoropuhelusta budjetin käsittelyn yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus panostaa merkittävästi kotimaiseen puolustusteollisuuteen, ja näemme siinä jo merkkejä ympäri Suomea, miten se lisää Suomessa työllisyyttä ja talouskasvua. Sitä kautta, kun puolustusteollisuus vahvistuu, se vahvistaa myös meidän maanpuolustuskykyä, eli kriisitilanteessa meillä on suomalaista sinivalkoista osaamista ja teollista kapasiteettia täällä sitten tarvittaessa Suomen puolustukseen. Muutamia esimerkkejä: Me kohdistetaan tällä hetkellä miljardiluokan hankintoja kotimaahan. Se säteilee ympäri Suomea, voi sanoa, että melkein kaikkiin maakuntiin kaikkien edustajienkin lähialueilla. Osa näistä on turvaluokitettuja ja niitä ei voida julkaista, mutta iso osa on myös julkista tietoa. Sieltä tulee työllisyyttä ympäri Suomea. Ukrainan tuen paketti: Orpon hallitus teki tietoisen poliittisen linjauksen, että jatkossa Ukrainan tuen määrärahat kohdistetaan kotimaan yrityksiltä tehtäviin hankintoihin. Näistä on ensimmäinen paketti jo tehty, ja tämä tuottaa useita kymmeniä suomalaisia yritystuotteita Ukrainaan, ja työllisyyttä myös ympäri Suomea tulee tästä näin. Me ollaan nyt jo alkusyksyn aikana tavattu useampi sata yritystä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat halukkaita jatkossakin osallistumaan tähän. Kelluu Oy on päässyt Naton teknologiarenkaisiin meidän vienninedistämisen ansiosta.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä isosta kuvasta: Venäjä yhdessä heidän liittolaistensa kanssa — siis Kiina, Pohjois-Korea, Iran ja tietyt globaalin etelän maat, ja Intia myös rahoituspuolessa mukana — muodostavat aika pitkäkestoisen uhan Euroopalle Venäjän toimesta, mutta heidän liittolaistensa tuella. Se on vahva porukka, joka on valmis kuluttamaan aika paljon resursseja ja korkeata teknologiaa niin Ukrainan sodassa kuin sitten uhkaamaan pahimmassa tapauksessa myös liittokunnan jäsenmaita. Venäjä käyttää puolustukseen ja sotilasmenoihin tällä hetkellä 455 miljardia euroa, jos se muutetaan ostovoima korjattuna eurooppalaiseen hintaan, ja on tehnyt tätä koko kylmän sodan ajan ja varustautunut, käyttänyt resursseja. Mittasuhdekysymykset pitää puolustuksessa aina ensin ymmärtää, kun puhutaan, mikä on Suomen puolustuskyky. Meillä on kansakuntamme kokoon nähden hyvä puolustuskyky, mutta liittokunnassa on ihan hyvä olla. Mitä tulee tähän yhtenäisyyteen ja päättäväisyyteen, niin kiitän siitä viimeisen puolen vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä täällä julkisella foorumilla — erityisesti myös tuolla salaisissa turvatiloissa — puolustusvaliokuntaa, ulkoasiainvaliokuntaa, ryhmäjohtoja, puoluejohtoja, joille ollaan käyty läpi kaikki salaiset uhkaperusteet, turvaluokitetut tilannekuvat, tästä lähialueen turvallisuustilannekehityksestä mutta myös perusteet sille, mitä tässä pitää tehdä kansallisin voimavaroin, mutta yhteistyössä Naton ja EU:n kanssa. Tästä vallitsee erittäin laaja, hyvä, syvä yhteisymmärrys. Budjetin koko on lähes 90 miljardia kokonaisuudessaan, ja siitä kuusi miljardia puolustukseen tällä hetkellä. Mittasuhteet tässäkin on hyvä muistaa: sote 26—27 miljardia. Puolustus ei ole syypää kaikkiin ongelmiin. Näin ei kukaan täällä sanonutkaan, mutta kun katsotaan monien Euroopan maiden keskusteluja, että pitäisikö ennemmin pelastaa hyvinvointiyhteiskunta kuin panostaa puolustukseen — täällä kuului vain yksi ääni tähän suuntaan — niin siltikään tämä summa ei ole semmoinen, mikä romuttaa jonkun. Väitän, että tämä summa ei tule myöskään olemaan isossa kuvassa mikään romuttaja, vaikka sitä nostetaan tulevaisuudessa. Vaikka meillä on kokonaisbudjetti 90 miljardia tai 100 miljardia... Julkisen talouden kaikki menothan ovat tällä hetkellä joku 150 miljardia, kun katsotaan sote-alueet, kunnat, valtio, eläkejärjestelmä, ja jos siihen me mitoitetaan tämä 11—12 miljardia puolustuksen menoja sitten siinä 3,5:n tasossa, niin se ei romuta hyvinvointiyhteiskuntaa. Ei. Se on poliittinen, ideologinen väite, jos näin väittää, mutta se ei romuta. Miten näitä menoeriä järjestellään? Parlamentaarinen ryhmä ei siihen ota kantaa. Siitä käydään varmasti keskustelua, mutta jokainen hallitus katsoo, nostetaanko tällä vaalikaudella veroja, säästetäänkö, muutellaanko painopistettä, miten hoidetaan aina se tietty puolustuksen rahoitus kullakin vaalikaudella. Marinin hallitus päätti, että F-kolmevitoset hankitaan, ja Orpon hallitus joutui miettimään, että mitenkäs tällä vaalikaudella ne rahoitetaan. Me tehtiin säästöjä, me tehtiin meidän puolueiden näköistä talouspolitiikkaa, mutta me hoidettiin se lupaus, mikä yhdessä sovittiin puolueiden kanssa, ja näin pitää hoitaa nämä puolustusmenot jatkossakin. Ei tehdä tästä tilanteesta sellaista, että meidän pitäisi nyt ruveta draftaamaan, että kuka leikkaa tai kuka nostaa. Se on siis ihan mahdoton case. Dronet: Huomenna puolustuskomissaarin kanssa meillä on itäisen sivustan maiden drone-kokous, Ukraina mukana. Tätä tehdään vahvoilla kansallisilla investoinneilla, yritysyhteistyöllä, tutkimuslaitosyhteistyöllä, tiiviillä Ukraina-yhteistyöllä. Meillä on ollut käynnissä jo pitkään investointihankkeet, ja näistä me avataan turvatiloissa enemmän. Me ei haluta myöskään julkisesti paljastaa, mitä tekniikkaa lännellä on tai mitä kehitetään ja kenen kanssa. Teknologiakehityksen ketteryys: Siitä on käynnissä uudistustyö. Olen sen vuosi sitten käynnistänyt puolustushallinnossa, ja se tähtää siihen, että me saadaan yhä nopeammin kotimaasta ja maailmalta korkean teknologian toimintamalleja siviiliteknologiasta ja tutkimuslaitoskentästä hyödynnettyä puolustushallinnon referenssikohteiksi ja niistä mielellään myös sitten menestysyrityksiä. Iceye on yksi tällainen esimerkki. Ostimme juuri Iceyen satelliitteja, ja teimme erittäin vahvaa vienninedistämistä heidän osalta globaalisti: juuri Aasian vienninedistysreissulla onnistuimme saamaan Iceyelle muutaman isommankin kaupan kiinni. Hybriditapaukset: Tässä kannattaa pitää pää kylmänä. Se on ihan selvä, että Venäjä tulee tekemään yhdessä heidän liittolaistensa kanssa erilaista vaikuttamista. Meidän pitää vain pää kylmänä suojata kaikkia elementtejä. Rajaturvallisuuslaki, venäläisten kiinteistökaupan täyskieltolaki, kaikki nämä on tehtävä. Ne olisivat olleet tehtävissä jo aiempina vuosina, merkit ovat olleet aivan selvät, mutta nyt oli viimeinen hetki, että ne tehdään. Tarvitaanko kiinteistökauppalakiin vielä jatkoerä: tarvitaan, sen takia minä olen käynnistänyt sen jo. Asunto-osakeyhtiösääntelyyn ja muihin tehdään vielä täsmennyksiä. Mutta jos jäisi jokaista millimetriä odottamaan, niin ei saisi mitään aikaiseksi tällä vaalikaudella. Siksi tehtiin nyt tämä täyskieltolaki, että saadaan tämä isoin kiinteistömassan kasvu kiinni, ja sen jälkeen vielä tehdään näitä täsmäpaikkauksia. Kotimainen puolustusteollisuus: Minä olen järjestänyt nyt pyöreän pöydän tilaisuuksia ympäri Suomea. Meillä on vahvassa kasvussa meidän yritykset, ja nyt meidän iso hanke on, että yritetään saada näitä pk-yrityksiä ja ihan mikroyrityksiä mukaan kiinni joko Ukrainan tukipaketteihin, kotimaan isoihin hankintoihin — joita me tällä hetkellä ohjataan kotimaahan, 1,5—2 miljardia taitavat olla viime vuoden kotimaan ohjatut hankinnat — ja myös viennin edistämiseen Nato-markkinoille. Näihin me yritetään saada pienempiä yrityksiä. Varusmieskoulutus, diabeetikot: asia etenee, siitä on tehty perusteellista työtä. Military mobility: Siinä meillä on kriittisen tärkeitä kohtia ja liian vähän resursseja tällä hetkellä. Tästä avaan valiokunnassa tarkemmin. Ne ovat hyvin vakavia puutteita, joita siellä on. Nordefco: Äärimmäisen tärkeä teollisuusyhteistyö, joukkojen operatiivista suorituskykyä, ilmavoimayhteistyö, 250 modernia hävittäjää Pohjolassa. Erittäin tiivis yhteistyö: muun muassa Nordefco-puolustusministerit kokoontuvat kohta tämän kokouksen jälkeen etäyhteydellä käsittelemään tiettyjä ajankohtaisia asioita. Laivue 2020: vuonna 27 ensimmäinen tulee käyttöön. Ensimmäinen F-35:n rollout-tapahtuma on joulukuussa Texasissa. Olen menossa sinne edustamaan Suomea. Henkilöstö, varusmiehet, reserviläiset: Kaikkiin panostetaan yhä enemmän resursseja tai joustavampaa lainsäädäntöä. Varusmiesten päivärahakysymystä on pystytty parantamaan pieniä askelia, mutta edelleen pidän epäkohtana, että esimerkiksi vankien päivärahat saattavat olla korkeampia useilta osin kuin vaikka meidän varusmiehillä ja varusnaisilla. Liikunnan määrän lisääminen kutsunnoissa: Sitä viedään tällä hetkellä eteenpäin. Me ollaan siihen määrärahat löydetty, mutta erityisen suuri huoli on nuorten henkisen kestokyvyn omaamisessa — kuten kaikkialla muuallakin, mutta tämä näkyy nyt todella paljon keskeytyksissä. On pyritty lisäämään palveluja myös sillä puolella. Jalkaväkimiinat otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti — huom. koulutuksessa ja varautumisessa, ei maastossa. Ydinasepolitiikka: Venäjä on valmis ottamaan erilaisia riskejä, ja kuten olen kuvannut tuolla turvatiloissa puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle, ydinasepolitiikka on keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Venäjän peli on sellaista, että se on valmis ottamaan riskejä, jotka eivät ole välttämättä perinteisen asevoiman käytössä riittävän arvioinnin piirissä, jos näin sanoisin. Uudenkaupungin Valmetin osuus vielä vain lyhyesti: Yritysvetoisesti pitää löytyä. Me koetetaan ohjata kotimaahan isoja hankintoja, jotta syntyy yrityksille sitä kotimaan tilauskantaa ja vetoapua, mutta emme lähde itse yrittäjiksi tässä asiassa. Kertausharjoitusten määrä on tällä hetkellä korkealla tasolla. Tulevaisuudessa näkisin niitä enemmänkin, jos vain saamme hankittua toimintamenomäärärahoja lisää.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Suomen tulee varautua laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja jopa vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Tämä edellyttää, että vahvistamme puolustuskykyämme määrätietoisesti tästä päivästä lähtien. Orpon hallitus panostaa merkittävästi maanpuolustukseen resursseja. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,3 miljardia euroa. Merkittävin avaus talousarviossa on puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuudet. Hallituksen kevään 2025 linjausten mukaisesti Puolustusvoimat käynnistää etupainoisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Tämä uudistus on keskeinen osa Suomen puolustuskyvyn vahvistamista. Maavoimien liikkuvuuden ja tulivoiman parantaminen on välttämätöntä, jotta kykenemme vastaamaan nopeasti muuttuviin uhkiin ja ylläpitämään uskottavaa pelotetta. Uudistuksen myötä Maavoimien kalustoa modernisoidaan laajasti. Panssaroituja ajoneuvoja, tykistöjärjestelmiä ja viestijärjestelmiä päivitetään vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia. Tämä ei ole vain tekninen investointi vaan strateginen valinta, joka vahvistaa koko puolustusjärjestelmämme selkärankaa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: neljän miljardin euron valtuus Maavoimien liikkuvuuden kehittämiseen ja kahden miljardin euron valtuus yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen, erityisesti ampumatarvikkeiden hankintaan. Näiden maksatus ajoittuu pääosin vuosien 2029 ja 2036 väliselle ajalle. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2026 noin 1,5 miljardia euroa. Näillä määrärahoilla rakennetaan uutta suorituskykyä, vastataan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja korvataan Ukrainalle luovutettua materiaalia. EU:n rauhanrahaston kautta saatu 208 miljoonan euron korvaus kattaa osan Ukrainan tuen kustannuksista. Puolustusvoimien toimintamenot nousevat 79 miljoonalla eurolla noin 2,6 miljardiin euroon. Lisäys kattaa kustannustason nousun, palkkaustarkistukset ja Nato-jäsenyyden kustannukset. Nato-jäsenyyden kokonaiskustannukset ovat noin 82,5 miljoonaa euroa, josta jäsenmaksuihin on budjetoitu 33 miljoonaa euroa. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta jatkuu suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 talousarvioehdotus sisältää myös 116 miljoonan euron tilausvaltuuden järjestelmien huoltoon ja varaosahankintoihin. F-35-hankkeen rahoitus on edelleen merkittävä, 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2026 valuuttakurssitappioarvio, 80 miljoonaa euroa, katetaan aiemmin myönnetyillä mutta käyttämättömillä määrärahoilla. Laivue 2020 ‑hankkeen menot ovat noin 213 miljoonaa euroa. Vahvistamme Merivoimien suorituskyvyn päivittämisen nykyajan vaatimusten ja tulevaisuuden tarpeiden mukaiselle tasolle. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen tukemiseen ehdotetaan kymmenen miljoonaa euroa. Tämä rahoitus mahdollistaa veteraaniperinnetyön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen koko maassa. MPK:n koulutustoiminnan tukeminen on erityisen tärkeää kasvavan kansalaiskiinnostuksen ja kustannusten nousun vuoksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään noin 66 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen painopiste säilyy Libanonin UNIFIL-operaatiossa, ja osallistuminen EUMAM Ukraine ‑koulutusoperaatioon jatkuu. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2026. Hallituksen päätöksen mukaan puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Naton 3,5 prosentin tavoitteeseen rakennamme polkua vuoteen 2035 mennessä. Tavoite vaikuttaa kenties kunnianhimoiselta, mutta verrattuna muihin Venäjän rajamaihin lähialueillamme se on sittenkin vielä aika maltillinen. Näin on erityisesti siinä valossa, että Suomen vastuulla on yli 1 300 kilometriä Naton Venäjä-rajaa ja satoja kilometrejä Suomenlahden rannikkoa. Vuoden 2026 tilausvaltuudet ovat askel kohti tätä suurta Nato-tavoitetta. Suuria tilausvaltuuksia on odotettavissa myös tulevissa talousarvioissa. Ratkaisevin tekijä Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi, ei siis vain kriisin hetkellä vaan jatkuvasti ennakoiden. Haluan painottaa, että näitä panostuksia tarvitaan Suomen puolustamiseksi. Jos meillä ei olisi Naton selkänojaa tukenamme, panostusten tarve olisi merkittävästi suurempi. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää erityisesti vielä valtiovarainministeriötä, erityisesti ministeri Purraa, tiiviistä yhteistyöstä talousarvion valmistelussa. Vuoropuhelua ministereiden ja ministeriöiden kesken on käyty isänmaallisessa hengessä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä eduskunta! Tässä selonteon käsittelyssä on kyse itse asiassa juuri siitä, mitä on tuolla Puolassa tapahtunut: miten Nato suojaa oman etulinjan maiden läsnäoloa, valmiutta, valvontaa, ja nyt tässä selonteossa käsitellään sitä, miten Suomi osallistuu näihin tehtäviin vuoden 2026 aikana. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla sekä ilmavalvonnan päivystystoiminnalla ja rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin käynnistyi vuonna 2024, jolloin lähetimme aluksen Naton miinantorjuntaosastoon Itämerelle sekä hävittäjäosaston Naton Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Kuluvana vuonna olemme osallistuneet Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja laivasto-osaston toimintaan Itämerellä. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut kansainvälisen harjoitustoiminnan kaltaista normaalia Puolustusvoimien toimintaa. Osallistuminen on osaltaan tuonut Suomelle konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyä ja edistänyt Suomen Nato-integraatiota. Osallistuminen on myös tiivistänyt Suomen liittolaissuhteita. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja on erittäin tärkeää osoittaa sitoutumista Euroopan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen myös transatlanttisten suhteiden vahvistamisen näkökulmasta. Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Näihin tehtäviin osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, joissa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Samalla osallistumisella on vaikutuksia myös Suomen kansainvälisten suhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten kumppanuuksien näkökulmasta. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on yksi tavoista, joilla Suomi tekee liittokunnan toimia euroatlanttisen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän laivasto-osaston tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella yhdellä Hamina-luokan aluksella enintään kolmen kuukauden ajan vuoden 2026 aikana. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella yhdellä Katanpää-luokan aluksella enintään kuuden kuukauden ajan vuoden 2026 aikana. Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli Suomen kansallinen puolustus sitä edellyttäisi. Osallistumisesta on tarkoitus päättää kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain perusteella. Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana muodostaa asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toiminta Suomen omalle alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen sijoitettava maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteen työnnetty maavoimajoukko, johon toivomme muilta Nato-mailta osallistumista. Myöskään Naton ilmapuolustuksen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. F-35-käyttöönottoprojektin käynnistyminen ja eteneminen määrittävät, milloin ilmavoimien on mahdollista jälleen osallistua Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaan ja rauhan ajan tehostettuun ilmapuolustukseen. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla ovat osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Itämeren alueen turvallisuustilanne on korostunut Venäjän lisääntyneiden hybriditoimien myötä. Venäjän vihamielisten toimien alueella arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, mukaan lukien tilanteessa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyisi. Venäjän käyttämä varjolaivasto tuo alueelle moninaisia riskejä. Tarve vastetoimille muun muassa kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi Suomen lähialueilla tulee näin todennäköisesti korostumaan myös jatkossa. Suomi on ollut aktiivinen uhkiin vastaamisessa sekä osallistumalla Naton rauhan ajan tehtäviin että toimimalla aloitteellisesti yhdessä Itämeren Nato-liittolaisten kanssa. Osallistuminen vuonna 2026 jatkaisi edeltävien vuosien osallistumista Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan ja osoittaisi näin Suomen pitkäjänteisen sitoutumisen liittokunnan yhteisiin toimiin lähialueen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi sekä toisi esiin Suomen aloitteellista roolia Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa. Arvoisa puhemies! Kansallisen lainsäädäntömme mukaan kansainvälisen avun antamiseen ja yhteistoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän tai yhteistoimintaosapuolen määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Naton pysyvien merivoimaosastojen toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia, joiden perusteella alusosastolle on laadittu oma voimakeinojen toimeenpanokäsky, joka mahdollistaa voimankäytön koko merivoimaosaston oman toiminnan suojaamiseen siihen kohdistuvilta uhilta. Arvoisa puhemies! Toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaalin kansainvälisen harjoitustoiminnan tai kansallisen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Todennäköisimmin uhan aiheuttavat operaatioturvallisuuden vaarantuminen, sairastuminen tai tapaturma meripalveluksessa, etenkin vaativissa meriolosuhteissa Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Toimintaan kohdistuva tiedustelu-uhka on kuitenkin jatkuva ja korkea, mutta se ei merkittävästi poikkea kansalliseen toimintaan kohdistuvasta tiedustelu-uhasta. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Muutokset turvallisuustilanteessa ovat kuitenkin mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvästä turvallisuustilanteesta suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Osallistumiseen liittyvän lisämäärärahan mitoituksesta päätetään ensi vuoden talousarvioesityksen laadintaprosessin yhteydessä. Arvoisa rouva puhemies! Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät sisältävät tällä hetkellä tavanomaisia rauhanaikaisia toimia, joilla Nato osoittaa yhtäältä sotilaallista valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Ne ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissain olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valtioneuvosto kuulee näin ollen eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteon kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää puolustuksen keskustelua. Kiitos yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä. Muutama kommentti: Ensinnäkin Puolan osalta siitä, mitä on tapahtunut. Se on Venäjältä vaarallista toimintaa, mutta ei yllättävää. Ihmiset voivat olla rauhallisin mielin. Siitä asiasta hyvin tiiviissä vuoropuhelussa, itse asiassa yöstä lähtien, on ollut tiedonvaihtoa, ja nyt jo arvioidaan tietysti se, minkälaisia jatkotoimenpiteitä asian osalta tarvitaan. Ukrainan puolustuksen osalta katse palloon. Ukrainan asevoimien ja yhteiskunnan tukea lisää. Sitä tarvitaan ja painetta Venäjälle, että sinne rauhanpöytään tullaan. Sen jälkeen vasta on aika muille turvallisuusjärjestelyille. Suomen puolustuksen osalta pitää muistaa, että Euroopassa ei ole mitään muuta tosiasiallista päätöksentekoelintä kuin jäsenmaiden parlamentit, jotka päättävät, panostetaanko rahaa puolustukseen ja lainsäädännön vahvistamiseen vai ei. Tätä sanon joka puolella Eurooppaa. Jokaisen jäsenmaan, Natossa ja EU:ssa, on siellä parlamentissa tehtävä ne päätökset. Ja nyt, kun parlamentaarinen keskustelu tästä alkaa, me ollaan sitouduttu Naton viiteen prosenttiin. Me käydään hyvin perusteellisesti, mitä seuraavan vuosikymmenen aikana Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tarvitaan suhteessa Venäjään ja heidän liittolaistensa muodostamiin uhkakuviin. Me käydään samalla myös läpi tiettyjä Euroopan puolustuksen järjestelyjen tarpeita, jotka ovat meille myös yhtä tärkeitä, eli että meidän eurooppalaiset kumppanit myös panostavat puolustukseen. [Puhemies koputtaa] He ovat viime kädessä sitten meidän tukena ja turvana.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ensinnäkin kaikkia puolueita hallitus—oppositio-rajat ylittäen maanpuolustuksen vahvistamiseen liittyvistä hankkeista. Näissä me olemme yksimielisiä, ja se on ehdottomasti tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa meidän vahvuus. Pitää nyt huomata myös se, että vaikka ollaan kansainvälisessä puolustusliitossa ja teemme hyvin paljon yhteistyötä USA:n ja Aasian suunnan maiden ja muiden kanssa, niin kaiken perusta on koko ajan suomalaisten oma ensisijainen toimintakyky ja tahto puolustaa tätä maata. Ei ole olemassa mitään sellaista tilannetta, että Suomi voisi pudottaa omat hanskansa tai suomalaiset eivät kokisi velvollisuutta oman maansa puolustamiseen. Kun Naton piirissä muiden puolustusministereiden tai kenraalien kanssa käydään keskustelua, meidän koko Nato-maineemme perustana on motivoitunut yksilö puolustamaan maata, tarttumaan tarvittaessa aseisiin sen takia ja toimimaan sitten vielä koulutettuna ja osaavana joukkona, laittamaan oman etunsa yhteisen edun taakse. Sitä kautta meidän maanpuolustustahto on Euroopan korkein, ja se tulee siitä, että meillä on kaikilla velvollisuudentunto käydä asepalvelus ja jokaisessa kodissa on yleensä joku, joka sen on käynyt. Tätä ei saa enää moni maa rahallakaan takaisin kovin nopeasti. Sen takia pidän erityisen tärkeänä, että täällä kaikista puolueista osoitetaan vahvaa tukea nimenomaan reserviuudistukselle. Kalustohankinnat ja määrärahatkin ovat hankalia tällaisessa taloustilanteessa, mutta tämä on kaiken perusta. Sen takia toivon, että kun me teemme reserviuudistuksen — jossa kokonaisreservi nousee vähän yli miljoonaan sotilaskoulutettuun suomalaiseen, se on Euroopan mittakaavassa, varsinkin näin pieneltä maalta, mutta ihan suuriinkin maihin verrattuna, massiivisen kova juttu ja sillä lähetetään viesti niin kotimaassa, niin Nato-liittolaisille kuin myös vähän muuallekin, että me otamme vakavasti oman turvallisuutemme ja suomalaiset ovat valmiita itse tekemään ensin ja sen jälkeen pyytämään apua, ja siksi tämä reserviuudistus on tärkeä — ja se lakiesitys saadaan tänne, se käsitellään huolellisesti, ja sen jälkeen meillä on vielä puolustusselontekoon liittyvä kokonaisuus, jossa arvioimme sodanajan vahvuuskysymystä ja minkälaisia tehtäviä ylipäätään on olemassa. Kuten tässä tuli edellisessä puheenvuorossa esille, paljon on uutta teknologiaa, uusia tehtäviä, ja me pyritään myös mahdollistamaan palvelusluokkia arvioimalla, että yhä useampi pystyy suorittamaan palveluksen. Me pyritään tarjoamaan yhä enemmän matalan kynnyksen palveluja, muun muassa mielenterveyspalveluja, Puolustusvoimien varusmiespalveluksen aikaiseen toimintaan, jotta yhä useampi sitten pystyy suoriutumaan siitä ehkä vähän poikkeuksellisestakin ryhmätoiminnasta ja maasto-olosuhteista ja muista ja suoriutumaan sitä kautta ja saamaan siitä hyvät elämän starttieväät vähän sitten siviili- ja reservisektorille, vaikka työelämään. — Kiitoksia tästä keskustelusta.

Arvoisa puhemies! Maailma ympärillämme on muuttunut vaarallisemmaksi. Vahvistamme tämän takia Suomen puolustusta laaja-alaisesti, jotta pysymme turvassa myös jatkossa. Puolustuksen vahvistamista tehdään neljän pilarin kautta: kansallinen puolustus, Nato, puolustusyhteistyökumppanuudet ja kokonaismaanpuolustus. Puolustuksemme kaiken perusta, myös Nato-aikana, on suomalaisten vahva maanpuolustustahto sekä laaja ja koulutettu reservi. Nykyisin kokonaisreservi on noin 900 000 henkilöä. Tänään käsittelyssä olevalla reserviuudistuksella nostamme Puolustusvoimien kokonaisreservin yli miljoonaan sotilaskoulutettuun suomalaiseen. Vahvistuva reservi lisää Suomen turvallisuutta juuri tässä maailmanajassa. Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla saaneet budjettiriihestä ulos esityksen kaikkiaan kuuden miljardin uusista tilausvaltuuksista, joilla käynnistämme massiivisen maavoimauudistuksen. Mutta suurikaan määrä parasta kalustoa ei kuitenkaan riitä, ellei sitä käyttämässä ole vakaat ja osaavat kädet. Siksi meillä pitää olla jatkossakin laaja ja hyvin koulutettu reservi, ja tästä aiomme pitää jatkossa entistäkin vahvemmin huolta. Jokainen suomalainen, joka on saanut koulutuksen maanpuolustustehtäviin, on arvokas osa tätä kokonaisuutta, ei vain nuorena vaan myös kokeneena ja osaavana reserviläisenä. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Meidän on varmistettava, että käytössä on kaikki se osaaminen, kokemus ja sitoutuminen, jota suomalaisilla reserviläisillä on tarjota — myös sen jälkeen, kun nykyinen reservi-ikä on täyttynyt. Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä asevelvollisuuden yläikäraja nostetaan 60 vuodesta 65 vuoteen. Asevelvollinen kuuluisi sotilasarvosta riippumatta reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ylemmät upseerit olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan, kun he ovat palveluskelpoisia. Reservin ikärajoja on muutettu viimeksi 1960-luvulla. jolloin miehistön ja alipäällystön reserviin kuulumisen yläikäraja nostettiin 45 vuodesta 50 vuoteen ja ylempien upseerien reserviin kuuluminen sidottiin 60 ikävuoden sijaan palveluskelpoisuuteen. Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio käsillä olevasta esityksestä. Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on entistä enemmän sellaisia normaali- ja poikkeusolojen tehtäviä, joissa edellytetään erityistä siviiliosaamista. Kokeneita ja osaavia reserviläisiä tarvitaan esikunta-, tuki- ja koulutustehtäviin, johtamisjärjestelmäalan ja terveydenhoidon sekä muuta erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Esityksen taustalla on asevelvollisuuskomitean työ, jonka yhtenä suosituksena oli tarkastella reservin yläikärajan nostamista. Keväällä 2022 Pääesikunta esitti komitean mietintöön viitaten puolustusministeriölle reservin yläikärajan nostamista. Asia kirjattiin keväällä 2023 Orpon hallitusohjelmaan, ja nyt tuomme tämän lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn. Esityksellä voidaan arvioida olevan myönteinen vaikutus maanpuolustustahtoon erityisesti sen takia, että aktiiviset ja palveluskelpoiset reserviläiset voisivat toimia maanpuolustustehtävissä nykyistä kauemmin. Eikä ole sellaista maakuntamatkaa, etteivätkö useat parhaassa iässä olevat reserviläiset tulisi pyytämään ikärajan korotusta, jotta voisivat jatkaa mielekkäissä isänmaan palveluksen tehtävissä. Haluan vielä erikseen korostaa, että tällä lakiesityksellä tehdään myös toinen muutos. Myös vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia esitetään muutettavaksi niin, että laissa säädetyt Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten erityistehtäviä ja sitoumuksen antamista koskevat 60 vuoden nykyiset yläikärajat poistetaan. Lisäksi myös selkeytetään ja yksinkertaistetaan ikärajoihin liittyviä muita säännöksiä. Myös siviilipalveluslain yläikärajat ollaan esityksellä muuttamassa vastaamaan asevelvollisuuden ja reserviin kuulumisen yläikärajaa. Tämä tehdään nostamalla siviilivarantoon ja lisävarantoon kuulumisen yläikärajaa sekä pidentämällä täydennyspalvelusvelvollisuutta 65 vuoteen. Muutokset näin ollen lisäävät yhdenvertaisuutta asevelvollisten ja siviilipalvelusvelvollisten välillä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2026.

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä korvaavasta palvelusta. Sitä on eri yhteyksissä pohdittu. Nämä ovat itsehallintolakiin liittyviä kysymyksiä, ja tietysti Ahvenanmaan maakuntahallinnon kanssa yhteispäätöskysymyksiä, ja ne ovat olleet eri aikoina vireillä. Niitä on tietysti silloin sata vuotta sitten esitettykin. Näitä varsinaisia uudistuksia nyt tämän korvaavan palveluksen osalta: muun muassa tässä Halosen toimikunnassa taisi olla itsehallintolain osalta tätä pohdintaa. Tämä asia aktivoituu, kun tätä itsehallintolakia arvioidaan seuraavan kerran, ymmärtääkseni lähiaikoina, jos nyt oikein muistan. Yleisesti tämän vapaaehtoisen palveluksen ja ahvenanmaalaisten turvallisuustehtäviin osallistumisen osalta selvästi on kiinnostusta, ja tälläkin lakiesityksellä nyt mahdollistetaan lisää sitä, että henkilöt voivat osallistua vapaaehtoiselta pohjalta. Syrjinnän vastainen työ on Puolustusvoimissa korkealla prioriteetilla. Ihmiset ovat yhdenvertaisia myös maanpuolustustehtävissä, ja jokaista tarvitaan, ja tämä periaate pätee kaikissa Puolustusvoimien toiminnoissa. Molempien vanhempien osallistuminen on sellainen asia, joka on tällä hetkellä pohdinnassa. Jos tästä sanoisi noin yleisesti, niin on äärimmäisen painavaa ja tärkeää, että yhä useampi nainen kokee tahtoa osallistua maanpuolustustehtäviin. Se on erittäin arvokasta. Suomi on maailman paras tasa-arvomaa, ja myös maanpuolustuspuolella nähdään vapaaehtoisella puolella kasvava määrä naisilla kiinnostusta maanpuolustustehtäviin joko asepalveluksen kautta tai sitten vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin tai kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Me pyrimme lisäämään kaikkia näitä väyliä tällä hetkellä. Mitä tulee sitten vanhempiin, jos molemmat vanhemmat ovat reservissä sijoitettuja ja tulee tehtävä päälle. Olen tätä asiaa selvittänyt, ja sellaisen ei pitäisi olla mahdollista käytännössä. Eli nykyiset poikkeusperusteet jo käytännössä ihan lain mukaankin mahdollistavat sen, että tällaisissa tapauksissa sellaista kohtuutonta tilannetta ei aiheudu. Mutta meillä on arvioinnissa tällä hetkellä eri lakiuudistusten yhteydessä se, tulisiko tätä asiaintilaa myös oikeussääntelyssä vielä varmistaa ja selventää. Mutta se on hyvin teoreettinen tilanne, että sellainen jotenkin pääsisi tapahtumaan. Nykyisenkin sääntelyn pitäisi jo kattaa, mutta meillä on arvioinneissa, pitäisikö tätä selventää, jotta ei vain ole mitään epäselvyyttä myöskään siellä kentällä. Ihan turvallisin mielin voivat molemmat vanhemmat tällä hetkellä olla.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut 10.7. eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ensinnäkin niiden ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien miesten osalta, jotka vapaaehtoisesti haluavat hakeutua suorittamaan asevelvollisuuslain mukaista palvelustaan. Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi siten, että siinä annettaisiin säädöspohja ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien miesten vapaaehtoiselle asepalvelukselle. Ehdotettu muutos selkeyttäisi Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavien miesten oikeudellista asemaa ja oikeusturvaa suhteessa muihin asevelvollisiin ja ahvenanmaalaisiin naisiin, kun myös Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavien miesten asepalveluksen oikeusvaikutuksista säädettäisiin lain tasolla. Ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien vapaaehtoista asepalvelusta koskevan muutoksen myötä pystyttäisiin myös paremmin turvaamaan keskeisten tehtävien täyttäminen Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksella. Tällä hetkellä henkilö, joka ei ole suorittanut asepalvelusta, voi hakeutua vain Rajavartiolaitoksen virkoihin pois lukien upseerinvirat. Muutoksen myötä asepalvelukseen hyväksyttyjen ahvenanmaalaisia kotiseutuoikeuden omaavia miehiä koskisivat heidän palveluksen aloitettuaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuten muitakin asevelvollisia. Lisäksi ehdotettu sääntely selkeyttäisi muutamista tuoreista laeista johtuvaa epäselvää oikeustilaa ja sujuvoittaisi palveluksen keskeyttämätöntä jatkamista ja reserviin kuulumista. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Puolustusteollisuus on keskeinen osa maanpuolustusta, ja puolustusyhteistyö materiaaliteollisuusteknologian kehittämisen osalta on yhä keskeisempi osa meidän puolustuspolitiikkaa tällä hetkellä. Sen takia me esimerkiksi näiden Aasian suunnan kumppaneiden kanssa — Japani, Etelä-Korea, myös ehkä Australia ja Uusi-Seelanti — tiivistetään yhteistoimintaa koko ajan. Tämän takia olen vieraillut tuolla indopasifisella alueella. Australian-matka on nyt suunnitteilla vasta, mutta me kehitetään, voisiko sanoa, hyvin kansainvälisesti Euroopan ulkopuolellekin ulottuvaa resilienssiä ja tutkimustyötä. Se voi tarkoittaa myös, että me tehdään vientiponnisteluja myös tämän yhteydessä, eli Aasian suunnassa on vienninedistämismatkaa tehty, Euroopasta tehdään päivittäin, viikoittain, ja Amerikan suuntaan myös. Eli tämä on normaalia työtä, ja tässä on erittäin laaja-alaiset ohjelmat. Ne, ketkä ovat puolustusvaliokunnassa tai sitten paneutuneet tähän parlamentaariseen työhön, tietävät, että tässä tehdään todella paljon. Ne kaikki, monet, ovat luottamuksellisia hankkeita eri puolustushallintojen kanssa, joten niistähän ei ihan hirveästi huudella ennen kuin joku asia menee maaliin. Vientilupiahan on nyt ennätyksellisen kovasti myönnetty, ja näitä on virtaviivaistettu niin, että siitä ei jää mikään kiinni. Me uudistetaan myös sitä sääntelyä vielä, ettei mikään byrokratia tule siihen esteeksi. Ja kotimaan puolustusteollisuuteen on ihan poliittisilla linjauksillakin kohdistettu lisää muun muassa Ukrainan tuen hankintoja, että niitä saadaan ympäri Suomea yrityksille ja sitten sitä kautta työllisyyttä myös vahvistumaan. Se on osa meidän sotilaallista huoltovarmuutta ja maanpuolustusta, mutta kyllä sillä on taloudellisesti positiivista vaikutusta Hämeessä, Keski-Suomessa, monissa maakunnissa. Sanotaan, että kymmenkunta maakuntaa ehkä eniten näistä hyötyvät. Mutta nyt on olennaista, että siviilisektorin firmat kaikissa maakunnissa tajuavat vähän kääntää omaa tuotantolinjastoaan tähän suuntaan ja kehittää tuotteita. Kasarmien sisätilaongelmat: Meillä on edelleen ollut määrärahahaasteita. Pitää muistaa, että Suomen puolustuksen rahoitus oli 1—1,5:n välillä vuosikymmeniä. Vasta kun nämä isot kalustohankinnat tulivat, sanotaan 3—4 vuotta sitten, niin siinä vaiheessa vasta pompsahti yli kahden pinnan. Meidän perusasento puolustuksessa on siellä puolentoista pinnan kieppeillä, ja siitä juontaa juurensa, että meillä on infrassa paljon kehittämistä. Meillä on muutamia kohteita — se ei ole mikään massiivinen ongelma — mitkä ovat huonossa kunnossa, ja näihin nyt koetetaan taistella määrärahoitusta kuntoon. Diabeetikkojen osalta koetetaan kehittää myös asepalvelusta niin, että yhä useampi pystyisi suorittamaan palveluksen. Dronejen osalta: Meillä on ollut jo 15—20 vuotta käytössä erilaisia lennokkeja. Niitähän on kärpäsen kokoisesta aina 40 metrin halkaisijaltaan oleviin isoihin droneihin. Näitä on koko ajan ollut käytössä pitkän aikaa, ja niitä tutkitaan, mutta se on erittäin luottamuksellista toimintaa. Me tehdään sitä yhteistoiminnassa Ukrainan kanssa, teollisuuden kanssa, ja tällä hetkellä pohditaan juuri tätä teknologian kehittämisen jatkuvaa sykliä, että miten se saadaan implementoitua, jos kriisi tulisi. Miten teollinen tuotanto pystyy sitten skaalaamaan sen? Siinä on erittäin paljon vireillä isoja hankkeita tällä hetkellä. Lopuksi: Parlamentaarinen yhteistoiminta tulee olemaan tiivistä, ja sitä jatketaan — kiitos siitä. Kiitos tästä keskustelusta. Tässä oli erittäin vahva, päättäväinen ja yhtenäinen näkemys. Yritetään enemmän juuri ymmärtää toisiamme kuin väärinymmärtää. Sopisi varmaan monelle muullekin politiikan sektorille. — Kiitos, ja hyvää kesää kaikille! [Mika Kari: Samoin, kiitos!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kommenteista. Näistä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomessa on hyvin vahva ja yhtenäinen, päättäväinen henki maanpuolustuksen kehittämisessä mutta myös Naton uudessa menotavoitetasossa — tulkitsen näin. Vasemmistoliitto haluaa sävyeron, tarveperustaisuutta korostaa, mutta jos mietitään, missä tilanteessa Suomi on 32 maan liittokunnassa, kaadetaanko veto-oikeudella Naton menotasohanke vai hyväksytäänkö se, niin tulkitsen näin, että kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta pitävät järkevämpänä hyväksyä se [Mika Kari: Oikein tulkittu!] — kiitos siitä. Mitä tulee sitten tähän tarveperustaan ja prosenttiin, niin haluan oikaista väärinkäsitystä, että kyse olisi prosenteista vain hihasta ravistamalla. Koko puolustussuunnittelu Natossa on Naton koko perusta. Siis melkein kaikki toiminnot keskittyvät tällä hetkellä siihen, että puolustusta suunnitellaan suhteessa siihen, mitä Venäjän kalustoa, joukkoja, uhkaa me käytännössä nähdään Ukrainassa kaikilla muilla toimialoilla, miten he Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa kehittävät tiettyjä toimintoja tällä hetkellä. Sen kaksi kolme vuotta kestäneen suunnitteluprosessin kautta puolustusministerikokoukseen valmistui puolustushallintojen ja Naton päämajan yhteisen tarvesuunnittelun perusta, suorituskykyvaatimukset joka maalle: mitä kalustoa, joukkoja kunkin maan pitää hankkia, että porukalla voidaan puolustautua, jos naapuri tulee. Sen tarveperustaisen suunnittelun hintalappu keskimäärin on 3,7 prosenttia, ja nyt Rutten kompromissiesitys on 3,5 prosenttia, eli vähän matalampi, kovia puolustusmenoja ja puolustusta tukevia menoja eli yhteiskunnan puolustusta tukevia, vaikka sotilaallista liikkuvuutta, lääkintähuoltoa, huoltovarmuutta, kyberpuolustusta ja niin edelleen, muiden ministeriöiden aloja, joilla mahdollistetaan se, että sillat kestävät vaikka panssarivaunuja eivätkä ne putoa sinne jokeen. Tämä on rationaaliseen suunnitteluun perustuva, tarveperustainen. Tämä on syytä oikaista heti alkukättelyyn. Miten tämä prosessi on kulkenut? Jotta ei synny väärää käsitystä, että eduskunta, parlamentti ei ole mukana puolustuksen suunnittelussa: jatkuvasti puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat informoituna, koko ajan, niin kauan kuin minä olen ministeri tässä ollut ja ollaan Natossa oltu reilu kaksi vuotta. Kaikista asioista koko ajan informoidaan parlamenttia: uhka-arvioista, suorituskykysuunnittelupakettien etenemisestä, miten me niitä koetetaan ohjata ja rakentaa sitä. Kaikesta on informoitu. Selontekoprosessia on tehty kaksi vuotta kaikkien puolueiden kanssa salaisissa turvatiloissa, julkisissa keskusteluissa ja niin edelleen. Erittäin laaja, perusteellinen, parlamentaarinen, ja siellä kaikki — parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja voi vaikka todistaa täällä näin — ovat tietoisia siitä, mitkä puutteet nykyisessä Euroopan puolustuksessa on, miten rajun riippuvainen Euroopan puolustus on amerikkalaisten maksamista puolustuskyvyistä, ja siitä syntyy tämä tarve tälle menotason nostolle. Siis kaksi asiaa: Venäjän ja Kiinan sotilaallisen uhan nousu ja amerikkalaisten ilmoitus, että he eivät aio maksaa enää niin paljon Euroopan puolustuksesta. Se on näin yksinkertainen juttu, ja siitä ainoa johtopäätös on, että eurooppalaisten pitää maksaa omasta puolustuksesta jatkossa enemmän, ja se on tehtävä. Venäjä odottaa varmasti kieli pitkällä, että näin ei tehtäisi, mutta sen takia oli tärkeää, että täältä salista tuli näin päättäväinen ja vahva viesti, että tämä on hoidettava, ja se on Suomen etu, että kaikki Euroopan Nato-maat velvoitetaan pistämään omaa puolustusta kuntoon, hankkimaan kalustoa, joka on yhdessä tarveperustalla suunniteltu. Se asia käytetään etulinjan maiden hyväksi viime kädessä. Viime viikolla täällä edustaja Savola kysyi, ovatko muut maat sitoutuneet tähän. Toissa viikon puolustusministerikokouksessa kaikki maat hyväksyivät konsensuksella suorituskykypaketit kaikille maille. Nyt siellä on tarkat listat, mitä kukin hankkii maalla, merellä, ilmassa, kyberissä tai avaruudessa, ja ne käytetään tarkkaan suunnitellusti sitten alueellisten puolustussuunnitelmien toimeenpanoon, jos tulee paha tilanne. Parlamentaarinen seurantaryhmä on tehnyt nyt työnsä, ja valiokunta on tehnyt oman työnsä, ja kuten sanoin jo neljä viisi viikkoa sitten ensimmäisessä puheenjohtajapalaverissa, niin koska tämä Naton kompromissiesitys tästä maksuvastuusta tulee niin viime tingassa, että se joudutaan pikaisesti käsittelemään — puheenjohtajapalaveri, puolustusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, kaksi kaikille kansanedustajille järjestettyä briiffiä, valitettavan vähän osallistujia toki, mutta siellä tarjottiin kaikki tiedot — niin jatketaan syksyllä parlamentaarista työtä eli ymmärrystä, sitoutumista lisäävää työtä. Vielä lyhyesti, arvoisa puhemies: Puolentoista prosentin korin sisältö on avattu näissä kaikissa briiffeissä kaikille kansanedustajille mahdolliseksi, jo neljä viisi viikkoa sitten. En voi turvaluokiteltuja tietoja tässä kertoa, mutta ne ovat yleisellä tasolla nämä sotilaalliseen liikkuvuuteen, lääkintähuoltoon liittyvät ja niin edelleen, joilla tuetaan puolustuksen järjestelyjä. Mutta nämä kaikki tiedot on tarjottu jo eduskunnalle näissä lukuisissa briiffeissä viimeisen viiden viikon aikana. Eli kaikki ne tiedot, jotka neuvotteluprosessiin liittyvät, on tarjottu, ja huomenaamulla PuVissa ja UaV:ssa jatketaan huippukokouskuulemisen osalta. Tiedonkulku valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, edustaja Kari: Tämä on meille tärkeä, pyhä asia. Proaktiivisesti, ei edes pyynnöstä, toimitamme jatkuvasti tietoa, yli äyräidenkin. Toki täytyy sanoa, että puolustusministeriön kapasiteetti on rajallinen. Henkilöstön määrä on mitoitettu vähän vanhaan aikaan, ja pyritään toimimaan mahdollisimman proaktiivisesti ja etupeltoon aina. USA-yhteistyö on molemminpuolinen hyöty. Sellaisia maksulappukysymyksiä, mitä joissain maissa on, ei ole havaittu, mutta nyt kannattaa muistaa, että Eurooppa ja myös Suomi ovat erittäin riippuvaisia ja ovat aina olleet riippuvaisia USA:n puolustuskyvyistä: ydinasepelotteesta ja tavanomaisista suorituskyvyistä. Nyt nämä maksuvastuut pitää hoitaa, jotta se riippuvuus vähän vähenee mutta hallitusti, niin että eurooppalaista kykyä tulee tilalle. Tämä on täysin rationaalinen toimintamalli, ja toivon, että vasemmistoliittokin viime kädessä sitten tukee tätä Naton puolustuksen vahvistamista. Sitten vielä maanpuolustustahto lyhyesti: Tämä on meidän puolustuksen perusta. Me nähdään Euroopassa, että suurin ongelma on tällä hetkellä se, että rahalla ei saa tahtoa, ja jos ei ole tahtoa, ei tule ihmisiä. Tästä on pidettävä huolta, ja tämä yhtenäisyys on paras lääke, että kansalaiset ovat myös halukkaita puolustamaan tätä maata. Hyvinvointivaltion pelastaminen ja suojaaminen, kaikki me ollaan sitouduttu siihen. Nämä on vaan nyt jotenkin yhteensovitettava. Se on haasteellinen tehtävä, miten se talousraami rakennetaan ja muuta. Se on iso talouspoliittinen kysymys. Minä en ehkä nyt lähde sitä ratkaisemaan tässä, se vaatii sitten omat prosessinsa. Osallistumisen kehittäminen laaja-alaisesti vielä lyhyesti: Asevelvollisuutta kehitetään useilla eri hankkeilla: reservi-iän nostaminen, reservin virka-apukehittäminen, reservin käyttö Nato-tehtävissä rajatusti omaan haluun perustuen. Kaikki nämä linjaukset on käsitelty hyvin perusteellisesti puolustusselonteossa, ja yhteisessä ymmärryksessä. Kutsuntojen kehittäminen, yhä enemmän naisten kannustaminen vapaaehtoiseen osallistumiseen, maanpuolustuskoulutuksen vahvistaminen ja kehittäminen, ne linjaukset tulevat ihan lähiaikoina, ja siitä tulee hyvä juttu. Sinne on tarkoitus myös tuoda kokonaisturvallisuusmallia lisää, tarjota tehtäviä myös muille kuin vain asevelvollisille. Kokonaisturvallisuusrekisterin kehittäminen, josta ollaan Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan — ei puhemiehen — kanssa oltu paljon myös yhteyksissä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä, ja sen aika on nyt. Puolustusselonteon tarkoituksena on varmistaa, että puolustuksemme vahvistamiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien eduskunnassa. Vain siten voimme taata Suomen ja suomalaisten turvallisuuden yhä haastavammassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä ja taata puolustuksen pitkäjänteisen kehittämisen. Kiitos eduskunnalle erinomaisesta, lähes kaksi vuotta kestäneestä parlamentaarisesta prosessista ensin selonteon valmistelun ja sitten tämän eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Kiitos puolustusvaliokunnalle hyvin kirjoitetusta mietinnöstä sekä muille valiokunnille lausunnoista. Puolustusvaliokunnan mietinnön ja selonteon laadinnassa tiiviisti mukana ollut kaikista puolueista koostunut parlamentaarinen seurantaryhmä osoittaa, että Suomessa on yli puoluerajojen laaja-alainen tuki selonteon kaikille keskeisille linjauksille puolustuksen vahvistamiseksi. Tämä on se tärkein selonteon ja tämän puolustusvaliokunnan mietinnön linjaus ja viesti niin kansalaisille kuin myös maamme rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Annoimme uuden puolustusselonteon eduskunnalle joulukuussa 2024. Kuluneen puolen vuoden aikana kansainvälisessä politiikassa on tapahtunut paljon turbulenssia. Analysoimme puolustuksen toimintaympäristöä jatkuvasti puolustushallinnossa niin lyhyellä aikavälillä kuin pitkällä aikavälillä. Sellaisia yllätyksiä ei ole tullut, joihin emme puolustushallinnossa olisi varautuneet. Kaikki puolustusselonteon kirjaukset ja linjaukset ovat juuri niitä asioita, joita meidän tulee tehdä tässä tilanteessa entistäkin painokkaammin ja entistäkin tehokkaammin. Toimintaympäristön kehitys asettaa kovat ja kasvavat vaatimukset puolustukselle resurssien osalta. Hyökkäyssotaa käyvä ja liittolaisuuksiaan syventävä Venäjä muodostaa Suomelle ja liittokunnalle kasvavan ja pitkäkestoisen uhan. Toimintaympäristömme on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa, ja turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin. Liittokunnalla on suorituskykypuutteita, joiden paikkaaminen edellyttää kaikilta Nato-mailta ripeitä toimia ja pitkäjänteistä resursointia. Yhdysvallat jatkaa Bidenin hallinnon aikana aloittamaansa painopisteen siirtämistä Aasiaan, mikä johtaa USA:n maksuosuuden vähenemiseen Euroopan puolustuksesta ja Euroopan maiden maksuosuuden kasvamiseen. Johtopäätös on selvä: Euroopan maiden on otettava jatkossa merkittävästi enemmän vastuuta maanosansa puolustuksesta. Olen erittäin tyytyväinen, että puolueet ovat vahvasti tätä ajatusta tukemassa puolustusvaliokunnan mietinnössä. Erityisesti Suomella on etulinjan maana intressi varmistaa, että eurooppalaiset Naton jäsenmaat vahvistavat omia puolustuskykyjään. Kovassa paikassa liittolaisten kalustoa ja joukkoja käytettäisiin etulinjan maiden puolustamiseksi. Tärkein käytettävissämme oleva työkalu tämän varmistamiseksi on, että Natossa saavutetaan sopu puolustusmenotavoitteen nostamisesta ensi viikon huippukokoukseen mennessä. Neuvottelut ovat liittokunnassa edelleen käynnissä, mutta näyttää todennäköiseltä, että Naton puolustusmenotavoite nousee kahdesta prosentista viiteen prosenttiin. Luku jakautuu kolmen ja puolen prosentin suoriin sotilaallisiin menoihin ja puolentoista prosentin laajemmin puolustusta ja turvallisuutta vahvistaviin kustannuksiin. Kuten selonteossa todetaan, Suomi sitoutuu Naton yhteisesti määrittämään puolustusmenotavoitteeseen. Tulevina vuosina tämä tulee tarkoittamaan suuria taloudellisia lisäpanostuksia puolustukseen, mikä ei nykyisessä taloustilanteessamme ole helppoa, se on päivänselvä asia, mutta panostukset puolustukseen ovat välttämättömiä. Suomen puolustuskykyä sekä Naton pelotetta ja puolustusta vahvistetaan uhka‑ ja tarveperustaisesti. Liittokunta on tänä keväänä asettanut jokaiselle maalle vaativat puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Taustalla on arvio erityisesti Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta. Vahva oma puolustuskyky on jatkossakin meille kaiken ydin. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Kun täytämme velvoitteemme, voimme myös luottaa siihen, että tukea on tulossa. Kuten puolustusvaliokunta mietinnössään toteaa, parlamentaarinen seuranta puolustuksen kehittämisessä on äärimmäisen tärkeää. Olemme ministeriöissä tunnistaneet saman tarpeen ja tehneet saman johtopäätöksen. Tulen esittämään parlamentaarisen työryhmän perustamista puolustuksen kysymyksiin liittyen. Ryhmä vahvistaa entisestään hallituksen ja eduskunnan välistä tiivistä dialogia, jatkaa tätä puolustusselonteon parlamentaarista menettelytapaa ja lisää yhteisymmärrystä puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. On ensiarvoisen tärkeää, että puolustuksemme kehittämiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien. Vain näin voidaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus yhä vaikeammassa toimintaympäristössä. Valiokunnan mietintö ja puolueiden kannat selontekoon osoittavat tänään, että meillä on päättäväinen ja yhtenäinen tahtotila puolustuksen vahvistamiseksi koko eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle suuri kiitos laajasta parlamentaarisesta tuesta tälle lakiesitykselle, jolla on todellakin tarkoitus Suomen puolustusta vahvistaa. Tuki on vahvaa, salin kaikilta laidoilta, hallitus—oppositio-rajojen yli, juuri kuten kuuluukin maanpuolustukseen liittyvissä asioissa — siitä suuri kiitos. Palaan vielä muutamaan asiakohtaan ja näihin kysymyksiin. Ensinnäkin, että miten tämä prosessi on kulkenut, kun siitä välillä aina kritiikkiä kuulee: Ensimmäisessä vaiheessa tulivat havainnot Ukrainan sodasta pöydälleni tiedustelukatsauksista ja muista, Venäjän sodankäyntitavan muutoksista. Sen jälkeen annoin käskyn Puolustusvoimille miinojen uudelleenarvioinnista. Puolustusvoimat ei voi asiaa uudelleenarvioida, koska ne ovat lailla kielletty asejärjestelmä, joten tarvittiin ministeritason käsky tämän prosessin käynnistämiseen kesäkuussa 2024. Sen jälkeen odotimme, että Puolustusvoimat tekee selvityksen, ja sen jälkeen tuli puolustuspoliittisen kokonaisuuden johtopäätös, joka esiteltiin hallitukselle, ja hallitus yhtyi tähän kantaan. Sen jälkeen tiesimme, että lähdetään poliittisesti tekemään tätä hallituksen esitystä eduskunnalle, joka päättää tämän asian. Eli tässä on menty täysin perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti, ja ainakin itse koen puolustusministerinä, että on virkavelvollisuuskin tehdä tällainen uudelleenarviointi, ja sen jälkeen hallitus kokonaisuudessaan päättää poliittisesti, tehdäänkö lakiesitys, ja sen jälkeen kansanedustajat perustuslain mukaan päättävät, hyväksytäänkö vai hylätäänkö. Ja nyt ollaan äänestyksen hetkellä tällä juhannusviikolla. Tässä on kyse kokonaisarviosta. Jos minäkin katsoisin vaikka entisenä oikeusministerinä vain ulkopoliittista tai humanitäärisen oikeuden perustelua, niin päätyisin toiseen johtopäätökseen, mutta jos siihen yhdistää nämä puolustukselliset perusteet, jotka on hyvin vakavalla tavalla tuotu tähän esitykseen, ja Venäjän uhka-arvio hyvin vakavalla tavalla, myös ne salaiset tiedot, niin tämä puolustuksellinen peruste nousee ulkopoliittisten perusteluiden yli. Kannustan tähän kokonaisarvioon kaikkia. Huomaan salikeskustelusta, että kokonaisarvio ei ihan täyty kaikissa puheenvuoroissa, ja kannustan siihen, koska sen takia tämä esitys on tehty. Tätä ei ole tehty pelkästään ulkopoliittisista tai humanitäärisen oikeuden näkökulmista, vaan on pyritty kokonaisarvioon. Kotimainen tuotanto tulee puolustusministeriöstä heti ohjeistuksena, kun juridisesti tämä on mahdollista, eli kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Sen jälkeen katsotaan, toimitaanko yritysten kanssa vai puolustushallinnon omalla tuotannolla. Viennin osalta en usko, että tämä on mikään merkittävä kysymys ollenkaan. Lähialueiden — liittolaismaiden, Baltian maiden — yhteistoimintaa en haluaisi ulossulkea, jos se on teknisesti... Mutta todennäköisesti tämä ei ole mikään viennin ja talouden kannalta merkittävä kysymys. Lausuma on merkityksellinen. Täällä edustaja Atte Harjanne ilmoitti kannattavansa miinojen takaisinottoa mutta korosti lausuman merkitystä. Näin korostaa myös Suomen hallitus ja ymmärtääkseni laajasti eduskunta. Humanitääristä miinatoimintaa tullaan jatkamaan, [Eva Biaudet’n välihuuto] ja mitä useampi Suomen varusmies ja ‑nainen on hyvin opetettu pioneeritoimintaan, sitä useampi meidän vaikka rauhanturvaaja osaa toimia siellä kriisialueilla ja kouluttaa muitakin. Tämä on oikeasti perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tärkeää. Sen takia suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet merkittäviä osaajia näillä kriisialueilla, että heidät on Suomen armeijassa koulutettu pioneeritoimintaan, he tuntevat miinoja, osaavat raivata, kouluttaa, vastuullista käyttöä nimenomaan myös. Miinojen kokonaisuus: Yksi osa miinoista, jotka ovat nimenomaan nyt näitä sakaramiinoja, putkimiinoja ja muita, jotka ovat niitä kustannustehokkaimpia perustuotteita, on kielletty Ottawan miinasopimuksella, mutta sitten korkean älyn tuotteita ei ole kielletty. Korkean älyn tuotteethan ovat yleensä merkittävästi kalliimpia ja haavoittuvampia, ja komponenttituotanto kriisiaikana on vaikeampaa, mutta niitäkin tarvitaan, samoin merimiinoittamista ja monia muita. Järjestelmät kehittyvät hyvin voimakkaasti. Suomi on kaikessa miinoittamisessa, on se merellä tai maalla, merkittävä maailmanluokan osaaja, niin teollisella puolella kuin sitten Puolustusvoimien käytön ja koulutuksen puolella. Näissä liittolaisia myös koulutetaan ja autetaan, ja muitakin maita. Kansainvälinen viestintä on erittäin tärkeää. Monelle maalle on nyt jo tehty selväksi kuluneiden kuukausien aikana Suomen puolustusjärjestelmän piirteet, meidän pitkän maarajan erityispiirteet. Voin sanoa, että käytännössä Suomelle pisimmän maarajan Venäjän kanssa omaavana Nato-maana tämä miinakysymys on kaikista keskeisin kysymys kaikista Nato-maista, juuri sen takia. Ja juuri sen takia pitää Suomen omista puolustuspoliittisistakin lähtökohdista arvioida nämä tarpeet näille miinoille eikä niinkään kysyä kansainväliseltä yleisöltä ensisijaisesti, miten Suomen puolustusta järjestetään. Se on tuotu tässä lakiesityksessä tasapainoisesti myös esiin. Miinaosaaminen, siihen liittyvä tieto, vastuullinen toimintamalli: näitä viedään eteenpäin koko ajan, myös niille järjestöille, jotka kriittisesti suhtautuvat tähän hankkeeseen. Minä olen tavannut myös useita eri järjestöjen edustajia. Ulkoministeri hoitaa ulkopoliittista argumentointia. Minä olen kuvannut näille järjestöille, miten vakava Venäjän uhka on maantieteestä ja Venäjän toiminnasta johtuen ja miten Suomen puolustuksessa näitä miinoja käytetään. Kyllä siellä ymmärrys on lisääntynyt merkittävästi myös näiden tapaamisten jälkeen. [Juho Eerola: Kiitos! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]