Arvoisa herra puhemies! Suomi on pieni ja avoin kansantalous. Keskuspankin rahapolitiikkaa ei voi räätälöidä Suomen suhdanteiden tarpeisiin. Avoimuus puolestaan merkitsee sitä, että etenkin lyhyellä tähtäyksellä kansainvälinen talous määrittää Suomen talouskasvun puitteet. Valtiovarainministeriön uusimmassa katsauksessa Suomelle ennakoidaan elpymistä vaikeasta taantumasta, hiukan yli puolentoista prosentin talouskasvua. Olosuhteet eivät ole Suomen kannalta huonot. Tämä on hyvä asia, katsoipa asiaa sitten hallituksesta tai opposition puolelta. Kasvu on ratkaiseva sille, onko seuraavien vuosien urakka hyvinvointivaltion pelastamiseksi vaikea vai mahdoton. Oppositiosta toivotaan, ettei se ole mahdoton. Suomea nostavat paitsi kansainvälisen talouden kasvun kohtuullinen vauhti myös eräät rakenteelliset tekijät. Suomen vahvuus on erityisesti investointihyödykkeiden tuotannossa. Pelkästään globaalit tekoälyinvestoinnit saattavat lähivuosien aikana olla tuhansia miljardeja euroja. Kysyntää on myös suomalaiselle laivanrakentamiselle ja monelle muulle osaamiselle. On myös ilmeistä, että Suomella on vahvuuksia myös pitemmällä tähtäyksellä. Suomessa on kasvuyrityksiä, jotka hallitsevat tulevaisuuden teknologioita. Suomalainen satelliittiyritys Iceye hallitsee teknologiaa, jota käytetään puolustuksessa ja monessa muussa tehtävässä. Talouden kasvu siis riippuu ulkoisista tekijöistä. Pelkkään tuuriin luottaminen ei kuitenkaan ole vastuullista talouspolitiikkaa. Talouspolitiikasta vastaavan hallituksen pitää luotsata talous sellaisten kriisien läpi, joita olivat koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Hallituksen pitää rakentaa kärsivällisesti niitä talouden rakenteita, jotka mahdollistavat sellaisen uuden yritystoiminnan, joka tarttuu tilaisuuteen nousukauden myötä, ja hallituksen pitää tehdä finanssipolitiikkaa talouden suhdanteiden mukaisesti, ei poliittisia suhdanteita seuraten. Arvoisa puhemies! Finanssipolitiikan arvostelusta on hyvä aloittaa. Tämä hallitus teki budjettileikkaukset epäoikeudenmukaisesti ja ajoitti ne epäviisaasti. Leikkausten ajoituksessa katsottiin vaaleja, ei kansantaloutta. Talouden taantuma syveni erityisesti rakennusalalla. Kun kansainvälisen talouden suhdanteet lupaavat ensi vuodesta helpompaa, hallitus päättääkin luopua julkisen talouden tasapainotavoitteesta. Seuraavalle hallitukselle jätetään miljardivekseli ja kehotetaan pärjäämään. Tästä vaalikaudesta tulee talouden musta aukko. Hallituksen mukaan kaikki on edellisen hallituksen syytä ja korjaaminen seuraavan hallituksen vastuulla. Kun hallitus on nyt kuuluttamassa elpyneitä kasvulukuja, sille löytyy sattuva sanonta: onnistumiselle löytyy aina äiti ja monta isää, mutta tappio on orpolapsi. Jos vaalikauden talouspolitiikkaa arvioi, sopii vertailla tuloksia muihin maihin ja muihin ajanjaksoihin. Meillä on korkein työttömyys, meillä on käsistä karannut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, meillä on ollut ennätysmäinen konkurssiaalto. Arvoisa puhemies! Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan perustaa tulevalle kasvulle. Hallitus on kuuluttanut yksipuolista työelämän rakenteiden repimistä suurena saavutuksena, ja toki työelämän rakenteissa on aina uudistamisen varaa. Kuitenkin sellainen käsitys, että Suomen työmarkkinarakenteet olisivat olleet täysin toivottomia, on väärä, perusteita vailla. Palkkatason muutokset, jotka kertovat paljon työmarkkinoiden joustavuudesta tai jäykkyydestä, ovat kuitenkin enimmäkseen seuranneet suhdanteiden ja kilpailukyvyn muutoksia. Niin ikään työntekijöiden tilastoilla mitattava liikkuvuus on ollut ihan hyvää tasoa muihin kehittyneisiin markkinatalousmaihin verrattuna. Samalla kun hallitus on toimittanut yksipuolisia uudistuksia työmarkkinoilla, se on laiminlyönyt yritysrakenteiden joustavuuden edistämistä. Se paljon puhuttu ja syystä arvosteltu elinkeinotukien kokonaisuus on ollut omiaan säilyttämään vanhoja rakenteita, tukemaan olemassa olevaa uuden yritystoiminnan kustannuksella. Hallituksen yritys- ja pääomaverotus on ollut myös rakenteita jäykistävää. Listaamattomien yritysten omistuksen verohuojennus on suorassa suhteessa siihen, minkä verran omistajat ovat koonneet nettovarallisuutta. Se sulkee määritelmän mukaan pois sellaiset kasvuyritykset, jotka perustuvat uudelle teknologialle tai muuten hyvälle liikeidealle vanhan rahan sijaan. Myöskin tulevaksi esitetty yhteisöveron alennus leikkaa kuluja niiltä yrityksiltä, jotka ovat jo päässeet hyvälle tuottouralle. Se ei kannusta yhteenkään uuteen riski-investointiin kasvuyrityksissä. Arvoisa puhemies! Valtio luo puitteita talouden tukipäätöksillä ja verotuksella, mutta vähintään yhtä tärkeä merkitys on työmarkkinapuutteiden paikkaamisella. Yrityksissä työpaikoilla opitaan olennaiset asiat työelämän tarpeisiin, mutta julkisen sektorin on tarjottava koulutusta, joka antaa yleiset valmiudet menestyä työelämässä ja joka antaa elämänlaatua tukevaa sivistystä. Yrityksissä tehdään tuotekehittelyä markkinoiden kysynnän mukaan, mutta julkinen sektori tuottaa tieteellisen perustan, jolla tuotekehittely voidaan rakentaa. Hallituksen talousarviot ovat laiminlyöneet sen perustan lujittamisen, jota yritykset hyödyntävät. Me olemme heikommassa asemassa nyt kuin neljä vuotta sitten. Meillä on niukemmin inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Meillä on enemmän velkaa, niin korjausvelkaa kuin valtion tileissä olevaa rahavelkaa. Arvoisa herra puhemies! Seuraava vaalikausi ja uusi hallitus eivät tule yhtään liian aikaisin.