Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän aikaan illasta on melkein kaikki sanottu, mutta sanon nyt muutaman sanan itsekin tässä vielä. Kun mietimme, mikä pyörittää suomalaista yhteiskuntaa, palaamme aina työn pariin. Yhteiskuntamme yksi tärkeimmistä voimavaroista on se, että olemme rakentaneet tämän maan työllä. Tavallinen suomalainen ihminen, joka käy työssä, yrittää tai palkkaa työntekijän, ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Onkin tärkeää muistaa se, että valtio ei itse luo sitä rahaa, jolla koulut, terveydenhuolto tai maanpuolustus maksetaan. Ne verorahat valtion kassaan syntyvät suomalaisesta työstä ja yrittämisestä. Tämän hallituksen yksi tärkeimmistä teemoista on ollut se, että työnteon ja yrittämisen pitää olla aina parempi ja kannattavampi vaihtoehto kuin kotiin jääminen, ja olemmekin kuulleet positiivisia uutisia työllisyydestä, miten yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja työttömyys on vähentynyt verrattuna viime vuoteen. Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 27 budjetissa työn verotusta kevennetään jälleen. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Koko hallituskauden aikana työn verotusta on kevennetty jo paljon, jotta palkasta jäisi entistä enemmän käteen. Tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle se näkyy siten, että kun käy töissä ja tienaa omalla työllä, saa pitää nykyistä suuremman osan palkasta. Samalla yrittämisen verotusta kevennetään. Yhteisöverokantaa lasketaan, yrittäjävähennystä korotetaan, ja kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus jatkuu myös vuoteen 2027. Nämä kaikki päätökset ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jolla haluamme Suomeen lisää yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja. Arvoisa rouva puhemies! Jos yrittäjä esimerkiksi miettii, palkkaako uuden työntekijän, hankkiiko uuden laitteen tai kasvattaako yritystä, niin yhteiskunnan tehtävä ei ole tehdä siitä päätöksenteosta vaikeaa, vaan päinvastoin. Meillä pitää olla tässä maassa sellaiset olosuhteet, että investointi kannattaa aina tehdä Suomessa. Ja sama koskee työntekijää. Työn vastaanottamisen pitää olla aina se kannattavin vaihtoehto. Siksi hallituksen työmarkkinauudistukset ovat tärkeitä. Niillä yritetään purkaa kannustinloukkuja ja tehdä työmarkkinoille sellaiset, että työn vastaanottaminen ja työn teettäminen ovat helpompia. Samalla myös yrittäjän sosiaaliturvan ja YEL-järjestelmän ongelmia korjataan. Hallitus vie eteenpäin YEL-uudistusta ja valmistelua, jolla yrittäjä tuodaan tulorekisterin piiriin. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi myös todeta, että meidän täytyy saada Suomessa lisää ihmisiä töihin ja lisää yrityksiä kasvamaan. Onneksi me suomalaiset olemme aina olleet kovia tekemään töitä ja selvinneet vaikeammastakin ajasta, kuten teemme nytkin. Ja työ on myös sitä parasta sosiaalipolitiikkaa. Kun suomalainen saa työpaikan, hän saa kuukausipalkan ja toimeentulon itselleen. Kun yritys menestyy, se maksaa veroja ja työllistää ihmisiä. Kun investointi tehdään Suomeen, raha ja osaaminen jäävät tänne. Näistä asioista syntyy se veropohja, jolla meidän hyvinvointivaltiomme voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa, ja pystymme pitämään huolta myös niistä suomalaisista, jotka eivät siihen itse pysty. Siksi vuoden 2027 talousarviossa tärkein asia on se, että työn ja yrittämisen pitää kannattaa Suomessa, ja siihen tämä hallitus on todellakin panostanut. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.