Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Valtion talousarvion eli budjetin hyväksyminen on toinen eduskunnan perustehtävistä lakien säätämisen lisäksi. Joka vuosi laadittava talousarvio sisältää valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Hallitus tekee esityksen talousarviosta eduskunnalle, ja eduskunta tekee siitä lopullisen päätöksen. Tänään alkanut lähetekeskustelu jatkuu perjantaihin saakka. Sen lopuksi talousarvioesitys ja siihen liittyvät budjettilakiesitykset lähetetään valiokuntien käsittelyyn. Lopullisesti eduskunnan on määrä hyväksyä vuoden 27 talousarvio täysistunnossa joulukuussa 26. Politiikkaa vähemmän seuraavan kansalaisen korviin tämä voi kuulostaa pitkältä käsittelyajalta, mutta on hyvä muistaa, että kyse on kymmenien miljardien eurojen paketista, ja se on syytäkin käydä asianmukaisesti ja huolella läpi. Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on ollut vuosikausia haastava, näkyy jo hieman valoa tunnelin päässä. Suomen talouden kasvu on ollut alkuvuonna 26 selvästi odotettua nopeampaa. Valtion talousarvioesityksen mukaan kasvun piristyminen näkyy laajasti kaikilla päätoimialoilla ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa. Viennin kasvu on jatkunut, ja yksityinen kulutus näyttää myös kääntyneen kasvuun. Esimerkiksi puolustushankinnat lisäävät investointeja. Tuotannon kasvun nopeutumisen odotetaan kääntyvän työllisyyden kasvuun loppuvuodesta 26, ja työllisten määrän ennustetaan kasvavan noin prosentin vuonna 2027. Myönteisestä käänteestä huolimatta lienee paikallaan todeta, että haasteita ja epävarmuuksia on edelleen. Verotulojen kehitys pysyy talouskasvun vahvistumisen myötä melko hyvänä. Menojen kasvua hillitsevät osaltaan voimaan tulevat sopeutustoimet. Talouskasvun vahvistuminen tukee julkista taloutta, mutta menoja kasvattavat etenkin puolustus‑ ja korkomenot. Ensin mainittu on välttämättömyys nykyisessä turvallisuustilanteessa, mutta jälkimmäinen on seurausta edellisten hallitusten leväperäisestä julkisen talouden hoitamisesta. Erityisesti edellisen hallituksen johtaman hallituksen jälkien korjaaminen on ollut urakkana mittavaa. Koko talousarviota on aivan mahdotonta tässä annetun ajan puitteissa käydä läpi, enkä sitä yritäkään. Sen sijaan kiinnitän tarkemmin huomioni keltaisesta budjettikirjasta yhteen mielenkiintoiseen kohtaan. Maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalan ”Maaseudun kehittäminen sekä maa‑ ja elintarviketalous” ‑otsikon alla kerrotaan, että paikallisten yhteisöjen, siis Suomen kylien, varautumiseen ehdotetaan miljoona euroa. Kyse on niin sanotusta kylävarasta, ja lienee paikallaan avata veronmaksajille, mistä on kyse. Olen mukana eduskunnan kylätoimintaverkostossa varapuheenjohtajana, ja sillä tavalla tämä on minulle tuttu asia, ja siksi minä nyt haluan sen täällä nostaa esille. Monelle suomalaiselle saattaa olla näin vuonna 26 tuttu sana ”kotivara”. Suomen kotitalouksia ohjeistetaan varautumaan häiriötilanteisiin 72 tunnin kotivaralla, jotta kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti ainakin kolmen vuorokauden ajan. Kylävara taas on kuin laajennettu kotivara. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Siinä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kylävaran tarkoitus on tuoda kokonaisturvallisuuden toimintamalliin uusi näkökulma: paikallinen, yhteisöllinen varautuminen. Suomen Kylät ry:n alkuvuodesta 26 julkaisemassa laajassa verkostoyhteistyössä koottu kylävaratoimintamalli tukee paikallisissa yhteisöissä, kylissä ja naapurustoissa tehtävää varautumis‑ ja turvallisuustyötä. Arvoisa puhemies! Tässä on pieni pala vielä. Luen sen, jos sallitte. [Puhemies: Hyvin tiiviisti!] Kylävaran näkökulma varautumiseen on uusi. Kylävara kiinnittää varautumisen ihmisten asuinpaikkaan, yhteiseen suunnitteluun, huolenpitoon ja toimintaan. Kylävarasivustolle kootut työkalut on tarkoitettu tukemaan ja vauhdittamaan varautumistyötä ja päivittäistä huolenpitoa. Konkreettisia esimerkkejä kylävara-ajattelusta ovat häiriötilanteessa kokoontumispaikaksi valittava kylävalmiustalo, kylätalo, jossa on esimerkiksi generaattorit, niin että voi ladata puhelimia tai vastaavaa, ja varaviestintäverkoksi perustettu kyläradio. Budjettiriihessä tehty päätös korottaa kylätoiminnan vuosittaista valtionapua [Puhemies koputtaa] miljoonalla eurolla antaa lisävauhtia tälle työlle. Valtioneuvosto päätti keväällä 26 kehysriihessä, että kylävaratoimintamalli vakiinnutetaan kansalliseksi suositukseksi ja paikallisten yhteisöjen varautumista vahvistetaan koko maassa. Arvoisa puhemies! Näin huoltovarmuuden ja varautumisen tärkeyttä pitkään painottaneena kansanedustajana tervehdin ilolla kylävaraan panostamista. Kiitos siitä hallitukselle. Kylien varautuminen tuo kotitalouksien ja viranomaisten väliin portaan, joka paikkaa mahdollisia varautumisen aukkoja parhaimmillaan aiempaa kustannustehokkaammalla ja järkevämmin kohdistetulla tavalla. — Kiitoksia.