Arvoisa puhemies! Jos me pohdimme, mikä yksittäinen päätös parantaa suomalaisen maa- ja metsätalouden tulosta kaikkein eniten, vastaus on selvä: ruokaketjun arvonjaon muuttaminen siten, että alkutuottaja saa nykyistä suuremman osuuden kuluttajan eurosta. Tällaisen ratkaisun vaikutus on suurempi kuin yksittäisen tukipaketin, veronalennuksen tai investoinnin. Suomessa on puhuttu reilummista elintarvikemarkkinoista jo vuosikymmenten ajan, mutta ratkaisut ovat toistaiseksi jääneet puolitiehen. [Anne Kalmari: Ja edelleen!] Nyt hallitus on viimein vienyt asiaa määrätietoisesti maaliin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin johdolla. Elintarvikemarkkinalain uudistaminen on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä maatalouspoliittisista hankkeista. Sen tavoitteena on vahvistaa alkutuottajan asemaa, puuttua epäreiluihin kauppatapoihin ja tasapainottaa ruokaketjun valtasuhteita. On tärkeää, että jokainen suomalaisessa elintarvikeketjussa, tuottajasta teollisuuteen ja kauppaan, saa oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään työstä. Lainsäädännöllä vahvistetaan myös mahdollisuuksia tarkastella sopimuksia uudelleen silloin, kun tuotanto-olosuhteet tai kustannukset muuttuvat merkittävästi. Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös kaupan omiin tuotemerkkeihin. Arvoisa puhemies! Moni viljelijä on todennut, ettei tavoitteena ole elää tukien varassa. Tuet nähdään usein välttämättömänä paikkauskeinona niin kauan kuin ruokaketjun tulonjako ei ole riittävän tasapainoinen. Siksi tällä hallituskaudella ei olla tyydytty vain toteamaan ongelmaa, vaan hallitus on tehnyt konkreettisia toimenpiteitä vahvistamalla elintarvikemarkkinoiden pelisääntöjä ja parantamalla alkutuottajan asemaa. Arvoisa puhemies! Keskusta on oikeassa yhdessä asiassa: tuottajan osuus kuluttajan eurosta on edelleen liian pieni. Mutta, arvoisa puhemies, viljelijät ansaitsevat myös vastauksen siihen, miksi tämän ongelman sallittiin jatkuvan vuosikymmenestä toiseen. [Ritva Elomaa: Aivan!] Pelkän huolen esittäminen ei enää riitä, vaan meidän on uskallettava puhua myös vastuusta ja käytännön ratkaisuista. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] — Kuunnelkaa. — Suomalaisen maatalouden ympärille on vuosikymmenten aikana rakentunut vahva osuustoiminnallinen järjestelmä. Osuuskaupat ovat asiakasomisteisia, ja osuuspankit ovat syntyneet tukemaan paikallista yrittäjää ja maaseudun elinvoimaa. Juuri siksi vastuu ei kuulu yksin valtiolle eikä yksin hallitukselle vaan koko ruokaketjulle. Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, meidän on uskallettava kysyä, mitä voivat tehdä maito- ja lihateollisuus, rahoittajat ja kaikki osuustoiminnalliset toimijat tilanteen korjaamiseksi. Suomalaiset viljelijät odottavat perustellusti, että myös heidän omistamansa ja heidän hyväkseen aikanaan rakennetut rakenteet kantavat vastuunsa tuottajien hyvinvoinnista ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta. Suomalaiset viljelijät haluavat saada tuotteestaan oikeudenmukaisen korvauksen ja investoida tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Lopuksi: juuri tätä tavoitetta elintarvikemarkkinalain uudistukset edistävät, [Puhemies koputtaa] ja siksi pidän niitä yhtenä tämän vaalikauden merkittävimmistä maatalouspoliittisista uudistuksista.