Peter Östman

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole noussut köyhyydestä syyttelyllä tai jakolinjoja syventämällä. Se on noussut työllä, yrittäjyydellä, koulutuksella ja yhteishengellä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] sillä, että ihmiset ovat kokeneet olevansa osa jotakin suurempaa. Kennedy sanoi aikoinaan: ”Älä kysy, mitä maa voi tehdä sinun puolestasi. Kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta.” Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointimme yhdessä. He ovat olleet valmiit puurtamaan itsensä ja maan eteen. Nyt kun käydään keskustelua köyhyydestä, olisi hyvä myös pohtia, olemmeko me ja meidän sukupolvemme unohtaneet nämä periaatteet. Olemmeko me ajautuneet tilanteeseen, jossa nähdään vain ongelmia eikä ratkaisuja? [Mauri Peltokangas: Demarit on!] Työministeri Marttinen, voitteko vielä kerran luetella niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt ja tekee, jotta Suomi palaisi siihen ajatteluun, jolla tämä maa alun perin nostettiin köyhyydestä työn ja yrittämisen [Puhemies koputtaa] ja toivon varaan?

Arvoisa puhemies ja arvoisa oppositio! Venäjän-kaupan romahtaminen, korkojen nousu ja inflaatio eivät ole olleet kotimaisen politiikan päätettävissä. Orpon hallitus on valinnut linjan, jossa Suomen taloutta vakautetaan määrätietoisesti samalla, kun turvallisuudestamme pidetään kiinni. Velkaantumista pyritään hillitsemään, rakenteita uudistetaan, ja samalla Suomi kantaa vastuunsa tukemalla Ukrainaa. Oppositio voi kritisoida, mutta teillä ei ole esittää uskottavia vaihtoehtoja, joilla nämä miljardiluokan iskut olisi voitu välttää. Tässä tilanteessa hallituksen linja on välttämätön ja Suomen edun mukainen. Toisin kuin opposition antama kuva antaa ymmärtää, hallitus ei tee leikkauksia siksi, että se olisi hauskaa. Teemme kaikkemme hillitäksemme — huom. hillitäksemme — velkaantumista, ja teemme tämän tulevia sukupolvia ajatellen. Emme ajattele vain seuraavia vaaleja.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta hallituskauden keskeisimpiä asiakirjoja, sillä vahva ruokajärjestelmä on huoltovarmuuden perusta epävakaina aikoina. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta sekä maa- ja metsätalousministeriä määrätietoisesta työstä suomalaisen ruokapolitiikan vahvistamiseksi. Selonteko luo näkymän vuoteen 2040 ja kokoaa yhteen ne edellytykset, joille kestävä, kannattava ja turvallinen ruokajärjestelmä voidaan rakentaa. Kotimaiseen ruokaan panostaminen on arvovalinta suomalaisen työn, puhtaiden raaka-aineiden sekä korkeiden laatu- ja eläinsuojelustandardien puolesta. Se on valinta sen puolesta, että ruoantuotanto säilyy elinvoimaisena koko maassa ja että kuluttajien luottamus ruoan turvallisuuteen ja vastuullisuuteen vahvistuu. Tärkeää on, että alkutuotannon kannattavuus ja reiluus nostetaan selonteossa keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi, sillä ne ovat edellytys investoinneille, sukupolvenvaihdoksille ja koko ruokaketjun jatkuvuudelle. Maailman parasta ruokaa ei saa repiä viljelijän selkänahasta. Tuottaja ei voi kantaa kohtuuttomia riskejä kustannusten nousuun maailmanmarkkinoiden heilahtelujen ja sääolosuhteiden puristuksessa, vaan tuottajan asemaa ruokaketjussa on vahvistettava konkreettisilla toimilla. Hallitus onkin tuonut eduskunnan käsittelyyn elintarvikemarkkinalain muutoksen, jonka tarkoituksena on tasapainottaa elintarvikeketjun sisäistä tulonjakoa. Kohtuuhintainen ruoka ja kotimainen tuotanto eivät myöskään ole ristiriidassa keskenään. Toimiva ja reilu ruokaketju pellolta pöytään turvaa sekä tuottajan toimeentulon että kuluttajan mahdollisuuden syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuutta ei voi ulkoistaa eikä luoda kriisin keskellä, vaan sitä rakennetaan joka päivä pelloilla ja navetoissa. Ruoka on osa kansallista turvallisuutta siinä missä energia ja terveydenhuolto. Laadukas elintarvikeketjumme tarjoaa myös kasvun mahdollisuuksia ja uutta työtä eri puolille maata. Suomalaisen ruoan vahvuuksia arvostetaan maailmalla, ja vientipotentiaalia on useissa tuoteryhmissä. Viennin lisäämisen on kuitenkin oltava yrityksille strateginen valinta. Pelkkään volyymiin tai ylijäämään perustuvalla viennillä Suomi ei nouse, vaan jalostusarvoa on kyettävä kasvattamaan. Liian usein ruoantuotanto ja ympäristöasiat asetetaan vastakkain. Maataloudella on kuitenkin hyvät edellytykset olla osa ratkaisua. Viljelijä tekee joka päivä työtä luonnon kanssa ja sen hyvinvointia ajatellen. Uskon, että selonteossa määritelty tavoite luonnon kantokyvyn turvaamisesta onkin laajasti jaettu myös tuottajien keskuudessa. Viljelijälle kuuluu kuitenkin korvaus tuottamastaan lisäarvosta. Ympäristökunnianhimoa ei tule lisätä pelkästään sääntöjen ja rajoitusten kautta vaan mahdollistamalla parempia ja kestävämpiä toimintatapoja. Hienoa on, että selonteossa ruokaa tarkastellaan laajemmin myös kulttuurin, hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Lasten ja nuorten ruokakasvatus sekä mahdollisuus terveelliseen ruokaan ovat keskeisiä tulevaisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Lopulta ratkaisevaa on strategian toimeenpano. Hyvät linjaukset eivät yksin riitä, vaan ne on vietävä käytäntöön. Annamme täyden tukemme selonteon ja strategian toimeenpanosuunnitelman laatimiselle ja toivomme, että eduskunta voi mietinnössään tätä työtä evästää. Ruokastrategian toteutus tarvitsee laajan parlamentaarisen sitoutumisen sekä vaikuttavaa EU-politiikkaa. Kun yhteinen suunta ylittää hallituskaudet, syntyy ennakoitavuutta koko ruokaketjun viljelijöistä yrityksiin ja kuluttajiin. Vain siten voimme huolehtia, että Suomessa säilyy tulevaisuudessakin mahdollisuus syödä kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalouden haasteista huolimatta ja opposition synkistä tilannekuvista huolimatta Suomi on yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi — yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Yksi selittävä tekijä on, että meillä perhe- ja työelämä on varsin tasa-arvoista, mutta edelleen tehtävää on. Meille kristillisdemokraateille perheiden tukeminen ja lapsitoiveiden toteutuminen on keskeinen tavoite, jonka edistämiseksi olemme esittäneet muun muassa opiskelijavanhempien tilanteen helpottamista, perheverotuksen kehittämistä, valinnanvapauden ja joustavuuden edistämistä päivähoidossa ja niin edespäin. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta perheen perustamista harkitsevien nuorten parien luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja lapsihaaveet toteutuvat? Entä koska saamme väestöpoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi?

Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaa liikennepolitiikan suuntaa, ja sillä on vahva kytkös talouden toimintaedellytyksiin, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Toimiva liikennejärjestelmä on näin ollen myös keskeinen osa kansallista puolustusta. Suomen on kyettävä Nato-liittolaistensa kanssa yhteensopivaan, nopeaan ja laajamittaiseen joukkojen ja materiaalien siirtoon niin maalla, merellä kuin ilmassa. Vientimme on vahvasti riippuvainen toimivista merikuljetuksista. Niin kuin liikennejaoston puheenjohtaja, edustaja Heinonen sanoi, yli 90 prosenttia ulkomaankaupan rahdista kulkee meriteitse. Samalla kuitenkin myös maaliikenteessä ja rautateillä on merkittäviä kapasiteettihaasteita, jotka vaikuttavat koko logistisen ketjun toimivuuteen. Tämän vuoksi liikennejärjestelmämme kunto on nyt keskeistä. Tiestön korjausvelka on kasvanut jo noin 2,6 miljardiin euroon ja rataverkon noin 1,6 miljardiin euroon. Palvelutasopuutteet näkyvät erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä juuri niillä, joihin koko viennin, teollisuuden ja huoltovarmuuden ketjut nojaavat. Yritykset pitävät tehokasta perusväylänpitoa tärkeimpänä keinona turvata tavaraliikenteen sujuvuus ja kilpailukyky. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit korostavat, että Suomen pääradan tärkeimpiä investointeja on lisäraiteiden rakentaminen, jotta kapasiteetti riittää sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Toiseksi, keskeiset ratapihat ja muut solmukohdat on uudistettava, jotta junaliikenne sujuu tehokkaasti koko pääradan matkalla aina Ouluun saakka. Painotamme myös, että vientiteollisuudelle tärkeät maakuntalentokentät on säilytettävä jatkossakin. Ne ovat elintärkeitä paitsi teollisuudelle myös Suomen sotilaalliselle liikkuvuudelle ja huoltovarmuudelle. Selonteko osoittaa, että lentoyhteyksien väheneminen ja ilmailusektorin taloudelliset haasteet heikentävät Suomen saavutettavuutta, ja siksi valtion päätös turvata maakuntalennot vuoteen 28 asti on välttämätön väliaikainen toimi. Maakuntalentokentät ovat investointi talouteen ja turvallisuuteen, eivät kuluerä. Tiestön osalta selonteko nostaa esiin, että noin 1 500 kilometrillä tieverkkoa on merkittäviä palvelutasopuutteita ja korjausvelan kasvu uhkaa erityisesti valtakunnallisilla pääväylillä. Esimerkiksi valtatie 3 yhdistää Etelä- ja Pohjois-Suomen tuotantoketjut, ja valtatie 8 tukee rannikon satamien arvokkaita vientivirtoja. Siksi perusväylänpidon rahoituksen nosto vuodesta 2030 alkaen on välttämätöntä, jotta nämä väylät pysyvät turvallisina ja toimintakuntoisina. Värderade talman! Kristdemokraterna betonar att de viktigaste investeringarna i Finlands huvudjärnväg är byggandet av fler spår för att säkerställa tillräcklig kapacitet för både person- och godstrafik. Vi betonar också att de regionala flygplatserna, som är viktiga för exportindustrin, måste uppehållas också i framtiden. Att öka finansieringen för grundläggande järnvägsunderhåll från år 2030 är också nödvändigt för att säkerställa att dessa rutter förblir säkra och operativa. Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut vahvistamaan liikennejärjestelmänsä kriisinsietokykyä EU:n ja Naton puitteissa, mikä edellyttää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää liikennepolitiikkaa. Liikenne 12 -suunnitelma toteuttaa tätä kokonaisuutta edistämällä käyttövoiman murrosta, energiatehokkuutta ja saavutettavuutta sekä hyödyntämällä ensisijaisesti kysynnän ohjausta ja digitalisaatiota ennen suuria investointeja. Lopuksi, arvoisa puhemies! Varautuminen ja huoltovarmuus ovat ja tulevat olemaan keskiössä. Väyläinvestointien tulee palvella sekä siviili- että sotilastarpeita, ja lentoasemien, satamien sekä pääväylien on toimittava kaikissa tilanteissa. Näin suunnitelma vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, tukee vientiä ja turvaa kansalaisten arjen niin normaalioloissa kuin kriisiaikoina.

Arvoisa puhemies! Hallituksen viime viikolla julkistamassa lakiesitysluonnoksessa tästä ydinasekiellosta luovuttaisiin tietyissä tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen tai Naton toimintaan. Suomi ei ole tässä tilanteessa millään tavalla tavoittelemassa ydinaseita omalle alueelleen eikä myöskään suunnittelemassa niiden sijoittamista tänne. Niitä ei myöskään kukaan ole tänne tuomassa. Tässä muutoksessa on kysymys siitä, että meidän lainsäädännössämme on tällainen ehdoton kielto, joka juontaa juurensa YYA-aikoihin. Tänä päivänä olemme Naton jäsenmaa. Myöskään muilla Naton jäsenmailla ei ole lainsäädännössään tämäntyyppisiä rajoittavia kieltoja kuin Suomella on nyt. [Pia Lohikoski: Eihän se näin ole! — Välihuutoja vasemmalta] Siksi on aika purkaa tämä ja tulla samalle viivalle muiden Naton jäsenmaiden kanssa. Kysyn puolustusministeriltä: eihän tämä lakimuutos tarkoita, niin kuin moni kuvaa sitä, että ydinaseita tulisi Suomen maaperälle per automatik?

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027 on tiivis ja selkeä — kiitos hyvin tehdystä selonteosta. Selonteossa käsiteltävät toimet ovat pieni osa siitä laajasta yhteistyöstä, jota Suomen ja Naton välillä tehdään. Kyse on nimenomaan rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävistä, joissa Suomi kantaa vastuunsa puolustusliiton jäsenenä. Tämä toiminta tukee sekä liittokunnan että Suomen etuja. Maailmanpolitiikan rajut muutokset ja erityisesti USA:n muuttunut asema vaikuttavat merkittävästi Suomen Nato-suhteeseen. Eurooppalaiset Nato-maat joutuvat panostamaan entistä enemmän omaan puolustukseensa ja ottamaan suuremman vastuun Euroopan puolustuksesta, ja tämähän edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia puolustusmenoihin. Suomen on ensisijaisesti itse kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Emme voi tuudittautua siihen, että pelkkä Nato-jäsenyys olisi turva sodan syttyessä. Yhteistyötä naapurimaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan, kanssa on edelleen lisättävä. Yhdessä muodostamme vahvan toimijan Naton sisällä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena muuttunut Euroopan turvallisuustilanne ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Naton läsnäoloa itäisen sivustan jäsenmaissa on lisätty, ja pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Vuonna 27 Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Näihin tehtäviin osoitetut joukot toimivat suoraan Naton johdossa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan neljä vuotta sitten jännitteet Itämeren alueella ovat kasvaneet merkittävästi. Venäjän varjolaivaston toiminta ja merikaapeleihin kohdistuneet toimet aiheuttavat merkittävän uhan Itämeren rantavaltioille. Venäjän vihamielisten toimien arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tarve vastatoimille erityisesti kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi Suomen lähialueilla korostuu jatkossakin. Arvoisa puhemies! Naton pysyvät merivoimaosastot muodostavat liittokunnan merellisten suorituskykyjen ytimen. Ne mahdollistavat jatkuvan, uskottavan ja joustavan kyvykkyyden, joka on nopeasti otettavissa käyttöön kriisitilanteissa ja jännitteiden kasvaessa. Osallistuminen laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Vaikka suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä suhteellisen matalaksi, turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti. Kiristyvässä tilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan ei voida poissulkea. Naton laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät ovat pääosin tavanomaisia rauhan ajan toimia, joilla Nato osoittaa sotilaallista valmiuttaan, vahvistaa pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Laivasto-osastot ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä kaikkiin liittokunnan tehtäviin, mukaan lukien nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille suunnitellut tehtävät voivat tilanteen muuttuessa laajentua. Arvoisa puhemies! Siksi onkin tärkeää, että Puolustusvoimat arvioi osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä huolellisesti ennen mahdollista osallistumisajankohtaa, ja näissä arvioinneissa tulee huomioida myös osallistumisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys. [Timo Heinonen: Hyvä!]

Arvoisa puhemies! Islamilainen vallankumous, joka tapahtui 47 vuotta sitten, on muokannut Lähi-itää. Iran on pitkään tukenut terroristiryhmiä, kuten Hizbollahia ja Hamasia, jotka ovat hyökänneet sekä Israelia että länsimaisia kohteita vastaan. Käynnissä oleva konflikti ja iskut Irania vastaan ovat herättäneet tunteita, mutta toisaalta ne voivat merkitä myös hirmuhallinnon loppua ja avata mahdollisuuksia vapaudelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle maassa. Toisin sanoen: elleivät USA ja Israel olisi iskeneet, iranilaiset ja monet muut maat olisivat edelleen joutuneet elämään pitkään Iranin hallinnon alaisuudessa. Iran taas rahoittaa terroristijärjestöjä sekä jakaa Venäjälle mielellään ohjuksiaan, joita käytetään Ukrainaa vastaan. Kysymys ulkoministerille: Nyt naistenpäivän kynnyksellä olemme huolissamme naisten oikeuksista sekä yleisesti ihmisoikeuksien toteutumisesta Iranissa. Kuinka suuri on todennäköisyys, että sen hallinto todella uudistuu, ja miten turvataan jatkossa iranilaisten ihmisoikeuksien toteutuminen?

Arvoisa puhemies! Oppositio syyttää kovasti Orpon hallitusta näistä hoivajonoista, mutta unohdetaan kertoa taustalla olevat faktat, muun muassa se, että yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina melkein 20 prosentilla. Se on totta, että hoivapaikkojen kattavuus ei ole kasvanut samaa tahtia, mutta toisaalta sekään ei ole yksin tämän hallituksen syy. Edellinen hallitus ja sitä edellinen, itse asiassa kaikki hallitukset 2000-luvulla ovat pyrkineet pois tästä hoivakotiajattelusta siirtämällä painopisteen kotihoitoon. Opposition kritiikissä on totta myös se, että jonotusajat ovat liian pitkät. Se on meidän kaikkien yhteinen huoli. Mutta tämäkään ei ole uusi ongelma, joka on syntynyt tällä kaudella, [Suna Kymäläinen: Kahdesta viikosta kolmeen viikkoon!] vaan väestön nopean ikääntymisen ja rakenteellisten haasteiden seuraus. Siksi se on meidän yhteinen ongelma, joka meidän tulee yhdessä ratkaista.

Arvoisa puhemies! Kun tieteelliset mittaustulokset muuttuvat, se tekee päätöksenteosta vaikeampaa. Esimerkiksi Suomessa maankäyttösektorin laskenta on tarkentunut EU-tason sääntelyn myötä. Eli on päättäjille aika haastavaa, kun tavoitteet on sidottu numeroihin. Suomen hiilineutraaliustavoite perustuu ilmastolakiin, ja jos hiilinielu arvioidaan pienemmäksi kuin aiemmin, niin tavoite näyttää karkaavan, vaikka politiikka ei olisi muuttunut. Tämähän horjuttaa poliittista uskottavuutta ja johtaa epävarmuuteen sekä vaikeuttaa investointipäätöksiä. Teollisuus ja energia-ala tarvitsevat ennustettavuutta, ja jos mittarit muuttuvat usein, syntyy tunne, että pelataan liikkuvilla maalitolpilla. Nyt me tiedämme, että tieteelliset mallit saattavat päivittyä vuosittain, kun taas lainsäädäntö muuttuu vuosien neuvottelujen jälkeen. Tämä aikajännite aiheuttaa kitkaa.

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana Suomen keskeisimmäksi päämääräksi asetettiin ilmastonmuutoksen torjunta — tai ainakin Suomen reilun ja oikeudenmukaisen osuuden tekeminen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jospa kaikki maailman maat ajattelisivat näin ja asettaisivat globaalin oikeudenmukaisuuden oman maan kansalaisten hyvinvoinnin edelle. Tosiasia kuitenkin on, että maailmassa on myös muita haasteita. Pienenä maana me joudumme elämään maailmassa, missä isommat määräävät pelin säännöt. Ne säännöt ovat tällä hetkellä aika karut. Olemme Suomena pärjänneet ja olleet usein kokoamme suurempia. Meidän pitää kuitenkin myös selvitä ja pitää huolta kansalaisten hyvinvoinnista, koska ilman kestävää taloutta ei ole sosiaalista kestävyyttä eikä ympäristön hyvinvoinnista huolehtimiseen riitä energiaa. Euroopassa on käyty neljä vuotta täysimittaista sotaa. Jos asiat olisivat menneet hieman toisin, saattaisimme nyt itsekin olla sodassa. Suomen väestö ikääntyy, ja sen myötä taloudellinen aktiivisuus hiipuu ja menot kasvavat. Olemme viennistä riippuvainen kansantalous. Tarvitsemme ruokaa, lämpöä ja liikkumista. Siksi ilmastopolitiikkaa pitää miettiä myös käytännön toteutettavuuden kautta. Tie turmioon on päällystetty kunnianhimoisilla tai hyvää tarkoittavilla päätöksillä, jotka jotkut muut joutuvat kantamaan nahoissaan. Sellaisen ilmastopolitiikan tie ei ole kestävä. Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on tasapainoinen ja maltillinen, mutta pragmaattisuuden kääntöpuoli on se, että se on ehkä jopa toteutettavissa tiukankin euron maailmassa. Kumpi on parempi, kunnianhimoinen lupaus, joka ei lähellekään toteudu, vai realistinen suunnitelma, joka saattaa jopa onnistua? Kysymys on toki filosofinen. Tärkeää on suunta, ja se on päästöjen osalta parempaan. Arvoisa puhemies! Viime viikolla uutisoitiin, että uusista henkilöautoista lähes puolet on täyssähköisiä. Elon Musk teki sähköautoista suosittuja ja on vaikuttanut Suomen tieliikenteen päästöihin enemmän kuin kaikki suomalaiset poliitikot yhteensä. Värderade talman! Jordbrukets viktigaste uppgift är och förblir att producera mat. Det är därför glädjande att detta i dag erkänns till och med inom EU. När vi talar om klimatförändringen måste vi vara ärliga. I dag vet vi att även torvåkrarna spelar en viktig roll. På dem kan vi producera mat också när nederbörden växlar och väderförhållandena är extrema. Arvoisa puhemies! Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Tämä nyt onneksi tunnistetaan jopa EU:ssa, ainakin retoriikan tasolla. Arvoisa puhemies! EU:ssa on pian huutava pula viljelijöistä. Komissio on pohdiskellut 300 000 euron palkkiota uusille viljelijöille. Maataloutta ei pidä rasittaa uusilla ilmastotavoitteilla ilman rahoitusta niihin. Arvoisa puhemies! Liikenteen ja maatalouden toimet ovat aktiivinen keskustelunaihe Euroopassa. Polttoaineen jakelijoiden päästökauppaan tuli vuoden lykkäys Itä-Euroopan jäsenmaiden vaikutuksesta. Sähköautojen osuus on meillä korkea moneen maahan verrattuna. Ilmastolakiin on rakennettu varsin raskas suunnittelujärjestelmä. Kuten muutamissa lausunnoissa todetaan, järjestelmässä samoin kuin skenaarioissa on kehittämisen varaa. Monille toimille ei voida edes laskea niiden vaikutuksia päästöihin. Päätöksiä ilmastotoimista ei voida tehdä tuijottaen vain hiilidioksiditonneja. Maailma ei ole valmis eikä tule valmiiksi meidän aikanamme. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jatkunut tällä hallituskaudella. Toivottavasti myös seuraava hallitus jatkaa työtä huomioiden myös talouden, sosiaalisen kestävyyden, ihmisten arjessa pärjäämisen ja koko maan pitämisen asuttuna.

Arvoisa puhemies! Työllisyys- ja verotuspolitiikasta voi ja pitää saada keskustella, mutta silloin keskustelun pitää myös pohjautua faktoihin. [Vasemmalta: Juuri näin!] Keskustan Kettunen sanoi puheessaan, että yhteisöveron alennus tarkoittaa sitä, että tulos jaetaan ulos sijoittajille. Mitä te tarkoitatte? Eikö yrittäjä ja nimenomaan pk-yrittäjä ole juuri tällainen sijoittaja? Väitätte, että se on melkein miljardin euron tulonsiirto pörssiherroille ja muille kokoomuksen eturyhmille. [Vasemmistoliiton ryhmästä: No näinhän se on!] Arvon keskustalaiset, pysykää totuudessa. [Timo Heinonen: Se on mahdotonta!] Suomessa on 310 000 osakeyhtiötä, 99,9 prosenttia koko yrityskannasta, koostuen mikroyrityksistä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja suurista yrityksistä, ja yhteisöveron aleneminen kohdistetaan juuri näihin sijoittajiin. Sen sijaan Suomessa on vain 188 pörssiyhtiötä, vain 0,1 prosenttia koko yrityskannasta. Eli on kyllä todella härskiä väittää, [Puhemies koputtaa] että yhteisöveroale valuisi vain pörssiherrojen kukkaroon. [Arto Satonen: 6—0!]

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on tällä hetkellä vakava, sen me kaikki tiedämme. Yhtä tärkeää on kuitenkin nähdä, että Suomi ei ole pysähtynyt. Näemme viitteitä siitä, että olemme siirtymässä kriisistä kohti käännettä: esimerkiksi teollisuudessa ja logistiikassa on nähtävissä piristymisen merkkejä. Työllisyysasteen ennustetaankin keskipitkällä aikavälillä nousevan jälleen kohti korkeampaa tasoa, vaikkakin koheneminen on viivästynyt aikaisemmista ennusteista. Välikysymyksessä esitetään, että hallitus olisi ajanut Suomen työllisyystilanteen kriisiin. Mutta olen vakuuttunut siitä, että myös keskusta, välikysymyksestä huolimatta, ymmärtää, että työttömyyden taustalla vaikuttavat ennen kaikkea suhdannetekijät — syvä taantuma, talouslasku, vientimarkkinoiden heikkous ja rakentamisen romahdus — eivät hallituksen työllisyyspoliittiset ratkaisut. Sen sijaan hallituksen nyt tekemät rakenteelliset päätökset luovat pohjaa vakaammalle kasvulle ja työllisyydelle pidemmällä aikavälillä. Värderade talman! Regeringen ser allvarligt på arbetslösheten bland de unga och på de följder som den har för de ungas framtid. Därför har vi också gjort åtgärder som syftar till att stöda deras situation. Esimerkkinä nuorten työllistymisseteli, joka madaltaa kynnystä palkata alle 30-vuotias työtön nuori ja tarjoaa monelle ensimmäisen askeleen työelämään. En voi uskoa, että oppositio vastustaa tätä. Vastaavasti hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset, kuten paikallisen sopimisen laajentaminen, sovittelujärjestelmän parantaminen ja työrauhan vahvistaminen, uudistavat työmarkkinoita tähän päivään ja tukevat työllisyyttä muun muassa lisäämällä joustavuutta. [Vasemmalta: Ei ole näkynyt!] Olen vakuuttunut, että myös te, arvon keskustalaiset, ymmärrätte, että ne eivät tuota tuloksia yhdessä yössä mutta rakentavat pohjan kestävälle kasvulle. [Tuomas Kettunen: Työttömyysturvan suojaosa kyllä teki tehtävänsä!] Korjausta tarvitaan kuitenkin työelämän kohtaanto-ongelmaan: avoimista työpaikoista merkittävä osa on edelleen vaikeasti täytettäviä samaan aikaan kun työttömiä on paljon. Vastaavasti työperäisen maahanmuuton on oltava aidosti tarpeeseen perustuvaa ja kohdistuttava pysyvän osaajapulan aloille, suhdanteet huomioiden. Kun kotimaisia tekijöitä on tarjolla, lisärekrytoinnin tarve ulkomailta vähenee. Tehokkaat lupaprosessit, työntekijöiden pitovoima ja väärinkäytösten torjunta ovat välttämättömiä. Arvoisa puhemies! Kasvu ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Ilman talouskasvua ei synny uusia työpaikkoja. Hallitus on vahvistanut yritysten toimintaedellytyksiä, vauhdittanut investointeja ja tehnyt veroratkaisuja, jotka kannustavat työntekoon ja yrittämiseen. Suomen Pankin tuoreehko ennuste kertookin, että talouden heikkous alkaa hellittämään ja kasvu vahvistumaan. Työmarkkinoilla vaikutus kuitenkin näkyy aina viiveellä. Yritykset palkkaavat lisää henkilöstöä vasta, kun näkymä on kirkastunut. On siis realistista, että kasvun paraneminen alkaa näkyä myös parempina työllisyyslukuina. Asia, joka täällä salissa kuitenkin helposti unohtuu, on se, että valtio tai sen hallitus ei ole ensisijainen työpaikkojen luoja, sen sijaan yritykset ovat. Valtion tehtävä on mahdollistaa, ei korvata markkinoiden toimintaa. Siksi panostamme vakaaseen talouspolitiikkaan, ennakoitavaan sääntelyyn, sujuviin työmarkkinoihin ja palveluihin, jotka tukevat työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä. Arvoisa puhemies! Me kristillisdemokraatit emme vähättele tilannetta, mutta emme myöskään jää tuijottamaan pelkkiä ongelmia. Käännämme katseen ratkaisuihin. Hallitus tekee ja on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole olleet helppoja. Rakennamme kuitenkin Suomea, jossa työnteko ja yrittäminen kannattaa. Ja tiedättekö mitä? Välikysymyksestä huolimatta uskon, että hallituksen politiikka on linjassa sen kanssa, jota keskusta on pitkään ajanut ja haluaa ajaa tänään ja tulevaisuudessa [Ben Zyskowicz: Totta kai!] — Suomen parhaaksi. [Ben Zyskowicz: Sitä ei tehnyt Marinin hallitus, jossa keskusta oli itse mukana!]

Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen ja tasainen sähköntuotanto on keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle. Kotitalouksien ostovoiman kannalta on myös tärkeää hillitä sähkön hintavaihtelua ja korkeita talvihintoja. On aivan selvää, että ydinenergia tukisi talouskasvua ja työllisyyttä ja teollisuuden ja korkean jalostusarvon investointeja Suomeen. Ennustettava ja riittävä sähköntuotanto on keskeinen tekijä investointien houkuttelemisessa erityisesti pitkän aikavälin hankkeissa, ja Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan nojaa kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus arvioi ydinenergian roolin, ja milloin hallituksen esitys ydinenergialain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi?

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvun heikkouteen ei ole yhtä syytä, vaan kyse on useiden samanaikaisten tekijöiden kokonaisuudesta. Asuntomarkkinat ja erityisesti asuntorahoitus ovat olleet jo pitkään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Monille suomalaisille ja erityisesti nuorille ja ensiasunnon ostajille suurin este ei ole se, etteivät he haluaisi ostaa asuntoa, vaan asuntolainan saanti. Hallitus on budjettiriihessään linjannut, että tavoitteena on saada rahoitus jälleen liikkeelle vastuullisesti ja samalla tukea rakentamisen käynnistämistä ja työllisyyttä. Arvoisa elinkeinoministeri, voisitteko te täsmentää, millaisilla konkreettisilla toimilla hallitus aikoo helpottaa asuntolainojen ja asuntorahoituksen saantia erityisesti ensiasunnon ostajille ja sellaisille rakennushankkeille, jotka ovat taloudellisesti kannattavia mutta kaatuvat tällä hetkellä rahoitusriskien vuoksi?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selvityksestä. — Ajattelin puhua vähän kokonaisomavaraisuudesta. Nimittäin elintarvikkeissa se on Suomessa tällä hetkellä noin 80 prosenttia, ja suuri osa peruselintarvikkeista tuotetaan nimenomaan täällä kotimaassa. Siitähän ne päästötkin tulevat. Omavaraisuus vaihtelee tuotteittain. Se on korkea monissa eläinperäisissä ja viljatuotteissa, matalampi taas tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa. Toisen maailmansodan jälkeen omavaraisuutta nostettiin tietoisesti, ja se oli huippuvuosina monissa tuotteissa selvästi yli 100 prosenttia. Suomen EU-jäsenyyden myötä, kun markkinat avautuivat ja tuonti kasvoi, omavaraisuus taas laski osassa tuotteista. Nyt 20-luvulla huoltovarmuus on noussut onneksi taas keskiöön ja omavaraisuus nähdään strategisena kysymyksenä, ei pelkästään taloudellisena. Huoltovarmuutemme on kuitenkin täysin riippuvainen maatalouden kannattavuudesta. Siksi hallitus on päättänyt olla puuttumatta maataloustukiin, ja kiitän ministeriä siitä, että olet vahvasti puolustanut maataloustukia. Kysyn vielä ministeriltä: miltä kannattavuus näyttää pitkällä aikavälillä, ja miten se tulee vaikuttamaan huoltovarmuuteemme?

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on siinä, että tulot ja varallisuus jakautuvat melko tasaisesti päinvastoin sitä kuvaa, mitä oppositio jatkuvasti maalaa. Suomessa on vähemmän rikkaita asukkaita kohden kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Sveitsissä, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa rikkaiden osuus väestöstä on selvästi suurempi. Suomi sijoittuu valitettavasti OECD-maiden keskikastin alle. Tuloerot ja varallisuuserot ovat pienempiä kuin useimmissa maissa ja erityisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan tai moniin Etelä-Euroopan maihin. Suomessa, vaikka rikkaita on vähän, keskivertosuomalaisilla menee kansainvälisesti vertailtuna hyvin. Meillä on korkea koulutustaso, meillä on laaja sosiaaliturva, meillä on julkinen terveydenhuolto. Tämä ei aina näy netto-omaisuutena, mutta se näkyy elintasossa ja turvassa.

Arvoisa puhemies! Takana on pitkä ja työntäyteinen syksy. Haastavissa talouden olosuhteissa hallitusta ovat kantaneet yhteiset tavoitteet, selkeä päämäärä ja kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä. Ensi vuoden budjetissa korostuvat vastuullisuus, vakaus ja uudistuminen. Jatkamme määrätietoisesti kurssilla, jonka tavoitteena on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Korjaamme yhä aiempien hallitusten tekemiä velkavetoisia ratkaisuja. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti osoittaa, että osa koronakriisiin vedoten tehdyistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi eivätkä kaikki edes liittyneet välttämättömään kriisinhoitoon. Kristillisdemokraateille on keskeistä, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava. Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Verotusta kevennetään, erityisesti työtulovähennyksen lapsikorotuksen merkittävällä nostolla. Koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja. Näillä toimilla luodaan vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille ja perheiden arjen sujuvuudelle. Odotamme edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, jotta voimme käydä laajemman keskustelun lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta. Värderade talman! Kristna folkhögskolor, föreningar och organisationer gör ett ytterst viktigt arbete bland människor som annars löper risk för utslagning. Därför är det viktigt att också dessa organisationer beaktas i finansieringen när riksdagen fattar beslut. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion menoista. Valiokunnan esiin nostama alueiden talouden eriytyminen on vakava haaste. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimia, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja peruspalvelut pysyvät laadukkaina ja saavutettavina koko maassa. Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja rajaturvallisuus edellyttävät jatkuvaa varautumista. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet. Tällä vahvistamme puolustuskykyä, viemme puolustusmenot kohti Nato-tasoa ja samalla tuemme suomalaista teollisuutta, työllisyyttä ja vientiä. Huoltovarmuuden ja ruokaturvan osalta panostamme kotimaisen maatalouden kestävyyteen ja tuotantopanosten saatavuuteen. Arvoisa puhemies! Budjetti tukee kasvua, investointeja ja yrittäjyyttä. Työn verotusta kevennetään, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena. Lisäksi panostamme infrastruktuuriin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, joilla luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille ja vahvistetaan vientiä. Suomalaisessa kone- ja meriteollisuudessa tilauskannat ovat kasvaneet. Meriteollisuuden tilauskirjat ovat vahvistuneet uusien laivahankkeiden myötä, ja konepajateollisuus hyötyy sekä kotimaisista että kansainvälisistä tilauksista. Työllisyyspolitiikassa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät nuoret putoa yhteiskunnan rattaista. Ensi vuonna käyttöön tuleva 18—29-vuotiaiden rekrytointituki, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Osaamistason nostamiseksi hallitus osoittaa lisärahoitusta uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Arvoisa puhemies, lopuksi: Vastuullinen talouspolitiikka on perusta sille, millaisen Suomen jätämme lapsillemme. Vaikka oppositiosta ei ole tullut paljon kiitosta vaikeista mutta välttämättömistä päätöksistä, syksyllä yhdessä sovittu velkajarru — vasemmistoa lukuun ottamatta — osoittaa, että huoli talouden tilanteesta [Puhemies koputtaa] on laajasti jaettu. Olemme sitoutuneet julkisen velan taittamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä on tärkeä viesti siitä, [Puhemies koputtaa] että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus tekisi kaiken oikein, niin jos suhdanne on heikko, niin vaikutus kasvuun, työllisyyteen ja verotuloihin on alkuun hidasta. Tämä osittain myös siksi, että sopeutustoimien onnistuminen on samaan aikaan riippuvaista myös ulkoisista, hallitsemattomista tekijöistä. Vaikeiden sopeutustoimien rinnalla hallitusohjelmaan sisältyy myös arkea kohentavia ratkaisuja: omaishoidon tuen alarajaa ja perhehoidon palkkioita korotetaan, lapsiperheiden verotusta kevennetään, työtulovähennyksen lapsikorotus nousee selvästi, [Timo Harakka: Paitsi työttömillä!] ja ruuan sekä lääkkeiden arvonlisäveron alennus tukee erityisesti pienituloisia. Arvoisa valtiovarainministeri: eikös ole kuitenkin niin, että velkaantuneisuus ja alijäämät tarkoittavat juuri sitä, että hallituksen täytyy samanaikaisesti tehdä leikkauksia, verotusmuutoksia ja kasvuhakuista politiikkaa — niin kuin hallitus tekee — vaikka se polarisoisi mielipiteitä ja olisi poliittisesti haastavaa?

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on kauden aikana sopeuttanut julkista taloutta useaan otteeseen yhteensä yli kymmenellä miljardilla. Aina silmiemme edessä on ollut ja on edelleen vähentää niitä pysyviä menoja, jotka ovat syntyneet aiempien hallitusten aikana. Silti oppositio on huutanut, että hallitus leikkaa liikaa, [Miapetra Kumpula-Natri: Väärin!] samalla kun te olette valittaneet valtionvelan kasvavan liikaa. [Antti Lindtman: Kyllä!] Tämä ei sovi yhteen teidän budjettiesitystenne kanssa, puhumattakaan tulevasta velkajarrusta. Olin odottanut lisää miljardiluokan sopeutuksia, jotka olisivat perustuneet realistisiin lukuihin. Kun lukee sosiaalidemokraattien esitystä solidaarisuusosinkoverosta ja muista veronkorotuksista, tulee lähinnä mieleen Uniper. [Naurua] Keskustalla on budjetissaan lähes miljardin aukko, kun he ovat huomioineet yhteisöveron alennuksen, vaikka se astuu voimaan vasta vuonna 27. Se on siltä osin susi — ja siitä tulee muuten mieleen susijahti. Se ei toteutunut silloin, [Puhemies koputtaa] kun olitte vahtivuorossa. [Puhemies koputtaa] Onneksi Sari Sudenhoitaja on nyt vahtivuorossa.