Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Merta tämän esityksen tuomisesta ja erityisesti siitä, että nyt ollaan tähän rikoslain ihmiskauppasäännökseen tuomassa teon tarkoitukseksi myös sijaissynnyttäminen, siis seksuaalisen hyväksikäytön, pakkotyön, pakkoavioliiton tai esimerkiksi elimien tai kudoksien poistamisen lisäksi, niiden rinnalle. Tämä on erittäin hyvä asia. Meillähän sinänsä sijaissynnytys on käytännössä kielletty vuonna 2007 voimaan tulleella hedelmöityshoitolailla, ja lainsäädäntö estää hedelmöityshoitojen käytön tilanteessa, jossa tarkoituksena on luovuttaa syntyvä lapsi toiselle henkilölle, joten myös sijaissynnytykseen tähtäävät lääketieteelliset hoidot ovat Suomessa laittomia. Tämä on siinä mielessä tärkeää, että jos esimerkiksi osapuolten näkemykset muuttuvat raskauden aikana tai raskauteen tai sikiöön liittyy terveysongelmia, voi jäädä epäselväksi, kenellä on päätösvalta raskauteen ja lapseen liittyvissä kysymyksissä, mikä voi taas johtaa ristiriitatilanteisiin, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia ja joista on ulkomailta lukuisia esimerkkejä. Lisäksi Suomen lainsäädännön lähtökohta, jonka mukaan lapsen äiti on synnyttänyt nainen, tukee tätä oikeudellisen aseman selkeyttä ja suojaa lapsen alkuperään liittyviä oikeuksia. Nyt tietenkin on erityisen tärkeää, että juuri näihin ihmiskauppatilanteisiin kytketään vielä sitten tämä oma säännös ja tehdään se siltä osin rangaistavaksi. Kaiken kaikkiaan sijaissynnytykseen sisältyy merkittävä eettinen riski siitä, että naisen kehoa ja raskautta kohdellaan välineenä. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että erityisesti kaupallisessa sijaissynnytyksessä on riski taloudellisesti heikommassa asemassa olevien naisten hyväksikäytöstä. Pidän erittäin tärkeänä, että nyt myös rikoslain ihmiskauppasäännöksiin selkeytetään, että sijaissynnyttäminen on yksi mahdollinen teon tarkoitus.