Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset kollega Valtolalle hyvästä puheenvuorosta, erityisesti tuosta, kun nostitte esiin, minkälainen on tämän päivän haasteinen ihminen, hän joka kamppailee sen alkoholismin kanssa. Ymmärtääkseni maksasairauksien suhteen nimenomaan tämäntyyppiset potilaat ovat siellä kärjessä, joista se ei ehkä näy ulospäin mutta jotka käyttävät alkoholia päivittäin tai useampaan kertaan viikossa, ja se on todella salakavala tauti. Olisin halunnut tästä asiasta myös vielä nostaa esiin, että Suomessahan nimenomaan alkoholinkäytön suhteen on tuo riskikäytön suuri osuus tyypillistä, ja on sanottu, että kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön. Jos ajatellaan, että humalatilaan liittyville riskeille altistui 12 kuukauden aikana 54 prosenttia 20—79-vuotiaasta väestöstä, se vastaa yli kahta miljoonaa henkilöä — tämä on THL:n raportista. Kun ajatellaan, että joka ikinen humalatila on sellainen, joka tuhoaa valtavan määrän aivosoluja, niin se on kyllä hirveä prosessi. Kun me ajatellaan sitten vaikka nuoria keski-ikäisiä dementoituneita, joita löytyy tuolta sairaaloiden osastoilta, niin ne ovat juurikin heitä, joilla humalatilaa on ollut kerta toisensa jälkeen ja aivosoluja on tuhoutunut. Tuohon Ruotsin tilanteeseen liittyen haluaisin vielä kommentoida, että Ruotsissahan perinteisesti tuo Systembolagetin eli sikäläisen Alkon asema on ollut hyvin vahva, ja edelleenkin yli 80 prosenttia alkoholista myydään sen kautta, ja toisaalta sitten siellä tavan ruokakaupassa saa ostaa vain 3,5-prosenttista. Me tietysti olisimme halunneet, että tilanne olisi säilynyt tämäntyyppisenä myös Suomessa. Mitä kollega Forsgrén sanoi KD:n asemasta ja siitä, miten olisi siellä valiokunnassakin voinut tietyllä tavalla vielä pysäyttää etenemistä, olen asiasta samaa mieltä, ja niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, omalta osaltani olen pahoillani, että tämäntyyppinen lakiesitys kaikkine vikoineen on täällä. Voin kyllä tunnustaa, että olen omalta osaltani myös yrittänyt vaikuttaa, että tilanne olisi toinen ja että olisimme pystyneet napakammin vaikuttamaan myös hallituksessa, mutta valitettavasti tässä olemme. Terveydenhuollon pitkän linjan ammattilaisena, myös sellaisena, joka siellä päivystysvastaanotolla on ollut, olen nähnyt monia lapsiperheitä ja heidän ongelmiaan, kun isä tai äiti ryyppää, tai mikä on poliisien tilanne tai pelastajien tilanne. Meillähän Suomessa ei olisi pulaa terveydenhuollon henkilökunnasta, ei poliiseista, ei pelastajista, jos kaikki nämä haasteet, mitä alkoholi tuo tullessaan, olisivat poissa. Tässä yhteydessä tietysti toivon, että alkoholinkulutus tosiaankin oikeasti vähenisi. Muistan, että ensimmäisellä kaudella tein semmoisen aloitteen, että jokaisessa pisteessä, missä myydään alkoholituotteita, pitäisi vastaavanlaisia tuotteita olla myös alkoholittomana vaihtoehtona. No, se ei silloin mennyt valitettavasti läpi, mutta todettakoon, että tänä päivänä hyviä, laadukkaita alkoholittomia tuotteita on kyllä huomattavasti paremmin saatavilla kuin kymmenen vuotta sitten. — Kiitos.