Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministerit Talvitie ja Poutala ovat vielä täällä paikalla. Marttinen juuri poistui. Arvostan suuresti, että ovat ministerit kuulemassa. Tämähän on suorastaan harvinaista herkkua, että näin pitkään ministerit ovat paikalla. En enää itse voi sanoa lukeutuvani Suomen nuoriin, vaikka ikinuori olenkin, ja maamme tulevaisuuden toivoihin, mutta muistan kyllä erinomaisesti ajan, jolloin olin työurani alussa. Sen jälkeen olen saanut nähdä lasteni kasvavan ja työllistyvän. Monenlaisia vaiheita mahtuu näihin vuosikymmeniin, hyviä ja huonoja aikoja, mutta kyllä nyt joutuu sanomaan, että näin vaikeaa aikaa työllistymisen suhteen nuorten osalta en ole nähnyt. On pakko kysyä, mitä Suomessa oikein on tapahtunut. Nuorisotyöttömyydestä on ikävällä tavalla tullut Suomessa iso ongelma. Joka viides alle 25-vuotias on työttömänä, ja alle 30-vuotiaista työttömiä on lähes 80 000. Se on lähes kaksi kertaa saman verran kuin Suomessa syntyy lapsia — siis ajatelkaa, lähes kaksi kertaa sen, mitä Suomessa syntyy lapsia. Nuorten tulevaisuudenusko on myös romahtanut lyhyessä ajassa, ja nuorisobarometrin mukaan vain joka kuudes nuori suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti ja myönteisesti. Se on vakava viesti. Heikentynyt tulevaisuususko saattaa johtaa lamaantumiseen. Nuorten suuri huoli juuri nyt on se, löytyykö töitä. Se on täysin ymmärrettävää, kuten sekin, että moni kokee turvattomuutta ja epävarmuutta tässä maailmanajassa. Meidän päättäjien vastuu tulevaisuudesta juuri nyt on suuri — meidän päättäjien vastuu nuorten tulevaisuudesta on nyt juuri tällä hetkellä suuri. Suomessa tarvitaan työtä, toivoa ja tulevaisuususkoa, kuten puolueemme puheenjohtaja Antti Kaikkonen on linjannut. Arvoisa puhemies! Uskon mielihyvin, että nuorisotyöttömyys on myös hallituksen mielestä todellinen ongelma. Jo kuulluista keinoista, mitä täällä on monta tuotu esille, palaan vielä kuitenkin tähän keskustan esittämään takuutyöhön. Työmarkkinatuki ja kuntien maksamat sakkomaksut ohjattaisiin yrityksille, jotka työllistäisivät nuoria. Niin kuin me kuulimme ministeri Marttisen puheenvuorossa, vaikka korvaus ei ole niin suuri, niin siinä on kuitenkin se positiivinen puoli, että se korvaus maksetaan työnteosta eikä siitä, että joutuu olemaan työttömänä — siis korvaus maksetaan kuitenkin työnteosta eikä siitä, että ollaan työttömänä ja koetaan, että ollaan tarpeettomia yhteiskunnassa. Näin kun tehtäisiin, niin ajattelen niin, että nuorilla olisi kuitenkin aivan erilainen tuntuma yhteiskuntaan, kun pääsee työn syrjästä kiinni. Ehdotamme myös, että ensimmäisen työntekijän ja nuoren työntekijän palkkausta helpotettaisiin. Juuri nyt moni yrittäjä pohtii työntekijän palkkausta mutta ehkä tarvitsee viimeisen rohkaisun asiaan. Me olemme työllistäneet nuoria monen kymmenen vuoden aikana runsaasti aina, joka kesä ja välillä ympäri vuodenkin, ja minun mielestäni se on meidän yrittäjien tehtävä, että me rohkaisemme nuoria siinä uudessa, ensimmäisessä työpaikassa. Arvoisa puhemies! Haluan valaa nuorille luottamusta siihen, että paremmat ajat koittavat. Presidentti Mauno Koivisto sanoi aikanaan viisaasti: ”Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi.” Se on paljon sanottu. Käsillä olevasta vaikeasta tilanteesta huolimatta kannustan suhtautumaan tulevaisuuteen valoisasti ja avoimin mielin. Siihen on syytä, sillä olen omin silmin todistanut lasteni sekä lukuisten tuttujen nuorten kautta, että tämän päivän nuoret ovat äärettömän taitavia ja osaavia. [Puhemies koputtaa] Se kantaa elämässä. Haluan toivottaa jokaiselle Suomen nuorelle parasta menestystä elämässä. — Kiitos.