Timo Mehtälä

Arvoisa puhemies! Suomeen on taas koittanut kevät, ja se tarkoittaa sitä, että maamiehen mieli vetää pellolle. Suomalaisen ruuantuotannon uusi vuosi on lähdössä liikkeelle. Olen todennutkin, että maamiehen elämä alkaa keväällä aina uudelleen. Tuskin voisi olla parempaa hetkeä käsitellä tätä kansallista ruokastrategiaa kuin juuri keväällä 2026 — enkä nyt tarkoita sitä, että suomalaisella ruuantuotannolla menisi erityisen hyvin, vaan itse asiassa siis ei mene hyvin. Meillä ovat maidon- ja lihantuotannon tunnusluvut laskeneet, maidon tuottajahintaa on vastikään laskettu, viljatiloilla on täysi kriisi päällä johtuen siitä, että kaksi vuotta hinnat ovat olleet alhaalla, ja nyt sitten Iranin sodan vuoksi polttoöljyn ja lannoitteitten hinta on noussut hurjasti. Mutta kauppa tekee omat valtavat voittonsa tuottajien selkänahasta, ja sitä voi kysyä tässä tilanteessa, miten se on mahdollista, että meillä on samanaikaisesti EU:n huonoimmat tuottajahinnat ja samanaikaisesti jopa maailman kannattavin ruokakauppa, niin kuin Keskon osalta on todettu. Ja tähän päälle vielä viime vuosina viljelijän päälle on langetettu kuorma siitä, että olemme jonkin sortin ilmastorikollisia. Tässäkin talossa on puolueita, jotka haluaisivat ajaa suomalaisen kotieläintuotannon alas ilmastosyistä. Tätä viestiä on korostettu tieteen nimissä. Aivan tuorein tutkimustieto tältä saralta oli suorastaan mullistavaa luettavaa. Tämä seitsemän vuoden Ilmatieteen laitoksen tutkimus on osoittanut, että rehupeltojen hiilensidonta on jopa kaksi kertaa tehokkaampaa kuin aikaisemmin luultiin ja peltoon palautettu lanta vielä myös vähentää päästöjä, ja tätä ei ole aikaisemmin huomioitu ollenkaan. Tämä laittaa kaikki päästölaskelmat kotieläintuotannon osalta uusiksi, siis aivan kaikki, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Tulen suurella mielenkiinnolla seuraamaan sitä, miten uusi tieto vaikuttaa siihen puhetapaan, jolla suomalaisesta kotieläintuotannosta ja viljelystä puhutaan salin vihreällä laidalla. Arvoisa puhemies! Suomessa kannattaa panostaa siihen, missä me olemme hyviä. Näillä leveysasteilla nurmenviljely on satovarma, meillä on maailman parhaimmat pohjavesivarat, ja meillä on puhtain ilma. Voimmeko me muuta toivoa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa kuvataan ruokajärjestelmän nykytilaa ja linjataan kansallisen ruokastrategian tavoitteet vuoteen 2040 asti. Selonteon tarkoituksena on tukea poliittista päätöksentekoa ja ohjata koko ruokajärjestelmän kehittämistä. Täällä kyllä tunnistetaan oikeat ongelmakohdat: heikko kannattavuus ja toiseksi tuontiriippuvuus tuotantopanoksista ja niin edelleen. Ja aivan oikein täällä nostetaan tärkeimmiksi asioiksi muun muassa kannattavuus, reiluus ja huoltovarmuus. Mutta ei täällä puhuta siitä mitään, että meidän pitäisi lisätä ruuantuotannon määrää, ei vaikka tuotantomäärät laskevat koko ajan. Kuitenkin selonteossa puhutaan siitä, että ruokavientiin on tärkeää panostaa — siis ruokavientiin on tärkeää panostaa. Arvoisa puhemies! Me olemme elintarvikeviennissä EU:n viimeisiä, joten siihen on kyllä hyvä syy, mutta jos tuotantomäärämme esimerkiksi maito- ja lihatuotannossa koko ajan supistuvat, mitä me kuvittelemme täältä vievämme? Toiseksi talouden näkökulmasta kotieläintuotanto tuo rahavirrat maatalouteen. Ensin pitää panostaa siihen, että suunta kääntyy ja tuotanto alkaa vähentymisen sijaan taas kasvaa, ja tähän tarvitaan konkreettisia toimia: kaupan ylivalta kuriin, rahoituksen saannin ja investointien turvaaminen, julkiselle puolelle velvoite hankkia suomalaista ruokaa — erityisesti tässä Puolustusvoimat on tärkeässä asemassa — ja sitten vielä kilpailulain muuttaminen, näitä muutamia mainitakseni. Sitten otan vielä esille tämän kotimaisen energian, biokaasun, joka tulee meidän kotieläintuotannon oheistuotteena. Korostan, että se on ainut uusiutuvan energian muoto, joka ei tarvitse ympäristöinvestointeja — siis ainut uusiutuvan energian muoto, joka ei tarvitse mitään ympäristöinvestointeja, päinvastoin. Miksi me emme hyödynnä tällaista näin hyvää mahdollisuutta? Arvoisa puhemies! Kevät on toivoa täynnä, ja Suomessa on paljon nuoria miehiä ja naisia, jotka unelmoivat oman maatilan pyörittämisestä ja ruuantuotannosta, niin kuin meidän kohdalla oli 40 vuotta sitten. On tästä talosta ja Euroopan unionista kiinni, miten heidän unelmansa saavat toteutua. Pidetään me eduskunnassa huoli siitä, että saamme jatkossakin pöytään puhdasta suomalaista ruokaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillähän on ollut Suomessa 1960-luvun lopulta asti tavoitteena vähentää maataloustuotantoa — se on hyvä muistaa tässä tilanteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maidontuotanto on vähentynyt Suomessa EU:n suurimmalla prosentilla elikkä kahdeksalla prosentilla, samoin lihantuotanto. Nyt on aika muuttaa suuntaa, nimittäin maatalouden rahavirrat tehdään kotieläintuotannolla, ei jäniksenruualla. Siis maatalouden rahavirrat tehdään kotieläintuotannolla, ei jäniksenruualla. Suomessa on hyvä panostaa siihen, koska meillä näillä leveysasteilla ruoho kasvaa, meillä on vettä, maailman parhaimmat pohjavesivarat ja lisäksi puhdas ilma. Nyt viimeisin tutkimus, joka tuli viime viikolla julki, on siitä, että nurmipellot sitovat hiiltä yli kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä on laskettu ja viljapellotkin 40 prosenttia. Tämä on niin mullistava uutinen kotieläintuotannon kannalta, että tämä pitää kaikkien huomioida. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: mitkä ovat [Puhemies koputtaa] ne konkreettiset keinot, joilla lisäämme ruuantuotantoa Suomessa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Onko niin, että osa puolueista haluaa lopettaa sianlihantuotannon Suomessa, tosiaan haluaa lopettaa sianlihantuotannon Suomessa? Nyt käsittelemme lakia, jolla varmistamme kotimaisen sianlihantuotannon, kun poistamme laista 12 vuoden päästä tulevan sikojen kastraatiokiellon. Tämä antaa tulevaisuudenuskoa sianlihantuotannolle ja -tuottajille. Kastraatiokielto tekisi sikojen kasvattamisen mahdottomaksi ja siten heikentäisi aivan oleellisesti kotimaista ruokaturvaa. Sitäkö täällä salissa todella halutaan tällaisina aikoina? On maalattu kuvaa, että sikojen kastrointi on eläinrääkkäystä. Haluan korostaa, että kirurgisen kastraation salliminen kivunlievityksen ja asianmukaisen puudutuksen kanssa on erittäin vastuullinen ratkaisu. Jos näin ei toimittaisi, sioista tulee aggressiivisia ja ne aiheuttavat vahinkoa toisilleen sekä myös eläimen hoitajalle. Lisäksi lihaan jää karjun haju, eikä sitä edes otettaisi myyntiin Suomessa, saati ulkomailla. Tällä hetkellä tuomme ruokaa tosiaan seitsemällä miljardilla ja viemme sitä ulkomaille vähän yli kahdella miljardilla, eli meillä on viiden miljardin negatiivinen tase jo tässä vaiheessa. Tätä laskua ei ainakaan omilla toimilla pitäisi kasvattaa. Arvoisa puhemies! Suomalainen liha-ala on tehnyt valtavasti asioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Atria, HK ja Snellman ovat sitoutuneet siihen, että puudutus on pakollinen osa kirurgista kastraatiota tuotantosopimuksessa vuoden 2026 alusta lähtien. Tämä osoittaa todellista vastuunkantoa ja halua kehittää eläinten hyvinvointia myös silloin, kun se aiheuttaa lisäkustannuksia. Myös nautatiloilla eläinten hyvinvoinnista huolehditaan erittäin hyvin ja sitä valvotaan todella tarkkaan. Minulla on siitä kyllä omakohtaisia kokemuksia. Valvova eläinlääkäri käy meillä kahden kuukauden välein, ja eläinlääkäri tarkastaa jokaisen teuraskuorman, siis viikoittain teurastamolla. Yksi esimerkki valvonnasta on vasikoiden nupottaminen, josta minulla on yli 10 000 eläimen kokemus. Tämä nupotus eli sarvien polttaminen tehdään eläinlääkärin valvomassa nukutuksessa ja sarven juuret puudutetaan. Polton jälkeen vielä kivunlievitykseen laitetaan salvaa. Arvoisa puhemies! On myös puhuttava kilpailukyvystä ja markkinoiden todellisuudesta. Keskeiset vientimarkkinat eivät hyväksy kastroimatonta sianlihaa. Viennin turvaaminen on ratkaisevaa koko suomalaisen sianlihantuotannon kannattavuudelle, investoinneille ja huoltovarmuudelle. Kun vienti toimii, se tukee koko ketjua alkutuotannosta teollisuuteen. Onko meillä varaa tässäkin asiassa ampua itseämme jalkaan? Meillä ei ole varaa heikentää omaa kilpailukykyämme päätöksillä, jotka ajavat tuotantoa ja työpaikkoja muualle. Kivunlievityksen kanssa sallittu kirurginen kastraatio on maltillinen ja vastuullinen ratkaisu. Se mahdollistaa tuotannon kehittämisen hallitusti ja antaa aikaa tutkimukselle sekä uusien menetelmien kehittämiselle ilman äkillisiä kustannuspaineita. Arvoisa puhemies! Lopuksi muistutan, että Suomi on pieni toimija Euroopassa: 0,8 prosenttia sianlihantuotannon osuus. Eläinten hyvinvointia koskevissa uudistuksissa on viisasta edetä yhdessä muiden EU-maiden kanssa, ei yksin omaa kilpailukykyämme vaarantaen. Sallimalla kirurgisen kastraation kivunlievityksen avulla edistämme eläinten hyvinvointia, turvaamme suomalaisen sianlihan hyväksyttävyyden markkinoilla ja varmistamme kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden. Tämä on tasapainoinen, realistinen ja vastuullinen ratkaisu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Onko niin, että osa puolueista tässä salissa haluaa lopettaa sianlihan tuotannon Suomessa? [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] Me varmistamme tällä suomalaisen sianlihan tuotannon ja erityisesti tuomme tulevaisuudenuskon tuottajille. Kastraatiokielto tekisi tässä vaiheessa näillä tiedoilla sianlihan tuotannon Suomessa kannattamattomaksi. Onko meillä siihen varaa, kun me tällä hetkellä tuomme ruokaa seitsemän miljardin edestä ja viemme kahden miljardin edestä? Elikkä viisi miljardia olemme tappiolla ruuan osalta, ja sianlihan tuotannon osalta tämä tilanne pahenisi vielä merkittävästi. Siksi kysynkin ministeriltä: onko tämä kastraatiokielto teidän laskelmissanne siellä ministeriössä tuonut minkälaiset haittavaikutukset [Puhemies koputtaa] ja kustannukset sianliha-alalle? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on ollut kriisissä jo pitkään. Kannattavuus on ollut heikkoa, ja kaupan ylivalta on ollut liian suuri. Alati lisääntyvä byrokratia on latistanut monen alkavan yrittäjän innon. Aikoinaan maatalousvirkamiehenä tein päätöksiä kyläteurastamoista ja maidonkäsittelypisteistä. Kaikki ovat loppuneet byrokratian takia. Kaiken tämän päälle viime vuosina on kohdattu useita akuutteja kriisejä. Vuonna 2014 Krimin sota tyrehdytti maidon viennin Venäjälle. Haapavedellä valmistettiin Venäjälle Oltermannin juustoa, josta vientiin meni 90 prosenttia. Maidon kulutus tehtaalla Krimin sodan myötä tipahti 46 rekasta 16 rekkaan. Myös vuonna 2021 alkanut energian hintojen nousu ja sitten Ukrainan sota 2022 nostivat kustannuksia räjähdysmäisesti. Näiden seurauksena edellinen hallitus joutui tekemään alalle useiden satojen miljoonien eurojen tukipaketin. Mutta kuten silloin todettiin, maatalous ei voi olla kriisi- ja tukipakettien varassa, vaan ymmärrettiin, että meidän täytyy saada ruokamarkkina toimimaan, muuten nämä asiat eivät ratkea. Arvoisa puhemies! Siitä on nyt vähän yli kaksi vuotta, kun suomalainen kauppa yksipuolisesti sanelemalla laski lihantuottajille maksettavaa hintaa lähes kymmenen prosenttia. Tämä tapahtui aikana, jolloin tuotantokustannukset olivat edellisinä vuosina nousseet kymmeniä prosentteja. Tämä oli aivan käsittämätön tilanne, ja kaiken järjen mukaan hintoja olisi pitänyt nostaa. Tämä kuvastaa hyvin sitä valtaa, jota suomalainen kahden jättiläisen hallinnoima kauppaketju voi käyttää. Tämä kuvastaa sitä todella hyvin. Juuri siksi edellinen hallitus päätti, että pitää etsiä yhdessä kaikkien puolueitten kanssa keinot, miten suomalaista elintarvikemarkkinalakia ja kilpailulakia tulisi uudistaa. Vaalien alla syntyi työryhmän raportti, jonka mukaista elintarvikemarkkinalain uudistusta käsittelemme nyt. Täällä ovat mukana juuri ne asiat, joita ongelmiksi tunnistettiin, kiitos siitä. Nämä käytännössä olivat siis kostotoimien kieltäminen, sopimusten uudelleen neuvotteleminen, kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja sitten neljänneksi tämä kaupan merkkituotteiden suosimisen kielto. Kun nämä asiat saadaan lakiin, pitää huolehtia, että niiden toteutumista valvotaan. Lähtökohtaisestihan tämä lakiesitys ei tuo tuottajalle yhtään euroa lisää tilille, vaan sitten kun nämä nämä lakiesityksen asiat ovat toteutuneet. Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jolloin suomalaista ruokaa ja suomalaista viljelijää tarvitaan enemmän kuin koskaan — tai, sanottaisiinko, kymmeniin vuosiin. Kun minä olin nuori poika, niin silloin saavutimme Suomessa ruuan omavaraisuuden. Nyt 60 vuotta myöhemmin olemme menossa kovaa vauhtia sen alle. Vaikka miten tekniikka kehittyy ja perusasiat pysyvät samoina, niin siitä huolimatta me tarvitsemme ruokaa ja vettä ja lämpöä samalla tavoin kuin ennenkin. Siinä on se omavaraisuuden kova ydin, huoltovarmuuden kovin ydin, että meillä näitä on. Suomalaisista viljelijöistä ja kotimaisesta ruuantuotannosta huolehtiminen on politiikan tehtävä. Me emme voi kilpailla hinnalla ulkomaista ruokaa vastaan näillä leveyspiireillä, mutta laadussa, maussa ja ruuan puhtaudessa olemme maailman ykkösiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Joo, kiitos tästä uudesta lakiesityksestä. Ajattelin sitä, kun reilut kaksi vuotta sitten kauppa saneli sen, että jouduttiin laskemaan lihan hintaa, ja kun kustannukset olivat silloin suurimmillaan, niin tuntui käsittämättömältä, että näin voidaan toimia. Mutta se oli Suomessa mahdollista, kun kilpailua ei ole. Elikkä kaksi toimijaa hallitsee 85:tä prosenttia ruokamarkkinoista. Täällä lakiesityksessä on nämä neljä pääkohtaa: kostotoimien kieltäminen, sopimusten uudelleen neuvotteleminen, kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja sitten kaupan omien merkkien tuotteiden suosimisen kielto — valtavan hyviä kohtia. Minulla jäi tässä vaan mieleen, kun näitä luin, että milläköhän tavalla näitä pystytään todella valvomaan. Ja sitten toinen asia: miten kaupan merkin suosiminen voidaan todeta? Näitä haluaisin kysyä ministeriltä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on tekninen muutos siitä, että Huoltovarmuuskeskuksesta tuli valtion virasto ja samassa yhteydessä siihen tuli olennaisena osana Huoltovarmuusrahasto. Nyt tämä Huoltovarmuusrahasto olisi erikseen verovelvollinen harjoittamastaan liiketoiminnasta, joka muodostuu tästä huoltovarmuudesta. Tämän rahaston turvin parannetaan huoltovarmuutta, koska rahastolla olisi muutoksen jälkeen oikeus vähentää hankinnoista tapahtuva arvonlisävero, joka kohdistuu tähän huoltovarmuustoimintaan. Merkittävien materiaalihankintojen arvonlisäveron osuus on viime vuonna ollut 18 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Viime vuodet ovat opettaneet meille paljon. Olemme menneet kriisistä toiseen. Pandemia, energiakriisi ja geopoliittiset jännitteet, Ukrainan ja Lähi-idän sota, ovat osoittaneet, että huoltovarmuus ei ole vain tekninen termi vaan se on kansallisen turvallisuuden ja arjen toimivuuden perusta — siis kansallisen turvallisuuden ja arjen toimivuuden perusta. Kun kriisi iskee, kysymys kuuluu, onko meillä riittävästi ruokaa, vettä, energiaa lämpönä ja sähkönä sekä lääkkeitä ja toimiva yhteiskunta. Näin eduskunnan huoltovarmuusryhmän jäsenenä nämä asiat tulevat päällimmäisenä mieleen. Sodat ja niiden seurauksena energian hinnan valtava nousu vaikuttavat kaikkeen, kuten onko meillä riittävästi ruokaa ja lämmintä talvella tai saammeko lääkkeitä ja hoitoa — se on sitä huoltovarmuutta. Ajatelkaa, jos ruoka tulisi omasta maasta, me ajelisimme navetan päästä syntyvällä biokaasulla, siirtäisimme myös tavaraliikenteen samalla polttoaineella ja energiaa saataisiin omasta metsästä ja turpeesta. Kaikki tämä on mahdollista — kaikki tämä on mahdollista. Arvoisa puhemies! Suurin huoli liittyy viime viikolla aloittaneen Huoltovarmuuskeskuksen elinkeinoelämän rooliin. Suomen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuus on ollut tähän asti viranomaisten ja yritysten tiivis yhteistyö. Toinen haaste on toimintamallin joustavuus: kun rahoitus siirtyy talousarviomenettelyyn ja henkilöstö virkasuhteeseen, päätöksenteko voi hidastua. Ja kolmanneksi: Tiedonkulku herättää myös kysymyksiä. Nyt vain Huoltovarmuuskeskuksella on oikeus saada ja jakaa tietoa, kun aiemmin myös sektorit ja poolit saivat tiedon suoraan. Tämä voi heikentää yhteistyön sujuvuutta ja yritysten motivaatiota osallistua huoltovarmuustoimintaan. Huoltovarmuus on yhteinen asia, ja sen turvaaminen vaatii viranomaisten, yritysten ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Kysyn lopuksi: Kun seuraava kriisi tulee, ja se tulee, olemmeko valmiita? Säilytämmekö suomalaisen vahvuuden, yhteistyön ja nopean reagoinnin? Ja kysyn ministeriltä lopuksi: kuinka vaikuttaa arvonlisäveron palautus, 18 miljoonaa euroa, huoltovarmuuteen? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Suhoselle tästä tärkeästä keskustelualoitteesta lastensuojelun nykytilanteeseen liittyen. Kuten aloitteessa todetaan, lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Monella perheellä Suomessa menee juuri nyt melko heikosti. Jos vanhempien asiat eivät ole kunnossa, se näkyy lasten elämässä ihan väistämättä. Työttömyys aiheuttaa taloudellista murhetta. On henkistä pahoinvointia, parisuhdeongelmia ja päihteitten käyttöä. Valtion mittavat säästötoimet sosiaaliturvaan ovat kasautuneet samoille ihmisille, samoille perheille, mikä on osaltaan pahentanut ongelmia. Nyt, kun tulevina vuosina joudumme säästämään valtavia summia, pitäisi erityisesti huomioida lapsiperheiden tilanne. Kysynkin ministeriltä: miten huolehdimme lapsiperheistä jatkossa niin, että lastensuojelun tarve vähenee?

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt lakia, jonka nojalla perustettaisiin niin sanottu reservipoliisi. Ajatushan on ihan hyvä. Tarkoituksena on turvata poliisin voimavarat kaikissa olosuhteissa ja varmistaa, että poliisin ydintehtävät voidaan hoitaa kovankin kuormituksen aikana. Mutta samalla on hämmästyttävää, että yhtä aikaa hallitus aikoo sulkea 21 poliisiasemaa eri puolilla maata. Siis hallitus aikoo sulkea 21 poliisiasemaa eri puolilla maata. Tätä ei voi millään hyväksyä. Tässä ei ole mitään logiikkaa. [Anne Rintamäki: Seiniä ei tarvita!] Toteutuessaan tämä tarkoittaisi poliisin läsnäolon merkittävää heikentymistä maakuntien Suomessa. Esimerkiksi Haapaveden aseman lakkauttamisen osalta ei ole tehty mitään kunnollista laskelmaa. Etäisyydet kasvavat merkittävästi, samalla myös kustannukset. Nyt kuukausikulut ovat olleet kiinteistön osalta noin 5 000 euroa. On laskettu, että lakkautuksen vuoksi pelkästään päivärahakulut poliiseille kasvavat yli 4 000 eurolla — siis pelkät päivärahakulut. Tähän päälle huomattavat ajoneuvokulut. Vartiointimatkat kasvavat keskimäärin 50 kilometriä. Polttoainekuluja ei ole huomioitu millään tavalla. Haapaveden 11 poliisille varusteineen ei ole tässä vaiheessa mitään sijoituspaikkaa. Ja mitä maksavat uudet tilat? Alueen asukkaiden lupapalvelut siirtyvät kaikkien lupa-asioiden osalta 45—100 kilometrin päähän riippuen siitä, missä kunnassa asukas asuu. Olen siis ihan varma, siis ihan varma, että säästöjä ei synny vaan kustannuksia tulee lisää. Arvoisa puhemies! Tämä on osa kehitystä, jota muutenkin on tällä kaudella todistettu: Satoja erilaisia valtion palveluja lakkautetaan maakuntien Suomesta. Tämän hallituksen aikana on lakkautettu 240 kappaletta eri toimipisteitä — meidän läheltä mainitakseni Ylivieskasta suurin Suomen lakkautettavista maanmittauskonttoreista, Oulaskankaan yöpäivystys ja nyt tämä Haapaveden poliisiasema. Tässä on erittäin johdonmukaisesti kyse pyrkimyksestä viedä maakuntien Suomen elinvoimaa. En voisi olla näistä päätöksistä enempää eri linjoilla. Suomi ei ikinä nouse nykyisestä suosta, jos koko maata ei pidetä mukana. On aito riski, että näillä lyhytnäköisillä säästöillä maakuntakeskukset näivettyvät ja ympäröivä maaseutu autioituu. Tämä on murheellinen kehitys, jolle ei pitäisi antaa yhtään tilaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänä talvena saimme muistutuksen siitä, että Suomi ei ole energian suhteen vielä lähellekään riittävällä tavalla omavarainen. Erityisesti lämpöenergian osalta on vielä tekemistä ilman fossiilisia polttoaineita. Vuodenkierron mitassa kyllä pärjäämme hyvin, mutta kovien pakkasten aikaan sähkön hinta nousee aivan kohtuuttomalla tavalla. Se kertoo siitä, että tuotantoa ei ole riittävästi pakkaspäiville. Siksi on hyvä ja oikein, että tänään käsittelemme ydinenergialain muuttamista. Sivuhuomiona mainitsen, että tätä ei pidä sekoittaa paljon puhuttuun ydinaselakiin. Muutamia pääkohtia, joissa uusi laki poikkeaa nykyisestä, yli 35 vuotta vanhasta ydinenergialaista: Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi lupajärjestelmä uudistuu. Tilalle tulee modulaarinen lupamalli. Perinteinen raskas ja hyvin keskitetty lupajärjestelmä puretaan osin, ja se vaikuttaa lupien käsittelyn nopeuteen ja hankekehitys joustavoituu. Toiseksi periaatepäätöksen uudistamisesta tulee yleisluontoisempi ja kevyempi. Miten se muuttuu vanhaan lakiin nähden, niin periaatepäätös sisältää jatkossa vain yhteiskunnan kokonaisedun arvioinnin nykyistä yleisluonteisemmin. Periaatepäätös ei enää sisällä teknisiä tai yksityiskohtaisia selvityksiä, ja pienten laitosten periaatepäätös tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä ja suurten edelleen valtioneuvostossa. Periaatepäätös annetaan eduskunnalle selontekona, ei enää päätöksenä. Tämä vaikuttaa hankkeitten nopeutumiseen alkumetreillä, ja myös kustannukset pienenevät, koska raskaat tekniset selvitykset siirtyvät myöhempään vaiheeseen. Sitten kolmantena Säteilyturvakeskuksen rooli muuttuu, ja siinä siirrytään tämmöiseen riskitietoiseen sääntelyyn, jossa vaatimukset kohdistuvat olennaisesti turvallisuustekijöihin. Samoin siinä lisätään joustavuutta uuden teknologian, muun muassa näiden SMR:ien, käyttöönottoon, samaten kuin otetaan käyttöön uudet reaktorikonseptit, lämpöreaktorit ja laivareaktorit. Neljäntenä tehdään käyttöluvat joustavammiksi, ja se vaikuttaa sillä tavalla, että niiden voimassaoloa voidaan jatkossa jatkaa kevyemmillä prosesseilla, jos edellytykset täyttyvät. Ydinvoimaloitten käyttöiän jatkaminen siis helpottuu. No, oikeastaan tärkein yksittäinen asia, minkä tästä 550-sivuisesta ydinenergialain aineistosta nostan esille, on tämä, että mahdollistetaan paremmin näitten pienydinvoimaloitten, SMR:ien, rakentamiset. Näitten osalta lupaprosessit kevenevät ja selkiytyvät, ja näitä ensimmäisiä SMR-laitoksia odotetaan Suomeen 2030-luvulla. Tapasimme Fortumin pääjohtajan toissa aamuna, ja tällä hetkellähän Kanadassa on valmistumassa ensimmäinen teollinen SMR-laitos. Vaikutus on se, että näitten hankkeitten toteutus nopeutuu ja investointiriskit siten pienenevät. Sitten viimeisenä, kuudentena kohtana nostan esille vielä ydinjätteitten osalta sen, että Suomi ei ota vastaan ulkomaisia ydinjätteitä ja Suomessa syntynyt ydinjäte loppusijoitetaan Suomeen. Se, mikä muuttuu vanhaan lakiin nähden, on se, että ydinjätehuollon sääntely voidaan käsitellä erillään laitoksen luvasta modulaarisen mallin mukaisesti. Arvoisa puhemies! Uusi laki parantaa SMR-hankkeitten toteuttamisedellytyksiä selvästi. Lupaprosessit kevenevät ja nopeutuvat. STUKin sääntely muuttuu teknologianeutraalimmaksi ja sallivammaksi. Periaatepäätöksen keventäminen vähentää hankkeitten alkuvaiheen riskejä. Pienten reaktorien käsittely siirtyy lähemmäs toimialaa ja mahdollistaa monipuoliset toteutuspolut ja uusia käyttökohteita. Arvoisa puhemies! Tämä malli mahdollistaa hajautetun energiantuotannon. Ei tarvitse kaataa puita voimaloitten ja sähkölinjojen edestä sekä pilata ihmisten mökkimaisemaa. Energia voidaan tuottaa lähellä kulutusta, siis kaupunkien lähelle, ja pienydinvoimalat voivat olla yksi ratkaisu energiantuotannon haasteisiin tällä hetkellä Suomessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee luottolaitosdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Asia on tekninen mutta saattaa aiheuttaa edelleen lisää sääntelyä. Yhä useammin nousee tuolta maakunnasta sama viesti: pankeista ei enää saa lainaa. Pankit ovat kääntäneet selkänsä nuorille toimeliaille ihmisille. Näin tämän kehityksen myös itse, kun olin pankin hallinnossa 15 vuoden ajan. Otetaan esimerkiksi tavallinen työssäkäyvä perhe, joka asuu tunnin päässä Oulusta ja haluaisi rakentaa talon tai vastaavasti haluaisi muuttaa suurkaupungista hiukan kauemmas. Kaikki järkevät syyt myöntää lainaa ovat siis olemassa, ja aiemmin on ollut varmaa, että tällaisessa tilanteessa lainan myös saa. Näin ei enää ole. Pankit ovat ryhtyneet ohjaamaan suomalaista aluepolitiikkaa eivätkä toimita tehtäväänsä eli ihmisten hankintojen mahdollistamista. Pahin esimerkki on nuoresta perheestä Itä-Suomesta. He halusivat ostaa hyväkuntoisen talon. Pankki katsoi talon vakuusarvoksi 30 prosenttia lainoitettavasta summasta. Tämähän on käsittämätöntä. Talo jäi ostamatta tällaisilla vaatimuksilla, koska nuorella perheellä ei voi olla käteisvaroja tai muuta vakuutta satojatuhansia euroja. Sama viesti kuuluu myös monilta eri alojen yrittäjiltä maatiloja myöten: lainansaanti investointeihin on työn ja tuskan takana. Hallituksen pitäisi nyt ehdottomasti panna toimeen erityistalousalueet, joilla rahoitukset kotitalouksiin ja yrityksille toteutuisivat suurten kaupunkien ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä, joka tulee todennäköisesti lisäämään edelleen pankkisääntelyä. Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossaan arvioinut näin: ”Esitysluonnoksessa olisi hyvä kuvata sääntelytaakan kasvun mittaluokkaa edes karkealla tasolla. Lausuntopalautteen perusteella esimerkiksi ESG-raportoinnin arvioidaan aiheuttavan merkittävää sääntelytaakkaa. Kansallisen liikkumavaran käytöstä on vaikea saada kokonaiskäsitystä, vaikka esitysluonnoksessa mainitaan kansallinen liikkumavara useita kertoja. Esitystä selkeyttäisi, jos kansallisen liikkumavaran käytöstä olisi taulukko tai muu kooste esimerkiksi vaikutusarviointiluvussa, etenkin siksi, että sääntelyn keventäminen ja sujuvoittaminen on vallitseva tavoite.” Kysyn arvoisalta ministeri Puistolta: onko hallitus ottanut esityksessään huomioon lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon tärkeät havainnot? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme todella tärkeää asiaa, kun on maatalouspoliittinen selonteko. Edellisen kerran tämä on annettu eduskunnalle vuonna 2009, eli tämä on vasta historian kolmas kerta. Ei siis aivan tavallinen paperi ole kysymyksessä. On hyvä, että me keskustelemme maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta juuri tänään. Viime vuosina olemme vakavalla tavalla joutuneet heräämään siihen, että meidän täytyy kyetä tuottamaan itse ruoka, sähkö ja lämpö ja polttoaineet, ruuan osalta maito ja liha, kananmunat, leipävilja ja vihannekset ja niin edelleen, sähkön ja lämmön osalta kotitalouksiin, teollisuuteen ja kaukolämpöön ja polttoaineitten osalta autoihin ja työkoneisiin. Tässä on huoltovarmuuden ydin. Kaikki tämä on kiinni elinvoimaisesta maaseudusta. Arvoisa puhemies! Maaseudulla tarvitaan nyt siis konkreettisia tekoja: ruoan osalta kaupan ylivalta kuriin ja sukupolvenvaihdokset kuntoon, maatalouden investointeihin rahoitusasiat kuntoon, kolmanneksi sähkön, lämmön ja polttoaineen tuotannossa pitää hyödyntää maatalouden kapasiteetti eli biokaasun tuotanto ja sitten energiapuun, hakkeen ja turpeen tuotanto. Hallituksen suunnitelmissa, tässä selonteossa, biokaasu on jäänyt täysin sivurooliin, vaikka on kysymys puhtaasta kotimaisesta energiasta. Tätä olen ihmetellyt. Biokaasu on nimittäin ainoa uusiutuvan energian lähde, jonka rakentamisessa ei synny ympäristövaikutuksia. Ei tarvitse kaataa puita, ei tarvitse louhia kalliota, ei tarvitse rakentaa teitä eikä täyttää luontoa aurinkopaneelilla. Tiestön osalta pitää muistaa, että alempiasteinen tieverkosto on kaiken pohjana, sieltä se energiaruoka tulee kumipyörillä kohti kaupunkeja. Arvoisa puhemies! Maatalous- ja elintarvikeketju on erityisesti EU:ssa yksi haavoittuvimmista sektoreista nykyään. Lähi-idän sodan kustannusvaikutukset näkyivät välittömästi heikon energiaomavaraisuuden ja lannoitteiden raaka-aineiden tuontiriippuvuuden vuoksi. Edellinen kriisi, kun Ukrainan sota alkoi, nosti maatalouden investointikustannustasoa lähes 25 prosenttia — siis 25 prosenttia nousivat kustannukset. Jos maa ei ole elintarvikkeiden ja energian suhteen omavarainen, se ottaa vastaan häiriöt täysimääräisinä. Sen maksavat tuottajat ja osittain kuluttajat. Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan esiin tärkeä havainto: koettu elämänlaatu on keskimäärin korkeampi maaseutualueella kuin kaupunkialueella. Näin on paitsi Suomessa myös monissa Euroopan maissa. Meidän tehtävämme on huolehtia, että maaseutualueella voi asua myös jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä selonteossa on hyvin lausuttu: koettu elämänlaatu on keskimääräistä korkeampi maaseutualueilla kuin kaupunkialueilla. Tämä on hyvin todettu. Mutta sitten mennäksemme ihan tänne yrityselämään — 40 vuotta sitä tehneenä jonkunlainen käsitys on tullut siitä aikojen saatossa: Tällä hetkellähän on se mielenkiintoinen tilanne, että ensimmäistä kertaa minun historiani aikana ensimmäisessä tukihaussa on annettu kielteiset päätökset peltojen säätösalaojituksesta — siis peltojen säätösalaojituksesta. [Anne Kalmari: Aivan totta!] Tärkeimpiä investointeja maatilalle sen tuottavuuden parantamiseksihan on juuri tämä salaojitus — ja säätösalaojitus vielä vesitalouden kunnossapidon kannalta. Tästä kysynkin ministeriltä: miksi näin? Sitten toinen, maatilojen biokaasuinvestoinnit: Tässä selonteossa ne on jätetty hyvin pienelle osalle. Miksi? Ne ovat ainoa uusiutuvan energian muoto, jota voidaan tehdä niin, että ei tehdä ympäristövahinkoja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te totesitte oppositiojohtajana joulukuussa 2021, jolloin bensan hinta oli 1,83 euroa, sen olevan jo hälyttävän korkealla. Nyt se on lähellä kahta euroa, ja tulee nousemaan. Silloin te olitte sitä mieltä, että on kerta kaikkiaan hölmöä väittää, että hintatason kasvu ja ostovoiman heikkeneminen johtuisivat aina jostain sellaisesta, mihin hallitus ei voi vaikuttaa. [Vasemmalta: Jännä juttu!] Kyllä te voitte vaikuttaa. Siis on hölmöä väittää, että hallitus ei voi vaikuttaa. [Oikealta: Totta kai se voi!] Miten te vaikutatte siihen, että autoilijat, kuljetusyrittäjät ja maatalousyrittäjät eivät joudu maksamaan polttoaineen hinnan noususta? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Mistä tietää, että joku asia on jollekin puolueelle tärkeä? Kiitos Mäenpäälle tästä hyvästä aloitteesta, mutta sen tietää siitä, että siitä puhutaan aktiivisesti ja sitten neuvottelujen ja päätöksenteon hetkellä siitä myös pidetään kiinni. Harvoin on Suomen politiikassa puhuttu niin paljon ja niin intohimoisesti turpeesta kuin viime vaalikauden loppupuolella. [Mauri Peltokangas: Totta kai, koska te tuhositte sen!] Turpeen osalta sen verran, että perussuomalaisten elokuussa 2022 tehdyssä vaaliohjelmassa luki näin: turpeen energiavero pois, turve uusiutuvaksi ja turve pois päästökaupan piiristä. Yhtäkään näistä asioista ei tullut hallitusohjelmaan. [Juha Mäenpää: Meillä on tavoitteita eikä lupauksia! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Ja toiseksi: viime hallitus päätti energiaturpeen osalta, että se puolitetaan, ja tämä hallitus — tämä hallitus — päätti, että energiaturpeen käyttö lopetetaan. Siinä on vinha ero. Näihin haluaisin vastauksia.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänä iltana keskusteltu niin hyvistä asioista, että se innoitti vielä nostamaan muutamia ajatuksia. Ensinnäkin tässä yritysten rahoitus ja rahoitusten esteet jo nousivat esille. Tämä rahoituksen saanti yrityksissä on yksi työllistämisen suuri este. Sen verran vielä palaan tuohon Finnvera-lain uudistamiseen, kun se talousvaliokunnassa käsiteltiin, että pikkuisen jäi vaivaamaan se, että nyt laista poistettiin se pienten yritysten ja sitten tämä alueellinen näkökulma. Elikkä nyt ei ole sillä tavalla Finnvera-laissa enää sitä, että sen rahoituksen pitäisi kohdistua Suomen koko alueelle alueellisesti, vaan se on nyt sitten tietysti toimintaympäristön mukaista. No, sitten yksi on tämä pankkien sääntelykehikko. Meillähän on omana asianaan valiokunnassa se — mutta se ei ole vielä edistynyt, kun meillä on niin paljon hallituksen esityksiä käsiteltävänä — että saataisiin pankkien rahoitusesteisiin jonkunlainen selvyys, mistä se todella johtuu, koska tällä hetkellä ovat hyvin ristiriitaisia ne tiedot, mitä me saadaan eri asiantuntijoilta siitä, mistä johtuu se, että kotitaloudet ja yritykset eivät saa rahaa. Nyt Suomi tarvitsee luottamusta ja suomalaiset ansaitsevat parempaa. Siksi käyn läpi muutamia toimia, mitä me olemme esittäneet. Näistä osan harppaan nopeasti, koska ne ovat jo tulleet esille tässä, niin kuin tämä kotitalousvähennys on tullut jo esille. Eli palautetaan se siihen 3 200 euroon, mikä se oli aikaisemmin. Sitten tämä, että verotetaan yritykseen sisään jääviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia. Siinä on kannuste, niin kuin se Viron veromalli on, että se yritys silloin investoi ja palkkaa lisää työvoimaa, kun sen ei tarvitse maksaa niitä verona pois. Ja toiseksi siinä on vielä sekin, että siinä ei tule osingonjakoa sillä tavalla, siitä osingonjaosta ei hyödy. Sitten tämä yrittäjävähennyksen korottaminen on yksi hyvinkin tärkeä näkökulma. Sitä kannattaisi harkita. Sitten tosiaankin nämä pk-yritykset otettaisiin investointiverohyvityksen piiriin. Sitten kevennetään työnantajakustannusta silloin, kun on kysymyksessä pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen tai sitten nuoren työttömän palkkaaminen. Tässä varmasti olisi ajatusta. No, sitten palaan tähän hallituksen selvitysmieheen Harri Bromaniin, jonka tehtävänä oli valmistella ja edistää hallituksen itäisen Suomen ohjelmaa ja sillä itäisen Suomen elinvoimaa lisätä. Hänhän kävi meidän ryhmässä tästä kertomassa ja kertoi Puolasta esimerkkejä, miten siellä erityisaluejärjestelyillä on saatu investointeja paljon käyntiin ja sitten toiseksi on saatu myös EU-rahaa sinne. Siinä mielessä valtiovarainministerin vastaus viime viikolla oli yllättävä — elikkä se, että erityistalousalueelle, itäiseen Suomeen, ei ole suunnitteilla mitään toimenpiteitä. Kuitenkin tämän Bromanin esitys oli ainakin minusta hyvin vaikuttava siinä, miten tämmöisillä järjestelyillä saataisiin investointeja aikaiseksi. Arvoisa puhemies! Kodeissa ja työpaikoilla koko maassa tarvitaan nyt toivon näköala. Tärkeintä on, että hallituksen sisältä ei tulisi näitä epävarmuutta lisääviä tviittejä, mistä me olemme tänä iltana kuulleet. Se olisi kaikkien kannalta parasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olemme olleet hyvän keskustelun ääressä, ja minä ihailen kyllä niitä meidän kolmea ministeriä, jotka ovat näin kuuliaisesti istuneet aitiossa ja kuunnelleet, mitä puhumme. Asiahan on valtavan tärkeä koko valtakunnan tasolla. Täällä on kuultu useampia puheenvuoroja perussuomalaisten taholta maahanmuuttajista. Minä tuossa äsken noita tilastoja katselin ja vähän ihmettelen nyt, miksi nostetaan esille, että viime hallituksessa keskustan toimesta tänne tuotiin maahanmuuttajia, kun ne maahanmuuttajat todella ovat tulleet tämän hallituksen aikana. Vuonna 23 tietysti suuri ryntäys, ja tässä jos katsotaan vuotta 24:kin, niin meillä suurimmat maahanmuuttajamaat ovat Ukraina, 63 000, Viro, 56 000, ja Ruotsi, 39 000. Elikkä lähes 40 prosenttia on näistä kolmesta maasta Suomeen tulleista maahanmuuttajista, ja tuskinpa perussuomalaisetkaan olisivat ajamassa tästä maasta, varsinkaan näin Ukrainan vuosipäivänä, elikkä neljä vuotta sodasta, ukrainalaisia ulos tästä maasta, eikä ruotsalaisia ja virolaisia. Minusta näissä asioissa pitäisi jonkinlainen semmoinen ajatus olla mukana, kun näistä puhutaan, ettei tällä tavalla syyllistetä maahan tulleita ihmisiä. Meillähän on tämän istuvan hallituksen aikana ollut erikoisia asioita, niin kuin tietysti tämä Ukrainan sota ja sitten USA:n johdon poukkoilu, mikä luo maailmanmarkkinoille ja yrityselämään hirveän paljon epävarmuuksia. Tullit ovat oma lukunsa ja niin edelleen. Meillä ehkä suurin ongelma on tämä, että Suomen talous on vähän niin kuin jumissa. Ei ole saatu liikkeelle investointeja toivotulla tavalla. Arvoisa puhemies! Voiko hallitusta sitten syyttää, että se tietoisesti ajaisi ihmisiä työttömäksi? Ei tietenkään, mutta voimme todeta, että hallitus on osittain aiheuttanut tilanteen, ja sitten kohta B olisi se, että tilannetta ei ole osattu hoitaa oikein. Kun ajattelen sitä, mitä tässä olisi tehtävissä ollut, niin yrittäjien viesti, kun minä nyt tapaan yrittäjänä yrittäjiä joka paikassa tuolla maakunnissa, on, että nämä ensimmäiset kaksi vuotta hallitukselta meni suoraan sanoen ihmisten pelotteluun aika. Elikkä täältähän kuului viesti siitä, että meidän nyt on pakko leikata ja pakko supistaa ja niin edelleen, pakko, pakko, pakko. Sitten kahden vuoden päästä kääntyikin kello ja ruvettiin sitten antamaan verohelpotuksia ja niin edelleen. Ehkä se yrittäjien viesti on se, että olisi pitänyt sen näköalan olla sama kuin nyt on ollut, että luodaan tätä toivoa ja asiat ovat kääntymässä parempaan päin ja niin edelleen. Tämä talouspuoli on pitkälti psykologiaa, ja yrittäjänä lähes 40 vuotta toimineena minusta erityisesti tämä tämmöinen valtakunnanpolitiikka vasta onkin psykologiaa, vaikka on se siellä meidän yrityksissäkin psykologiaa, mutta näin valtiontalouden kannalta vielä enemmän. Muutamia ajatuksia, mitä tässä heräsi, kun olen tässä seurannut tätä politiikkaa: Kyllä tuo kotitalousvähennyksen leikkaus oli yksi semmoinen tekijä, joka hoitoalan ja remonttialan ja siivousalan ja monen alan yrityksiä... Minunkin kaksi tyttöä, jotka Oulun yliopistossa opiskelevat, menettivät molemmat tämmöisen iltatyön sen takia, että tämä kotitalousvähennyksen leikkaus astui kohdalle, ja se näkyy tällä tavalla käytännössä. Se yrittäjä pani neljä työntekijää pois, kun tuli tämä leikkaus voimaan. No, sitten tämä investointiverohyvitys. Sitähän talousvaliokunnassa käsiteltiin, ja se on semmoinen asia, jota minä en jaksanut käsittää, että miksi vain yli 50 miljoonan investoinnit ovat tämän investointiverohyvityksen piirissä, kun ajatellaan, että se raja kuitenkin Ranskassa ja Saksassa oli miljoonassa eurossa, jopa 500 000 eurossa. Sitten vielä tähän loppuun tästä inhimillisestä puolesta: Kyllähän se työttömyyden osalta on kaikista raskain asia, ja se jää monesti pimentoon, että miten paljon työttömyys vaikuttaa lasten elämässä ja perheen elämässä ja miten tämmöinen ahdistus ja näköalattomuus voi heikentää ihmisten mielenterveyttä ja toimeliaisuutta. Kyllä työ on parasta henkistä terapiaa, jos näin sanotaan. Näillä ajatuksilla, arvoisa puhemies. [Puhemies koputtaa] Vielä loppuun se, että omalta kohdaltani toivon, että tämä tilanne Suomessa kääntyisi ja mentäisiin parempaan suuntaan, [Puhemies koputtaa] koska siinä ovat kaikki mukana tässä yhteisessä laivassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eräs yrittäjätuttu soitti perjantaina ja sanoi, että hän tekee konkurssin. Hän oli rakennusalan yrittäjä täällä eteläisessä Suomessa ja huom. suomalaisia miehiä töissä. Hänen kommenttinsa oli, että hallitus ei ole hänen tilannettaan auttanut millään tavalla. Toisen yrittäjän tapasin eilen Kempeleessä, ja hän totesi näin, että hän ei voi käsittää, mitä järkeä oli leikata kotitalousvähennys, puolittaa siis se. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja syynä se, että tällä hetkellä noin 4 000 yritystä lopetti toimintansa sen takia, että kotitalousvähennystä leikattiin 1 600 euroa. Tämä yrittäjä ihmetteli tätä. Täällä tuli työministerin kommentti siitä, että meidän esityksessä on vain valtion menoja lisääviä asioita. Tämä ei muuten pidä paikkaansa. Nimittäin tämä kotitalousvähennyksen leikkaus lisää harmaata taloutta, vähentää verotuloja ja lisää työttömyyskustannuksia. Mitä te vastaatte tähän? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Se, onko huoltovarmuus isäntä vai renki, tuli mieleen, kun tätä päivän keskustelua on tässä kuunnellut. Näin kun Suomessa on ollut nyt hyvin kylmä jakso, nämä energia-asiat silloin nousevat tietysti pinnalle, koska sähkölasku meitä muistuttaa siitä, että energia maksaa silloin, kun on kylmää. Päivällisen puheeni keskeinen viesti oli se, että energia‑ ja ilmastopolitiikkaa ei tunnu johtavan oikein kukaan. Tämä kokemus tuli siitä, että olemme valiokunnassa kuulleet yli 20:tä asiantuntijaa, ja siihen kirjalliset lausunnot päälle, ja tämmöinen tuntuma on tullut. Hallituksen strategiassa on lähtökohdaksi otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen, niin kuin edelliselläkin hallituksella oli, ja ilmastopolitiikka on jotenkin isännän asemassa, ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus on jätetty rengin rooliin. Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan kotimaisen energian lisääminen ovat lähtökohtaisesti ihan kannatettavia asioita, mutta tosiasia on se, että ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen tilanne kun on muuttunut, niin tätä ei huomioida riittävästi tässä energia‑ ja ilmastopolitiikassa. Ensinnäkin pitää muistaa, että energiaa tarvitaan sekä sähkön että lämmön muodossa. Molempien riittävyydestä pitää huolehtia joka tilanteessa. Sähköntuotantokapasiteetti on viime vuosina kasvanut merkittävästi tuulivoiman ja aurinkovoiman perusteella, ja sitten on Olkiluoto kolmosen käynnistyminen, ja sitten tämä uusi Aurora-linja Pohjois-Ruotsista, siirtoyhteys, on parantanut sähkön liikuteltavuutta. Samalla myös sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti sähköautojen, datakeskusten ja lämmöntuotannon sähköistymisen myötä. Pullonkaula on jo nyt sähkönsiirto. Tälläkään hetkellä Pohjois-Suomen sähköä ei täydellä teholla saa siirrettyä tänne etelään. Ei myöskään ole oikein, että Pohjois-Suomesta tehdään tämmöinen tuotantoreservaatti Kehä kolmosen ja datakeskusten tarpeisiin. Tällä hetkellä niin Fingrid kuin jakeluverkkoyhtiötkin nostavat kädet pystyyn lähiajan investointitarpeille. Meillä Fingrid antoi selvän kuvan valiokunnassa: verkon rakentamiseen menee tänä päivänä jopa 7—8 vuotta — siis kantaverkon rakentaminen kestää 7—8 vuotta. Tämä korostaa erityisesti hajautetun energiajärjestelmän merkitystä. Energiaa täytyy tuottaa siellä, missä sitä myös tarvitaan. Toinen vakava ongelma liittyy lämmöntuotantoon, joka on yhä enemmän sähkön varassa. Polttoon perustuvia CHP-laitoksia on purettu, ja monen kaupungin kaukolämpö tuotetaan nyt sähkökattiloilla. Jos sähkönsiirtoon tulee häiriö, niin silloin kaupungissa tulee kylmä, ja näin on jo tapahtunut, Kajaanissa lähiaikoina. Tänä talvena turvetta on jouduttu ajamaan lämpölaitoksiin täydellä teholla vastoin suunnitelmia, ja ilman turpeen toimittajia meillä olisi hätä kädessä. Kurssia on pakko korjata. Erinomainen lämmöntuottaja energiaturve pitää säilyttää vähintään huoltovarmuuskäytössä, ja samalla kotimaista energiaomavaraisuutta, kuten biokaasun tuotantoa, pitää vahvistaa. Biokaasu tukee myös maaseudun elinvoimaa ja on erittäin tärkeä osa hajautettua energiantuotantoa. Kuulimme päivällä myös pienydinvoimasta, ja se voi myös olla osa ratkaisua ja onkin hyvä, mutta sen toteuttaminen vie vielä aikaa. Nyt juuri tällä hetkellä on tärkeintä varmistaa, että olemassa olevaa kapasiteettia ei pureta ennen kuin meillä nämä järjestelmät ovat voimassa. Sähkö, lämpö ja ruoka muodostavat kaiken perustan huoltovarmuudelle, jonka pitää olla isäntä talossa. — Kiitos.