Arvoisa rouva puhemies! Todella tärkeää, että olemme keskustelemassa tästä isosta suomalaisten turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. Aikanaan tosiaan Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi ilman mitään rajoitteita, eli Suomi on liittynyt Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. On varmasti aivan juuri näin, kuten tässä tätä hylkäystä esittäneet edustajat, ainakin osa, ovat tuoneet esille, että sinänsä Nato ei edellytä Suomelta tätä lainsäädännön muuttamista. Tämä lakimuutos tehdäänkin nimenomaan Suomen omasta aloitteesta suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi osana liittokuntaa. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana olemme oppineet, kun aiemmin kumppanimaana emme voineet päästä esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään elikkä Nuclear Planning Groupiin ja sen alaryhmiin mukaan, miten voimme omalla toiminnallamme ja oman lainsäädäntömme muutoksilla maksimoida tämän Naton yhteisen turvan, jonka se Naton ydinasepelote voi suomalaisille parhaimmillaan tuoda. Siksi tätä lakimuutosta nyt on lähdetty edistämään. Hallituksen esitys lähtee tietysti siitä, että kun havaitaan tässä tapauksessa lainsäädännöllisiä muutostarpeita tai jos havaittaisiin joku toiminnallinen muutostarve, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, niin sitä tietysti viipymättä edistetään. No, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana en pysty tietenkään vastaamaan muiden instituutioitten prosesseista, en valtioneuvoston prosessista enkä toisaalta esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan prosessista, jotka ovat tässä saaneet aiemmissa puheenvuoroissa jonkin verran kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin puolustusvaliokunnassa, joka on toiminut mietintövaliokuntana, olemme kyllä voineet tätä asiaa tässä yhteydessä hyvin perusteellisesti käsitellä. Varmasti toki puolustusvaliokunta on ollut luonteva mietintövaliokunta, koska siellä on ollut tietysti myös parhaat aiempaan toimintaan liittyvät tiedot tästä kysymyksestä. Mutta olen ymmärtänyt ja tuossa valiokunnan prosessin aikana on käynyt hyvin ilmi, että kaikille kansanedustajille on kyllä puolustushallinnon toimesta tarjottu sitä mahdollisuutta, että jokainen on voinut päästä esimerkiksi niiden turvaluokiteltujen tietojen äärelle, jotka sitten ovat olennaisia sen itse ydinasepolitiikan osalta ja joita ei voida tietenkään julkisuudessa käsitellä. Tämä on siis se olennainen asia tähän lakimuutokseen liittyen, että vaikka sinänsä olemme, totta kai, täysimääräisesti Naton tuoman ydinasesuojan piirissä, niin omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka vahva tuo pelote on, ja sitä kautta voimme vaikuttaa siihen, että maksimoimme Suomen turvallisuuden nyt sitten tämän lakimuutoksen myötä, kun vahvistamme tätä yhteistä pelotetta ja sen tuomaa turvaa. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä lyhyesti tästä puolustusyhteistyöstä, joka ainakin edustaja Honkasalon puheenvuorossa nousi esiin. On tosiaan tärkeää, että myös tämä puolustusyhteistyö mahdollistetaan. Meillä on myös muita eurooppalaisia liittolaisia, jotka ovat ydinasevaltoja, siis muita kuin Yhdysvallat, joka siis tuottaa tämän Naton yhteisen ydinaseturvan yhdessä liittolaisten kanssa — tämä Naton turva perustuu nimenomaan Yhdysvaltain ydinaseeseen. Tärkeimmät pohjoismaiset liittolaisemme, tietysti Ruotsi, Norja ja Tanska, ovat nyt ilmoittaneet olevansa mukana myös tässä Ranskan aloitteessa täydentää tätä Naton ydinaseiden tuomaa turvaa sitten tällä omalla eurooppalaisella suorituskyvyllä tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että voimme myös tässä asiassa olla nyt sitten yhteispohjoismaisessa linjassa tulevaisuudessa. Kun lainsäädäntömme muutenkin muutetaan yhteispohjoismaiseksi nyt tällä hallituksen esityksellä ja siitä puolustusvaliokunnassa laatimallamme mietinnöllä, niin voimme myös esimerkiksi tätä yhteistä eurooppalaista suorituskykyä olla tarvittaessa sitten yhdessä viemässä eteenpäin. Sen haluan todeta tässä koko eduskunnan ollessa koolla, että kaikki toimet, joita nyt Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tehdään, tehdään vain ja ainoastaan siksi, että haluamme, että rauha säilyy tulevaisuudessakin.