Heikki Autto

Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa sitä, että Suomi käy puolustusvälinekauppaa ainoastaan demokraattisten maiden kanssa. [Välihuutoja vasemmalta] Puolustushankintoja tehdään maista, joissa hallinnot voivat vaihtua itse asiassa moneen kertaan, jopa jo sen hankintaprosessin aikana, puhumattakaan siitä, kuinka tiettyjä järjestelmiä voidaan käyttää jopa vuosikymmeniä. Näin ollen, kun tässä on mainittu yksittäisiä kumppanimaita tai liittolaismaita, voidaan nostaa vielä yhtenä esimerkkinä mukaan esimerkiksi sellainen sekä kumppani- että liittolaismaa kuin vaikkapa Unkari, jonka nykyinen hallinto on ollut hyvin ymmärtäväinen Venäjän harjoittamia julmuuksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia kohtaan ja jonka kanssa varmastikaan ei ulkopoliittisesta tilanteesta johtuen mielellään vielä kaksi viikkoa sitten [Puhemies koputtaa] olisi tehty minkäänlaisia yhteisiä hankkeita, mutta nyt siellä vaalien jälkeen varmasti nähdään mahdollisuuksia siihen, että [Puhemies koputtaa] Suomi voi jälleen hankkeita tehdä. Elikkä tämä demokraattisten maiden kanssa kaupankäymisen ulottuvuus on tärkeä huomioida.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta saada esitellä puolustusvaliokunnan mietintö, joka koskee kansalaisaloitetta puolustushankintojen sääntelystä. Kyseessä on hyvin ajankohtainen aloite ajassa, jossa puolustushankintoihin panostetaan niin kotimaassa kuin ympäri maailman. On tärkeää, että koko eduskunta pääsee näin keskustelemaan siitä, miten Suomi tekee puolustushankintoja, millaisia pitkäaikaisia riippuvuuksia niihin liittyy ja miten huomioimme kansainväliset velvoitteemme, kuten ihmisoikeudet ja humanitäärisen oikeuden. Kiitos siis aloitteen tekijöille aktiivisuudesta. On tärkeää todeta, että jo tämä aloite itsessään on arvokas, sillä se avaa keskustelua aiheesta, joka on perinteisesti ollut varsin suljettu ja asiantuntijavetoinen. Puolustushankinnat ovat keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Niiden tehtävä on varmistaa, että Suomella on uskottava puolustuskyky kaikissa tilanteissa. Suomen puolustushankinnat nojaavat selkeisiin sääntöihin ja yhteiseen eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Niitä ohjaavat tarkasti määritellyt kansalliset periaatteet, joiden keskiössä ovat suorituskyky, kustannustehokkuus ja sotilaallinen huoltovarmuus. Suomen hankkimien järjestelmien on sovelluttava reserviläisarmeijan käyttöön. On syytä korostaa, että sotilaallinen huoltovarmuus ei ole yksityiskohta vaan turvallisuuden ydin: kyky varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ovat ylläpidettävissä kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa ja puolustustilan aikana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi vahvasti esiin se, että puolustushankinnat eivät ole hetkellisiä päätöksiä vaan ne sitovat Suomea usein vuosikymmeniksi. Siksi hankinnoissa arvioidaan laajasti elinkaaren aikaisia riskejä, toimitusvarmuutta ja riippuvuuksia. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että puolustushankintoihin tulisi säätää lain tasolla nykyistä laajempi velvoite huomioida ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Valiokunta suhtautuu näihin näkökulmiin vakavasti. On selvää, että Suomi toimii kaikissa tilanteissa kansainvälisen oikeuden ja meitä sitovien velvoitteiden mukaisesti. Samalla valiokunnan kokonaisarvio on, että nykyinen sääntelykehys mahdollistaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisen eikä ainakaan estä niiden huomioimista päätettäessä puolustushankinnoista. Ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa seuraten puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota tässä mietinnössä myös siihen, että aloitteen esittämää sääntelyä ei ole Suomen verrokkimaissa. Poikkeava kansallinen sääntely voisi kaventaa toimittajapohjaa, lisätä Suomen kustannuksia ja pahimmillaan viivästyttää kriittisten suorituskykyjen käyttöönottoa. Tässä turvallisuusympäristössä on keskeistä, että päätöksenteko on sekä tehokasta että ennakoitavaa. Suomen turvallisuus ei voi rakentua epävarmuuden varaan. Haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa myös muista tärkeistä näkökulmista, joita heidän lausuntoonsa sisältyy. Mietinnössä on näitä näkemyksiä tuotu laajasti esiin. Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta korostaa, että puolustushankinnoissa keskeistä on suorituskyky. Samalla järjestelmää on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Erityisesti sotilaallisen huoltovarmuuden, riippuvuuksien ja elinkaaririskien arviointia tulee syventää. Lisäksi kotimaisen teollisen ja teknologisen osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino vähentää riippuvuuksia ja parantaa Suomen omaa toimintavapautta pitkällä aikavälillä. Puolustushankinnat ovat aina myös strategisia valintoja, jotka kytkevät Suomen laajempaan ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan. Niillä rakennetaan paitsi sotilaallista suorituskykyä myös pitkäaikaisia kumppanuuksia ja toimintakykyä osana liittokuntaa. Tässä kokonaisuudessa korostuu tarve tehdä ratkaisuja, jotka ovat sekä sotilaallisesti kestäviä että poliittisesti harkittuja. Valiokunta katsoo, että nykyinen järjestelmä mahdollistaa tämän tasapainon säilyttämisen. Samalla puolustusvaliokunta tunnistaa, että puolustushankintoihin liittyy väistämättä myös epävarmuuksia ja riippuvuuksia, joita ei voida kokonaan poistaa. Siksi keskeistä ei ole riskien täydellinen eliminointi vaan niiden hallinta. Tätä tehdään vahvistamalla sotilaallista huoltovarmuutta, monipuolistamalla hankintalähteitä sekä kehittämällä kotimaista osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä työtä jatketaan määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Edellä esitetyin perustein puolustusvaliokunta katsoo, että kansalaisaloitteessa esitettyä lainsäädäntöä ei ole perusteltua lähteä valmistelemaan. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää aloitteen. Samalla valiokunta korostaa, että puolustushankintojen kokonaisuutta on kehitettävä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä vastuullisesti, sotilaallinen huoltovarmuus turvaten ja Suomen turvallisuus etusijalla. Suomen turvallisuus rakennetaan kestävästi — ei kiireessä, ei riskillä vaan vakaasti harkiten. Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta esitellä valiokunnan mietintö. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajilta.

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen osalta olemme jo toisessa käsittelyssä. Lain sisältö ehdittiin ensimmäisessä hyväksyä, mutta ehkä puolustusvaliokunnan puolesta lyhyesti haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa, joka teki hyvän lausunnon meille puolustusvaliokuntaan tämän asian käsittelyn pohjaksi. Esityshän tosiaan käsittelee kahta perusoikeuksien näkökulmasta tärkeää ulottuvuutta eli toisaalta sitä, miten lainsäädännössä selkiytetään ahvenanmaalaisten mahdollisuutta suorittaa asepalvelus, ja toisaalta sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa nykyinen uudehko lainsäädäntö sukupuolen vahvistamisesta on tuonut tilanteen, jossa esimerkiksi asepalvelusta suoritettaessa tai reservissä oltaessa sukupuoli vahvistetaan muuksi kuin mikä se on ollut siinä vaiheessa, kun palvelukseen on astuttu. Perustuslakivaliokunnan pienten huomioiden pohjalta on puolustusvaliokunta tosiaan pystynyt laatimaan mietinnön, jolla näitä asioita ja sääntelyn tilaa saadaan selkiytettyä ja tuotua tähän aikaan niin, että yhä useammalla suomalaisella on tosiaan mahdollisuus sekä perustuslaillinen velvollisuutensa että myös hieno mahdollisuutensa toteuttaa. Eli olemme jokainen maanpuolustusvelvollisia, ja tässä nyt sitten asiantilaa asepalveluksen suorittamisen osalta näitten lainsäädännön näkökulmasta erityisten väestöryhmiemme kannalta sitten saadaan selkiytettyä niin, että edellytykset palveluksen suorittamiseen ovat myös juridisesti kunnossa.

Arvoisa puhemies! Tosiaan ensimmäisessä käsittelyssä tämän lain sisältö on saatu jo selväksi, ja nyt toisessa käsittelyssä varmasti koko eduskunta voi hyvillä mielin hyväksyä yksimielisesti tämän lakimuutoksen, jolla selkiytetään ja vahvistetaan Huoltovarmuuskeskuksen asemaa. Huoltovarmuuskeskushan tekee valtavan tärkeää työtä maamme huoltovarmuuden fasilitoimiseksi, mutta se, mikä tässä on kaikkein tärkeintä huomata, on se, että huoltovarmuuden turvaaminen on aivan koko yhteiskunnan asia. Meillä on viranomaiset ja tämän lain myötä vahvistuva asema viranomaisilla tätä työtä johtaa ja koordinoida, mutta on koko suomalaisen yhteiskunnan vastuu huolehtia siitä, että olemme valmiita kestämään kaikki mahdolliset tilanteet, myös sen kaikkein pahimman. Ja kun olemme hyvin valmistautuneita ja varautuneita, niin silloin todennäköisesti pystymme myös ne vaikeat tilanteet välttämään, eli tässä mielessä tämä hallituksen esitys on todella tärkeä. Tässä maailmanajassa on paljon tilausta sille, että huoltovarmuustoimintaa vahvistetaan, ja myös tällainen hallinnollinen selkiyttäminen totta kai sitä osaltaan tekee. Eli kiitos valtioneuvostolle asian edistämisestä ja talousvaliokunnalle ja asiasta talousvaliokunnalle lausuneille valiokunnille siitä, että voimme tänään toisessa käsittelyssä olla nyt hyvillä mielin tämän lain hyväksymässä.

Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että olemme nyt päässeet tätä mietintöä käsittelemään. Koko eduskunnan puolustusvaliokunnan puolesta — olimme tässä valiokuntavaiheessa lausunnonantajina — haluan ilmaista kiitoksen ympäristövaliokunnalle siitä, että siellä on otettu hyvin ne keskeiset huomiot, joita puolustusvaliokunta toi esiin, tähän mietintöön mukaan. On tärkeää, että tämä hallituksen esitys nyt sitten etenee lainsäädännöksi. Arvoisa rouva puhemies! Euroopassa eletään vakavaa aikaa. Täysimittainen sota riehuu Ukrainassa viidettä vuotta. Venäjän aggressio kohdistuu paitsi Ukrainaan, joka taistelee meidän kaikkien puolesta, myös laajemminkin eri tavoin, voi sanoa, koko vapaata maailmaa kohtaan. Siinä mielessä on todella tärkeää, että Eurooppa pystyy nyt ripeästi nostamaan omaa puolustuskykyään niin, että olemme kykeneviä huolehtimaan siitä, että Euroopan turvallisuus voidaan taata ja pystymme palauttamaan rauhan maanosaamme. Siksi myös nämä Suomen puolustusteollisuuteen nyt tulevat konkreettiset investoinnit ovat tärkeitä. Ne ovat tietysti aivan kriittisen tärkeitä Suomen oman puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden kannalta, mutta ne ovat osa laajempaa rauhantyötä Euroopassa, jolla varmistamme sen, että puolustuksemme on kunnossa. Siksi nämä tämänkaltaiset varsin maltilliset mutta määrätietoisesti lainsäädännön avulla hallinnollisia prosesseja uudistavat ja eteenpäin vievät muutokset ovat nyt tässä ajassa aivan välttämättömiä. On tärkeää, että eduskunta voi nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä tämän mietinnön hyväksyä ja päästään asioissa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta on, voi ehkä kuvata, pääasiassa tämmöinen hallinnollis-tekninen, mutta sinänsä on kyllä tärkeää se, että Huoltovarmuuskeskus muutetaan valtion virastoksi ja sen asemaa tällä tavoin entisestään vahvistetaan. Samalla on kuitenkin tärkeää ottaa esiin se tosiasia, jonka myös edustaja Lyly edellä hyvin kuvasi, että Suomelle huoltovarmuustoiminta on aina ollut senkaltainen asia, josta olemme pyrkineet viimeisen päälle huolehtimaan, ja silloin se ei ole yksin viraston asia vaan se on koko yhteiskunnan asia. On tärkeää, että Huoltovarmuuskeskus tämän toiminnan primus motorina on myös hallinnoitu hyvin ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja eri hallinnolliset menettelyt ovat kunnossa. Mutta kaikkein olennaisinta on se, että Huoltovarmuuskeskuksen työllä voidaan sitten varmistaa koko yhteiskunnan mukanaolo Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Tämä on aivan erityisen tärkeää tällaisena maailmanaikana, jota nyt elämme. Aika on monin tavoin vaikea, mutta, arvoisa herra puhemies, tässäkin salissa on käyty päin monia vielä vaikeampiakin aikoja, ja niistä on selvitty, joten Suomi varmasti hyvin selviää myös näistä maailmanpolitiikan myrskyistä, jotka nyt ympärillämme tuivertavat.

Arvoisa puhemies! Tässä edellä lakivaliokunnan taitavaksi tunnettu puheenjohtaja Eerola esitteli mietintöä hyvin ja kansanvallan väsymätön sankari, edustaja Hänninen, joka lienee eduskunnan ahkerimpia edustajia perehtymään hyvin seikkaperäisesti täällä käsiteltäviin mietintöihin ja ottamaan myös kantaa niihin, esittelivät tätä mietintöä niin hyvin, että oikeastaan sen pitemmittä puheitta voin vain todeta sen, että sananvapauden puolustaminen on varmasti yksi tärkeimpiä arvoja eurooppalaisissa yhteiskunnissa, ja se on yksi niitä tärkeimpiä työkaluja sellaisen liberaalin demokratian ylläpitämisessä, jossa keskustelun kautta voidaan saavuttaa parhaat yhteiskuntaa kehittävät ja eteenpäin vievät päätökset, jolloin tällaisiin SLAPP-kanteisiin puuttuminen tällä lainsäädännöllä on tärkeä keino varmistaa, että jokainen voi tuoda esiin julkiseen keskusteluun ne näkökulmat, jotka haluaa keskusteluun tuoda, ja sitten keskustelua päästään käymään kaikkien eri näkökulmien pohjalta. Toivottavasti aina paras argumentti voittaa, kuten tänäänkin täällä eduskunnassa, kun nyt todennäköisesti yksimielisesti voimme tämän mietinnön hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja, puheenjohtaja Elomaalle tämän mietinnön esittelystä ja kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnalle ripeästä toiminnasta lakiesityksen kanssa, joka on tietysti sellainen, joka pitääkin kiireesti saada voimaan. Tosiaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota sitten kokoontuu eduskunta tänne valtiopäiville edustamaan, ja eduskunnalle tietysti valtioneuvosto tuottaa sitten ministeriöidensä valmistelun kautta lakiesitykset. Joskus voi käydä niin, että kun tehdään todella isoja lakikokonaisuuksia, niin kuin nyt tässä vuoden alusta voimaan tulleessa hallinnon uudistuksessa, niin joku yksittäinen mutta lain toiminnan kannalta täysin kriittinen sana, kuten tässä tapauksessa ”Ruokavirasto”, jää sieltä lakiesityksestä puuttumaan ja sitä ei sitten yksikään silmäpari tässä prosessin aikana huomaa, vaikka se on satojen silmäparien ohi prosessin aikana kulkenut. On todella hienoa, että järjestelmämme toimii niin, että se pystyy nopeasti myös sitten tällaiset tarvittavat korjaukset tekemään, ja saadaan jälleen hallinto toimimaan tämän luonnonmukaisen tuotannon osalta kuten on ajateltu ja tarkoituksenmukaista on. Elikkä varmasti eduskunta voi nyt hyvillä mielin tässä ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön asiasta.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä edellä vihreiden vastalauseeseen viitanneet edustajat kuvasivat, talousvaliokunnassa on todella poikettu hallituksen alkuperäisestä esityksestä, mutta, arvoisa puhemies, mielestäni aivan oikeaan suuntaan. Suomessa on eletty todella pitkää erittäin matalan kasvun aikaa, ja on tärkeää, että Suomessa tehdään toimia, joilla haetaan kestävää talouskasvua. Meidän ei tarvitse katsoa sen kauemmas kuin vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin, jossa osaltaan se, että laina-ajat ovat pitempiä, mahdollistaa sen, että kotitalouksilla on huomattavasti enemmän rahaa käytettävissään, ja tämä on edesauttanut kyllä talouskasvua. Toki Ruotsista voisimme ottaa mallia monessa muussakin asiassa siinä, mitä tulee investointimyönteisyyteen, yrittäjyyteen, myöskin erilaiseen verotuksen rakenteeseen ja niin edelleen. On totta, että ylivelkaantumista pitää välttää kaikissa tilanteissa, mutta tällä hetkellä Suomessa suurempi huoli — ehkä vielä suurempi kuin nämä edellä esimerkiksi edustaja Tynkkysen sinänsä ansiokkaassa pohdinnassaan ja puheenvuorossaan käyttämät huolet — on se, että julkinen taloutemme tämän talouden hitaan kasvun vuoksi on ajautumassa kestämättömään tilanteeseen. Sillä, että näitä takaisinmaksuaikoja nyt pidennetään, yhä useampi suomalainen ja ennen kaikkea varmasti perheet pääsevät sitten hankkimaan itselleen sen kaltaisen asunnon kuin elämäntilanne edellyttää. Toisaalta sitten, kun myös tätä omarahoitusosuutta on mahdollisuus Finanssivalvonnan suhdannetilanteen mukaan säädellä — ja tässä vaikeassa suhdannetilanteessa, jossa esimerkiksi nyt elämme, se voitaisiin kaikilta muiltakin kuin ensiasunnon ostajilta laskea tuohon viiteen prosenttiin — niin tällä saataisiin nyt tällaista nopeaa laman taittoa tapahtumaan ja sitä kautta kestävää kasvua kansantalouteen. Kyllä, mielestäni eduskunta voi aivan hyvillä ja myös turvallisin mielin tähän talousvaliokunnan enemmistön mietintöön yhtyä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut niin monia hyviä puheenvuoroja, että niitä ei tarvitse toistaa. Edellä esimerkiksi edustaja Heinonen puhui erinomaisen hyvin tästä Tullin toimintaympäristön muutoksesta ja myös Tullin työn tärkeydestä tässä muuttuvassa ajassa. Arvoisa puhemies! Kannatan ilman muuta puhemiesneuvoston ehdotusta tämän asian valiokuntaan lähettämisen osalta. Tosiaan tämä digitaalinen tiedoksianto, jota tässä hallituksen esityksessä edistetään, on varmasti tätä päivää ja Tullin toiminnan kannalta ja ylipäätään vaikuttavan ja tehokkaan toiminnan kannalta järkevä askel asioissa eteenpäin. Mutta tosiaan tässä, kun koko eduskunta on koolla ja tullilakia käsitellään, haluan myös omasta puolestani ilmaista kiitoksen Tullin työntekijöille ja kaikille, jotka Tullin kautta Suomen yhteiskuntaa palvelevat ja turvallisuuttamme edistävät. Sellainen näkökulma, joka keskustelussa ehkä harvemmin esille nousee: Kun on tämä viime vuosien kehitys siitä, että olemme itäisen naapurimme toimesta monenlaisten ilkeyksien kohteena, niin tällainen crime as a service ‑ilmiö — joka on ehkä tuttu muista Euroopan maista, ei aiemmin Suomesta niinkään — on ilmiö, jota ei saa päästää Suomeen juurtumaan, koska se avaa sitten myös vaarallisia vaikuttamisen kanavia vihamielisille tahoille, jos meiltä löytyy senkaltaisia järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita, jotka tällaisia crime as a service ‑palveluita voivat sitten näille vihamielisille tahoille tarjota. Sen vuoksi Tullin toiminta on aivan ensiarvoisen tärkeää, että pystytään esimerkiksi huumausaineiden laitonta markkinaa pitämään kurissa, koska usein nimenomaan tämä huumausainekaupassa liikkuva taloudellinen volyymi on sitten se käyttövoima tälle järjestäytyneen rikollisuuden kehittämiselle. Tämän vuoksi ne toimet, joista on ihan viime aikoinakin saatu uutisia — Tulli on alkuvuoden aikana pystynyt tekemään merkittäviä huumetakavarikoita, ja Tullin toiminnan kautta on pystytty sitten saamaan muut asianomaiset viranomaiset näiden rikollisliigojen jäljille niin Suomessa kuin kansainvälisesti — ovat aivan kriittisen tärkeitä sisäisen turvallisuutemme vahvistamisen kannalta, joka tässä maailmanajassa on yhä keskeisemmin sidoksissa myös siihen kovaan turvallisuuteen. Eli Tulli on todella tässä mielessä paljon vartijana, ja on hienoa kuulla tästä laajasta tuesta Tullin työlle ja toiminnalle yli puoluerajojen.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä keskustelussa puhuttiin koulusta, ja siinäpä kouluvuodet palautuivat mieleen. Koulussa opimme, että energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllä se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten oikeastaan paljon tämän tärkeämpää keskustelua kuin tämä energiapoliittinen keskustelu ei eduskunnassakaan voi käydä. Energian osalta Suomi on aina joutunut tietysti täällä Pohjolan raukoilla rajoilla toimimaan sillä tavoin viisaasti ja ennakkoluulottomasti, että olemme pitäneet oman energiantuotantomme monipuolisena, mutta samalla meille on ollut luontevaa toimia myös puhtaasti ja resurssiviisaasti. Tämän päivän Suomi todella voi ylpeillä sähköjärjestelmällä, jossa lähes kaikki käytetty sähkö on jo päästötöntä. Siitä iso kiitos kuuluu tietysti sille, että meillä halki vuosikymmenten on hyödynnetty myös ydinvoimaa sähköntuotannossa. No nyt, arvoisa rouva puhemies, tämä ydinenergialain kokonaisuudistus tuottaa meille tietysti hyvät lähtökohdat lainsäädännön näkökulmasta myös tulevaisuudessa huolehtia siitä, että pystymme tuottamaan kotimaista päästötöntä ydinsähköä mutta ehkä ennen kaikkea myös tulevaisuudessa juuri päästötöntä lähilämpöä ydinvoimaa hyödyntäen. Tämä on iso ja tärkeä muutos sitten myös sen Suomen turvallisuuden kannalta, joka lienee se eduskunnan toinen erittäin tärkeä tehtävä. Oikeastaan turvallisuuden varaanhan sitä kaikkea muuta kansakunnan menestystä sitten työtä tekemällä rakennetaan. Eli on todella tärkeää, että tällaisessa kylmässä Pohjolan maassa on lämmönlähteitä paikallisesti emmekä ole keskitetyn sähkönjakelun varassa lämmön tuottamisessa vaan paikallisesti sähköä tuottamalla pystytään sitä lämpöä jakelemaan myös tilanteissa, joissa, esimerkiksi kriisitilanteessa, valtakunnallinen sähköverkko ei olisi käytettävissä. Eli siinä mielessä tämä lainsäädäntöuudistus on todella tärkeä myös Suomen turvallisuuden kannalta ja sen pitkäjänteisen turvaamisen kannalta. Aivan tähän lopuksi, rouva puhemies, haluan todeta, että tässä on esitetty järkeviä vetoomuksia oppositiopuolueitten puolelta, että hallitus Suomen EU-vaikuttamisessa huolehtii Suomen intressien toteutumisesta, ja näin taatusti tullaan tekemään. Mutta toki on hyvä muistaa, että Suomen äänenpaino neuvostossa, kun sitten määräenemmistöpäätöksiä tehdään, on vain 1,25 prosenttia äänistä, eli yksin emme voi sanella. Mutta Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että olemme sellainen esimerkki, että tekemällä viisasta politiikkaa Suomessa näytämme mallia myös muille, [Puhemies koputtaa] että puhtaasta energiajärjestelmästä huolehtimalla voi kansakuntana muutenkin menestyä.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta pääsee käymään näin perjantai-iltapäivänä tuiki tärkeää keskustelua tästä jätelainsäädännön muuttamisesta ja Euroopan unionin sääntelyn voimaan saattamisesta myös Suomen osalta. Tässä edustajakollegat ovat hyvin puhuneet tästä mietinnöstä, ja sen voimme varmasti hyvillä mielin tässä hyväksyä, mutta tähän teemaan liittyy myös muita näkökulmia, joita tässä voisin ehkä lyhyesti tuoda esiin. Edustaja Heinonen myös käytti hyvän puheenvuoron jätehuoltoon liittyen, mutta on tärkeää huomata, että kun tällä lainsäädännöllä nyt edistetään nimenomaisesti tätä akkujen kierrätystä, kiertotaloutta, niin yhteiskunnan sähköistyessä niin voimakkaasti kuin nyt tapahtuu — tässä muutamat edustajakollegat ovat hyvin kuvanneet tätä kehityksen voimaa — mitenkään ei saada riittävää määrää näitä kriittisiä raaka-aineita palautettua käyttöön näiden kiertotalouden keinojen kautta osana jätehuoltoa, vaan Suomenkin on pakko panostaa siihen, että saamme tuotettua myös oman kaivannaisteollisuutemme ja oman metalliteollisuutemme kautta niitä raaka-aineita, joita välttämättä yhteiskunnan sähköistyessä tarvitaan. Ne ovat akkumateriaaleja, mutta ne ovat myös muita metalleja, joita tarvitaan suoraan näiden erilaisten koneiden ja laitteiden valmistamiseen mutta tarvitaan ennen kaikkea tämän sähköistyvän yhteiskunnan energiainfrastruktuurin luomiseen ja kehittämiseen. Siksi, arvoisa rouva puhemies, tässä koko eduskunnan ollessa koolla haluan jakaa kyllä huolen siitä, millaisia uutisia olemme tässä alkuvuoden aikana ja viime vuoden puolellakin saaneet siitä, kuinka eri metallimalmikaivoksissamme on investointisuunnitelmia laitettu jäihin — viimeisimpänä Kevitsan kaivos tuolla Sodankylässä, mutta sama koskee myös vaikkapa Outokummun toimintoja Torniossa ja Kemissä, tai Kittilän kultakaivoksen yt-uutiset. Näiden viesti on kyllä Suomelle vakava. Jos haluamme paitsi vahvistaa Suomen omaa kansantaloutta myös olla osa sitä ratkaisua, jolla koko Eurooppa voisi parantaa omaa strategista autonomiaansa, niin kyllä Suomen täytyy olla aktiivinen esimerkin näyttäjä koko Euroopalle siinä, miten kaivannaisalan toimintaedellytykset turvataan kestävästi niin, että pystymme Eurooppana ottamaan oman tulevaisuutemme omiin käsiimme. Siinä tämä erilaisten teollisten arvoketjujen mahdollistaminen nimenomaan ihan sieltä eurooppalaisista alkuraaka-aineista lähtien [Puhemies koputtaa] on aivan kriittisen tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo tunnetaan ahkerana työntekijänä mutta myös hyvin vaatimattomana henkilönä, ja hän ehkä siksi jätti tuomatta esiin nyt esimerkiksi tämän Suomen tämänpäiväisen kirjeen EU-komission puheenjohtajalle, jonka pääministeri on lähettänyt. Tuo kirje on aivan erinomainen. Tällä Suomen aktiivisella otteella tulemme todennäköisesti saamaan moniin suomalaisten arkeen vaikuttaviin asioihin ja yritystemme kilpailukykyyn vaikuttaviin asioihin konkreettista parannusta, kun EU:n tulevia omnibuspaketteja rakennetaan. Siellä on asioita kestävän rahoituksen taksonomiasta, puolustuksen parempien satsausten mahdollistamisesta, metsäpolitiikasta, monenlaisista asioista, yli 40:een eri EU-lainsäädäntöön konkreettisia ja hyviä ehdotuksia Suomesta, ja kiitos siitä pääministerille. Otan yhtenä pienenä arjen asiana esille dieselautoilijoita piinaavat AdBlue-reagenssiin liittyvät jäätymisongelmat Suomessa. Ne on nyt nostettu virallisella tasolla esille, ja kiitos pääministerille ja hallitukselle tästä asiasta.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Tosiaan siellä on niin kiivas keskustelu vielä vasemman laidan ja ministeriaition välillä, että tässä jää vähän sivuraiteille. — Toivoisin, että voin ottaa kiinni tähän vasemmisto-opposition esittämään kritiikkiin. Muistelkaa nyt, hyvänen aika, ketkä olivat säätämässä tätä uudistusta, jota te nyt kritisoitte. Kyllä te olitte nimenomaan ne puolueet keskustan ja sosiaalidemokraattien johdolla. Jo tuolloin tiedettiin ne vaikeudet, joita nyt tämä hallitus yrittää ratkoa, ja kiitos pääministerille siitä, että hallitus on todella sitoutunut turvaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä uudistus tiedettiin myös hyvin keskittäväksi, ja nyt on nähty, kuinka alueilla päättäjät ovat käytännössä tehneet päätöksiä, jotka keskittävät palveluita. Minullekin tulee paljon huolestuneita yhteydenottoja eri puolilta Suomea puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, että vaarantavatko eri palveluiden verkkoihin kohdistuvat muutokset jopa Suomen huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden. Toivoisin, jos puhemies sallii, että sosiaali- ja terveysministeri Rydman voisi lyhyesti myös tätä näkökulmaa avata, [Puhemies koputtaa] että valtiovalta kuitenkin tämän asian ainakin viime kädessä varmistaa.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.

Arvoisa rouva puhemies! Todella mielenkiintoista ja hyvää keskustelua on päästy käymään siitä, voi sanoa tietyllä tavalla kansakunnan menestyksen kannalta kaikkein tärkeimmästä asiasta eli työn tekemisestä, koska työllähän se menestys on tulevaisuudessakin rakennettava. Siksi tietysti tämä pääministeri Orpon hallituksen työn linja on ainoa oikea linja Suomelle rakentaa valoisaa tulevaisuutta. On todella tärkeää ymmärtää talouden rakenteiden ja talouden suhdanteen välinen ero. Suomessahan tässä äärimmäisen vaikeassakin suhdannetilanteessa työllisyysaste on säilynyt eurooppalaisella keskitasolla, mutta on totta, että työttömyysaste on noussut, voi sanoa, kohtuuttoman korkeaksi. Tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli. Kiitän opposition edustajien tavoin ministeriaition väkeä. On todella hienoa, että ministeri Marttinen tietysti työministerin roolissa mutta myös ministerit Multala ja Talvitie omissa rooleissaan ovat täällä keskustelemassa koko eduskunnan kanssa tästä äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Tosiaan tästä talouden rakenteen ja suhdanteen erosta: Kun ajatellaan maita, joita sieltä työttömyysprosenttien osalta listan väärästä päästä löytyy, niin Suomi ei sillä tavalla ole itse asiassa huonossa seurassa, jos ajatellaan, että sieltä löytyy myös vaikkapa Ruotsi tai esimerkiksi Viro. Itse asiassa kaikki Pohjoismaat, kaikki Baltian maat löytyvät sieltä vaikeimman työllisyystilanteen maiden joukosta, eikä kukaan kehtaa väittää, että esimerkiksi Ruotsi ei olisi kilpailukykyinen kansantalous. Eli kyllä tämä Venäjän hyökkäyssodasta johtuva eurooppalainen, ennen kaikkea rajusti Saksan taloutta koetellut lama aiheuttaa nimenomaan tänne Euroopan koilliskulmalle äärimmäisen vaikean suhdannetilanteen, josta myös tämä meidän talouden huono suhdanne ja sitä kautta nyt korkeaksi kasvanut työttömyys johtuu. Mutta niillä pääministeri Orpon hallituksen rakenteellisilla toimilla pystytään luomaan kansakunnalle sellainen näkymä, että kun suhdanne kääntyy, ja kääntyyhän se — niin kuin monissa hyvissä puheenvuoroissa, vaikkapa edustaja Valtolan hyvissä puheenvuoroissa, on kuultu — niin Suomen työllisyysaste tulee nousemaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle, jolla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja pystytään turvaamaan kestävällä tavalla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja. Esimerkiksi edustaja Hamarin puheenvuorossa oli monia hyviä näkökohtia, ja haluan siksi ottaa kiinni esimerkiksi siitä, mikä nyt sitten tällaisen kriisin keskellä, jota Eurooppa elää Venäjän hyökkäyssodan paineessa, voi olla Suomelle tietynlainen hopeareunus, ja se on puolustusteollinen osaamisemme tässä maassa, se, että meillä on vahva puolustusteollinen pohja. Puolustusteollisuushan on sellainen teollisuuden muoto, jossa harjoitetaan — ja esimerkiksi EU-lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden — äärimmäisen kovaa protektionismia. Siksi itse asiassa tämä edustaja Hamarin sinänsä hyvä ajatus siitä, että meillä olisi vaikkapa puolustusvälinehankinnoille tällainen ehdoton kotimaisuusastetavoite tai -vaatimus — niin hyvältä kuin se kuulostaakin — nimenomaan ei ole Suomen etu, koska meidän etuhan on se, että saisimme mahdollisimman vaikuttavia yhteisiä eurooppalaisia puolustushankintoja aikaan. Tällöin saisimme eniten ja nopeiten rakennettua sitä eurooppalaista yhteistä puolustuskykyä, josta aivan loistava esimerkki on vaikkapa tämä Patrian CAVS-hanke, jossa suomalaisesta pyöräajoneuvosta on muodostumassa eurooppalaisten Nato-liittolaisten, voi sanoa, standardi tällaisiksi miehistönkuljetusajoneuvoiksi. Tämä on saatu aikaan murtamalla tällaista protektionistista ajattelua, pääsemällä esimerkiksi suomalaisella tuotteella Saksan markkinoille. On saatu aikaan nopeaa eurooppalaisen puolustuskyvyn nostamista, joka on tietysti se ensisijainen Suomelle tärkeä asia, mutta samalla on saatu myös valtavia vientimahdollisuuksia. Itse asiassa tämä Pelkkä CAVS-hanke saattaa tulevaisuudessa olla arvoltaan yhtä iso kuin mitä esimerkiksi Suomen F-35-hankinta on arvoltaan. Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että kello käy kohtuuttoman nopeasti, kun olisi tärkeästä asiasta paljon sanottavaa, mutta onko se niin, että täytyy varata sitten uusi puheenvuoro tähän teemaan liittyen? Tehdään niin, koska tämä puolustusvälineteollisuuden nousu tulee tarjoamaan Suomelle valtavia mahdollisuuksia: työpaikkoja ympäri maata ja korkeaa osaamista, joka nimenomaan tuo Suomeen kyllä sitten myös menestystä. — Palaan vielä tähän teemaan, arvoisa rouva puhemies.

Arvoisa puhemies! Kun olin pieni koululainen, ihmiskunta pelkäsi otsonikatoa. Erilaiset yhdisteet, joita teollisuuden prosesseista ja erilaisista kuluttajatuotteista pääsi ilmakehään, uhkasivat vahingoittaa sitä elämää maapallolla suojelevaa kerrosta ilmakehässä, joka varmistaa sen, että auringon säteet — jotka ovat voimakkaita, niin elämää ylläpitäviä kuin otsonin puuttuessa elämää vahingoittavia säteitä — pääsisivät haitallisella tavalla tänne maan pinnalle asti. Tuo otsonikato pystyttiin ihmiskunnan yhteisillä toimilla estämään, ja nyt olemme siltä osin hyvässä tilanteessa. Tämä olkoon toiveikas viesti myös tämän ajan koululaisille, että ne ihmiskuntaa ja elämää planeetallamme uhkaavaksi koettavat asiat pystytään kyllä niin yhteisillä toimilla ja yhteisellä tahtotilalla kuin teknologian kehityksellä välttämään. Tässä EU-lainsäädännön muutoksessa nämä otsonikerrokselle haitalliset aineet, niiden käytöstä annetut asetukset kuin myöskin niin sanottu F-kaasuasetus fluorattujen yhdisteitten osalta sekä päästöportaaliasetus edellyttävät nyt aiempaa voimakkaampaa sääntelyä, ja näiden osalta tuodaan myös rikoslakiin lisää vastuita. Mutta nämä todella, kuten edellä mainiosti puhunut edustaja Hänninenkin sanoi, koskettavat Suomea vain vähän, koska meillä lähtökohtaisesti aina toimitaan lakien ja sääntöjen mukaan ja meillä ympäristönsuojelun taso jo nyt on korkeatasoinen. Mutta se, että tosiaan voimme esimerkiksi otsonikadosta puhua sillä tavoin selätettynä ongelmana, olkoon tällainen positiivinen, toivoa tuova viesti myös tähän aikaan kaikkien niitten kysymysten osalta, jotka nyt ympäristöön liittyen haasteeksi koemme.

Arvoisa herra puhemies! Maailmantilanne on varsin sekava. Monet arvioitsijat ovat ajatelleet, että se historian päättymisen jälkeinen aika eli Neuvostoliiton romahtamista seurannut 30 vuoden ajanjakso, jona läntinen maailma pystyi ajattelemaan, että meille tärkeät arvot demokratia, ihmisoikeudet mutta myös esimerkiksi kestävä kehitys — siinä, missä yhdenvertainen ja hyvä yhteiskuntakin — ovat arvoja, jotka tulevat globaalisti voittamaan erilaisten arvoasetelmien kilpailun... Nyt tätä kaikkea haastetaan. Jotta Eurooppa voi olla maailmalle toivon majakka siinä, että kyllä nämä meille tärkeät arvot — niin se demokratia kuin oikeusvaltio, ihmisten välinen tasa-arvo, yhdenvertainen yhteiskunta ja myös se kestävä kehitys — olisivat niitä arvoja, joita globaali yhteisö laajasti haluaa seurata, niin Euroopan täytyy olla myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Ja jotta Eurooppa voi sitä olla, niin tietysti kaikkien jäsenmaiden kansantalouksien kilpailukyvyn täytyy olla sen kaltainen, että niin jokainen erikseen kuin kaikki yhdessä tekemällä pystyvät tässä talouden isossa kilpajuoksussa pärjäämään. Siksi on tärkeää, että niissä asioissa, joissa olemme jo perinteisesti erityisen hyviä, kuten ympäristön huomioon ottamisessa, teemme tietyllä tavalla tästä välttämättömyydestä hyveen ja käännämme vaikkapa kiertotalouden hyödyntämisen kautta sen, että huolehdimme ympäristöstä, myös talouden kilpailukykytekijäksi ja kansantalouden voimavaraksi. Siksi tämä hallituksen esitys ja siltä pohjalta laadittu mietintö ovat hyvä pohja lainsäädännön päivittämiselle. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta se, että vaikka nyt saamme tulevaisuudessa kotimaassakin kiertotalouden kautta entistä enemmän raaka-aineita ja materiaaleja hyödynnettäväksi taloudessa uudelleenkäytön kautta, niin Eurooppa on omien teollisten arvoketjujensa ja energiantuotannon osalta laskenut omavaraisuuden aiempina vuosikymmeninä niin alhaiselle tasolle, että mikäli tavoittelemme sen kaltaista avointa strategista autonomiaa, josta valtionpäämiehet nyt niin mielellään puhuvat, tarvitsemme kuitenkin merkittäviä investointeja myös primäärilähteiden hyödyntämiseen, onpa kyse energiantuotannosta tai vaikkapa eurooppalaisista kaivannaisista. Tämäkin täytyy meidän pitää realistisesti mielessä.

Arvoisa puhemies! Tässä kun koko eduskunta on koolla näin viikon päätteeksi, niin ehkä myös sellainen positiivinen nuotti siitä, että jos mietimme meidän valtioneuvostoa ja sitä pitkää historiaa, kuinka se on kehittynyt sieltä suuriruhtinaskunnan senaatin talousosastosta tämän päivän itsenäisen Suomen hallitukseksi, niin onhan tässä saavutettu aika lailla isoja edistysaskeleita matkan varrella. Tämän päivän Suomea kansainväliset arvioitsijat arvioivat lähes mittarilla kuin mittarilla maailman parhaaksi maaksi, ja sillä kaikkein tärkeimmällä mittarilla, jota YK arvioinnissa käyttää, eli mistä löytyvät maailman onnellisimmat ihmiset, niin täältähän ne Suomesta, kaukaa Pohjolan perukoilta, YK:n mukaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin löytyvät. Eli siinä mielessä voimme ajatella, että kaikkina aikoina myös tuolta valtioneuvoston linnasta on löytynyt sellaista viisautta, jolla on voitu viedä maamme asioita hyvin eteenpäin. Arvoisa puhemies! On tietysti tärkeää, että valtioneuvoston toimintaa säätelevää lainsäädäntöä päivitetään myös tässä ajassa vastaamaan niitä tarpeita, joita nyt on, jotta myös tulevaisuudessa valtioneuvoston linnaan ja ministeriöihin löytyy eduskunnan vahvaa luottamusta nauttivia voimia viemään Suomea eteenpäin. Perustuslakivaliokunta on tehnyt tässä mietinnössä hyvää työtä, ja nyt tässä kakkoskäsittelyssä uskon, että voimme hyvillä mielin hyväksyä jo ykköskäsittelyssä sisällöltään päätetyn mietinnön.

Arvoisa rouva puhemies! Ilta on tosiaan jo pitkällä, ja siksi vain lyhyesti haluan todeta, että tuen tätä hallituksen esitystä. Edellä mainiot edustajakollegat Nieminen ja Heikkinen käyttivät hyvin perusteelliset puheenvuorot tästä asiasta, ja yhdyn täysin siihen, mitä he sanoivat. Tosiaan tämä sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttaminen on tärkeä askel siinä, että pidämme Suomen tulevaisuudessakin vahvana oikeusvaltiona. On tärkeää, että rikkomuksista seuraa rangaistus. Tässä kyseisessä muutoksessa aivan erityisen hyvänä pidän tätä menettämisseuraamusta ja sen vahventamista, koska sillä pystytään puuttumaan sellaiseen rikolliseen elämäntapaan, joka valitettavasti ehkä viime vuosina on jossain määrin yleistynyt. Tämä on tärkeä tapa sellaista ei-toivottua käytöstä estää ja myös sitten tällaisten rangaistusmenettelyjen kautta tukea ihmisiä kaidalla polulla eteenpäin ja elämässä hyviin asioihin. Tuen siis sekä hallituksen esitystä että puhemiesneuvoston esitystä valiokuntiin lähettämisestä.