Kiitoksia, arvoisa puhemies! Jälleen kerran kiitoksia edustajille hyvistä kommenteista ja puheenvuoroista ja muutamista kysymyksistä. Edustaja Kalmari, kalankasvatuslaitosten kohdalla on mahdollisuus käyttää näitä erilaisia suojaverkkoja ja vastaavia, ja jos niistä ei ole apua, niin sitten voi hakea sitä poikkeuslupaa sen metsästyslain 41 b-kohdan kautta. Sama juttu koskee myöskin istutuksia, elikkä niissä meillä tällä hetkellä ei ollut käytössä sellaista tutkimustietoa, että olisi voitu katsoa, mikä sen vaikutus on niihin loppukesän istutuksiin, mutta tässäkin valvonta olisi yksi sellainen, joka olisi haastava näitten istutusten kohdalla. Siinä mielessä tässä täytyy silloin käyttää sitä edelleenkin voimassa olevaa poikkeuslupamahdollisuutta, sitä 41 b § ää sieltä metsästyslaista. Sitten vielä tästä EU-vaikuttamisesta: Se jatkuu koko ajan, ja sitä tehdään jatkuvasti. Viimeksi viime neuvostossa puhuttiin jälleen kerran merimetsoista, ja kyllä sitä tehdään ihan jatkuvasti, koska on ihan selvää, että tämä ongelma ei ole yksistään täällä meillä Suomessa, vaan kyllä se on Itämeren alueella tällä hetkellä. Niin kuin täällä joku totesikin, tuntuu, että nämä muuttoreitit tuonne Koillis-Venäjälle koko ajan siirtyvät vähän niin kuin lännemmäksi ja lännemmäksi, ja siinä mielessä monissa maissa kärsitään ihan vastaavista haasteista. Paikallisuus ei häviä minnekään, koska Riistakeskuksellehan siirtyy nytten tämä luvitus, ja meillähän esimerkiksi vaikka Pohjois-Karjalassa on myös Riistakeskuksella olevaa asiantuntemusta. Se, mikä on hyvä — tässä tulikin viimeisessä puheenvuorossa edustaja Kalmarilta tämä — on se, että 1 500 euron lasku laskee nyt sitten muistaakseni 70 euroon. Silloin kun haetaan poikkeuslupa, niin säästetään kyllä myöskin rahassa. Edustaja Pitkolle: Suojelusta ei olla luopumassa. Tässä todellakin hyvin rajatusti pystytään sitten toimimaan nimenomaan sen hyväksi, että me pystymme suojelemaan ihmisten elinkeinoa ja myöskin sitten näitä kalastuselinkeinoja ja kalakantoja. Pesimäaikaisista voi todeta, että pieni populaatio on se, joka pesii Suomessa. Suurin osahan näistä linnuista lentää tosiaan Suomen yli sinne Koillis-Venäjälle mennen tullen, ja valitettavasti niin sanotusti mennen tullen palaten myöskin sitten näihin meidän viljapeltoihin ne iskevät kiinni. Edustaja Honkasalolle: alueellisesti joustava malli mahdollistaa myöskin sen nopean reagoinnin siellä, missä on tarvetta tähän vahinkojen torjuntaan. Kysyttiin, miksi oli tämä viiden linnun parvi. No, Ruotsissa on näyttöä tästä luvusta, ja itse asiassa Ruotsissa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö siitäkin luvusta mennä alaspäin, koska on selvää, että kun viisi laskeutuu sinne pellolle, niin aika pian siinä on 15 ja kohta siellä on 50 ja sitä rataa. Elikkä hyvin nopeasti se parvi houkuttautuu sitten paikalle, ja siinä mielessä tällaista keskustelua käydään tuolla länsinaapurissa. Edustaja Elo vielä kysyi tästä kokonaisuudesta. Niin kuin totesin tuossa esittelypuheenvuorossa, on huomioitava se, että meillä on esimerkiksi sellaisia lajeja kuin vaikka kuovi, joka hyötyy siitä, kun ne pesivät siellä pelloilla, ja nämä valkoposkihanhilaumat ovat kyllä niiden pesinnän totaalisesti turmelleet. Siinä mielessä voi ajatella, että tällä on myöskin välillisesti suotuisia vaikutuksia toisiin lajeihin. — Kiitos.