Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset muutetaan kotoutumiseen kannustaviksi. Muutoksella Suomeen muuttavia kannustetaan opiskeluun, työskentelyyn, kielen opiskeluun ja nuhteettomaan elämään sekä edelleen tällä tavoin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Muutoksen ytimessä on pysyvän oleskeluluvan asumisaikaedellytyksen pidentäminen neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, mutta samalla luodaan selkeitä väyliä pysyvän luvan nopeampaan saamiseen opiskeluun, tulotasoon ja kielen oppimiseen liittyvillä poikkeuksilla, joiden perusteella pysyvän oleskeluluvan voisi saada nopeamminkin. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotus sisältää lukuisia kannustimia, jotka palkitsevat työssäkäynnistä, kielitaidosta sekä Suomessa suoritetuista tutkinnoista. Näitä ovat muun muassa 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu korkeakoulututkinto yhdessä työhistorian kanssa sekä poikkeuksellisen hyvä kielitaito. On tärkeää huomata se, että 40 000 euron vuositulot tarkoittavat noin 3 200 euron kuukausipalkkaa, ja näin ollen tuloperuste ei koske vain pientä erityisryhmää, vaan käytettävissä olevan tilaston mukaan rajan ylittävissä palkkaluokissa työskentelee laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, peruskoulun opettajia, prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä, rakennusalan ammattilaisia ja monia muita. Korkeakoulutettujen osalta muutos on erityisen merkittävä. Suomessa suoritetun yliopistotutkinnon jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi saada ilman asumisaikaedellytystä, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat saada luvan normaalisti kaksi vuotta aiemmin. Tällä lisätään todennäköisyyttä, että jo Suomeen opiskelemaan tulleet myös jäävät tänne työelämään ja vahvistamaan osaamispohjaamme. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on laajasti myös esitetty, että Suomessa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot tulee lisätä säännöksessä edellytettyihin tutkintoihin. Erityisesti lausunnoissa pidetään epäyhdenvertaisena sitä, että ammattikorkeakoulututkintoja ei ehdoteta hyväksyttäviin tutkintoihin, kun taas alemmat yliopistotutkinnot niihin ehdotuksen mukaan kuuluvat. Lausunnoissa on todettu, ettei ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden poissulkemiselle ole perusteita, koska Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä tutkinnot on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden vaatiman osaamisen perusteella ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot on sijoitettu tässä viitekehyksessä samalle tasolle. Lausunnoissa todetaan myös se, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ovat muun muassa sairaanhoitajat, insinöörit, poliisit ja varhaiskasvatuksen sosionomit, eli ne ryhmät, jotka työllistyvät Suomeen erittäin hyvin ja erityisesti aloille, joilla on työvoimapulaa. Pidän itse näitä asiantuntijakuulemisessa nostettuja kriittisiä huomioita hyvinkin perusteltuina. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on mietinnössään yhtynyt hallituksen esityksen perusteluihin tutkintojen erilaisesta luonteesta, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääsystä työmarkkinoille ja tarpeesta kannustaa maisteriopiskelijoita sitoutumaan Suomeen jo ennen tutkinnon suorittamista ja hakeutumaan Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Hallintovaliokunta ei kuitenkaan pidä tätä ratkaisua täysin ongelmattomana. Siksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden välillä seurataan. Arvoisa puhemies! Ehdotus vahvistaa myös viestiä siitä, että nuhteettomuudella on merkitystä. Jatkossa ehdoton vankeusrangaistus katkaisisi asumisajan kertymisen pysyvää oleskelulupaa varten. Tämä on linjassa sen kanssa, että pysyvä oleskelu on merkittävä oikeus, joka tuo vakautta ja pysyvyyttä henkilön asemaan Suomessa. Pysyvä lupa poikkeaa määräaikaisesta siten, että jatkolupia ei enää tarvita ja oleskelun perusteessa tapahtuvat muutokset eivät vaikuta luvan voimassaoloon. Haluan vielä nostaa esiin myös tämän kielikoulutusasian. Valiokunta on korostanut mietinnössään sitä, että kotoutumiseen keskeisesti kuuluvaa kielikoulutusta on jatkossa kehitettävä. Tämä on välttämätöntä, jotta lainsäädännön kannustimet toimivat käytännössä eikä kukaan jää palveluiden puutteen vuoksi niiden ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Tavoitteena on kuitenkin kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta myöskin suomalaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos.