Pihla Keto-Huovinen

Arvoisa rouva puhemies, ministeri! Mies kuristi naisen hengiltä, joutui tästä vankilaan. Vapauduttuaan hän yritti kuristaa kolme naista, jotka kuitenkin onneksi selvisivät. Mies tuomittiin näistä teoista kuudeksi vuodeksi vankeuteen, jota hovioikeus alensi. Vapauduttuaan mies syyllistyi törkeään raiskaukseen, josta seurasi neljän vuoden vankeusrangaistus. Vapaus koitti jälleen tuomion suorittamisen jälkeen, ja vain kaksi vuotta vapautumisen jälkeen hän murhasi jälleen naisen. Jos rikollinen on vaarallinen ja uusimisriski on korkea, häntä ei tule päästää vapauteen vaanimaan seuraavaa uhriaan. Siksi Orpon hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi tärkeän esityksen, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. Esityksessä on kyse siitä, että kaikkein vaarallisimpien rikollisten vapautuminen voidaan estää niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka toisen hengelle ja terveydelle. Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta erityisen ongelmallisen ryhmän muodostavat ne elinkautis- ja muut vakavista rikoksista tuomitut vangit, joiden uusimisriski on korkea mutta joiden kohdalla nykyiset keinot eivät vain riitä. Heitä ei voida pitää vankilassa ilman laillista perustetta, mutta toisaalta tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kriteerit eivät aina täyty. Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee käsitys hyvin pienestä ryhmästä ihmisiä, joita ei tulisi koskaan päästää pois vankilasta. Arviot liikkuvat noin 10 ja 20 henkilön välillä. Kyse ei siis ole laajasta joukosta vaan erittäin rajatusta mutta sitäkin vaarallisemmasta ryhmästä. Arvoisa rouva puhemies! Useissa Pohjoismaissa tähän on jo vastattu. Norjassa on käytössä varmuusvankeus, joka voidaan tuomita vakavasta rikoksesta, jos rikoksen uusimisen arvioidaan olevan todennäköistä. Tuomioistuin määrää vähimmäis- ja enimmäisajan, ja enimmäisaikaa voidaan syyttäjän vaatimuksesta jatkaa viiden vuoden välein. Käytännössä tuomittu voidaan pitää vangittuna koko loppuelämänsä, mikäli tämä vaara ei poistu. Tanska puolestaan soveltaa mallia, jossa varmuusvankeus tuomitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja jatkamisen tarve arvioidaan säännöllisesti tuomioistuimessa. Mielentilatutkimus edeltää aina päätöstä. On erinomaista, että Orpon hallitus esittää nyt vastaavan sääntelyn tuomista Suomeen. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä Suomessa otettaisiin käyttöön varmuusvankeus tilanteisiin, joissa yhdistelmärangaistukseen tuomitun henkilön arvioidaan edelleen muodostavan ilmeisen vaaran syyllistyä uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen. Kyse ei ole automaattisesta lisärangaistuksesta vaan tuomioistuimen huolelliseen kokonaisharkintaan perustuvasta päätöksestä, jonka edellytyksenä on ajantasainen väkivaltariskiarvio. Menettely olisi oikeusturvan kannalta selkeä ja tarkkarajainen. Aloitteen varmuusvankeuteen määräämisestä tekisi Rikosseuraamuslaitos yhdistelmärangaistuksen loppuvaiheessa. Syyttäjä hakisi sen määräämistä, ja asiasta päättäisi Helsingin hovioikeus. Ratkaisun perustaksi olisi hankittava asiantuntija-arvio tuomitun riskistä syyllistyä uuteen vakavaan rikokseen. Varmuusvankeus ei myöskään ole toivoton tila. Jos edellytykset sen jatkamiselle eivät enää täyty, henkilö voisi vapautua ehdonalaiseen hovioikeuden päätöksellä. Vapautumista edeltäisi riskiarvio, ja ehdonalaisessa vapaudessa olisi kolmen vuoden koeaika sekä valvonta. Näin turvataan sekä yhteiskunnan suoja että mahdollisuus vapautumiseen silloin, kun vaara on aidosti poistunut. Tässä samassa yhteydessä täsmennetään myös elinkautisvankien vapauttamisharkintaa. Jatkossa vankia ei voitaisi päästää ehdonalaiseen vapauteen, jos on ilmeinen vaara, että hän syyllistyy uuteen vakavaan rikokseen. Oikeuspsykiatrinen väkivaltariskiarvio nostetaan nimenomaisesti osaksi rikoslain mukaista harkintaa, ja tämä lisää avoimuutta ja johdonmukaisuutta tähän päätöksentekoon. Arvoisa rouva puhemies! Oikeusvaltiossa ketään ei voida pitää vangittuna ilman laissa säädettyä perustetta. Oikeusvaltioon kuuluu myös velvollisuus tämän ohella suojella kansalaisia ilmeiseltä ja vakavalta uhalta. On selvää, että vakavista seksuaali-, väkivalta- tai terrorismirikoksista ehdottomaan vankeuteen tuomittujen henkilöiden, joiden riski syyllistyä uudelleen vakavaan rikokseen on korkea, ei tule vapautua yhteiskuntaan vain siksi, että alkuperäinen rangaistus on suoritettu. Ensisijainen velvollisuutemme on suojella suomalaisia, ja tätä myös ihmiset meiltä odottavat. Kiitos hallitukselle ja oikeusministeri Merelle tämän tärkeän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Jo vuonna 2022 laadimme edustajakollega Marko Kilven kanssa samansisältöisen lakialoitteen, jonka allekirjoittivat tuolloin useat tässä salissa olevat edustajat. Tämä kertoo mielestäni siitä, että tarve tälle uudistukselle on tunnistettu yli puoluerajojen jo aiemmin, ja on todella hienoa, että tämä asia nyt etenee. Tällä esityksellä me vahvistamme suomalaisten turvallisuutta, tuomme lainsäädäntömme pohjoismaiselle tasolle ja osoitamme, että asetamme viattomien ihmisten oikeuden turvallisuuteen etusijalle. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Verkossa leviää valtavia määriä lasten hyväksikäyttömateriaalia samoin kuin materiaalia, joissa lapsiin kohdistetaan vakavaa väkivaltaa. Näitä järkyttäviä rikoksia koskeva lainsäädäntömme ei ole pysynyt tietotekniikan kehittymisen perässä. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntötyö, jolla kriminalisoidaan väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito ja lisätään rikoslakiin törkeä tekomuoto lasta seksuaalisesti esittävän materiaalin eli niin sanotun CAM-materiaalin hallussapidolle etenee täällä eduskunnassa. Teimme edustaja Kilven kanssa jo vuonna 2020 yhdessä tätä asiaa koskevan lakialoitteen, jotta lainsäädäntö Suomessa vastaisi paremmin ympäröivää maailmaa ja tätä aikaa. Lakialoitteen allekirjoitti tuolloin yli 100 kansanedustajaa, mikä osoittaa, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Olenkin iloinen siitä, että lakialoitteessamme tarkoitetut muutokset nyt toteutuvat. Kiitos ministerille siitä, että on vienyt tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijakuulemisissa on noussut kuitenkin esille se, että mahdollisuus tuomita väkivaltakuvauksen hallussapidosta pelkkä sakkorangaistus johtaa tilanteeseen, jossa lasta koskevan väkivaltakuvauksen ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvauksen rangaistussäännökset eivät ole yhdenmukaiset. Lasta koskevan väkivaltakuvauksen hallussapito, joka raaimmillaan voi tarkoittaa lapsen surmaamista, olisi lievemmin rangaistava teko kuin lasta koskevan seksuaalisen kuvamateriaalin hallussapito, jonka rangaistusasteikko ulottuu kahteen vuoteen vankeutta. Kysymys on kuitenkin näissä molemmissa tapauksissa materiaalista, jota käytetään seksuaalisen tyydytyksen ja vaihdannan välineenä kansainvälisissä rikollisringeissä. Erityisen raakaan lapseen kohdistunutta väkivaltaa sisältävän materiaalin hallussapito näyttäytyy nyt esityksessä kuitenkin vähemmän vakavana. Lisäksi rangaistusasteikko johtaa siihen, että väkivaltakuvauksen hallussapitoa koskeva rikos vanhenee kahdessa vuodessa, kun taas lasta seksuaalisesti esittävän materiaalin hallussapito vanhenee viidessä vuodessa. Tällöin samassa tarkoituksessa hallussa pidetyn materiaalin osalta osasta syyttäjä voisi nostaa syytteen ja osasta ei, jos teko on vanhentunut aiemmin kuin toinen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että hallussapitoa koskevat rikokset ovat pääosin piilorikollisuutta, ja niistä saatava näyttö perustuu pääosin epäiltyjen laitteilta tehtyihin löydöksiin. Ehdotettu rangaistustaso ei mahdollista rikoksen ilmitulon ja selvittämisen kannalta tarpeellisten pakkokeinojen, kuten laite-etsinnän tai kotietsinnän, käyttöä. Nämä ovat kuitenkin pakkokeinoja, jotka tehostaisivat puuttumista tällaiseen rikolliseen toimintaan. Selvää on se, ettei pakkokeinon käyttö voi olla kriminalisoinnin lähtökohtana, mutta ilman näiden käytön mahdollisuutta on asiantuntijoiden mukaan lähes mahdotonta selvittää tai tutkia kyseisiä rikoksia, jolloin pykälä on niin sanotusti paperitiikeri, mikä tuli asiantuntijakuulemisissa esille. Syyt, miksi tästä huolimatta hallituksen esitys tulee mielestäni nyt edellä mainituista ongelmista huolimatta hyväksyä, on se, että ensinnäkin lasta seksuaalisesti esittävän kuvan osalta säädetään törkeä tekomuoto, ja toiseksi raa’an väkivaltamateriaalin hallussapidon kriminalisoinnin myötä kuitenkin menettämisseuraamus koskee myös väkivaltakuvauksen hallussapitoa, mikä siis tarkoittaa sitä, että poliisi voi takavarikoida ja hävittää tällaisen raa’an väkivaltamateriaalin, eikä joudu palauttamaan sitä, kuten aiemmin, tekijälle, kun teko ei ollut lainkaan rangaistava. Arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunnan mietintöön on lisätty lausumaehdotus, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi, tuleeko lapsiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapidon osalta säätää itsenäinen rangaistussäännös ja sen osalta säätää mahdolliseksi seuraamukseksi vankeusrangaistus. Omasta mielestäni on vaikea perustella, miksi lapseen kohdistuvaa äärimmäistä väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapidosta voidaan selvitä sakolla, kun samaan aikaan seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän materiaalin hallussapidosta voidaan tuomita vankeutta. On mielestäni perusteltua kysyä, heijastaako pelkkä sakkorangaistus teon vakavuutta. Jos havaitsemme lainsäädännössä epäsuhdan, se pitää korjata. Siksi pidän tärkeänä, että eduskunta hyväksyy valiokunnan lausumaehdotuksen ja että hallitus ryhtyy viivytyksettä arvioimaan sääntelyn riittävyyttä. Kyse on ennen kaikkea siitä, että lainsäädäntömme vastaa tekojen vakavuutta ja asettaa lapsen oikeudet etusijalle. Kyseessä on uudistus, jolla pyritään suojelemaan lapsia sekä väkivaltaisilta teoilta että niiden näkemiseltä verkossa, ja tarjotaan lainsäädännön osalta kaikki tarvittavat työkalut niille viranomaisille, jotka työkseen joutuvat olemaan tekemisissä tämänkaltaisten hirvittävien rikosten kanssa. Meidän velvollisuutemme täällä on varmistaa, ettei yksikään sääntelyn epäjohdonmukaisuus heikennä lasten suojaa, vaikeuta viranomaisten työtä eikä anna virheellistä kuvaa rikosten vakavuudesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viisi naista Suomessa on surmattu tämän vuoden puolella. Tietojen mukaan surmaajat ovat olleet näiden naisten entuudestaan tuntemia mieshenkilöitä. Viime vuonna tuo luku oli 19. Kaikki nämä naiset ovat olleet jonkun äitejä, siskoja, tyttäriä, ystäviä. Lähisuhdeväkivallan tullessa poliisin tietoon ovat usein tapahtuneet jo paljon. Se ei ole ensimmäinen lyönti, vaan se on elämää pelon ja väkivallan varjossa. Kiitän hallitusta siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu ja turvakotien rahoitusta on lisätty jokaisessa budjetissa. Nämä ovat olleet tärkeitä ja oikeita päätöksiä uhrien turvan kannalta. Uhrien suojaksi määrätyn lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa kuitenkin vain sakkoa tai enimmilläänkin vuosi vankeutta. Kokoomuksessa katsomme, että lähestymiskiellon rikkomisen rangaistusasteikkoa tulisi ankaroittaa. Laajentaisimme myös uhrin ja avustajan oikeutta hakea tekijöille sähköistä valvontaa eli jalkapantaa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Meri, olisitteko valmiita arvioimaan rangaistusasteikkoja ja laajentamaan jalkapannan hakemisoikeutta?

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen oikeusvaltion vahvuus on siinä, että jokainen voi luottaa siihen, että laki on sama kaikille ja että rikoksen uhri saa oikeutta ja että rikoksentekijä joutuu vastuuseen rikoksestaan. Tämä luottamus on yhteiskuntamme kivijalka, mutta se ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Tätä luottamusta ovat haastaneet vuosia kestänyt rahoitusvaje ja oikeusprosessien pitkät kestot. Käsittelyaikojen pitkittyminen paitsi kuormittaa asianosaisia myös heikentää todistelun luotettavuutta ja luottamusta oikeusjärjestelmäämme. Pitkät käsittelyajat ovat myös viesti oikeudenhoidon henkilöstöön kohdistuvasta kuormituksesta ja juttujen suuresta määrästä. Siksi hallituksen valinta panostaa oikeusvaltion vahvistamiseen myös taloudellisesti haastavina aikoina on ensiarvoisen tärkeä. Arvoisa puhemies! Hallinnonalan määrärahatasoa on kehyskaudella vahvistettu, ja ensi vuonna hallitus kohdistaa oikeudenhoitoon merkittävän määrärahalisäyksen, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Vuosia kestäneet oikeusprosessimme ovat paitsi ihmisoikeusongelma myös talouskasvumme hidaste. Hallitus on kääntänyt tämän kehityksen, kun käsittelyajat ovat kaikissa oikeusasteissamme lyhentyneet. Tämä on oikeusvaltion vahvistamista käytännössä. Huolta kannan kuitenkin siitä, että hallinnonalalle kohdistuu tuottavuussäästöjä ja leikkauksia samanaikaisesti, kun ict- ja toimitilakustannukset kasvavat hyvinkin voimakkaasti. Lisäksi hallinnonalalle tulleisiin uusiin lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin ei ole pääsääntöisesti kohdistettu lisäresursseja. Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa laite-etsintöjä koskeva hallituksen esitys, jossa tuomioistuimille tulee käytännössä 10 000 uutta pakkokeinoasiaa, jotka pitäisi hoitaa samoilla resursseilla. On ongelmallista, ettei uusiin lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin pääsääntöisesti kohdisteta lisäresurssia, sillä uudet tehtävät lisäävät asia- ja työmäärää ja oikeudenhoito, joka on jo ennestään kuormittunut, kuormittuu lisää ja käsittelyajat pitenevät. Tärkeää onkin, että lainsäädäntömuutosten taloudelliset vaikutukset huomioidaan oikeudenhoidon toimijoiden määrärahoissa asianmukaisesti. Saatujen selvitysten mukaan oikeudenhoidon toimintaympäristö on muuttunut oikeudenhoidon selonteon valmistelusta ja esimerkiksi syyttäjille käsiteltäviksi saapuvien asioiden määrä on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi syyttäjien rästi tällä hetkellä on noin 30 000 juttua. Tämä johtuu osin poliisin resurssien lisäyksistä ja rikostutkintaan tehdyistä kohdennuksista. Vastaavaa poliiseille tehtyä lisäystä ei ole kohdennettu samassa määrin muille rikosprosessitoimijoille, millä on kielteisiä vaikutuksia rikosprosessiketjun toimivuuteen ja joutuisuuteen. Myös tuomioistuinlaitoksessa vireillä olevien asioiden määrät ja keskimääräiset käsittelyajat ovat lakivaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan edelleen hyvin korkealla tasolla, ja ruuhkautuminen on ollut pitkäkestoista, eikä näitä ruuhkia ole vielä saatu purettua näistä lisämäärärahoista huolimatta. Määrärahojen lasku tulevina vuosina tulee vaikeuttamaan tätä tilannetta huomattavasti. Arvoisa puhemies! Onkin syytä korostaa koko rikosprosessiketjun oikeasuhtaisen ja riittävän resursoinnin tärkeyttä poliisista syyttäjien ja tuomioistuimen kautta aina Rikosseuraamuslaitokseen asti. Lisäresurssien kohdentaminen ainoastaan rikosprosessiketjun alkupäähän sisäministeriön hallinnonalalla toimivalle poliisille ruuhkauttaa toimintaa ketjun myöhemmissä vaiheissa, joiden toimijat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tähän julkisuudessakin esillä olleeseen lakiluonnokseen, jota oikeusministeriössä ollaan valmistelemassa ja jonka tavoitteena on rajata valtion velvollisuutta korvata syytteistä vapautetun vastaajan oikeudenkäyntikuluja siten, että valtio korvaisi vastaajalle vain sen, mitä se korvaa, jos vastaajalla on oikeusapulain mukainen yksityinen avustaja. Ehdotus todellakin tarkoittaisi sitä, että syytteistä vapautettu vastaaja ei enää saisi valtiolta nykytasoista korvausta omista oikeudenkäyntikuluistaan, vaan valtion varoista korvattaisiin hänen oikeudenkäyntikulujaan 120 euron tuntipalkkion mukaisesti. Tämä kyllä heikentää syytteistä vapautetun henkilön oikeudellista ja taloudellista asemaa, eikä sitä voida pitää missään määrin oikeudenmukaisena. Tältä osin olen iloinen, että ministeri itsekin piti tätä asiaa ongelmallisena. Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon seuraava selonteko annetaan eduskunnalle ensi vuoden syksyllä, ja odotan sitä mielenkiinnolla. On tärkeää nähdä, miten aiemman selonteon tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet ja miten toimintaa tulee jatkossa kehittää, koska Suomen oikeusvaltio on maailman vahvimpia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ministeri! Vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on yksi oikeusministeriön hallinnonalan keskeisistä vastuista, ja on erinomaista, että hallitus on reagoinut tähän vankiloiden yliasutustilanteeseen, joka muodostaa turvallisuusriskin niin työntekijöille kuin vangeille. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että rahoituksella mahdollistetaan riittävä henkilökunnan määrä, kuntouttava toiminta siellä vankiloissa sekä vankilainfrastruktuurin kunnostaminen. Haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin sen, että meillä vankien uusimisprosentti on todella korkea ja meillä on tarve saada nämä rikoskierteet katkaistuiksi ja uusintarikollisuuden määrä selkeästi matalammalle tasolle. Kysynkin ministeriltä: mitä toimia tämän eteen on tehty ja tehdään?

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministerille siitä, että määrärahoja on hallinnonalalle saatu lisää oikeudenhoidon selonteon mukaisesti. Nämä lisäresurssit ovat tärkeitä, mutta ne eivät todellakaan yksin oikeudenhoidon haasteita ratkaise, vaan tarvitaan näitä rakenteellisia uudistuksia, digitalisaation hyödyntämistä ja prosessien kehittämistä, jotta käsittelyajat ja oikeudenhoidon henkilöstön työkuorma eivät kasva kohtuuttomiksi, mistä ministerikin tässä puhui. Hallitusohjelmaan todellakin sisältyy useita kirjauksia rikosprosessin sujuvoittamisesta, ja kiitos ministerille myös siitä, että tähän työhön on ryhdytty. Työryhmä on näitä keinoja miettinyt, ja ensimmäinen hallituksen esityskin tuonne lakivaliokunnan käsittelyyn on tullut. Mutta me tarvitsemme myös ihan järjestelmätason uudistuksia, ja kysyisinkin ministeriltä: onko tässä pohdittu sitä, että esimerkiksi forum-säännöksiä muutettaisiin siten, että juttuja voitaisiin siirtää esimerkiksi täältä etelän ruuhkaiselta alueelta myös muihin käräjäoikeuksiin muualle Suomeen?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille laajan sektorin esittelystä. — Suomessa naisille turvattomin paikka on monesti se oma koti, ja tekijä on useimmiten läheinen ihminen. Suomessa on tänä vuonna kuollut jo 20 naista väkivallan uhrina, ja jokainen näistä tapauksista on vakava ihmisoikeusongelma ja vaatii meiltä yhteiskunnan asennemuutosta, resurssien lisäämistä järjestöille ja turvakodeille sekä toimia naisvihaa ja väkivaltaisia asenteita vastaan. Orpon hallitus on vahvistanut turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissaan, ja ensi vuonna turvakotien rahoitusta vahvistetaan jälleen 3,45 miljoonalla eurolla. Haluankin kiittää hallitusta väkivallan ja sen uhan kokeneiden avun ja turvan vahvistamisesta, mutta kysyisin vielä, että mitä lisätoimia hallitus aikoo tehdä, jotta väkivalta saadaan ennaltaehkäistyä ja asenteisiin puututaan niin, ettei yksikään nainen enää menetä henkeään väkivallan seurauksena.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että voimme luottaa yhteiskuntaamme, luottaa siihen, että onnettomuuden sattuessa saamme apua ja että apu tulee nopeasti ja se on ammattitaitoista. Tämä luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii paitsi viranomaisilta rohkeutta mennä sinne, mistä muut pakenevat, valmiutta toimia paineen alla ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä kriisin keskellä myös riittäviä resursseja, pitkäjänteistä rahoitusta ja päätöksiä, jotka turvaavat viranomaisten toimintakyvyn. Turvallisuus on tärkeä osa kokonaisvaltaista yhteiskunnan toimintakykyä ja hyvinvointia, ja siksi Orpon hallitus on tehnyt panostuksia erityisesti turvallisuuteen. Muun muassa poliisin määrärahat nousevat ensi vuonna, ja koko hallituskauden aikana kasvu on ollut merkittävää. Poliisin operatiivista suorituskykyä on vahvistettu, henkilöstömäärä kasvaa edelleen, ja ensi vuonna poliiseja on enemmän kuin koskaan aiemmin. Samalla palkkausta on parannettu, mikä on tärkeä viesti niille, jotka kantavat vastuuta meidän jokaisen arjen turvallisuudesta. Suojelupoliisin rahoitus on korjattu kestävälle pohjalle, ja sen suorituskyky turvataan pysyvällä lisärahoituksella. Rajavartiolaitoksen toimintamenot kasvavat, vaikka kertaluontoiset investoinnit poistuvatkin budjetista. Tämä mahdollistaa henkilöstön lisäämisen ja rajaturvallisuuden vahvistamisen. Pelastustoimen osalta koulutusmäärät kasvavat, mikä näkyy lähivuosina uusina pelastajina kentällä. Arvoisa puhemies! Tullia ei ole kuitenkaan rinnastettu valtionhallinnon säästöpäätöksiä tehtäessä turvallisuusviranomaisiin toisin kuin hallitusohjelmassa ja esimerkiksi edellisessä sisäisen turvallisuuden selonteossa. Hallintovaliokunta on nostanut omassa lausunnossaan tämän esille pitäen tärkeänä, että myös Tullin suorituskyky ja toimintaedellytykset keskeisenä PTR-viranomaisena turvataan jatkossa. Tullin määrärahat pienenevät nykyisillä päätöksillä merkittävästi jo vuonna 2026, samaan aikaan kun muille turvallisuusviranomaisille on kohdennettu lisäresursseja. Tämä on huolestuttavaa tilanteessa, jossa Tullille aiheutuu lisämenoja muun muassa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistukseen liittyvistä ylläpitokustannuksista ja lakisääteisten tehtävien, esim. pakotevalvonnan, lisääntymisestä. Tullille on tulossa myös kokonaan uusia lakisääteisiä tehtäviä, joihin ei ole vielä varattu rahoitusta. Myös tulli-ilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi erityisesti Aasiasta tulevien verkkokauppatoimitusten lisäännyttyä. Lisäksi tässä yhteydessä on syytä korostaa myöskin satamaturvallisuuden merkitystä ja Tullin keskeistä roolia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytysten heikentämisessä satamissamme. Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on opettanut meille, että yhteiskunnan kannalta kriittiset palvelut, kuten pelastustoimi, väestönsuojat ja rajaturvallisuus, ovat välttämättömiä myös ulkoisen uhan varalta. Hallitus on vastannut tähän haasteeseen määrätietoisesti, sillä turvallisuus ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja investointeja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ministeri! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja pitkäkestoisesti. Vanhat turvallisuushaasteet ovat olemassa eivätkä ole kadonneet mihinkään, mutta niiden rinnalle on tullut liuta uusia haasteita — hallitukselle kiitos siitä, että se on pyrkinyt vastaamaan tämän hetken tarpeeseen ja uhkiin, tulivatpa ne sitten maalta, mereltä tai ilmasta. Suomen kokonaisturvallisuusajattelussa on tärkeää huolehtia myös viranomaisten suorituskyvystä. Itämerellä liikkuu valtava määrä aluksia, osa muun muassa Venäjän varjolaivastoon kuuluvia varsin huonokuntoisia aluksia, ja riski laajasta öljyvahingosta on todellinen ja kasvanut. Kysyisinkin ministeriltä: mikä meidän öljyvahinkojen torjuntakyvykkyys ja -kapasiteetti on?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset muutetaan kotoutumiseen kannustaviksi. Muutoksella Suomeen muuttavia kannustetaan opiskeluun, työskentelyyn, kielen opiskeluun ja nuhteettomaan elämään sekä edelleen tällä tavoin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Muutoksen ytimessä on pysyvän oleskeluluvan asumisaikaedellytyksen pidentäminen neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, mutta samalla luodaan selkeitä väyliä pysyvän luvan nopeampaan saamiseen opiskeluun, tulotasoon ja kielen oppimiseen liittyvillä poikkeuksilla, joiden perusteella pysyvän oleskeluluvan voisi saada nopeamminkin. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotus sisältää lukuisia kannustimia, jotka palkitsevat työssäkäynnistä, kielitaidosta sekä Suomessa suoritetuista tutkinnoista. Näitä ovat muun muassa 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu korkeakoulututkinto yhdessä työhistorian kanssa sekä poikkeuksellisen hyvä kielitaito. On tärkeää huomata se, että 40 000 euron vuositulot tarkoittavat noin 3 200 euron kuukausipalkkaa, ja näin ollen tuloperuste ei koske vain pientä erityisryhmää, vaan käytettävissä olevan tilaston mukaan rajan ylittävissä palkkaluokissa työskentelee laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, peruskoulun opettajia, prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä, rakennusalan ammattilaisia ja monia muita. Korkeakoulutettujen osalta muutos on erityisen merkittävä. Suomessa suoritetun yliopistotutkinnon jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi saada ilman asumisaikaedellytystä, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat saada luvan normaalisti kaksi vuotta aiemmin. Tällä lisätään todennäköisyyttä, että jo Suomeen opiskelemaan tulleet myös jäävät tänne työelämään ja vahvistamaan osaamispohjaamme. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on laajasti myös esitetty, että Suomessa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot tulee lisätä säännöksessä edellytettyihin tutkintoihin. Erityisesti lausunnoissa pidetään epäyhdenvertaisena sitä, että ammattikorkeakoulututkintoja ei ehdoteta hyväksyttäviin tutkintoihin, kun taas alemmat yliopistotutkinnot niihin ehdotuksen mukaan kuuluvat. Lausunnoissa on todettu, ettei ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden poissulkemiselle ole perusteita, koska Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä tutkinnot on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden vaatiman osaamisen perusteella ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot on sijoitettu tässä viitekehyksessä samalle tasolle. Lausunnoissa todetaan myös se, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ovat muun muassa sairaanhoitajat, insinöörit, poliisit ja varhaiskasvatuksen sosionomit, eli ne ryhmät, jotka työllistyvät Suomeen erittäin hyvin ja erityisesti aloille, joilla on työvoimapulaa. Pidän itse näitä asiantuntijakuulemisessa nostettuja kriittisiä huomioita hyvinkin perusteltuina. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on mietinnössään yhtynyt hallituksen esityksen perusteluihin tutkintojen erilaisesta luonteesta, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääsystä työmarkkinoille ja tarpeesta kannustaa maisteriopiskelijoita sitoutumaan Suomeen jo ennen tutkinnon suorittamista ja hakeutumaan Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Hallintovaliokunta ei kuitenkaan pidä tätä ratkaisua täysin ongelmattomana. Siksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden välillä seurataan. Arvoisa puhemies! Ehdotus vahvistaa myös viestiä siitä, että nuhteettomuudella on merkitystä. Jatkossa ehdoton vankeusrangaistus katkaisisi asumisajan kertymisen pysyvää oleskelulupaa varten. Tämä on linjassa sen kanssa, että pysyvä oleskelu on merkittävä oikeus, joka tuo vakautta ja pysyvyyttä henkilön asemaan Suomessa. Pysyvä lupa poikkeaa määräaikaisesta siten, että jatkolupia ei enää tarvita ja oleskelun perusteessa tapahtuvat muutokset eivät vaikuta luvan voimassaoloon. Haluan vielä nostaa esiin myös tämän kielikoulutusasian. Valiokunta on korostanut mietinnössään sitä, että kotoutumiseen keskeisesti kuuluvaa kielikoulutusta on jatkossa kehitettävä. Tämä on välttämätöntä, jotta lainsäädännön kannustimet toimivat käytännössä eikä kukaan jää palveluiden puutteen vuoksi niiden ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Tavoitteena on kuitenkin kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta myöskin suomalaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todellakin kiireellinen ja tarpeellinen, koska nykyinen oikeustila laite-etsinnän päättämisessä on epäselvä ja aiheuttaa selkeän riskin tiedon käytettävyydelle tällä hetkellä oikeudessa. Nykyisin rikoksesta epäillyn puolustus usein vaatii hyödyntämiskieltoa oikeudessa eli pyrkii estämään laite-etsinnällä saadun tiedon ja siihen perustuvan todistusaineiston käytön. Näihin väitteisiin ja vaatimuksiin varautuminen ja vastaaminen vaatii jo nyt hyvin kuormittuneilta syyttäjiltä merkittävää työpanosta, ja sama koskee myöskin tuomioistuimia, eli tuomarit kirjoittavat sivujen pituisia perusteluita sille, miksi väitteestä ja vaatimuksesta huolimatta todisteiden hyödyntäminen sallitaan. Nämä toistuvasti esitetyt hyödyntämiskieltovaatimukset hidastavat siten osaltaan rikosprosessien etenemistä. Tämä ei koske pelkästään oikeudenkäyntejä, vaan jo esitutkinnan aikana voidaan myös vaatia näiden todisteiden hävittämistä, kuten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden päätökset ovat osoittaneet. Tämä hovioikeuden ratkaisu vahvistaa sitä käsitystä nykyisten laite-etsintöjen menettelyn laittomuudesta, ja vaarana on se, että esitutkintaviranomaiset luopuvat sen käytöstä kokonaan, vaikka se nykyisenkin lainsäädännön mukaan on mahdollista. Tämän takia on erittäin tärkeää, että tämä asia saadaan nopeasti täältä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kävimme keskustelua myös siitä, että haluamme varmistaa sen, että olennaiset tiedot säilyvät siitä huolimatta, että tämä asia viedään tuomioistuimeen. Haluankin korostaa sitä, että esityksessä on huomioitu se, että kiiretilanteissa tuomioistuimen etukäteisvalvonnasta voidaan poiketa ja pidättämiseen oikeutettu virkamies voi päättää laite-etsinnästä, jos viivästys vaarantaisi olennaisten tietojen säilymisen. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuimen päätös on saatava kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa. Tämmöinen välttämätön, kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun voidaan olettaa olevan olemassa korostunut riski siitä, että rikoksen selvittämisen kannalta olennaiset tiedot häviävät laitteelta lyhyen ajan kuluessa, tai siitä, että epäilty tai joku muu henkilö tuhoaa laite-etsinnän kohteena olevan materiaalin. Tämä välttämättömyysarviointi on tapauskohtaista, eikä esimerkiksi pelkkä laitteen asettaminen lentokonetilaan aina suojaa tietoja riittävästi. Pidättämiseen oikeutettu virkamies voi tapauskohtaiseen harkintaan perustuen arvioida, onko esimerkiksi pelkästään tämä lentokonetilaan asettaminen riittävä todisteiden turvaamiseksi vaiko ei. Arvoisa puhemies! Lainmuutos aiheuttaa lisäkustannuksia niin poliisille kuin tuomioistuimille erityisesti henkilöstöresurssien sekä tietojärjestelmien osalta. Esityksen perustelujen ja asiantuntijakuulemisten perusteella tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista tietojärjestelmäratkaisua, joka soveltuisi sellaisenaan käytettäväksi poliisin ja tuomioistuimen välisessä yhteistyössä laite-etsintöjen kannalta. Eli tällä hetkellä nämä tietojärjestelmät eivät mahdollista näitten laite-etsintöjen ratkaisemista siten, että asiat siirtyisivät poliisilta käräjäoikeuteen suoraan rajapinnan kautta, vaan asiat on kirjattava manuaalisesti ja päätökset luotava samoin. Tämä on tietysti selkeä epäkohta ja hidastaa käsittelyä mutta vie myös merkittävästi enemmän resursseja. Resurssien osalta todellakin esityksessä on todettu, että tehtävät hoidetaan nykyisten määrärahojen puitteissa ja että toiminnan tehostaminen kuuluu tuomioistuimen sisäisen työn järjestämisen piiriin. Asiantuntijakuulemisten, joita valiokunnassa oli useampia, nojalla on selvää, että noin kymmenentuhannen laite-etsinnästä päättämispäätöksen tekeminen tulee lisäämään resurssitarvetta. Lisäksi on huomioitava myös se, että käräjäoikeuksien resurssit vaihtelevat, ja laite-etsinnöistä päättäminen tulee vaatimaan myös päivystysajan resursseja. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus toimii päivystävänä tuomioistuimena arkipäivisin koko maalle, ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty hovioikeuspiireittäin. Lakivaliokunnassa pidimme hallintovaliokunnan tavoin välttämättömänä sitä, että lain täytäntöönpanon kustannuksia seurataan ja tilannetta tulee tarkastella myöskin myöhemmissä talousarvioissa, kuten valiokunnan puheenjohtaja jo tuossa esittelypuheenvuorossaan totesi. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee tärkeän lakimuutoksen, jolla estetään erittäin vaarallisten rikollisten vapautuminen niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle. Esimerkiksi seksuaali- tai väkivaltarikoksista ehdottomaan vankeuteen tuomittujen vankien, joiden riskiä vakavan rikoksen uusimiseen voidaan pitää korkeana, tulee pysyä poissa meidän kaduiltamme. Tätä myös suomalaiset odottavat. Norjassa ja Tanskassa vastaava järjestelmä on jo käytössä, ja on erinomaista, että Orpon hallitus tuo tämän nyt myös Suomeen. Rikoksentekijän, jonka riski syyllistyä uudestaan vakavaan rikokseen on korkea, ei kuulu vapautua vankeudesta luomaan turvattomuutta ympärilleen. Arvoisa ministeri Meri, miten varmuusvankeus käytännössä varmistaa sen, että ne ihmiset, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty elämään yhteiskunnassamme sääntöjen mukaan, eivät enää pääse uhkaamaan muiden turvallisuutta? [Sheikki Laakso: Onneksi on tällainen hallitus!]

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosien havaintojen perusteella järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy ja järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja ryhmät pyrkivät soluttautumaan myös maahantulopisteisiin, infraan ja logistisiin ketjuihin. Satamien turvallisuus on noussut esille niin meillä kuin myös muualla Euroopassa, ja kysynkin ministeriltä: miten satamiemme turvallisuutta on lisätty ja aiotaan lisätä, sekä mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä kansainväliset rajat ylittävään rikollisuuteen liittyen? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies ja ministerit! Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 ukrainalaiset palomiehet Kiovassa, Harkovassa ja Dniprossa joutuivat sodan etulinjaan. He olivat ensimmäisten joukossa vastaamassa Venäjän brutaaliin hyökkäykseen pelastaessaan ihmishenkiä ilma- ja ohjusiskujen raunioittamista kohteista. Tämä kertoo paljon paitsi siitä uudesta, ennalta-arvaamattomasta turvallisuusympäristöstä, johon koko Eurooppa on joutunut, myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten korvaamattomuudesta. Arvoisa puhemies! Uusi aika haastaa meidän suomalaisten turvallisuudentunnetta. Hybridivaikuttaminen saa uusia muotoja miltei joka viikko, ja kuten selonteossakin todetaan, on muutos perustavanlaatuinen ja pitkäkestoinen. On kuitenkin hyvä muistaa, että hybridivaikuttamisen nimenomainen tarkoitus on horjuttaa turvallisuudentunnettamme ja henkistä kriisinkestävyyttä. Tähän horjuttamisyritykseen vastaamme parhaiten pitämällä huolta paitsi viranomaisten valmiuksista myös omasta ja läheistemme toimintakyvystä ja varautumisesta. Selonteossa tunnistetaan toimenpiteitä ja linjauksia, joilla muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja turvallisuudentunteen vahvistamiseen vastataan. Esimerkiksi disinformaatiovaikuttamisen torjunta, turvallisuusviestinnän parantaminen ja droonien torjunta ovat erittäin kannatettavia. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste monissa uhissa aina arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten riittävistä resursseista huolehtiminen saakin selonteossa ansaitsemansa huomion. Taloudesta huolehtiminen ei ole vain budjettiasia. Se on yhteiskuntamme tärkein turvallisuustoimi. Arvoisa puhemies! Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen ei saa olla vain reaktiivista. Esimerkiksi rikosvastuun toteutumisen ohella on puututtava rikollisuuden juurisyihin, kuten osattomuuteen ja nuorten pahoinvointiin. Paras keino ehkäistä rikollisuutta on huolehtia laadukkaasta koulutuksesta, perheiden ja vanhemmuuden tuesta ja nuorten tulevaisuudenuskosta. Nämä seikat tunnistetaan myös selonteossa. Myös rikostentekijöiden kohdalla yhteiskunnan vastauksen on oltava selvä: rikolliset joutuvat kantamaan vastuun tekojensa seurauksista. Esimerkiksi jengirikollisuudessa Ruotsi tarjoaa esimerkin, jota tässä tapauksessa emme halua seurata. Tältä osin selonteossa tunnistetut linjaukset rikostiedustelusääntelystä sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisystä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta ovat tervetulleita ja luottamusta herättäviä. Viranomaisten ohella turvallisuutta luovat myös yhteiskunnan arvot. Perus- ja ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä riippumaton oikeuslaitos ovat turvallisuutemme ja kestävän hyvinvointimme perusta. Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta. Me luotamme toisiimme ja viranomaisten riippumattomuuteen. Suomessa lapset uskaltavat kävellä yksin kouluun eikä korruptio ohjaa viranomaispäätöksiä. Luottamus vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä ja luo perustan turvallisuudelle sekä hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Sisäinen turvallisuus on myös merkittävä kilpailutekijä, kun yritykset päättävät maantieteellisestä sijoittumisestaan. Luottamusta ei tule kuitenkaan ottaa itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee alati vaalia. Tämä tarkoittaa muun muassa varautumista, turvallisuusviranomaisten riittävää resursointia ja lainsäädännön ja viranomaisten toimivaltuuksien ajantasaisuudesta ja riittävyydestä huolehtimista. Tähän työhön selonteko tarjoaa erinomaisen näkymän ja suuntaviivat. Luottamus rakentaa yhteenkuuluvuutta, joka tekee yhteiskunnastamme paitsi vahvan myös kriisinkestävän. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on yksi oikeusministeriön hallinnonalan keskeisistä vastuista. On hyvä, että hallitus on reagoinut vankiloiden yliasutustilanteeseen, joka muodostaa turvallisuusriskin niin työntekijöille kuin vangeille, koska turvalliset vankilat ovat paitsi inhimillisen kohtelun tae myös keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja rikollisuuden ehkäisyä. Ilman riittäviä resursseja vankilat voivat muuttua helposti turvallisuusuhkien keskuksiksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että rahoituksella mahdollistamme riittävän henkilökunnan määrän, kuntouttavan toiminnan vankiloissa sekä vankilainfrastruktuurin kunnostamisen. Vankilapaikkojen tarpeeseen hallitus vastaa muun muassa rakentamalla Turun vankilaan lisärakennuksen. Haluaisin nostaa tässä samassa yhteydessä esiin tarpeen saada rikoskierteen katkaistuksi ja uusintarikollisuuden matalammalle tasolle, ja kysynkin ministeriltä: mitä toimia tämän eteen on tehty?

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Taloudellisesti haastavina aikoina hallitus priorisoi oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta. Epävakaassa maailmantilanteessa oikeusturvasta huolehtiminen on keskeinen osa sekä yksilön että yhteisön kokonaisturvallisuutta, sillä oikeusturvalla varmistamme myös yritystemme kilpailukyvyn ja toimintaympäristön ennakoitavuuden. Oikeudenhoitoon on kohdistettu lisäpanostuksia, joiden avulla muun muassa tuomioistuinten käsittelyaikoja on saatu osin jo lyhennettyä. Tämä on paitsi kansalaisten oikeusturvan vahvistamista myös Suomen talouskasvun edellytysten turvaamista. Hieman huolissani olen kuitenkin oikeusministeriön pääluokkaan kohdistuvista 12,9 miljoonan euron tuottavuussäästöistä. Kysynkin ministeriltä: vaarantavatko nämä hyvän kehityksen? Toinen asia on myöskin: millä tavoin ja miten nämä oikeusprosessien sujuvoittamiseen tähtäävät toimet etenevät tällä hetkellä? — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ministeri! Nykyisessä maailman turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tärkeää, että Orpon hallitus on määrätietoisesti koko kautensa ajan resursoinut sisäisen turvallisuuden viranomaisia, jotka ovat häiriö- ja kriisitilanteissa ensivasteviranomaisia — viranomaisia, jotka turvaavat meitä kaikkia. Hallitus teki erinomaisia päätöksiä myös kehysriihessä, missä lisärahoituksella turvattiin muun muassa suojelupoliisin toimintaedellytyksiä, poliisin Karhu-ryhmän suorituskykyä, uusien vartiolaivojen valvontaa, lentokoneiden hyödyntämistä. Kiitos näistä panostuksista meidän kaikkien turvallisuuteen. Asia, mistä olen huolissani, on toimitilakulujen nousu. Ne kasvavat reippaasti joka vuosi, mikä luo tietysti painetta siihen, että jos ei siihen varata rahoitusta, niin se voi johtaa lopulta henkilöstövähennyksiin, mikä ei tietenkään ole tavoitteena. Eikä poliisi toki ole ainoa esimerkiksi turvallisuusviranomaisista, joka painii tämän saman ongelman kanssa. Kysyisin ministeriltä: onko tähän haettu ratkaisuja ja minkälaisia?

Arvoisa puhemies! Ministerit! Suomi on Eurostatin tilastojen mukaan EU:n väkivaltaisin maa naisille, ja tämä kertoo karulla tavalla siitä, että sukupuoleen perustuva väkivalta ja sen uhat ovat meillä edelleen vakava ongelma. Naisten turvallisuus ei ole vain yksilön oikeus vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta. Tasa-arvobarometri 2024 osoittaa lisäksi, että sukupuolesta riippumatta väkivalta ja sen pelko, häirintä, vihapuhe ja vähättely ovat monelle arkipäivää. Näiden ilmiöiden kitkeminen vaatii määrätietoista työtä. Orpon hallitus on tehnyt kahden vuoden aikana useita toimia uhrien aseman parantamiseksi. Muun muassa lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu ja turvakotien rahoitusta lisätty, mikä on erinomaista. Tyytyväinen olen myös siitä, että järjestöiltä ei leikattu lisää, sillä järjestöt täydentävät palvelutuotantoamme kustannustehokkaasti. Kysyisin ministereiltä: mitä muuta meidän tulisi tehdä, jotta tulevaisuudessa voimme lukea otsikoista Suomen olevan paitsi onnellisin myös turvallisin maa elää kaikille?

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista. Se on peruskallio, jolle rakennamme arkemme, työmme, unelmamme ja perheemme. Ilman turvallisuutta mikään muu ei voi kasvaa eikä kukoistaa. Kun turvallisuus horjuu, niin myös toivo ja luottamus murenevat ja moni muukin perustarve jää toteutumatta. Siksi ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen on välttämätöntä juuri tässä maailmanajassa. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on ravistellut Euroopan rauhaa ja muuttanut Euroopan turvallisuusympäristön perustavanlaatuisesti. Samaan aikaan näemme, miten sota kohtelee siviilejä Gazassa, missä humanitäärinen kriisi pahenee päivä päivältä. Nämä tapahtumat muistuttavat meitä kovalla kädellä, etteivät rauha ja vapaus ole itsestäänselvyyksiä vaan ne vaativat vahvaa puolustusta, luottamusta liittolaisiin ja määrätietoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Rauha rakennetaan ja sitä suojellaan. Suomi kantaa vastuun omasta puolustuksestaan. Varaudumme sekä itsenäisesti että yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Puolustusmenojen lisääminen on paitsi järkevää myös välttämätöntä. Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita vain sotilaallista valmiutta; turvallisuus on kokonaisuus, johon kuuluu myös sisäinen turvallisuus, oikeudenmukainen yhteiskunta ja vahva talous. Vain vakaa ja hyvin hoidettu julkinen talous pystyy turvaamaan ne perustukset, jotka luovat luottamusta ja vakauden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Ilman talouden tasapainoa vaarannamme kaiken sen, mikä tekee Suomesta turvallisen paikan elää. Arvoisa puhemies! Entä mitä olisi turvallisuus ilman yhteenkuuluvuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa? Ihmisille on syvästi tärkeää kokea kuuluvansa yhteisöön, tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti ja saada mahdollisuudet kasvaa ja osallistua. Epäoikeudenmukaisuus ja syrjintä murentavat yhteiskunnan eheyttä ja siten myös turvallisuutta. Siksi tarvitsemme paitsi vakaata taloutta, joka turvaa hyvinvointipalvelumme, myös sydämiä ja mieliä, jotka ovat avoimia yhdenvertaisuudelle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää paitsi vakaata taloutta, joka mahdollistaa hyvinvointipalveluiden turvaamisen, myös asenteiden muutosta. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden haasteet eivät ole helppoja eivätkä vähäpätöisiä. Korkea velka ja kasvun puute ovat tuoneet meidät pisteeseen, jossa tilanne ei todellakaan korjaannu itsekseen. Nykyinen hallitus onkin tarttunut toimeen päättäväisesti. Olemme sopeuttaneet talouttamme, uudistaneet rakenteita ja luoneet edellytyksiä kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle, sillä vain kun talous kantaa, voimme taata palvelut, hyvinvoinnin ja turvallisuuden jokaiselle suomalaiselle. Suomen taloudessa on jo näkyvissä valonpilkahduksia, kuten laivanrakennusvaraukset Turun telakalle. Se on orastavaa kasvua, ja ne luovat uskoa tulevaan. Tätä toivoa ja vahvistusta me tarvitsemme nyt kipeästi. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kaiken kivijalka. Huolehtimalla taloudestamme, puolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja oikeusvaltiosta me rakennamme Suomea, jossa hyvinvointi kestää nyt ja tulevaisuudessa, myös tuleville sukupolville. Se on meidän kaikkien tärkein tehtävä tässä salissa, mutta löytääksemme keinot ratkoa vaikeat asiat tulee meidän pyrkiä toimimaan yhdessä vastakkainasettelun sijaan, koska näin Suomi nousee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ministeri! Ruotsissa tämä vastaava lakimuutos, jolla vahvistettiin ensihoito- ja hätätilanteessa toimivien viranomaisten suojaa väkivaltaa vastaan, hyväksyttiin jo vuonna 2020. Samana vuonna Suomessa tehtiin kysely, johon vastanneista ensihoito- ja ensivastetyötä tekevistä henkilöistä lähes kaikki olivat kohdanneet työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Töniminen, tappouhkaukset, tavaroilla heittely, teräaseella uhkailu ja jopa ampuma-aseella uhkailu ovat väkivallan muotoja, joita viranomaisemme joutuvat kohtaamaan työssään, jossa he auttavat ihmisiä hätätilanteissa. Erityisesti ensihoitajien kohtaamat uhkatilanteet ja väkivalta ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja työympäristö on muuttunut entistä turvattomammaksi. Jokainen meistä voi kuvitella, millaista olisi lähteä töihin joka päivä tietäen, että voit joutua tilanteeseen, jossa oma turvallisuus on uhattuna, tietäen, että pyrkimys auttaa toista ihmistä voi tehdä sinusta väkivallan kohteen. Mielestäni on selvää, että ensihoitajia tulee suojata lailla niin, että heitä ja heidän tekemäänsä työtä ei saa häiritä, uhata tai vahingoittaa ilman seuraamuksia. Näin ei tällä hetkellä kuitenkaan lainsäädännössämme ole. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö turvaa tällä hetkellä virkatehtäviä suorittaville korotetun rikosoikeudellisen suojan tilanteissa, joissa virkahenkilö käyttää julkista valtaa. Koska ensihoitajat eivät yleensä tehtävissään käytä julkista valtaa, tämä tarkoittaa sitä, että rikoslain nykyinen erityissuoja ei ulotu heihin. Rikoslain 16 lukuun lisättävät uudet lainkohdat ovat kaivattu muutos tilanteeseen. Uusia lainkohtia ei koskisi edellytys julkisen vallan käytöstä, jolloin niitä sovellettaisiin kaikissa tapauksissa myös ensihoitohenkilöstöön. Tavoitteena on vahvistaa poliisi-, pelastus- ja ensihoitotoiminnassa työskentelevien henkilöiden rikosoikeudellista suojaa ja turvata yleisesti yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan häiriötöntä hoitamista. Arvoisa puhemies! On tärkeää huolehtia siitä, että yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä hoitavilla on riittävä rikosoikeudellinen suoja. Kun takaamme paremman suojan niille, jotka kiireellisissä hätätilanteissa turvaavat meitä, emme ainoastaan suojele heitä vaan suojelemme samalla meitä kaikkia ja vahvistamme koko yhteiskunnan turvaa sekä hyvinvointia. Tämä laki ei ole pelkästään ensihoitajien asia vaan meidän kaikkien yhteinen asia. — Kiitos.