Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse paljon enemmästä kuin vientilupamenettelyjen teknisestä päivittämisestä. Kyse on siitä, että Suomen puolustustarvikevientiä koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, Nato-jäsenyyttä ja puolustusteollisuuden kansainvälistä toimintaa. Se tarkoittaa, että lain soveltamisalaa tarkennettaisiin ja puolustustarvikkeen määritelmää päivitettäisiin. Tämä on hyvä asia. Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunta korostaa aivan oikein, että vientivalvonnan tavoitteita on kaksi. Toisaalta lupamenettelyjä on sujuvoitettava tilanteissa, joissa turvallisuusriskit ovat vähäisiä. Toisaalta valvontaa on vahvistettava siellä, missä kyse on strategisesti merkittävästä teknologiasta, puolustuskyvystä tai kansainvälisistä velvoitteista. Juuri tätä tasapainoa esityksellä haetaan. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että vientilupaharkintaan lisätään kansallisen puolustuskyvyn turvaaminen omana arviointiperusteena. Jatkossa lupa myönnettäisiin tai julkaistaisiin vain, jos se olisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaarantaisi Suomen turvallisuutta taikka kansallista puolustuskykyä. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä puolustuskyvyn kannalta kriittinen teknologia ei tarkoita enää vain aseita ja ammuksia vaan myös ohjelmistoja, elektroniikkaa, sensoreita ja muuta korkean teknologian osaamista. Tässä valiokunta korostaakin, että näiden vientiä on arvioitava paitsi yksittäisen kaupan myös Suomen puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Toinen merkittävä uudistus on viennin jälkeisten tarkastusten mahdollistaminen. Valiokunta pitää tätä tärkeänä keinona varmistaa, että puolustustarvikkeet päätyvät sille vastaanottajalle ja siihen käyttöön, johon lupa on myönnetty. Tämä parantaa vientivalvonnan uskottavuutta ja vähentää riskiä, että tuotteita päätyisi luvattomiin käyttötarkoituksiin. Samalla valiokunta muistuttaa aivan perustellusti, ettei lupamenettelyjen sujuvoittaminen saa tarkoittaa kansainvälisten velvoitteiden löysentämistä. Suomi noudattaa jatkossakin EU:n yhteistä kantaa, kansainvälistä asekauppasopimusta, ihmisoikeusvelvoitteita ja kansainvälistä humanitääristä oikeutta. Lupaharkinta tapahtuu jatkossakin näiden rajojen sisällä. Arvoisa puhemies! Valiokunnan ehkä tärkein johtopäätös on se, että vahva kotimainen puolustusteollisuus tukee samalla Suomen huoltovarmuutta, puolustuskykyä ja turvallisuutta. Toimiva, ennakoitava ja vastuullinen vientijärjestelmä ei siis ole vain elinkeinopolitiikkaa vaan myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä se on tärkeämpää kuin koskaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.