Kiitos! Kiitos edustaja Kalliolle myös. Hän meni syvälle tässä asiassa. Eli ihmisten kohtaaminen ja ennen kaikkea lasten ja nuorten kohtaaminen ja se läsnäolo ovat sellaisia asioita, joissa meidän — myös minä haluan käyttää tämmöistä nimitystä — kansanpalvelijoiden olisi hyvä huomata, että niissä hetkissä, kun ollaan ihmisten kanssa, erityisesti nuorten ihmisten kanssa, joille pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä elämäntavoissa ja vaikka liikunnassa, he kokisivat, että me ollaan ainakin läsnä. Otetaan tähän sitten vähän valmisteltua: eli tuo turvallisuus on yksi keskeisistä tulevaisuususkoon vaikuttavista tekijöistä. Selonteossa nuoret itse kertovat, että turvallisuus ei tarkoita heille vain maailmantilannetta tai puolustusta. Turvallisuus tarkoittaa myös mahdollisuutta saada koulutus, löytää työpaikka, perustaa perhe, hankkia koti ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan luottavaisin mielin. Hyvä elämä näyttäytyy nuorten puheissa hyvin arkisena: työnä, toimeentulona, turvallisena arkena ja läheisinä ihmisinä. Siksi nuorten tulevaisuususko on myös kokonaisturvallisuuskysymys. Yhteiskunta, jossa nuoret uskovat huomiseen, kestää paremmin kriisejä. Yhteiskunta, jossa nuoret kokevat olevansa tarpeellisia, tärkeitä, osallisia, on vakaampi kuin yhteiskunta, jossa epävarmuus, yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus kasvavat. Selonteossa todetaan suoraan, että yksinäisyys voi lisätä syrjäytymisen, väkivallan, ääriajattelun ja radikalisoitumisen riskiä, kun taas yhteisöllisyys vahvistaa osallisuutta ja luottamusta. — Kiitos, arvoisa puhemies.