Arvoisa rouva puhemies! Kun koetin ulkomuistista laskea, montako erilaista jätejaetta kotoa kertyy, niin seitsemään taisin päästä. Eli onhan se aika laajaa, mutta semmoisessakin paikassa, missä mekin asutaan, joka on entinen kuntataajama mutta muuten aika lailla palvelujen ulottumattomis..., ulottumattomi... [Puhemies: -missa!] ulottumattomissa — kiitos, [Naurua] kokoan itseni nytten — se kyllä toimii kohtuullisen hyvin. On tosi hieno juttu, että sekajätettä tulee sitten — itse asiassa se on se kahdeksas — paljon vähemmän. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, asiaan. Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, siihen annettiin lausuntokierroksella melkein 90 lausuntoa. Yhteenveto kokoaa todella hyvin ne erilaiset näkökulmat siihen, jotka varmasti otetaan eduskuntakäsittelyssä huolellisesti huomioon. Lausunnonantajien joukko oli hyvin laaja ja edusti keskeisiä jätehuollon, kiertotalouden, yritystoiminnan, hallinnon ja myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Tämän lausuntopalautteen perusteella esitysluonnos saa tukea, mutta joissain kysymyksissä näkemykset eroavat sen suhteen, kuinka sitovaa ja yksityiskohtaista sääntelyn tulisi olla sekä miten velvoitteiden kustannukset ja vastuut tulisi jakaa, kuten sitäkin täällä on jo pohdittu. Lausuntopalautteissa korostuu lausunnonantajien yhteinen näkemys siitä, että sääntelyn täsmentäminen on tarpeen kierrätysasteen nostamiseksi, materiaalin hyödyntämisen parantamiseksi ja etusijajärjestyksen toteuttamiseksi. Toisaalta elinkeinoelämän edustajat tuovat esiin ”tarpeen varmistaa sääntelyn kustannustehokkuus, suhteellisuus ja toimeenpantavuus käytännössä” elikkä sen, toimiiko teoriassa ja toimiiko käytännössä. Kunnalliset toimijat puolestaan korostavat erityisesti ”toimeenpanon resursseja, valvonnan toteuttamiskelpoisuutta sekä paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista” — tämä ”paikalliset olosuhteet” on erittäin tärkeä. Uudelleenkäyttöä edustavat toimijat ja ympäristökasvatuksen piirissä toimivat tahot pitävät tärkeänä sitä, että ”sääntely ei rajoittuisi yksinomaan kierrätykseen ja jätteen uudelleenkäytön valmistelun tehostamiseen vaan vahvistaisi nykyistä painokkaammin uudelleenkäyttöä ja muuta jätteen synnyn ehkäisyä”, mikä on varmasti kannatettava asia. Arvoisa puhemies! Yksittäisenä nostona Savonlinnan kaupungin lausunnosta kohta, joka tulee valiokuntakäsittelyssä ottaa erityisesti huomioon: ”Luonnoksen mukainen 124 § lisää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen työtehtäviä varsin merkittävästi, toisin kuin hallituksen esityksessä on arvioitu. Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin ei ole aiemmin kuulunut hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden erilliskeräyksen säännöllinen tarkastustoiminta, eikä tätä ole aiemmin velvoitettu sisällyttämään valvontasuunnitelmaan. Valvontaviranomaisella ei esimerkiksi ole rekisteriä/tietokantaa esityksen tarkoittamista yrityksistä ja toimijoista eikä myöskään resursseja ylläpitää tällaista tietokantaa, mikä olisi välttämätöntä, jotta valvonta kohdistuisi tasapuolisesti ja tiedot olisivat ajantasaiset.” Tästäkin on tänään puhuttu moneen kertaan, näistä tietojärjestelmistä ja asiakasjärjestelmistä. ”Mikäli näin merkittävä lisäys kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen työtehtäviin tehdään jo lain tasolla, tulee jätehuollon valvontaresurssiin osoittaa vastaava lisäys uusien tehtävien hoitamiseksi.” On ollut jonkin verran nähtävissä muissakin hallituksen esityksissä tämä tilanne, että kuntien tehtävät ja sitä kautta kustannukset lisääntyvät. Kuten täällä myös edellisessä puheenvuorossa tuli esille, nämä vaikutusarviothan ovat ihan selkeä kytkös sitten tähän, että kun niitä tehtäviä tulee, niin miten ne vaikuttavat, minkälaisia kustannuksia niistä tulee. Nämä on syytä käydä eduskuntakäsittelyssä hyvin tarkkaan sitten läpi. — Kiitos.