Viikko 18/2026 — perustuslaki, ydinaseet, sote, ilmasto, ajokortti
Viikon pääteemat
Perustuslain 10 §:n muutos — kotirauha ja tiedustelu Viikon ylivoimaisesti kiistanalaisin aihe. Hallitus esitti perustuslain muuttamista mahdollistamaan rikostiedustelu ja laajentamaan siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia kotirauhan piiriin. SDP vaati substanssilakien samanaikaista käsittelyä; vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat muutosta sekä sisällön että kiireellisen käsittelyn vuoksi.
Ydinasekiellon purkaminen Hallitus esitti ydinenergialain 4 §:n ydinräjähdekiellon poistamista Nato-integraation vaatimusten täyttämiseksi. Oppositio muistutti, ettei Nato velvoita tähän, ja korosti että ydinaseettomuus oli ollut nimenomaisena ehtona sekä Nato- että DCA-päätöksille. Prosessia kritisoitiin laajasti parlamentarismin vastaiseksi.
Hyvinvointialueiden rahoituslaki Hallitus esitti noin 388 miljoonan euron vähennyksiä hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat Helsinkiin (93 M€) ja Länsi-Uudellemaalle (66 M€). Oppositio nimitti esitystä leikkauslaiksi; hallitus puhui kustannusten kasvun hillitsemisestä.
Ilmastosuunnitelma KAISU Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma oli palautekeskustelussa. Opposition arvion mukaan esitettyjen toimien yhteisvaikutus jää alle yhteen megatonniin samalla kun päästökuilu on kymmeniä megatonneja. Hallituspuolueet puolustivat realistista ja kustannustehokasta lähestymistapaa.
Ajokorttilaki — nuorten liikenneturvallisuus Laaja yhteisymmärrys 17-vuotiaiden yöaikaisen ajokiellon (klo 00–05) tarpeellisuudesta. Valiokunta esitti lausuman promillerajan tiukentamisesta uusille kuljettajille. Nuorten liikennekuolemat ovat olleet viime vuosina kasvussa.
Terrorismilainsäädännön uudistus Lakivaliokunta antoi yksimielisen mietinnön: rangaistusasteikkoja kiristetään, rangaistavuuden alaa laajennetaan ja salaisia tiedonhankintakeinoja laajennetaan. Harvinainen laaja yhteisymmärrys yli oppositiorajojen.
Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturva Pienenä mutta lämpimästi vastaanotettu esitys: urheilijalakia muutetaan siten, että sijoitussidonnaiset vakuutukset sallitaan ja pienet eläkesäästöt voidaan maksaa kertasuorituksena.
Puolueittain
Kokoomus puolusti kaikkia kolmea isoa hallitusesitystä turvallisuus- ja talousperustein.
Perussuomalaiset tuki tiedusteluvaltuuksia ja ydinasekiellon purkua; nosti STEA-järjestörahoituksen kohdentumisen esille.
SDP hyväksyi perustuslakimuutoksen periaatteen mutta vaati substanssilakeja samanaikaisesti; torjui ydinasekiellon purun.
Vihreät vastusti sekä tiedustelua että ydinasekieltoa; arvioi KAISU:n täysin riittämättömäksi.
Vasemmistoliitto vastusti jyrkimmin sekä tiedusteluvaltuuksia että ydinasekiellon purkua; kritisoi soterahoitusleikkauksia.
Keskusta tuki ydinasekiellon purkua mutta kritisoi prosessia; kantoi huolta itäisen Suomen soterahoituksesta.
RKP tuki hallitusta ilmastokysymyksessä; korosti fossiilisista irtautumista geopoliittisena välttämättömyytenä.
KD painotti ilmastopolitiikan realistisuutta ja huoltovarmuuden ensisijaisuutta.
Merkittävimmät puheenvuorot
Leena Meri (ps.), sisäministeri esitteli perustuslain 10 §:n muutoksen selkeästi ja perusteli kiireellisyyttä turvallisuusympäristön muutoksella. Vastasi oppositiolle substanssilakien aikataulusta.
Heikki Vestman (kok.) piti kaksi poikkeuksellisen analyyttistä oikeudellista puheenvuoroa siitä, mitä perustuslain muutos sallii ja mitä ei — korjasi suoraan väitettyjä väärinkäsityksiä massavalvontariskeistä.
Veronika Honkasalo (vas.) muistutti siitä, kuinka ydinaseettomuus oli ollut nimenomainen ehto monille edustajille Nato-äänestyksessä 2022 — ja kuinka tämä prosessi loukkaa heitä henkilökohtaisesti.
Jenni Pitko (vihr.) esitteli KAISU-mietinnön kattavasti ja teknisesti tarkasti; nosti esiin liikenteen ja maatalouden puutteet tasapainoisesti.
Aki Lindén (sd.) tarjosi selkeimmän numeerisen analyysin soterahoituksen todellisesta kehityksestä 2023–2026 ja selitti palvelutarveindeksin logiikan ymmärrettävästi.
Viikon sitaatti
"Kansallinen turvallisuus on niin vakava asia, että se ei koskaan saisi olla taikakortti, johon turvaudutaan silloin, kun sisäpolitiikassa menee huonosti ja gallupluvut näyttävät matalaa kannatusta."
— Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto (29.4.2026)
Numeroita
- Puheenvuoroja noin 285
- Aktiivisin puhuja Lauri Lyly (sd.) — yli 10 puheenvuoroa eri aiheista
- Pisin puheenvuoro Anna-Kaisa Ikonen (kok.) — 792 sanaa
- Istuntopäivät 28.–29.4.2026
In English
Finland's parliament had an exceptionally intense week, debating three major constitutional and security issues simultaneously. The government pushed forward a proposal to amend the constitution to allow criminal intelligence gathering without a specific criminal suspicion, alongside a separate bill removing the nuclear weapons prohibition from energy legislation — both justified by Finland's NATO membership and the changed security environment. Opposition parties strongly opposed both measures and criticized the rushed, non-parliamentary process. Meanwhile, the government's mid-term climate plan faced criticism for being far too weak to meet Finland's 2035 carbon neutrality target, and a welfare area funding reform cutting nearly €400 million was introduced. A rare moment of cross-party consensus emerged around tightening terrorism legislation.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi